Jos sun nykyinen reititin ei oo kovin häävi eikä wifi6-kykyinen niin vaihtamalla reitittimen uuteen vähän parempaan wifi6-routeriin niin sillä voi saada katettua koko talon + pihan + ulkorakennusetkin hyvällä säkällä.
Keskustelua tietotekniikasta
- Keskustelun aloittaja markok
- Aloitettu
No ehkä sitten voisi ostaa sen mesh-kykyisenä ja sijoittaa toisen meshpurkin talon tallin puolelle niin että kuuluu talliin asti. Ei 30m vielä mahdoton matka WLANile ole, mutta seinissä / ikkunoissa voi olla radioaaltoja torjuvaa sisältöä.
Juu ehdottomasti mesh-kykyisenä, eli eka voi testata pelkällä routerilla että pärjääkö yhdellä ja sitten ostaa toisen kaveriksi jos ei pärjää. Itse ostin aikoinani varmuuden vuoksi etukäteen jo toisen ja totesin, että yhdelläkin pärjää, kun oli tosiaan niin kova peli verrattuna edelliseen purkkiin.
Ei niissä saisi olla isoja eroja lähtystehossa, mutta joku MIMO kyllä auttaa saamaan bitit oikeaan kohteeseen. Samoin se auttaa vähän että laittaa/jättää purkin jonkin sopivasti sallivan maan maakoodiille, Suomi-asetuksilla lähetystehoa rajoitetaan. En ole tutkinut nykyisiä mahdollisuuksia tässä suhteessa.
Isoin ero oli että vanhassa purkissa ei ollut wifi6 ja uudessa oli. Vaikuttaa todella paljon rangeen.
Ei sen pitäisi kyllä rangeen vaikuttaa, wifi6:ssa otetaan käyttöön LTE-kännypuoleta tuttuja parannuksia siihen kuinka monta laitetta voi yhtä aikaa ottaa downstreamia - ja uusia tehokkaampia tapoja koodata dataa ja sitten on se 6E jossa tulee vielä uusi taajuus jolla saadaan kaistaa. Ei siinä mitään suoraan rangeen vaikuttavaa ole, paitsi ehkä parempi MIMO jos se optimoi antennimetsän käyttöä.
Ja vaikka https://www.techtarget.com/searchne...better-range-than-previous-wireless-standards
"Yes, Wi-Fi 6 provides better wireless range. But it's not because of higher power output. The key is certain Wi-Fi 6 features can improve data rates at a given range."
- Keskustelun aloittaja
- #50
Olisiko TP-Link CPE210 sopiva tähän käyttöön? Noille luvataan ihan hirveän pitkiä toimintamatkoja, mutta toimisiko myös lyhyellä etäisyydellä? Kohtuu edullisia nuo ainakin ovat ja tuossa näyttäisi olevan vaaditut tilat valittavissa. Jos vaan osaa confata ne oikein.
Oikein sopiva. Ei ole aito PoE laite mutta just tähän oikein hyvä. Seinän läpi tulee vain yksi johto, jota pitkin menee sähkö ja data. Saattaapa riittää kaksi tuollaista kun ne laittaa ulkoseiniin toistimiksi, mutta jos ei pelaisi hyvin niin voi aina laittaa sisälle toiset.
- Keskustelun aloittaja
- #52
Nyt on TP-link CPE210 talon päätykolmiossa suunnattuna autotallia kohti. Laite on AP modessa ja sain vedettyä siihen suoraan LAN kaapelin reitittimeltä. Signaalin vahvuus on jo pelkästään tällä menettelyllä tallin sisällä kohtuullinen varsinkin lähimpänä taloa olevalla seinustalla. Tähän asti siis kaikki hyvin. Ajattelin laittaa kaapista löytyneen TP-Link C24:n repeater modeen tehostamaan vielä tallin verkkoa. Kaikki toimii muuten hyvin, mutta pää reitittimelle (TP-Link MR600) asetetut kiinteät IP asetukset eivät enää säily tallissa. C24:n LAN DHCP asetus on pois päältä, mutta silti laitteille tulee mielivaltaiset IP osoitteet. Onko tähän mitään keinoa millä staattiset IP osoitteet saisi säilymään tuonne verkon perimmäiseen nurkkaan asti? Tallissa on paljon IoT laitteita, joten staattiset IP osoitteet on tietyissä tapauksissa todella tärkeitä.
- Keskustelun aloittaja
- #54
DHCP palvelin on päällä pää reitittimessä, mutta sallittu IP alue on 200-250. Tuon ulkopuolella on alue mihin on määritelty kiinteät IP osoitteet. Jotenkin tuo C24 sotkee tämän homman. Jos laitteet kytkee suoraan CPE210:n muodostamaan AP:hen niin silloin kaikki toimii oikein. Tuo C24 mikä on "viimeinen" laite ei enää anna MR600:lle määriteltyjä IP osoitteita. Olen samaa mieltä ettei tuon noin pitäisi käyttäytyä, mutta syytä en keksi mistä tuo johtuu.
Se ei ole siltaavassa tilassa lainkaan tai siihen on jäänyt DHCP palvelu päälle.
Kytke siihen ongelmaverkkoon kannettava PC ja katso komennolla ipconfig /all mistä laitteesta DHCP-palvelu sille tulee. Pitäisi olla sen pääreitittimen IP mutta mitä ilmeisimmin ei ole.
On tässä toki se vaihtoehto, että se repeater tila on tehty niin että se muuttaa laitteen MAC osoitteita, jolloin pääreititin näkee väärän laitteen antaessaan sille IP:n. Syy moiseeen voi olla se, että toistin saadaan näin erottelemaan toistettavan liikenteen suunta oikein. Jos näin olisi niin tähän auttaa se, että toistimen sijaan siellä on client ja ap, kuten aiemmin oli puhetta.
- Keskustelun aloittaja
- #56
Katsoin tuolla ipconfig/all komennolla DHCP palvelimen tiedot ja senkin mukaan kaikki on ok. Ei vaan silti kiinteä IP osoite välity perille. Jotenkin vaikuttaisi sille, että tämän alle laitettujen laitteiden MAC osoitteet eivät pääse pääreitittimelle asti. Ongelma siis koskee ainoastaan OpenDTU:ta, johon ei voi suoraan laitteeseen määritellä kiinteää IP osoitetta. Tämän asennuspaikassa on kuitenkin niin hyvä signaali suoraan cpe210:lta, että voin käyttää sen wifi verkkoa ja silloin homma toimii hyvin.
Toinen kysymys vielä laitemääriin liittyen. Testaillessani huomasin, että RE850 reititin ei päästänyt verkkoon kerrallaan kaikkia haluttuja laitteita, joten aloin googlettamaan onko tuossa joku rajoitus laitemäärälle. Selvisi, että yhtäaikaisesti tähän ei voi olla kuin kahdeksan laitetta kytkettynä. Samassa selvisi, että pääreitittimessä (MR600) voi olla ainoastaan 32+32 laitetta kytkettynä. 2,4GHz:n alueella kapasiteetti alkaa siis loppumaan. Osaako kukaan sanoa saako laitemäärää isommaksi käyttämällä useampaa AP:tä? Syökö erillisten AP:iden alla olevat laitteet pääreitittimen laitemäärää samalla tavalla?
Katso reitittimen asetuksista yleensä löytyvää DHCP laiteluetteloa. Siellä pitäisi näkyä MAC osoite laitteille. Jos osoite on erilainen niin se on muuttunut ehkä systemaattisesti niin, että voit käyttää sen saamaan uutta MAC osoitetta jakaaksesi sille kiinteä osoitteen.
Jos reitittimessä ei näy niin tietokoneella voit tutkia myös ARP taulukkoa ja paljastaa mikä MAC-osoite liittyy mihinkin IP:hen
Komento on arp -a
Uusi rajoitus minulle tällainne. Olisiko ihan vain laitteen valmistajan valitsema rajoitus. Koskeeko rajoitus MAC osoitteiden määrää (langaton+langallinen) vai pelkästään langattoman verkon asiakasmäärää?
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #58
Pitää vielä tutkia tuokin. Kiitos jälleen vinkeistä.
Laitemäärän rajoitus on varmaan TP-Linkin oma juttu. Mistään ei oikein selviä koskeeko vain wifi laitteita vai muitakin. Tuon RE850 repeaterin kanssa asia tuli selvästi esiin kun ei päästänyt laitteita yli 8 kpl verkkoon ennen kuin oli tehnyt tilaa ottamalla jonkin laitteen pois. Pitäisi katsoa tarkemmin montako laitetta pääreitittimen alla on, mutta voi olla enemmänkin kuin mitä speksit sallivat. Siitä aloin epäilemään, että jätetäänkö erillisen AP:n alla olevat laitteet laskuista pois.
Harrastelija
Vakionaama
Noissa DHCP servereissä on varmasti valmistajakohtaisia eroja montako osoittetta voidaan oletusarvoisesti käyttää.
Alla pari esimerkkiä miten DHCP IP avaruus määritellään.
Peruslaitteilla joku 250 IP:tä (laitetta) on varmaan maksimi (yksi C-luokan IP avaruus).
Jos tarvitaan enemmän osoitteita niin maskiksi pitää saada esim 23/255.255.254.0 (normaalisti 24) tai pitää olla mahdollisuus jakaa verkko useampaan C-luokan avaruuteen (maski jokaisessa 24/255.255.255.0)
Yleensä kyllä tuo 250 IP osoitetta (laitetta) riittää kotiolosuhteissa.
Tilanne voi kyllä muuttua kun enemmän ja enemmän tulee IoT laitteita.
Mutta pitää muistaa että vaikka DHCP IP:iden määrä olisi rajoitettu, saattaa olla mahdollista että enemmänkin laitteita saa kytkettyä jos osa on kiinteillä IP:llä. Tuossakin on eroja eri valmistajilla
Alla pari esimerkkiä miten DHCP IP avaruus määritellään.
Peruslaitteilla joku 250 IP:tä (laitetta) on varmaan maksimi (yksi C-luokan IP avaruus).
Jos tarvitaan enemmän osoitteita niin maskiksi pitää saada esim 23/255.255.254.0 (normaalisti 24) tai pitää olla mahdollisuus jakaa verkko useampaan C-luokan avaruuteen (maski jokaisessa 24/255.255.255.0)
Yleensä kyllä tuo 250 IP osoitetta (laitetta) riittää kotiolosuhteissa.
Tilanne voi kyllä muuttua kun enemmän ja enemmän tulee IoT laitteita.
Mutta pitää muistaa että vaikka DHCP IP:iden määrä olisi rajoitettu, saattaa olla mahdollista että enemmänkin laitteita saa kytkettyä jos osa on kiinteillä IP:llä. Tuossakin on eroja eri valmistajilla
Harrastelija
Vakionaama
Jos oikein ymmmärsin niin siellä on kaksi laitetta AP moodissa?
Herää epäilys että sotkevatko toisiaan vai ovatko mesh moodissa?
Muodostaako toinen AP toisen IP verkon ekan AP:n IP.verkon alle?
Herää epäilys että sotkevatko toisiaan vai ovatko mesh moodissa?
Muodostaako toinen AP toisen IP verkon ekan AP:n IP.verkon alle?
Tuskin sotkevat. Kaksi AP laitetta voi hyvinkin olla vaikka samalla SSID:llä ongelmitta. AP ei tarkoita DHCP:tä eli AP ei itsestään jaa IP-osoitteita laitteille ellei siihen ole käynnistetty DHCP palvelinta. Sitten kyllä saadaan sotku aikaa jos monessa laitteessa on DHCP palvelin.
Harrastelija
Vakionaama
Juu ei tarkoita, mutta defaulttina DHCP on päällä. Eli jos vain lisää AP:n niin tod näk siellä on myös toinen DHCP serveri.
- Keskustelun aloittaja
- #63
Tällä hetkellä ei ole kuin yksi AP, mutta mietin kannattaisiko toinen AP lisätä jos sillä saisi kevennettyä pääreitittimen kuormaa. Onko tästä kuitenkaan käytännössä mitään hyötyä? Repeatereitä on useampiakin, mutta ei ketjutettuna. Kaikilla verkoilla on oma SSID.
Tuo TP-Linkin ilmoittama 32+32 laitetta kuulostaa jotenkin erikoiselta, koska asetuksista DHCP avaruus on kuitenkin määriteltävissä koko alueelle. Tällä hetkellä se on tosin määritelty huomattavasti kapeammaksi, koska se ei yllä staattisten IP osoitteiden alueelle, mutta silti siellä on 50:lle DHCP laitteelle tila. Ei vielä muutama vuosi sitten osannut ajatella, että kotiverkon IP osoitteiden määrä voisi aiheuttaa huolenaiheita, mutta IoT laitteiden huomattava lisääntyminen muuttaa äkkiä tilannetta.
Tuo TP-Linkin ilmoittama 32+32 laitetta kuulostaa jotenkin erikoiselta, koska asetuksista DHCP avaruus on kuitenkin määriteltävissä koko alueelle. Tällä hetkellä se on tosin määritelty huomattavasti kapeammaksi, koska se ei yllä staattisten IP osoitteiden alueelle, mutta silti siellä on 50:lle DHCP laitteelle tila. Ei vielä muutama vuosi sitten osannut ajatella, että kotiverkon IP osoitteiden määrä voisi aiheuttaa huolenaiheita, mutta IoT laitteiden huomattava lisääntyminen muuttaa äkkiä tilannetta.
Tämä rajoitus TP-linkissä koskee WiFi clienttejä. Kummallekin taajuudelle 32 max. Se ei koske IP-osoitteita.
Se montako WiFI laitetta tuo laskee riippuu siitä miten toistimet toimivat. En ole kokeillut koskaan tuollaista, mutta veikkaan, että Client+AP tyyppinen toistin näkyy vain yhtenä laitteena pääreitittimen WIFIssä.
Se montako WiFI laitetta tuo laskee riippuu siitä miten toistimet toimivat. En ole kokeillut koskaan tuollaista, mutta veikkaan, että Client+AP tyyppinen toistin näkyy vain yhtenä laitteena pääreitittimen WIFIssä.
Itse olen käyttänyt kahta AP:ta samalla nimellä kuuluvuudenkin takia. Tuolla voi (melkein) emuloida mesh-verkkoa, joka on yhdistetty ethernetillä. Sen sijaan 2,4GHz ja 5GHz on erotettu SSID:llä ja IoT-verkot (so. sellaiset laitteet, joihin ei ole tarkoitus päästä kiinni suoraan kotiverkosta päin, mutta toki täydellinen varmistaminen edellyttäisi joko ohjelmoitavia ethernet-switchejä ja omaa erillistä kaapelointiaan) on pilkottu AP-pohjaisille SSID:eille.
DHCP tulee yhteiseltä sisäverkon koneelta, joka ei ole reititin (ennen muuta syystä, että haluan kontrolloida asioida enemmän, mitä tavanomaiset wifi-reitittimien säädöt tukevat).
Meillä on 5 AP:tä samalla SSID:llä ja saman DHCP:n takana - tai siis reititintä koska puhtaat AP:t ovat tupanneet olemaan enempi bisnesmalleja jotka tarvitsevat jonkun saman firman emoaluksen. On niissä sitten enemmän ominaisuuksiakin. Vielä pitäisi ainakin yksi AP laittaa ( toinen autotalli ) ja ehkä pannuhuoneeseenkin. Pannuhuoneesta linnuntietä metrin pääaaä on AP - mutta eise oikein sinne kuulu.
Jos johto ylettää kone ei ole WLANissa vaan johdolla AP:ssä, WLANissa on sitten pikemmin puhelimet ja kannossa olevat läppärit.
IOT-laitteet ( Raspit ) ovat sitten kiinteällä IP:llä eri verkossa ja tämä minun koneeni on sitten molemmissa osoitteissa. Tuppaa niihin IOT-vehkeisiin kyllä jäämään se DHCP-verkkokin konffikseen kun jotain päivittää... mutta sitä osoitetta ei helposti tiedä ja mDNS toimii noissa Elisan purkeissa jotenkin vähän heikosti.
Jos johto ylettää kone ei ole WLANissa vaan johdolla AP:ssä, WLANissa on sitten pikemmin puhelimet ja kannossa olevat läppärit.
IOT-laitteet ( Raspit ) ovat sitten kiinteällä IP:llä eri verkossa ja tämä minun koneeni on sitten molemmissa osoitteissa. Tuppaa niihin IOT-vehkeisiin kyllä jäämään se DHCP-verkkokin konffikseen kun jotain päivittää... mutta sitä osoitetta ei helposti tiedä ja mDNS toimii noissa Elisan purkeissa jotenkin vähän heikosti.
Harrastelija
Vakionaama
Täällä selviää kahdella AP:lla.
Toinen on yläkerrassa puolessa välissä taloa ja toinen autotalli/varastorakennuksessa.
kummassakin samat kaksi SSID:tä.
Pyrin laittamaan laitteet ethernet piuhalla aina kun teknisesti mahdollista. Lähinnä siis kännykät, tabletit ja suurin osa IoT:stä WiFissä.
Tietokoneet, TV, sterot, pleikkarit, kamerat yms ethernetillä.
edit: Vaikka yli 20 vuotias talo niin ethernetin vetämistä helpottaa valmis piuhoitus huoneisiin (paitsi keittiö)
Toinen on yläkerrassa puolessa välissä taloa ja toinen autotalli/varastorakennuksessa.
kummassakin samat kaksi SSID:tä.
Pyrin laittamaan laitteet ethernet piuhalla aina kun teknisesti mahdollista. Lähinnä siis kännykät, tabletit ja suurin osa IoT:stä WiFissä.
Tietokoneet, TV, sterot, pleikkarit, kamerat yms ethernetillä.
edit: Vaikka yli 20 vuotias talo niin ethernetin vetämistä helpottaa valmis piuhoitus huoneisiin (paitsi keittiö)
- Keskustelun aloittaja
- #68
Nyt tyhmä kysymys, mutta miten tuon client termin selittää suomeksi? Olen ymmärtänyt, että client on wifi verkon laite, jolla on aina oma IP osoite, mutta näin ei ilmeisesti ole?
Monilla näyttää olevan samalla SSID:llä olevia verkkoja niin meneekö teillä näiden verkkojen kuuluvuusalueet päällekkäin? Minullakin oli aluksi repeatereillä toteutettu verkko samoilla SSID nimillä, mutta vaihdoin jokaiselle eri SSID:n koska joskus IoT laitteet kytkeytyvät sähkökatkon jälkeen väärään repeateriin ja toiminta oli epäluotettava, koska signaalin voimakkuus oli niin alhainen. Oletteko jotenkin estäneet ettei näin pääse käymään?
On IP-osoite jos se hakee sellaisen esim. DHCP-palvelimelta tai on annettu kiinteä. Mutta se toimii ilmankin, ihan kuin kaapeliverkon kytkimetkin toimivat ilman IP-osoitetta.
IP-osoitteilla ei käytännössä ohjata liikennettä minnekään. Verkon liikenne ohjataan MAC-osoitteilla ja ne on yleensä laitteeseen pultattuja eikä voi edes vaihtaa. IP-osoite on nimensäkin mukaan Inter-Net-osoite eli Verkkojen-Väliseen liikenteeseen käytettävä osoitesysteemi.
Menee
Siksi itse käytän eri nimiä jotta voin sillä määrittää mihin laite kytkeytyy.
Tässä kontekstissa client on vastakohta AP:lle. Toinen osapuoli on AP ja toinen Client. Ei sen kummempaa. Repeater on laite jossa on molemmat yhdessä. Kaapeliverkossa AP:ta vastaa verkkokytkin ja clienttiä johdon toisessa päässä oleva laite, joka tosin voi olla myös verkkokytkin, jolloin se toimii repeaterina.
tämä on joskus ongelma
minulla on 2 kpl zyxel wre6505 v2 ja niissä on samat mac'it, no toinen on jouten koska ei niitä samassa verkossa voi käyttää
onpahan varalla
rockpi4 b laitteita on myös 2 ja niissä on, no mitäpä muuta kun samat mac it
tämän olen ratkaissut laittamalla toiseen cmdline riville erilaisen mac osoitteen ennen kääntämistä, se jostain syystä ohittaa sen lastulle kiinteästi poltetun
aiemmissa radxa rock' eissa oli aina muutettava jos niitä oli useampia samassa verkossa
Harrastelija
Vakionaama
On kyllä laitevalmistajalla joku mennyt pieleen jos kahdella laitteella sama mac.
Toki mac osoitteiden määrä on rajallinen mutta samalla macilla olevat laitteet pyritään toimittamaan eri puolille maailmaa tai eri myyntikanavien kautta. Samoin valmistaja voi kierrättää osoitteita siten että vaikka kerran vuodessa sama osoite toistuu. Tällöin on pieni todennäköisyys että samaan taloon sattuisi kaksi samaa mac osoitetta.
Oletusarvoisesti käytetään mac osoitetta jonka valmistaja on laitteelle määritellyt. Joissain tilanteissa se voidaan korvata ohjelmallisesti muulllakin mac osoitteella.
Suurissa verkoissa on mahdollista että tulisi tupla macceja mutta se ei haittaa kunhan yhden aliverkon sisällä ei ole tuplia. Eli kun välissä on reititin niin tupla maceista ei ole haittaa.
IP osoite yksilöi kyllä jokaisen laitteen internetissä. Aliverkkojen avulla liikenne reitittyy oikealle puolelle maailmaa. Se mac osoite tarvitaan ”viimeisellä metrillä”. Aliverkon sisällä IP muutetaan mac osoitteeksi ja se lopullinen kohde laite löytyy sen avulla.
Kotiverkon sisälläkin liikennöidään IP osoitteilla mutta sillekin kaivetaan mac osoite jotta se oikea laite löytyy.
Jos pääsee consoliyhteyteen niin arp -a komennolla näkee mikä on IP osoitteen ja mac osoitteen suhde. Tuo näyttää siis vain yhden aliverkon IP/mac suhteet. Reitittimen toisella puolella olevia mac osoitteita ei voi nähdä.
Tuota jonkin verran sotkee kytkimet. Yksittäinen laite ei välttämättä näe aliverkon kaikkia muita laitteita jos ei ole kommunikoinut sen kanssa.
Toki mac osoitteiden määrä on rajallinen mutta samalla macilla olevat laitteet pyritään toimittamaan eri puolille maailmaa tai eri myyntikanavien kautta. Samoin valmistaja voi kierrättää osoitteita siten että vaikka kerran vuodessa sama osoite toistuu. Tällöin on pieni todennäköisyys että samaan taloon sattuisi kaksi samaa mac osoitetta.
Oletusarvoisesti käytetään mac osoitetta jonka valmistaja on laitteelle määritellyt. Joissain tilanteissa se voidaan korvata ohjelmallisesti muulllakin mac osoitteella.
Suurissa verkoissa on mahdollista että tulisi tupla macceja mutta se ei haittaa kunhan yhden aliverkon sisällä ei ole tuplia. Eli kun välissä on reititin niin tupla maceista ei ole haittaa.
IP osoite yksilöi kyllä jokaisen laitteen internetissä. Aliverkkojen avulla liikenne reitittyy oikealle puolelle maailmaa. Se mac osoite tarvitaan ”viimeisellä metrillä”. Aliverkon sisällä IP muutetaan mac osoitteeksi ja se lopullinen kohde laite löytyy sen avulla.
Kotiverkon sisälläkin liikennöidään IP osoitteilla mutta sillekin kaivetaan mac osoite jotta se oikea laite löytyy.
Jos pääsee consoliyhteyteen niin arp -a komennolla näkee mikä on IP osoitteen ja mac osoitteen suhde. Tuo näyttää siis vain yhden aliverkon IP/mac suhteet. Reitittimen toisella puolella olevia mac osoitteita ei voi nähdä.
Tuota jonkin verran sotkee kytkimet. Yksittäinen laite ei välttämättä näe aliverkon kaikkia muita laitteita jos ei ole kommunikoinut sen kanssa.
Tai sitten laitteeseen on asetettu jokin kloonaustäppä päälle niin, että se ei käytä valmistajan määrittämää mac-osoitetta, vaan jostakin muualta siirrettyä, algoritmilla luotua tai jopa käyttäjän määrittelemää. Joissakin tilanteissa nimittäin tuossakin on järkeä.
Harrastelija
Vakionaama
Repeaterilla ei taida olla omaa maccia vaan sen paketin alkuperäisen lähettäjän mac nakyy (jos ollaan kotialiverkossa) ja AP:n mac jos paketti tulee kotiverkon ulkopuolelta.
Jos repeaterilla on joku käyttöliittymä niin on myös oma mac mutta sitä käytetään vain kun kommunikoidaan sen repeaterin (käyttöliittymän) kanssa.
Jos repeaterilla on joku käyttöliittymä niin on myös oma mac mutta sitä käytetään vain kun kommunikoidaan sen repeaterin (käyttöliittymän) kanssa.
Tästä oli hieman epäilystä aiemmin. Jokin repeater voi perustaa toimintansa MAC-osoitteiden muuttamiseen joissain toteutuksissa, mistä aiheutui sitten harmia DHCP-palvelun osalta.
- Keskustelun aloittaja
- #76
Asensin vielä toisen repeaterin tilalle MikroTik hAP Liten, kun sain tuonnekin kaapelin vedettyä. MikroTik:n oletus asetuksissa laite käyttää IP osoitteita 192.168.88.X ja omaa DHCP palvelinta yleisemmän 192.168.1.X sijasta. Sain conffattua tuon niin, että käyttää pääreitittimen DHCP palvelinta (ja sinne määriteltyjä kiinteitä IP asetuksia) ja tämän 192.168.1.X IP osoitteita, mutta aloin jälkikäteen miettimään, että olisiko tuolle kuitenkaan ollut tarvetta? Jutteleeko nämä eri IP osoite alueilla olevat IoT laitteet kuitenkin keskenään, vaikka käyttävät eri IP osoite alueita? Tämä tuli mieleen sen jälkeen, kun nyt tuli raja vastaan TP-Linkin reitittimen kiinteille IP osoitteille. Tuolla keinolla saisin määriteltyä osan kiinteistä IP osoitteista MikroTik:lle ja samalla tehtyä tilaa TP-Linkille.
Lähtökohtaisesti eivät näe toisiaan ellei reititin "gateway" kierrätä liikennettä verkkojen välillä. Kierrättäminen reitittimen kautta ei ainakaan paranna yhteyttä, joten sille pitää olla jokin syy, miksi pidettäisiin useampaa verkkoa.
Harrastelija
Vakionaama
Muutama yleinen juttu…
Jos mesh (wifi) avulla halutaan verkkoa laajentaa, pitää reitittimien olla niin lähellä toisiaan että kuulevat hyvin toisiaan. Jos se toinen mesh purkki viedään sen toisen purkin huonoon kenttään niin verkko kyllä laajenee mutta nopeudet tod näk ei kasva. Usein se toinen reititin kannattaa sijoittaa jonnekin ekan reitittimen ja laitteen välimaastoon. Ei laitteen viereen.
LAN kautta kytketyt reitittimet on sitten oma lukunsa.
Perustilanne useimmilla kotiolosuhteissa lienee että reititin on kiinni kaapelitv:ssä, adsl:ssä, kuitumuuntimessa tms ja reititinn saa yhden IP osoitteen operaattorin dhcp serveriltä. Tuon reitittimen kodin puolella on yksi c-luokan aliverkko (max 256 ip osoitetta 192.168 alkuisesta ip alueesta) ja reitittimen dhcp server jakaa noita osoitteita laitteille.
Kussakin IP aliverkossa on syytä olla vain yksi DHCP server aktiivisena. Muuten tapahtuu jos mitä sekoilua. Kahdella laitteella voi olla vaikka sama IP. Toinen laite on saanut IP;n ekalta reitittimeltä ja toinen laite toiselta reitittimeltä.
Jos yo reitittimeen laitetaan kiinni toinen reititin niin sen dhcp server pitää disabloida/sammuttaa. Tällöin kaikki laitteet saa IP osoitteen samasta aliverkosta (ekalta reitittimeltä) eikä kahdelle laitteelle tule samaa IP:tä. Max IP määrä on edelleen 256 (miinus muutamat verkon itse tarvitsemat IP:t).
Jos lisättyyn reitittimeen halutaan jättää dhcp käyttöön (koskee ehkä LAN kytkettyjä reitittimiä), pitää sen jakama IP alue olla eri c verkko kuin ekan reitittimen. Näissä on se ongelma että eri reitittimessä olevat laitteet eivät välttämättä voi jutella keskenään. Käyttöliittymät ovat yleensä aika simppeliä verkkoa varten tehty eli virittelykään ei onnistu.
Sitten on vielä vaihtoehto että reitittimet ovatkin rinnakkain (jos talossa on esim sillattu modeemi/reitin). Molemmat kytketään modeemiin tai vastaavaan, molemmat reitittimet saa internetistä oman IP osoitteen. Liikenne verkkojen välillä ei onnistu ja jos onnistuisikin niin liikenne kiertäisi internetin kautta (tai ainakin kävisi operaattorilla) eli ei pysyisi oman talon sisällä.
Se miksi liikenne verkkojen välillä ei onnistu johtuu mm NAT:sta. Ulkoapäin tuleva liikenne blokataan jos ei ole avattu jotain portteja yksittäisille laitteille. Yleensä tuo ulkoa tuleva liikenne tarkoittaa internetistä tulevaa liikennettä. Mutta peräkkäin kytkettyjen reitittimien tapauksessa blokataan myös oman kodin liikennettä.
Koetin pitää tekstin simppelinä niin joitain asioita on hieman oiottu.
edit: On olemassa (tai ainakin ennen oli) myös pelkkiä wifi tukiasemia. Niissä ei ole dhcp serveriä eikä nattia. Noita käytettiin kun haluttiin jälkikäteen lisätä wifi aikana kun reititimeen/modeemiin ei ollut vielä integroitu wifiä.
Jos mesh (wifi) avulla halutaan verkkoa laajentaa, pitää reitittimien olla niin lähellä toisiaan että kuulevat hyvin toisiaan. Jos se toinen mesh purkki viedään sen toisen purkin huonoon kenttään niin verkko kyllä laajenee mutta nopeudet tod näk ei kasva. Usein se toinen reititin kannattaa sijoittaa jonnekin ekan reitittimen ja laitteen välimaastoon. Ei laitteen viereen.
LAN kautta kytketyt reitittimet on sitten oma lukunsa.
Perustilanne useimmilla kotiolosuhteissa lienee että reititin on kiinni kaapelitv:ssä, adsl:ssä, kuitumuuntimessa tms ja reititinn saa yhden IP osoitteen operaattorin dhcp serveriltä. Tuon reitittimen kodin puolella on yksi c-luokan aliverkko (max 256 ip osoitetta 192.168 alkuisesta ip alueesta) ja reitittimen dhcp server jakaa noita osoitteita laitteille.
Kussakin IP aliverkossa on syytä olla vain yksi DHCP server aktiivisena. Muuten tapahtuu jos mitä sekoilua. Kahdella laitteella voi olla vaikka sama IP. Toinen laite on saanut IP;n ekalta reitittimeltä ja toinen laite toiselta reitittimeltä.
Jos yo reitittimeen laitetaan kiinni toinen reititin niin sen dhcp server pitää disabloida/sammuttaa. Tällöin kaikki laitteet saa IP osoitteen samasta aliverkosta (ekalta reitittimeltä) eikä kahdelle laitteelle tule samaa IP:tä. Max IP määrä on edelleen 256 (miinus muutamat verkon itse tarvitsemat IP:t).
Jos lisättyyn reitittimeen halutaan jättää dhcp käyttöön (koskee ehkä LAN kytkettyjä reitittimiä), pitää sen jakama IP alue olla eri c verkko kuin ekan reitittimen. Näissä on se ongelma että eri reitittimessä olevat laitteet eivät välttämättä voi jutella keskenään. Käyttöliittymät ovat yleensä aika simppeliä verkkoa varten tehty eli virittelykään ei onnistu.
Sitten on vielä vaihtoehto että reitittimet ovatkin rinnakkain (jos talossa on esim sillattu modeemi/reitin). Molemmat kytketään modeemiin tai vastaavaan, molemmat reitittimet saa internetistä oman IP osoitteen. Liikenne verkkojen välillä ei onnistu ja jos onnistuisikin niin liikenne kiertäisi internetin kautta (tai ainakin kävisi operaattorilla) eli ei pysyisi oman talon sisällä.
Se miksi liikenne verkkojen välillä ei onnistu johtuu mm NAT:sta. Ulkoapäin tuleva liikenne blokataan jos ei ole avattu jotain portteja yksittäisille laitteille. Yleensä tuo ulkoa tuleva liikenne tarkoittaa internetistä tulevaa liikennettä. Mutta peräkkäin kytkettyjen reitittimien tapauksessa blokataan myös oman kodin liikennettä.
Koetin pitää tekstin simppelinä niin joitain asioita on hieman oiottu.
edit: On olemassa (tai ainakin ennen oli) myös pelkkiä wifi tukiasemia. Niissä ei ole dhcp serveriä eikä nattia. Noita käytettiin kun haluttiin jälkikäteen lisätä wifi aikana kun reititimeen/modeemiin ei ollut vielä integroitu wifiä.
Viimeksi muokattu:
Näitä on testattu, tosin viimeisestä näkemästäni on aikaa. Lopputulos oli se, ettei mesh-verkoilla vehkeiden huippuvauhtia kannata hakea, vauhti reunalla jää selvästi siihen päätukiasemaan suoraan kytkeytyneestä laitteesta, mutta käytännössä ihan riittävän vauhdin niillä kyllä saa.
Harrastelija
Vakionaama
Mesh (wifi) verkossa pitää myös huomioida miten se yhteys on reitittimien välillä tehty.
Jos reitittimien välinen yhteys on sama kuin laitteiden yhteys niin nopeus vähintään puolittuu kun bitit kulkee kahteen kertaan samassa verkossa (laitteilta reitittimelle ja reitittimeltä reitittimelle)
Jos reitittimissä on esim tupla radiot (eri kanavat) 5GHz alueella niin toinen radio voisi olla laitteille ja toinen mesh yhteydelle. Tällöin nopus tippuu vähemmän.
Sama myös jos reitittimissä on 6GHz radio niin sitä voi käyttää reitittimien välillä ja 2.4 ja 5GHz verkkoja varsinaisille laitteille.
Mutta nuo on paljon kiinni valmistajista että miten ovat homman toteuttaneet HW ja SW mielessä.
edit: itse en tekisi mesh verkkoa jos ei ole tupla radioita 5GHz tai yksi 6GHz:llä. Lisäksi niitä pitäisi voida käyttää reitittimien väliseen yhteyteen.
Jos reitittimien välinen yhteys on sama kuin laitteiden yhteys niin nopeus vähintään puolittuu kun bitit kulkee kahteen kertaan samassa verkossa (laitteilta reitittimelle ja reitittimeltä reitittimelle)
Jos reitittimissä on esim tupla radiot (eri kanavat) 5GHz alueella niin toinen radio voisi olla laitteille ja toinen mesh yhteydelle. Tällöin nopus tippuu vähemmän.
Sama myös jos reitittimissä on 6GHz radio niin sitä voi käyttää reitittimien välillä ja 2.4 ja 5GHz verkkoja varsinaisille laitteille.
Mutta nuo on paljon kiinni valmistajista että miten ovat homman toteuttaneet HW ja SW mielessä.
edit: itse en tekisi mesh verkkoa jos ei ole tupla radioita 5GHz tai yksi 6GHz:llä. Lisäksi niitä pitäisi voida käyttää reitittimien väliseen yhteyteen.
Viimeksi muokattu: