Mikä ilmalämmityksen kaveriksi?

jriihela1

Jäsen
Moro,

Koitin jo tältä foorumilta löytää vastaavaa tilannetta, mutta en ainakaan itse löytänyt.

Meillä on Tampereen korkeudella 200 neliön 80 luvun talo missä on ilmalämmitys. Ilmalämmitystä hoitaa Parmairin Iiwari, noin 10 vuotta vanha ja lämminvesivaraaja on 2400 litraa, mallia alkuperäinen 80 luvulta.
Talosta löytyy myös vesitakka, mistä löytyy 100l vesisäiliö.

Olen nyt pitkään pohtinut eri vaihtoehtoja, mutta en sitten millään ollaan valita sitä järkevintä vaihtoehtoa, jokainen myyjä tietysti haluaa omat tuotteensa saada myytyä ja tuntuu ettei oikeasti ole asiantuntemusta laitteistoista tai järkevästä ratkaisusta.

ilmavesilämpöpumppu vai maalämpö? En oikein osaa myöskään päättää minkä kokoinen varaaja olisi hyvä, jos ja kun vesitakka jää käyttöön niin tarvisiko varaajalla kuitenkin olla kokoa esim 1000 litraa vai pitäisikö se vain jättää pois käytöstä? Polttopuut tulee tehtyä itse, mutta rangoista joudumme maksamaan, ei ole omaa metsää. Olen myös pohtinut että olisiko järkevää juurikin hommata esim 1000litran varaajaa ja pitää sitä noin 45 asteen tienoilla ja erillinen tulistukattila käyttövedelle? Käsittääkseni tuo Parmair ei kuitenkaan tuon enempää tarvi lämpöistä vettä toimiakseen.
Varaajalla tuntuu olevan myös hintaa aika paljon jos haluaa tuon vesitakan jättää käyttöön.

17-19tkw/h kuluu sähköä vuodessa. Tavoitteena se että talosta saataisiin energiatehokkaampi, kuitenkin peilattuna siihen että mikä on uuden laitteiston käyttöikä ja kustannus.


Kiitos jo etukäteen vastauksista.
 
lämminvesivaraaja on 2400 litraa, mallia alkuperäinen 80 luvulta.
tarvisiko varaajalla kuitenkin olla kokoa esim 1000 litraa vai pitäisikö se vain jättää pois käytöstä?

Mitä alhaisempi lämpötila sitä suurempi varaajan pitää olla. Kannattaisi varmaan aloittaa selvittämällä onko vanha varaaja vielä priimakunnossa. Jos on niin sen vaihtaminen olisi tappiollista toimintaa monella tapaa.
 
Mitä alhaisempi lämpötila sitä suurempi varaajan pitää olla. Kannattaisi varmaan aloittaa selvittämällä onko vanha varaaja vielä priimakunnossa. Jos on niin sen vaihtaminen olisi tappiollista toimintaa monella tapaa.
Onko tietoa kuka näitä tarkastuksia suorittaa? Meinaatko että käyttäisi vain sähkölämmityksellä niin pitkään kunnes varaaja antautuu?
 
Meinaatko että käyttäisi vain sähkölämmityksellä niin pitkään kunnes varaaja antautuu?

Voisit käyttää sitä varaajana muillakin energiamuodoilla kuin sähköllä. Isompi aina parempi, koska voit leikata sen avulla kalliita tunteja pois esim. lämpöpumpun kanssa toimiessa. Lämpöpumppu tuottaa helposti tarvitsemaasi 45 asteista vettä.

Onko tietoa kuka näitä tarkastuksia suorittaa?

Eiköhän putkiasentajat pysty sen tutkimaan. Kysehän on pääasiassa vain siitä onko se säiliö päässyt jonkin virheen vuoksi syöpymään.
 
Voisit käyttää sitä varaajana muillakin energiamuodoilla kuin sähköllä. Isompi aina parempi, koska voit leikata sen avulla kalliita tunteja pois esim. lämpöpumpun kanssa toimiessa. Lämpöpumppu tuottaa helposti tarvitsemaasi 45 asteista vettä.



Eiköhän putkiasentajat pysty sen tutkimaan. Kysehän on pääasiassa vain siitä onko se säiliö päässyt jonkin virheen vuoksi syöpymään.
Laittaisitko jonkun 100 litran tulistuskattilan perään käyttövedelle? Että voisi sammuttaa tuon 2400 litran varaajan kesäksi? 4 henkinen perhe, lapset vielä pieniä.

Varaajaan tarvisi ilmeisesti hitsauttaa uudet lähdöt pumpulle? Ainakaan vapaita lähtöjä ei ole. Tämä ei ainakaan täällä tuottaisi tuskaa kun työn puolesta tulee oltua näiden hitsauksien kanssa tekemisissä. Varaajasta muistaakseni löytyy 2x6kw alhaalta ja 1x5kw vastukset ylhäältä.
 
Onko tietoa kuka näitä tarkastuksia suorittaa? Meinaatko että käyttäisi vain sähkölämmityksellä niin pitkään kunnes varaaja antautuu?
Tarkastuksen voi suorittaa ihan itse, aistinvaraisesti eli lähinnä varaajaa silmillä tutkimalla. Ei nuo kyllä yleensä normikäytössä sisältä syövy. Eli jos yhteistä ei näy vuotoja ulospäin niin tuo on todennäköisesti ihan teräkunnossa. Mutta pienetkin vuodot ulospäin tuhovat ne ajan saatossa. Onko tuo mallia Jämän "kantikas" tai "pakki"? Lähinnä tilavuuden perusteella arvuuttelen.

Mutta en lähtisi tuota varaajaa vaihtamaan pienempään, tulee ihan turhia kustannuksia ja lopputulos on edellytyksiltään kuitenkin nykyistä heikompi. Tuossa varaajassa lienee käyttövedenkierukatkin, siinä saa käyttöveden esilämmitettyä lämpöpumpulla.
 
Laittaisitko jonkun 100 litran tulistuskattilan perään käyttövedelle? Että voisi sammuttaa tuon 2400 litran varaajan kesäksi? 4 henkinen perhe, lapset vielä pieniä.

Varaajaan tarvisi ilmeisesti hitsauttaa uudet lähdöt pumpulle? Ainakaan vapaita lähtöjä ei ole. Tämä ei ainakaan täällä tuottaisi tuskaa kun työn puolesta tulee oltua näiden hitsauksien kanssa tekemisissä. Varaajasta muistaakseni löytyy 2x6kw alhaalta ja 1x5kw vastukset ylhäältä.

Tulistusvaraajan tarviit joka tapauksessa koska 45 astetta ei virallisesti riitä kuumalle käyttövedelle. Varaaja olisi ensisijaisesti lämmityskäytön varaaja lämpöpumpulle ja suoralle sähkölle. Vesitakkaa tuohon ei ilmeisesti ole yhdistetty?

Nykyisiä lähtöjä saattaa pystyä käyttämään sopivasti haaroittamalla, mutta ei toki haittaa jos niitä osaa itse sinne lisätä. Onkohan sinulla mitään kaaviota siitä, kuinka varaaja on nykyisin yhdistetty?
 
Tulistusvaraajan tarviit joka tapauksessa koska 45 astetta ei virallisesti riitä kuumalle käyttövedelle. Varaaja olisi ensisijaisesti lämmityskäytön varaaja lämpöpumpulle ja suoralle sähkölle. Vesitakkaa tuohon ei ilmeisesti ole yhdistetty?

Nykyisiä lähtöjä saattaa pystyä käyttämään sopivasti haaroittamalla, mutta ei toki haittaa jos niitä osaa itse sinne lisätä. Onkohan sinulla mitään kaaviota siitä, kuinka varaaja on nykyisin yhdistetty?
20240701_113816.jpg

Tässä alkuperäinen kaavio, tosin en tiedä nyt kuinka paljon on muuttunut, tuskin kauheasti. 1. Kattila kuvastaa vesitakkaa.
 
Tarkastuksen voi suorittaa ihan itse, aistinvaraisesti eli lähinnä varaajaa silmillä tutkimalla. Ei nuo kyllä yleensä normikäytössä sisältä syövy. Eli jos yhteistä ei näy vuotoja ulospäin niin tuo on todennäköisesti ihan teräkunnossa. Mutta pienetkin vuodot ulospäin tuhovat ne ajan saatossa. Onko tuo mallia Jämän "kantikas" tai "pakki"? Lähinnä tilavuuden perusteella arvuuttelen.

Mutta en lähtisi tuota varaajaa vaihtamaan pienempään, tulee ihan turhia kustannuksia ja lopputulos on edellytyksiltään kuitenkin nykyistä heikompi. Tuossa varaajassa lienee käyttövedenkierukatkin, siinä saa käyttöveden esilämmitettyä lämpöpumpulla.
Tämä on ihan totta että hyvähän se on vanha käyttää loppuun. En osaa sanoa mallia, tässä alla kuitenkin kuva siitä. Silmämääräisesti ei vuotoja näy.
20240701_115200.jpg
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kuinka kuumaa vettä ilmalämmitys kaipaa? Onko varaajan lämpötila nyt kiinteä vai onko siihen jotain säätölaitetta? Käyttövesi taitaa tulla samasta varaajasta kierukalla? Eli pönttö on kuumana kesät talvet? Kesällä tietysti hukkalämpö menee harakoille.
 
Pitäisikö lisätä kahdet tulot ja lähdöt? Vai tuleeko merkittävää säästöä?
Talvella käytetään alempia jotta koko pönttö lämpenee ja kesällä vain yläosan liittymiä jotta voidaan esilämmittää käyttövettä.
Lisäksi sopivasti sulkuja jotta vesi saadaan kiertämään halutulla tavalla kesä/talvi.
 
Kuinka kuumaa vettä ilmalämmitys kaipaa? Onko varaajan lämpötila nyt kiinteä vai onko siihen jotain säätölaitetta? Käyttövesi taitaa tulla samasta varaajasta kierukalla? Eli pönttö on kuumana kesät talvet? Kesällä tietysti hukkalämpö menee harakoille.
45 astetta minimi muistaakseni kun sitä tiedustelin. Mitään Oumania tai vastaavaa säädintä ei löydy, eli syöttää lämmönvaihtimelle saman lämpöistä vettä kuin pöntössä on. Ilmalämmityksessä on langaton vastaanotin, kun lämpötila on alle asetetun arvon niin käynnistyy siirtopumppu vaihtimelle. Käyttöveden kierrukka joo samassa varaajassa. Joo nyt vähän turhaa kesällä noin iso varaaja käytössä, mutta en osaa kyllä sanoa minkä kokoinen tulistuskattila olisi hyvä kaveriksi että riittää myös kesäisin?
 
Viimeksi muokattu:
Pitäisikö lisätä kahdet tulot ja lähdöt? Vai tuleeko merkittävää säästöä?
Talvella käytetään alempia jotta koko pönttö lämpenee ja kesällä vain yläosan liittymiä jotta voidaan esilämmittää käyttövettä.
Lisäksi sopivasti sulkuja jotta vesi saadaan kiertämään halutulla tavalla kesä/talvi.
Tähän en oikein osaa ottaa kantaa, äkkiseltää tulee vain mieleen että tuon varaajan pitäisi kokonaan 45 asteessa ja perässä olisi tulistuskattila käyttövedelle. Silloin ei tarvisi nostella yläosan lämpötiloja?
 
Kuvasta ei nyt selvinnyt löytyykö keskellä pyttyä käytössä olevaa yhdettä. Mutta jos käytössä olevia yhteitä on alhaalla, keskellä ja ylhäällä niin en itse lähtisi uusia yhteitä tuohon hitsaamaan vaan T kappaleet nykyisten yhteiden päihin, sen perään sulkuventtiilit niin tulo-/menoyhteet voidaan joustavasti vaihdella vaikkapa lennossa. Pessimisti laittaisi varmaan yhden sulun yhteen ja T-kappaleenkin väliin jos haaroitusta joutuu vaihtamaan jostain syystä. Mutta se on tietty kustannuskysymys.
T kappaleet kannattaa valita niin että ovat ainakin samaa kokolukkaa yhteiden kanssa, tuossa lienee 1" yhteet vai onko peräti tuuma ja vartti? Alaspäin ne saa aina supistettua mutta jos jostain syystä osoittautuvat ahtaiksi niin suurennettua niitä ei saa kun vaihtamalla.
 
Silloin ei tarvisi nostella yläosan lämpötiloja?
Ei niitä pumpulla juuri yli 45 saakaan. Jos ilmalämmityksen minimi on 45 niin aika paljon tarvitaan vastuksia avuksi.

Käyttöveden osalta tilanne on toinen. Jos veden saa lämmitettyä vaika 30 asteeseen, niin tulistuskattila käyttäisi vähemmän sähköä.
Kesällä pumppu toimii hyvällä copilla joten hieman säästöä tulisi pelkkään tulistimen sähkövastukseen verrattuna.
Toki tommoisesta 1000l varaajasta tulee hukkalämpöä mutta sen määrä pienenisi jos lämpö olisi esim 30 ja vain varaajan yläosa olisi lämmin.

Edit; Kesällä kun cop on hyvä niin yläosa voisi olla vaikka 40 lämmössä.
 
Kuvasta ei nyt selvinnyt löytyykö keskellä pyttyä käytössä olevaa yhdettä. Mutta jos käytössä olevia yhteitä on alhaalla, keskellä ja ylhäällä niin en itse lähtisi uusia yhteitä tuohon hitsaamaan vaan T kappaleet nykyisten yhteiden päihin, sen perään sulkuventtiilit niin tulo-/menoyhteet voidaan joustavasti vaihdella vaikkapa lennossa. Pessimisti laittaisi varmaan yhden sulun yhteen ja T-kappaleenkin väliin jos haaroitusta joutuu vaihtamaan jostain syystä. Mutta se on tietty kustannuskysymys.
T kappaleet kannattaa valita niin että ovat ainakin samaa kokolukkaa yhteiden kanssa, tuossa lienee 1" yhteet vai onko peräti tuuma ja vartti? Alaspäin ne saa aina supistettua mutta jos jostain syystä osoittautuvat ahtaiksi niin suurennettua niitä ei saa kun vaihtamalla.
Kävin mittaamassa niin taitaa olla 1 1/4 lähdöt tässä.

Hauska kun tätä vaihtoehtoa ei ole kukaan myyjä tietenkään ehdottanut, ovat vaan olleet sillä asenteella että vapaita lähtöjä ei ole niin uusiksi menee varaaja. Tämän takia juurikin ihan hukassa koko homman kanssa kun ei tiedä keneen pitäisi luottaa. Täältä ainakin tulee selkeesti puolueettomia vastauksia ja ehdotuksia.

Minkä laitevalmistajan laitteita suosittelette? Käyttöikä saisi olla mahdollisimman pitkä tietysti. Jos teidän suosituksilla osaisin kysellä LVI liikkeistä tarjouksia...
 
lämpötila on alle asetetun arvon niin käynnistyy siirtopumppu vaihtimelle.
Huomaako tuota huoneenlämmössä että jonkin verran vaihtelisi sen mukaan onko siirtopumppu päällä vai ei?

Lämpöpumpun kanssa kannattaa tehdä vain sen lämpöistä vettä kuin on tarvetta. Lauhalla viilempää ja pakkasilla kuumempaa.
Tällöin tuo siirtopumppukin käy varmaankin pidempiä jaksoja kun ei tule kuuman veden syöksyä jolloin lyhyeksi hetkeksi äkkiä lämpenee liikaakin.
 
Selasin vielä sähköposteja niin Parmairilta ilmoittivat että 45 astetta on minimi tuolle laitteelle. En tiedä sitten ovatko oikeassa.
Kuulostaa kyllä erikoiselta, toki en tunne miten tuo kone tarkalleen toimii. Omissa koneissa on vaan ollut tulo suoraan Oumanin ohjaamana käyrän mukaan vesipatterille ja puhallus sen läpi kanaviin.
Meillä on menovesi jossain 45C lähistöllä kun ulkona on -20C, en pysty nyt tarkistamaan suoraan Oumanin käyrää, mutta ei se ikivanhassa Aeromasterissakaan ollut juuri sen enempää.
 
Huomaako tuota huoneenlämmössä että jonkin verran vaihtelisi sen mukaan onko siirtopumppu päällä vai ei?

Lämpöpumpun kanssa kannattaa tehdä vain sen lämpöistä vettä kuin on tarvetta. Lauhalla viilempää ja pakkasilla kuumempaa.
Tällöin tuo siirtopumppukin käy varmaankin pidempiä jaksoja kun ei tule kuuman veden syöksyä jolloin lyhyeksi hetkeksi äkkiä lämpenee liikaakin.
Ei olla huomattu, puhallus kun on päällä niin eipä se juuri koskaan kylmää puhalla. Tosin pidetään huonelämpöä aika alhaalla, että voi olla aina on kylmä muutenkin
 
Kuulostaa kyllä erikoiselta, toki en tunne miten tuo kone tarkalleen toimii. Omissa koneissa on vaan ollut tulo suoraan Oumanin ohjaamana käyrän mukaan vesipatterille ja puhallus sen läpi kanaviin.
Meillä on menovesi jossain 45C lähistöllä kun ulkona on -20C, en pysty nyt tarkistamaan suoraan Oumanin käyrää, mutta ei se ikivanhassa Aeromasterissakaan ollut juuri sen enempää.
Parmairissa se puhaltaa kokoajan sen vaihtimen läpi ja ottaa ihan suoraa kattilalta vettä kun huonelämpötila laskee alle annetun arvon. Meillä tuo varaaja on 60 asteisena, riittää ainakin käyttövedelle.
 
Hauska kun tätä vaihtoehtoa ei ole kukaan myyjä tietenkään ehdottanut, ovat vaan olleet sillä asenteella että vapaita lähtöjä ei ole niin uusiksi menee varaaja. Tämän takia juurikin ihan hukassa koko homman kanssa kun ei tiedä keneen pitäisi luottaa. Täältä ainakin tulee selkeesti puolueettomia vastauksia ja ehdotuksia.

Tästä on ennenkin ollut keskustelua. Myyjillä on yleensä valmiit konseptit joita ne myyvät ihan riippumatta siitä miten kustannustehokkaita ne on asiakkaan kannalta. Myyjä ei yleensä ala pohtimaan vaihtoehtoja joita joutuisi suunnittelemaan ja soveltamaan oikeasti.

Jos sinulla riittää mielenkiinto asiaan niin ottamalla sen riskin, että suunnittelet trarvittavat toimenpiteet itse, saatat saada merkittävästikin säästöä ja paremman laitteiston kuin valmis konsepti. Tapauksesi kuulostaa vielä aika helpolta, koska sinulla on jo toimiva laitteisto ja olet vain tekemissä siihen jonkinlaista parannusta. Varmaan energian säästö kumminkin ensisijaisesti mielesssä?
 
Tästä on ennenkin ollut keskustelua. Myyjillä on yleensä valmiit konseptit joita ne myyvät ihan riippumatta siitä miten kustannustehokkaita ne on asiakkaan kannalta. Myyjä ei yleensä ala pohtimaan vaihtoehtoja joita joutuisi suunnittelemaan ja soveltamaan oikeasti.

Jos sinulla riittää mielenkiinto asiaan niin ottamalla sen riskin, että suunnittelet trarvittavat toimenpiteet itse, saatat saada merkittävästikin säästöä ja paremman laitteiston kuin valmis konsepti. Tapauksesi kuulostaa vielä aika helpolta, koska sinulla on jo toimiva laitteisto ja olet vain tekemissä siihen jonkinlaista parannusta. Varmaan energian säästö kumminkin ensisijaisesti mielesssä?
Aivan, suotta rakentelevat, ymmärrän kyllä tuonkin puolen. Joo meillä energian säästö ensisijaisena, tietysti peilattuna siihen mitä laitteisto kustantaa. Eikös näiden lämpöpumppujen asennus ole luvanvaraista puuhaa?
 
Selasin vielä sähköposteja niin Parmairilta ilmoittivat että 45 astetta on minimi tuolle laitteelle. En tiedä sitten ovatko oikeassa.
Jatkuva min 45 astetta voi olla haaste ilma-vesilämpöpumpuille, kun tähtää energiansäästöön myös talvella, jolloin lämmityssähköstä kuluu valtaosa. Maalämmölle tuo sen sijaan ei olisi lainkaan ongelma, mutta sillekin jonkinlainen käyttöveden priimausvaraaja voisi olla hyödyllinen lisä sähkönkulutuksen minimoinnissa. Aika monesti juuri tämä minimilämpötilakysymys on aika kriittinen ilma-vesilämmön soveltamisessa vastaavissa tapauksissa kuin tässä on esillä.
 
Eikös näiden lämpöpumppujen asennus ole luvanvaraista puuhaa?

Juu ja ei. Monoblokit liitetään vesiputkistoon, ja ovat ihanteellisia tee-se-itse asentajille. Split-laitteet taas vaativat kylmäasentajan suorittamaan putkien kytkennän. Kaikkein yksinkertaisin ilmasta lämpöä ottava laite sisältää sähköliitännän lisäksi vain kaksi putkea. Kylmä vesi sisään ja lämmin vesi ulos. Sellainen ei vaadi kylmäasennusta lainkaan.
1719853004315.png
 
Voisi olettaa, että veden minimi maksimilämpö, eli pienin mahdollinen pakkasilla riittävä lämpö? Jos on siis tarkoitus sanoa, että mikä on minimi, jolla lämpöä voisi saada riittävästi koneesta.

Iso osa koneista taitaa painaa vielä -25°C hyvinkin +45°C vettä, mutta koneessa saa olla tehoa jo hiukan enemmän.
 
Juu ja ei. Monoblokit liitetään vesiputkistoon, ja ovat ihanteellisia tee-se-itse asentajille. Split-laitteet taas vaativat kylmäasentajan suorittamaan putkien kytkennän. Kaikkein yksinkertaisin ilmasta lämpöä ottava laite sisältää sähköliitännän lisäksi vain kaksi putkea. Kylmä vesi sisään ja lämmin vesi ulos. Sellainen ei vaadi kylmäasennusta lainkaan.
Näytä liitetiedosto 98397
Aivan! En vain ole näiden kanssa ollut kauheasti tekemisissä, hieman arastelen tuota asennusta. Kuitenkin varmaan ihan asennusteknisiä asioita mitä en osaa huomioida tässä.. ehkä..

Oliko laitteistosta suosituksia jos monoblock koneeseen päädyn? Mulla on pääsy tukkureille, säästö sekin...
 
Helpoimmalla pääsisit jos olisi tuollainen yksinkertainen laite, jossa on vain ulkoyksikkö. Moni valmistaja myy järjestelmää, jossa on jonkinlainen sisäyksikkö, vaikka se ei tekisi käytännössä mitään. Itseäkin kiinnostaisi mitkä merkkivalmistajat myyvät rehellistä monoblokkia U-Energyn ja SPRSUNin lisäksi? Sellaisen kun voisi kytkeä suoraan varaajaan muutamalla liittimellä. Mitä yksinkertaisempi laite on sitä helpompi sen käyttö on ymmärtää ja suunnitella.
 
Meinaatko ettei pumppu tuottaisi pakkasella riittävän kuumaa? 50 asteeseen pitäisi vielä olla mahdollisuus päästä.
50 astetta saattaa vaatia hiukan apua vastuksilta ja vaikkei vaatisi, suuri lämpötilaero ulkoilman ja tuotetun lämpimän veden välillä nipistää tuottosuhdetta (ja monilla pumpuilla tuottotehoakin). Ilmavesilämpöpumpulla voi saada hyvän tuottosuhteen, kun moinen lämpötilaero on keskimäärin riittävän alhainen. Ilmalämpöpumppu pärjää paremmin pakkasilla tuottosuhteen (ja tehonkin) puolesta, koska kovalla puhalluksella voi kompensoida tuotetun lämpötilan hiipumista (mitä vesi- tai ilmakiertoinen lämmönjakoverkosto tekee harvemmin mahdolliseksi).
 
suuri lämpötilaero ulkoilman ja tuotetun lämpimän veden välillä nipistää tuottosuhdetta

Tämä on selviö että hyötysuhde heikkenee. Sen kompensoimiseksi tarvitaan tehokkaampi pumppu ja se vaatii kaverikseen ison varaajan. Nyt tarvitsisi enää miettiä miten tehokas pumppu on tarpeen.

Itsellä on omasta 6kW pikkupumpusta vain jotain satunnaisia mittaustietoja.
-7 asteen pakkasella se tuotti 46 asteista vettä talon lämmityskiertoon.
-14 asteen pakkasella se tuotti 40 asteista vettä talon lämmitykseen.
-17 asteen pakkasella käytin lisäksi 2kW lisälämmitystä jolloin VILP + vastus tuotti 45 asteista vettä

Varmaan joku, jolla on tehokas VILP ja iso varaaja voisi kenties kertoa miten kuumaksi se varaajan saa?
 
Sen kompensoimiseksi tarvitaan tehokkaampi pumppu ja se vaatii kaverikseen ison varaajan.
Tuo voisi olla toimiva yhdistelmä. Ison varaajan kanssa voisi ehkä lähteä siitä, että laitteen on todellakin kyettävä tuottamaan mitoituslämpötilassa kaikki lämmityksen tarvitsema lämpö lämmitysverkon edellyttämässä lämpötilassa mukaan luettuna käyttöveden esilämmitys priimausvaraajan suunniteltuun tulolämpötilaan. Nimellisen 6kW:n lämmitystehon tuottamiseen tarvitaan silloin hyvinkin nimellisesti 18kW:n tehoinen pumppu tai suurempikin ja erittäin suuri varaaja väljin liitäntäputkistoineen on varsin tarpeellinen, jotta moisen pumpun yhdistäminen lämmitysverkkoon toimii yleensäkään nikottelematta muulloin kuin aivan äärimmäisen lämmitystarpeen oloissa.
 
Tuo voisi olla toimiva yhdistelmä. Ison varaajan kanssa voisi ehkä lähteä siitä, että laitteen on todellakin kyettävä tuottamaan mitoituslämpötilassa kaikki lämmityksen tarvitsema lämpö lämmitysverkon edellyttämässä lämpötilassa mukaan luettuna käyttöveden esilämmitys priimausvaraajan suunniteltuun tulolämpötilaan. Nimellisen 6kW:n lämmitystehon tuottamiseen tarvitaan silloin hyvinkin nimellisesti 18kW:n tehoinen pumppu tai suurempikin ja erittäin suuri varaaja väljin liitäntäputkistoineen on varsin tarpeellinen, jotta moisen pumpun yhdistäminen lämmitysverkkoon toimii yleensäkään nikottelematta muulloin kuin aivan äärimmäisen lämmitystarpeen oloissa.
Mitäs jos pumppu pyörittää 45 asteiseksi tuota isoa varaajaa ja tulistus tehtäisiin ihan vastuksilla toisella varaajalla?
 
Mitäs jos pumppu pyörittää 45 asteiseksi tuota isoa varaajaa ja tulistus tehtäisiin ihan vastuksilla toisella varaajalla?

Tuo kävi itselläkin mielessä mutta tästä puuttuu nyt se tieto minkä lämpöisenä vesi palaa takaisin pakkasella Parmairissa käytyään. Jos se ei jäähdy kuin muutaman asteen niin homma jää tulistimen varaan kokonaan. Jos jäähtyy paljon, niin VILP voi taas nostaa sen korkeammalle ennen uutta tulistusta. Tarvittaisiin siis tietää veden virtausnopeus ja paljonko kilowatteja ilmalämmitin siitä ottaa. Ehkä sen 6kW?
 
Tuo kävi itselläkin mielessä mutta tästä puuttuu nyt se tieto minkä lämpöisenä vesi palaa takaisin pakkasella Parmairissa käytyään. Jos se ei jäähdy kuin muutaman asteen niin homma jää tulistimen varaan kokonaan. Jos jäähtyy paljon, niin VILP voi taas nostaa sen korkeammalle ennen uutta tulistusta. Tarvittaisiin siis tietää veden virtausnopeus ja paljonko kilowatteja ilmalämmitin siitä ottaa. Ehkä sen 6kW?
Laitoin kyselyä Parmairille, katsotaan onko heillä antaa tuota tietoa.
 
Takaisin
Ylös Bottom