Uusiutuvien liikatuotannon suitsimista

[fraatti]

Mielenkiintoinen kehityssuunta Romaniassa.

Aurinkosähköasennuksien kaveriksi on asennettava jatkossa myös sähkövarasto järjestelmiin, jotka ovat 10.8 - 400 kW. Vanhoista 3 kW - 400 kW järjestelmistä pitää löytyä myös akku 2028 vuoden alusta tai muuten teho verkkoon pitää rajoittaa 3 kW.

Onko Romanissa järki päässä kun tuumailevan asiasta kokolailla eri tavalla kuin saksalaiset ja hollantilaiset? Onko tämä tulevaisuus jossain muuallakin?

Romania mandates energy storage for prosumers

Romania’s parliament has adopted a bill mandating prosumers with PV systems with capacities from 10.8 kW to 400 kW to install energy storage systems.

www.pv-magazine.com

 

[Espejot]

Mielenkiintoinen kehityssuunta Romaniassa.

Aurinkosähköasennuksien kaveriksi on asennettava jatkossa myös sähkövarasto järjestelmiin, jotka ovat 10.8 - 400 kW. Vanhoista 3 kW - 400 kW järjestelmistä pitää löytyä myös akku 2028 vuoden alusta tai muuten teho verkkoon pitää rajoittaa 3 kW.

Onko Romanissa järki päässä kun tuumailevan asiasta kokolailla eri tavalla kuin saksalaiset ja hollantilaiset? Onko tämä tulevaisuus jossain muuallakin?

Romania mandates energy storage for prosumers

Romania’s parliament has adopted a bill mandating prosumers with PV systems with capacities from 10.8 kW to 400 kW to install energy storage systems.

www.pv-magazine.com

Kuustanusten siirtoa artistille.

 

[repomies]

Kustannusten siirtoa artistille.

Voi sen noinkin nähdä, mutta eiköhän kotiakkujenkin hinnat tule alas yleistymisen myötä. Pakkokin voi toimia yleistymisen vauhdittamisessa.

Suomen olosuhteissa akut toimivat useamman kuukauden vuodesta lähinnä pörssisähköilijöiden joustovarana, ei niihin syksyllä tai sydäntalvella taivaalta mitään jää.

 

[Arisoft]

The power discharged into the network by prosumers cannot exceed the capacity of their storage facilities, according to the new regulation.

Jäi vähän tuossa auki nuo tekniset vaatimukset. Mitä sillä akulla pitäisi tehdä? Eihän akun kapasiteettia mitata edes samalla suureella kuin paneelin tehoa niin miten niitä voi verrata keskenään?

 

[VesA]

Mielenkiintoinen kehityssuunta Romaniassa.

Aurinkosähköasennuksien kaveriksi on asennettava jatkossa myös sähkövarasto järjestelmiin, jotka ovat 10.8 - 400 kW. Vanhoista 3 kW - 400 kW järjestelmistä pitää löytyä myös akku 2028 vuoden alusta tai muuten teho verkkoon pitää rajoittaa 3 kW.

Onko Romanissa järki päässä kun tuumailevan asiasta kokolailla eri tavalla kuin saksalaiset ja hollantilaiset? Onko tämä tulevaisuus jossain muuallakin?

Romania mandates energy storage for prosumers

Romania’s parliament has adopted a bill mandating prosumers with PV systems with capacities from 10.8 kW to 400 kW to install energy storage systems.

www.pv-magazine.com

Romanian sähköverkko on ollut vähän vielä neuvosto-itämainen.. verkosta saa kuormaa pois akkusäännöllä. Sähköverkon parantamiseen laitetaan kyllä rutkasti rahaa myös, maalla ei mene aivan huonosti enää. Olen töiden puolesta ollut tuolla - se on hassu maa siinä suhteessa että IT-alan taitajat tienaavat hurjasti, senverran että kannattaa pysyä kotimaassa - ja ostavat noita paneeleita ja akkuja - ja kuluttavat sitä sähköä. Ja pitkälti muut sitten eivät niinkään, tuloerot ovat suuria. Köyhempi väki menee töihin lähinnä Italiaan, romanian kieli on itse asiassa aika lähellä Italiaa vaikka ei siltä noin kuultuna heti kuulosta.

 

[HiTec]

No onhan tuo pitkän päälle ihan fiksuakin, näin voidaan hyödyntää se omien panelien tuotto jopa 100% itse vs. että niitä elektroneja siirrellään paikallisia paukkulankoja pitkin ees-taas.

Itsekin tässä seuraillut tuota panelien oikeaa hyötyä nyt ekaa kesää ihan käytännössä ja niin on mennyt pieleen nuo ennakkokaavailut ettei tosikaan. Myyntiin on mennyt pahimmillaan jopa 2x se määrä kWh mitä itse kulutetaan päivän aikana = ajallisesti siis tuotanto vs. kulutus ovat niin päin mäntyä kuin vain olla ja osaa vaikka kotona ollaankin, tiskareita yms. pyöritellään päivisin jne. No tähän kun vielä lisätään tuo korkeahko sähkön kiinteän sopparin ostohinta ja täysin mitättömät pörssisähkön myyntihinnat, niin... No sanotaan että kyllä ne akut meilläkin tulisi ihan tarpeeseen, vaan perhanat kun ovat niin julmetun kalliita vielä, niin eipä tässä juuri voi kuin kärvistellä jokusen vuoden. Tai no ensikesänä kokeillaan pörssisähköä, niin saa edes tuota osto vs. myynti hintaeroa kutistettua merkittävästi ja näin ei tästä "harrastuksesta" tule enää ihan niin pahasti turpaan. Akkutkin jos vielä saisi tuossa n. 5v aikahaarukassa hommattua, niin tämähän rupeaisi olemaan jo aika bueno setti. We'll see.

 

[Espejot]

Tai no ensikesänä kokeillaan pörssisähköä, niin saa edes tuota osto vs. myynti hintaeroa kutistettua merkittävästi ja näin ei tästä "harrastuksesta" tule enää ihan niin pahasti turpaan. Akkutkin jos vielä saisi tuossa n. 5v aikahaarukassa hommattua, niin tämähän rupeaisi olemaan jo aika bueno setti. We'll see.

OT: epäilen että paneeleilla juuri kiinteä on parempi.

 

[Arisoft]

OT: eipäilen että paneeleilla juuri kiinteä on parempi.

Hyvin mahdollista. Lisää oman tuotannon oman käytön rahallista kannattavuutta merkittävästi ja leikkaa talven kalliit hinnat pois. Itsellä sähköauton lataus ei usein onnistu päivisin, mikä kääntää vaakakuppia taas vähän toiseen suuntaan, sillä talvellakin pörssisähkö on ollut yleensä kiinteää edullisempaa öisin.

 

[puuteknikko]

Paneeleilla kiinteä sähkösopimus on ehdottomasti "parempi". Itselläni paneelisto leikkaa kesäajan laskuja merkittävästi ja sikäli ohjaa varoja sitten nollatuotannon ajalle.

 

[Sukke]

Lisää oman tuotannon oman käytön rahallista kannattavuutta merkittävästi

Ihan oikeastiko joku on valmis maksamaan sähköstä enemmän, jotta paneelien takaisinmaksuajan saa paperilla lyhyemmäksi?

Tämä on jo toinen tekniikkapainotteinen foorumi, jossa ajatus tulee esille, mikä on hieman huolestuttavaa.

Epäilen, että kiinteän ja pörssisähkön kannattavuus paneelien kanssa on tapauskohtaisesta, eikä siihen ole kategorisesti yhtä ja oikeaa vastausta. Oma tuntuma on, että paneelit tai niiden olemassaolo eivät erityisesti vaikuta sopimustyypin valintaan.

Paneeleilla kiinteä sähkösopimus on ehdottomasti "parempi". Itselläni paneelisto leikkaa kesäajan laskuja merkittävästi ja sikäli ohjaa varoja sitten nollatuotannon ajalle.

Leikkaa laskuja merkittävästi eli enemmän kuin pörssisähkön kanssa? Jäisikö myös siis pörssillä kesän ajalta enemmän maksettavaa vai saako talvelle siirrettyä kiinteällä sopimuksella enemmän varoja, kun korkeammalla hinnalla säästö näyttää suuremmalta?

 

[puuteknikko]

Leikkaa laskuja merkittävästi eli enemmän kuin pörssisähkön kanssa? Jäisikö myös siis pörssillä kesän ajalta enemmän maksettavaa vai saako talvelle siirrettyä kiinteällä sopimuksella enemmän varoja, kun korkeammalla hinnalla säästö näyttää suuremmalta?

En missään tapauksessa suosittele valitsemaan sopimustyyppiä muuten kuin kulutusprofiilin perusteella. Paneeleilla tehnee suurimman eron kiinteä- ja pörssihintaisten sopimuksien osalta keväällä ja syksyllä kun hintapiikkien todennäköisyys on selvästi suurempi kuin kesäaikaan.

Omalla kohdalla kyse on yksinkertaisesti profiilista (= ei minkäänlaista varaavuutta), johon kiinteähintainen sopimus sopii parhaiten. En myöskään halua lähteä jatkuvaan hintojen kyttäämiseen ottamalla välille kevät-syksy pörssisopimus ja sitten yrittämällä löytää riittävän edullinen kiinteä talven yli. Jos olisin talouden ainoa sähkönkäyttäjä, saattaisin ainakin kokeilla elämää pörssisähkön kanssa.

Tuossa kun noita tuotantotietojani tarkastelen niin päivittäinen tuotto on viimeisen 60 pv ajalta keskimäärin 1,7 €. Valitettavasti laskureissani ei ole painotettua keskihintaa, mutta pörssi- ja kiinteähintaisen ero on ollut silmämääräisesti päivässä 50-70 c pörssin hyväksi.

 

[Espejot]

Ihan oikeastiko joku on valmis maksamaan sähköstä enemmän, jotta paneelien takaisinmaksuajan saa paperilla lyhyemmäksi?

Tämä on jo toinen tekniikkapainotteinen foorumi, jossa ajatus tulee esille, mikä on hieman huolestuttavaa.

Epäilen, että kiinteän ja pörssisähkön kannattavuus paneelien kanssa on tapauskohtaisesta, eikä siihen ole kategorisesti yhtä ja oikeaa vastausta. Oma tuntuma on, että paneelit tai niiden olemassaolo eivät erityisesti vaikuta sopimustyypin valintaan.

Huolestuttavaa on jos totuus perustuu eipäilylle ja luulolle. Asia kannattaa laskea auki... tai niin minä teen kunhan asia tulee ajankohtaiseksi, saan epäilylle edes jokin verran perusteita.

 

[Arisoft]

Ihan oikeastiko joku on valmis maksamaan sähköstä enemmän, jotta paneelien takaisinmaksuajan saa paperilla lyhyemmäksi?

Kyllä tässä kyse on ihan siitä miten paljon rahaa tilille jää. Kesäkuukausilla ei ole merkitystä vaan sillä, mitä sähkö talvella maksaa, jos sitä ostosähköä kuluu pääasiassa silloin.

 

[HiTec]

Omalla kohdalla kyse on yksinkertaisesti profiilista (= ei minkäänlaista varaavuutta), johon kiinteähintainen sopimus sopii parhaiten. En myöskään halua lähteä jatkuvaan hintojen kyttäämiseen ottamalla välille kevät-syksy pörssisopimus ja sitten yrittämällä löytää riittävän edullinen kiinteä talven yli.

No juuri tätä ensi kesänä yritetään. Nykyinen kiinteä loppuu elokuun loppuun ja siitä on jo sovittuna 6kk kiinteä pätkä talven yli, joten maaliskuun alussa -25 olisi tarkoitus näillä näkymin siirtyä pörssiin. Tällöin tuo ostetun ja myydyn sähkön hintaerotus on käytännössä vain siirtomaksun suuruinen, eikä niin kuin nyt siirtomaksu + tuon kiinteän sopparin hinta. Näin ei tuolla panelituotannolla ole enää niin väliä miten se osuu vrk aikana kulutukseen, joten veikkaan että kesän -25 sähkölaskut tulevat olemaan vielä merkittävästi tämän kesäisiä pienempiä. Toki onhan noilla paneleilla jo saavutettu -50% kesään -23 vrt. ilman paneleita, mutta siltikin jos tuosta vielä vaikkapa toiset -50% saisi pois, parhaillaan ruvettaisiin ehkä puhumaan jopa että sähköyhtiö maksaisi kesäisin meille, katsotaan nyt.

Tuossa on sitten koko kesä -25 aikaa kytätä sitä seuraavaa talven 25-26 yli kiinteää pätkää, mitä sitten ikinä tuolloin onkaan tarjolla. Ja taas keväällä -26 palattaisiin pörssiin. Onhan tuo omanlaista puljaamista ees-taas, mutta kyllä tuolla silti katsoisin ns. palkoille pääseväni, sen verran suuri tuo vuosikulutus kuitenkin meillä on. Kokeillaan poimia ns. rusinoita pullasta nääs

No jos olisi se riittävän suuri akusto, niin tuota puljaamistakin voisi hiukan jo harkita kun niiden avulla saisi tuon tuotannon vs. kulutuksen natsaamaan toisiinsa huomattavasti paremmin ja näin ei sillä olisi kesän ylikään niin nokonuukaa vaikka olisikin helppo kiinteä soppari pidemmäksikin aikaa.

 

[fraatti]

Hollannissa verkkomaksu paneliston omistajille, 100- 600€/vuosi

Täällä on toistaiseksi vielä käytössä "vuosinetotus" eli asukki maksaa ainoastaan sen mikä on tuotannon ja kulutuksen erotus.

Netherlands approves grid fees for rooftop PV system owners

The competition regulator in the Netherlands says that the grid fees that big energy suppliers are applying to PV system owners are legitimate. Solar customers currently pay between €100 ($107) and €697, depending on the system size.

www.pv-magazine.com

 

[fraatti]

"nettomittauksesta" ollaan vaihtamassa useassa euroopan maassa pois. Samoin tukiaisista verkkoon syötetystä energiasta.

Across the EU, subsidies for grid injections, including net-metering and feed-in tariff schemes, are being gradually phased out. Belgium and Greece have already phased out net metering as of 2024, and the new Dutch coalition is following suit. Slovenia has transitioned from annual to monthly netting, while Germany and France are systematically reducing feed-in tariffs by 0.1 cents every six months. Italy is also gearing up to introduce a new scheme later this year reducing compensation for exported electricity.

Smart buildings key to overcoming rooftop PV hurdles

In its latest monthly column for <b>pv magazine</b>, SolarPower Europe explains how several European countries are moving away from support schemes for injections and towards the adoption of time-variant supply tariffs, which play a crucial role in reducing daily price fluctuations. This shift...

www.pv-magazine.com

 

[anders]

"nettomittauksesta" ollaan vaihtamassa useassa euroopan maassa pois.

Saapi nähdä milloin meilläkin tiputetaan netotuksen aikaväli ensin vartista minuuttiin ja sitten sekuntiin. MMW.

Olisi jännä nähdä laajemmin näkyykö verkon tasolla jo tuo vartin tasejakson loppuun osuva ylös- ja alassäätö, mihin nykymalli kannustaa. Ehkei vielä, mutta ratkaisujen yleistyessä voi paikallisesti kohta alkaa näkymään...

 

[kotte]

Saapi nähdä milloin meilläkin tiputetaan netotuksen aikaväli ensin vartista minuuttiin ja sitten sekuntiin. MMW.

Olisi jännä nähdä laajemmin näkyykö verkon tasolla jo tuo vartin tasejakson loppuun osuva ylös- ja alassäätö, mihin nykymalli kannustaa. Ehkei vielä, mutta ratkaisujen yleistyessä voi paikallisesti kohta alkaa näkymään...

Ei netotusaikaa ole järkevää pudottaa lyhyemmäksi kuin vuorokausimarkkinoiden perushinnoittelujakso niin kauan kuin sähkön hinnoittelumalli pysyy suunnilleen nykyisellä toimivaksi todella perustalla. Menee varmaan vuosikymmeniä ennen kuin ehkä putoaisi alle varttiin tai jotenkin muutoin muutettaisiin, koska kustannukset olisivat hyvin suuret ja vaikeuttavat suurten toimijoiden tekemisiä. Säätömarkkinat ja muut lyhyen ajan ohjaustarpeet ovat oma lukunsa ja niiden hinnat määräytyvät omien lakiensa mukaan. Ehkäpä kuluttajakin pääsevät akkuvarusteineen joskus mukaan noille markkinoille joko itsenäisesti tai ehkä ennemminkin jonkin aggregaattoritahon tuella.

 

[Arisoft]

Mittausjaksot voitaisiin limittää niin että jakson loppuhetki osuu vain eri kohtaan eri kuluttajilla. Tuskin sellaista kuitenkaan tehdään vaikka se ratkaisisikin tuon automaation synnyttämän ongelman. Muuta ongelmaahan netotuksessa ei ole kun sen syy on vain kuorman on/off luonteessa.

 

[kotte]

Mittausjaksot voitaisiin limittää niin että jakson loppuhetki osuu vain eri kohtaan eri kuluttajilla.

Tuo ei kuitenkaan poista ongelmaa, että sähköllä ja lämpöpumpuilla tehtävän lämmityksen huippukuorma osuu ainakin aluetasolla samaan ajankohtaan ja kun lämmityslaitteiden kapasiteetti on lähellä huippuaan, kuormitus on silloin kaiken aikaa päällä. Tilanne on varsin samankaltainen, jos kuluttajat kytkevät sähkösaunansa päälle lauantai-iltaisin samaan aikaan tai paistavat joulukinkkujaan jouluaatonaattona. Ensimmäistä on vaikea muuttaa, jälkimmäiset toki ovat periaatteessa ainakin muutettavissa, mutta siirtävät päätösvallan kuluttajalta pois.

 

[Arisoft]

Tuo ei kuitenkaan poista ongelmaa, että sähköllä ja lämpöpumpuilla tehtävän lämmityksen huippukuorma osuu ainakin aluetasolla samaan ajankohtaan ja kun lämmityslaitteiden kapasiteetti on lähellä huippuaan, kuormitus on silloin kaiken aikaa päällä. Tilanne on varsin samankaltainen, jos kuluttajat kytkevät sähkösaunansa päälle lauantai-iltaisin samaan aikaan tai paistavat joulukinkkujaan jouluaatonaattona.

Lopulta joudutaan siis toteamaan ettei tehomaksulla voida toteuttaa tavoitetta käytännössä lainkaan vaan verkko on rakennettava kestämään huippukuorma.

Onko jossain sellainen verkko, että se ei kestä saunomista tai lämmittämistä pakkasella? Jos ei ole niin maksu on turha. Aikoinaan puheluista maksettiin pulsseina ja sittemmin munuutteina ja jopa sekunteina ja lopulta niistä maksetaan enää vain kiinteää hintaa koska verkko sietää sen että kaikki puhunat yhtä aikaa. Mitä jos sähkön siirron saisi ostaa esim. kuukausihinnalla? Keneltä se olisi pois?

 

[anders]

Ei netotusaikaa ole järkevää pudottaa lyhyemmäksi kuin vuorokausimarkkinoiden perushinnoittelujakso niin kauan kuin sähkön hinnoittelumalli pysyy suunnilleen nykyisellä toimivaksi todella perustalla. Menee varmaan vuosikymmeniä ennen kuin ehkä putoaisi alle varttiin tai jotenkin muutoin muutettaisiin, koska kustannukset olisivat hyvin suuret ja vaikeuttavat suurten toimijoiden tekemisiä.

Ei netotusaika oikeastaan liity sähkön myyntiin sinänsä, vaan verkkoyhtiöiden haluun saada kustannuksille maksajia.

Nythän aktiivinen netottaja voi päästellä 450s sisään täydellä höngällä ja saman ulos maksamatta lainkaan siirtomaksua. Tahi veroa. Käyttää verkkoa ikäänkuin ilmaisena akkuna.

Luueln että tämä ohjaa netotusjakson lyhentämiseen. Datahub ja taseselvitys ei varmaan juuri muutoksia vaadi, enemmän vain tasausjaksoja, mittarointi varmaan enemmän, en tiedä mitä nykyiset tukevat.

Säätömarkkinat ja muut lyhyen ajan ohjaustarpeet ovat oma lukunsa ja niiden hinnat määräytyvät omien lakiensa mukaan. Ehkäpä kuluttajakin pääsevät akkuvarusteineen joskus mukaan noille markkinoille joko itsenäisesti tai ehkä ennemminkin jonkin aggregaattoritahon tuella.

On eri juttu, mutta epätasainen käyttö lisää säädön tarvetta ja kustannukset tulevat sitten lopulta kaikille maksuun.

Mikään ei muuten jo nyt estä osallistumasta säätömarkkinoille. Minimikoko vaan on joko 100kW, 1MW tai 5MW säätötuotteesta riippuen. Voi koota kaveriporukan kasaan ja tarjota yhdessä, siellä on ihan paperirahaa tarjolla joka päivä.

 

[anders]

Mitä jos sähkön siirron saisi ostaa esim. kuukausihinnalla? Keneltä se olisi pois?

Aivan hyvin voisi olla kuukausihinta.

Tavallaan tehomaksuun perustuva malli onkin, jos muut maksut karsitaan pois?

 

[anders]

Ensimmäistä on vaikea muuttaa, jälkimmäiset toki ovat periaatteessa ainakin muutettavissa, mutta siirtävät päätösvallan kuluttajalta pois.

Englannissahan BBC on kokeillut muuttuvaa porrastettua viivettä tiettyjen TV ohjelmien lähetyksissä, koska lopputekstien alkaessa napsahtaa 10 miljoonaa vedenkeitintä päälle.

 

[RPekka]

Ihan oikeastiko joku on valmis maksamaan sähköstä enemmän, jotta paneelien takaisinmaksuajan saa paperilla lyhyemmäksi?

No ei. Vaan se että jos keskihinta sidotaan koko vuodeksi niin ne talven kalliit kuukaudet jolloin kulutustakin on enemmän, saa 2-3 senttiä halvemmalla Kesällä, jos vähänkään painottaa kulutusta oman tuotannon mukaiseksi, ei paljoa tarvitse ostaa sitä sähköä jonka hinta on 6-7 snt korkeampi kuin pörssihinta. Onhan se vähän hölmön tuntuinen ajatus että tuottamalla kesällä sähköt itse saa talvella sen saman määrän halvemmalla minkä osti ennenkin mutta näin se markkina näköjään toimii.

 

[Arisoft]

Nythän aktiivinen netottaja voi päästellä 450s sisään täydellä höngällä ja saman ulos maksamatta lainkaan siirtomaksua. Tahi veroa. Käyttää verkkoa ikäänkuin ilmaisena akkuna.

Nimenomaan netottaja käyttää verkkoa virtuaalisena akkuna. Jos iso määrä käyttäjiä toimii näin satunnaisella tavalla ajastettuna niin "akkuvaikutus" käytännössä eliminoituu. Sähköverkko näkee tuon "akkuvaikutuksen" vain jos kulutusvaihe osuu keskimäärin esim. jakson loppuun. Sille voisi jotain tehdä, muu on enemmänkin ahneutta.

 

[anders]

Nimenomaan netottaja käyttää verkkoa virtuaalisena akkuna. Jos iso määrä käyttäjiä toimii näin satunnaisella tavalla ajastettuna niin "akkuvaikutus" käytännössä eliminoituu. Sähköverkko näkee tuon "akkuvaikutuksen" vain jos kulutusvaihe osuu keskimäärin esim. jakson loppuun. Sille voisi jotain tehdä, muu on enemmänkin ahneutta.

Toki osittain lienee vaikutus samanlainen ja kumuloituva, kun hinta on samanlainen. Eli esim miinustunnilla tasejakson lopulla korjaus lienee samansuuntainen, ehkä?

Lisäksi jonkun pitää maksaa mm. siirtohäviöt molempiin suuntiin, jotka netottaja saa tavallaan ilmaiseksi.

 

[kotte]

Nythän aktiivinen netottaja voi päästellä 450s sisään täydellä höngällä ja saman ulos maksamatta lainkaan siirtomaksua. Tahi veroa. Käyttää verkkoa ikäänkuin ilmaisena akkuna.

Kondensaattori tuo melkein on, kun kaikki on tehtävä vartin sisällä eikä onnistu ilman erikoisjärjestelyitä, jotka nekin maksavat, vaikka toki tuo on periaatteessa mahdollista. Jos moinen yleistyy, varmaan sitä sitten karsitaan jotenkin, ehkä paljon suoremminkin juuri kyseisen kaltaisen käytön hillitsemiseksi. Pääsulakkeet kuitenkin hillitsevät sitä, mihin asti tuollainen menettely taipuu ja tuskin muut kuin omakotityyppiset asujat moiseen yrittävät tukeutua.

Nimenomaan netottaja käyttää verkkoa virtuaalisena akkuna. Jos iso määrä käyttäjiä toimii näin satunnaisella tavalla ajastettuna niin "akkuvaikutus" käytännössä eliminoituu. Sähköverkko näkee tuon "akkuvaikutuksen" vain jos kulutusvaihe osuu keskimäärin esim. jakson loppuun. Sille voisi jotain tehdä, muu on enemmänkin ahneutta.

Valitettavasti tasejakso on synkronoitu kellonaikaan, joten voi kumuloitua vain ja ainoastaa juuri tuosta syystä. Riippuu kuitenkin aivan algoritmista. Jos oma kulutus ja tuotano pyritään tasaamaan "varman päälle", statistinen konvenrgenssi korjaa asian aika pitkälle, ei siis huolta.

 

[anders]

Kondensaattori tuo melkein on, kun kaikki on tehtävä vartin sisällä eikä onnistu ilman erikoisjärjestelyitä, jotka nekin maksavat, vaikka toki tuo on periaatteessa mahdollista. Jos moinen yleistyy, varmaan sitä sitten karsitaan jotenkin, ehkä paljon suoremminkin juuri kyseisen kaltaisen käytön hillitsemiseksi. Pääsulakkeet kuitenkin hillitsevät sitä, mihin asti tuollainen menettely taipuu ja tuskin muut kuin omakotityyppiset asujat moiseen yrittävät tukeutua.

Normilla 3x25A liittymällä voi tuossa kuitenkin pari kWh:ta tallentaa ja ottaa takaisin... Mutta käytännössä tietty vähemmän.

Valitettavasti tasejakso on synkronoitu kellonaikaan, joten voi kumuloitua vain ja ainoastaa juuri tuosta syystä. Riippuu kuitenkin aivan algoritmista. Jos oma kulutus ja tuotano pyritään tasaamaan "varman päälle", statistinen konvenrgenssi korjaa asian aika pitkälle, ei siis huolta.

Miinustunneilla tuo kai erityisesti tulee eteen, kun halutaan tuotanto tasata mahdollisimman nollaan.

Normaalisti hinnoitelluilla ongelma pienempi.

 

[kotte]

Miinustunneilla tuo kai erityisesti tulee eteen, kun halutaan tuotanto tasata mahdollisimman nollaan.

Normaalisti hinnoitelluilla ongelma pienempi.

Jos hommaa oman akun tai dumppaa ylimääräistä sähköä lämpövarastoon (etenkin lämpöpumpuilla, joiden kulutus on yleensä muutettavissa vain portaittain ja melko hitaasti silloinkin), tilanne saattaa olla päällä melkein aina ja jatkuvasti. Negatiivisilla hinnoilla voi kannattaa jo rajoittaa tuotantoakin, jos sitä on paljon omiin kulutusmahdollisuuksiin nähden. Eikä yleensä kannattane lähteä spekuloimaan lähiminuuttien aurinkotuotolla (jolloin voisi olla edullistakin ottaa tarkoituksellista positiota), vaan korjata tase omalta kannalta historian mukaisesti edullisimmalle ja neutraalille tasolle niin nopeasti kuin mahdollista. Tuolloin statistinen konvergenssi tasoittaa positioita eri kuluttajien kesken, jotka toimivat vastaavalla tavalla.

 

[anders]

Negatiivisilla hinnoilla voi kannattaa jo rajoittaa tuotantoakin, jos sitä on paljon omiin kulutusmahdollisuuksiin nähden.

Ei minusta kannata tuotantoa lähteä kuluttamaan kuin viimeisenä keinona, koska silloin voi mennä miinukselle jos joku iso kuorma päättääkin mennä päälle.

Eli oma ajatus on kerätä mahdollisimman paljon puskuria aikaikkunan alussa, ja loppua kohti alkaa ensisijaisesti lataamaan energiaa talteen ja toissijaisesti polttamaan sitä pois, jotta päästään nollalle jakson lopussa.

 

[Arisoft]

Toki osittain lienee vaikutus samanlainen ja kumuloituva, kun hinta on samanlainen. Eli esim miinustunnilla tasejakson lopulla korjaus lienee samansuuntainen, ehkä?

Lisäksi jonkun pitää maksaa mm. siirtohäviöt molempiin suuntiin, jotka netottaja saa tavallaan ilmaiseksi.

Mielenkiintoinen aihe. Pientuotantohan usein kulutetaan samaan muuntopiiriin jossa se pikemminkin vähentää häviöitä. Tuota aihetta voisi pohtia enemmänkin että mikä on totuus. Liekö niin marginaalinen ettei se sähköyhtiötä edes kiinnosta?

 

[anders]

Mielenkiintoinen aihe. Pientuotantohan usein kulutetaan samaan muuntopiiriin jossa se pikemminkin vähentää häviöitä. Tuota aihetta voisi pohtia enemmänkin että mikä on totuus. Liekö niin marginaalinen ettei se sähköyhtiötä edes kiinnosta?

Riippuu tietysti muuntopiiristä.

Minulla samassa muuntopiirissä yksi naapuri, joka poissa 51vk vuodesta. Joten oma tuotanto menee väkisin vähintään keskijänniteverkkoon asti ja sieltä takaisin.

 

[Arisoft]

Eli oma ajatus on kerätä mahdollisimman paljon puskuria aikaikkunan alussa, ja loppua kohti alkaa ensisijaisesti lataamaan energiaa talteen ja toissijaisesti polttamaan sitä pois, jotta päästään nollalle jakson lopussa.

Tässä tekniikassa parhaan tuloksen saa jos on käytettävissä hyvin suuri kuorma. Itsellä on 1, 4 ja 6 kW kuormat ohjattu tähän käyttöön. Ne käynnistetään varsinkin miinushintatilanteessa silloin vasta kun tase uhkaa mennä maksun puolelle. Tärkein kuorma on tuo 6kW kattila jota sitten jäähdyttelen kv-pumpulla kellariin jos se menee liian kuumaksi. Kellari imee kyllä hyvin lämpöä.

 

[kotte]

Eli oma ajatus on kerätä mahdollisimman paljon puskuria aikaikkunan alussa, ja loppua kohti alkaa ensisijaisesti lataamaan energiaa talteen ja toissijaisesti polttamaan sitä pois, jotta päästään nollalle jakson lopussa.

Uskoakseni aika harva viitsii toimia noin melko mitättömien ansaintamahdollisuuksien kannustamana. Periaatteessa toki kannattaa tuottaa varttitunnin alkujaksolla niin paljon kuin irti lähtee ja aivan varttijakson lopulla polttaa ylituotettu sähkömäärä osin hyödyksi ja tuhlata loput vaikka vastuksella juuri sillä rajalla, mitä pääproput kestävät. Onhan tuo tietynlainen vakuutus siltä varalta, että aurinko menee pilveen varttijakson lopulla eikä riitä omaan välttämättömään kulutukseen. Tuottoahan voi saada vain oman tuotannon arvaamattomasta vähentymisestä sään takia tai omasta ennustamattomasta kulutuksesta (kylmälaitteiden kompressorit, lämpöpumput ja vedenlämmittimet ym.)

 

[Arisoft]

Uskoakseni aika harva viitsii toimia noin melko mitättömien ansaintamahdollisuuksien kannustamana.

Automaatti sen hoitaa ja kaiken lisäksi sille ei tuota tarvitse itse edes kertoa vaan se laskee ihan itse, että noin tulee edullisinta. Sama automaatti myös päättää siitä että liian kalliin sähkön aikana ei kannata lämmittää vaan lämimtys tapahtuu etukäteen halvan sähkön aikana vaikka silloin tarvitaankin hieman enemmän sähköä koska osa menee suurentuneisiin häviöihin.

Tarkoitan siis sitä, että kun ohjaus automatisoidaan optimaalisesti niin täsmälleen samalla optimaalisella tavalla toimivia kuluttajia väkisinkin syntyy ehkä jo merkittävä määrä sotkemaan kulutusta.

 

[anders]

Uskoakseni aika harva viitsii toimia noin melko mitättömien ansaintamahdollisuuksien kannustamana.

Tässä automaatiossa on se, että sama vaiva se on tehdä huonosti kuin hyvin.

Joka tapauksessa laskee uuden energiaratkaisun joka sekunti, niin samalla voi laskea optimaalisemman.

 

[anders]

Tarkoitan siis sitä, että kun ohjaus automatisoidaan optimaalisesti niin täsmälleen samalla optimaalisella tavalla toimivia kuluttajia väkisinkin syntyy ehkä jo merkittävä määrä sotkemaan kulutusta.

Tätä juuri hain takaa.

Kun miinushintaisen tuntihinnan aikana optimoi, ei oikein muuta optimaalista tapaa ole kuin ensin kerätä "korkeutta" keräämällä tuotantoa talteen maksimaalisesti, ja sitten oman kuormansäätökapasiteetin rajoissa jakson lopussa polttaa ylimääräiset pois.

Ja vielä kun tuo kuorma optimoidaan liittymän koon mukaiseksi eli yleisimmin 17kW (3x25A), niin tullaan tilanteeseen, jossa kaikki optimaalisesti toimivat kuluttajat polttavat 17kW teholla jokaisen tasejakson viimeiset sekunnit, ja sitten seuraavan jakson alussa tuo tehon suunta vaihtuu kulutuksesta tuotantoon saman sekunnin aikana, jolloin verkkoon tulee 34kW tehopiikki aina 15 min välein jokaiselta optimiajolla olevalta kuluttajalta.

Ei se verkolla ainakaan helppo kuorma ole.

 

[kotte]

Tarkoitan siis sitä, että kun ohjaus automatisoidaan optimaalisesti niin täsmälleen samalla optimaalisella tavalla toimivia kuluttajia väkisinkin syntyy ehkä jo merkittävä määrä sotkemaan kulutusta.

Tätä juuri hain takaa.

Kun miinushintaisen tuntihinnan aikana optimoi, ei oikein muuta optimaalista tapaa ole kuin ensin kerätä "korkeutta" keräämällä tuotantoa talteen maksimaalisesti, ja sitten oman kuormansäätökapasiteetin rajoissa jakson lopussa polttaa ylimääräiset pois.

Ja vielä kun tuo kuorma optimoidaan liittymän koon mukaiseksi eli yleisimmin 17kW (3x25A), niin tullaan tilanteeseen, jossa kaikki optimaalisesti toimivat kuluttajat polttavat 17kW teholla jokaisen tasejakson viimeiset sekunnit, ja sitten seuraavan jakson alussa tuo tehon suunta vaihtuu kulutuksesta tuotantoon saman sekunnin aikana, jolloin verkkoon tulee 34kW tehopiikki aina 15 min välein jokaiselta optimiajolla olevalta kuluttajalta.

Ei se verkolla ainakaan helppo kuorma ole.

Aika samaan tulokseen käsittäkseni pääsee kuumentimien kanssa niin, että valitsee paljon lyhyemmän kirjanpitokauden, esim. sekunnin, aivan vapaaehtoisesti, silloin kun negatiiviset hinnat ovat kiusana. Ei sähköä välttämättä tarvitse puskuroida verkkoon kuin tuon kirjanpitokauden (sekunnin?) ajaksi. Positiivisten hintojen korkeus puolestaan ratkaisee, kannattaako yrittää kuluttaa itse tuotannon ylimäärä vai minimoida oma kulutus ja luovuttaa ylijäämä verkkoon. Hinnathan tunnetaan koko varttitunnille, joten tuossa suhteessa tilanne pysyy vakaana.

Moinen edellyttää toki, että lämpövaraajia vastuksella lataavia kuumentimia pitäisi ohjata jollakin puolijohdereleellä, jotta sietää moisen kytkentämäärän, joka on seurauksena sekuntitason ohjauksesta. Homma vaikeutuu, jos pitää välttämättä niin suuren määrän paneeleita tuotannossa, että spekuloi jonkin verran jakson lopulla eteen tulevien pilvien varaan liikatuotannon riittävänä hukkaaja-kompensoijana (ja kenties jopa ylimääräisen purkuvastuksen käyttöön "hätätilassa" aivan jakson lopulla).

Invertterilämpöpumput ovat hankalampi tapaus, mutta sellaisen kanssa ei ehkä muutenkaan kannata ottaa kuin minimaalisia positioita ja ohjata niin, että kulutus on vuorotellen ylijäämätehon molemmin puolin, koska ohjaus aivan tarkalle kulutukselle täsmälleen tietylle aikajaksolle harvemmin onnistuu kuin sinne päin. Tuo edellyttää sitten lievää puskurointia verkkoon, mutta jakso on paljon varttia lyhyempi ja tuskin korreloituu synkronoidusti koko sähköverkon osalta kuluttaja-tuottajien kesken.

 

[anders]

Aika samaan tulokseen käsittäkseni pääsee kuumentimien kanssa niin, että valitsee paljon lyhyemmän kirjanpitokauden, esim. sekunnin, aivan vapaaehtoisesti, silloin kun negatiiviset hinnat ovat kiusana. Ei sähköä välttämättä tarvitse puskuroida verkkoon kuin tuon kirjanpitokauden (sekunnin?) ajaksi.

Teoriassa kyllä, mutta idea tuossa korkeuden keräämisessä aikajakson aluksi on varautuminen kaikkiin mahdollisiin skenaarioihin aikajakson lopussa.

Sanotaan hypoteettisesti että pystyn polttamaan yhden Wh:n sekunnissa, 3.6kW teholla siis. Silloin 100s ennen aikajakson loppua tavoitetase on 100Wh plussalla, koska silloin pystyn kaikissa tilanteissa saapumaan nollaan jakson lopuksi.

Jos aikahetkellä 100s ennen minulla on alle 100Wh pankissa, voi yllättävä pilvi ja/tai kytkeytyvä kuorma aina estää minua pääsemästä nollaan.

En minä tuossa näe mitään muuta vaihtoehtoja, peliteoriallisesti.