Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2024
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
Sitä kutsutaan pörssisähkösopimukseksi
Ei oikeastaan. Ei ole mitään ns. kiinteää josta vähennetään/lisätään
On siinä se vuorokauden keskiarvo/keskihinta jonka tietää edellisenä päivänä n.klo 14 ja siihen tulee se kulutusvaikutus jonka voi itse optimoida
Luukku
Vakionaama
Just tarkistin omat kv:t 10/23-3/24
10/23 -14,66%
11/23 -40,22%
12/23 -10,53%
01/24 -16,06%
02/24 -10,54%
03/24 -10,37%
Nyt 10/24-12/24 hintakiinnitys 6,902c/kWh+0,45 eli jos tuohon -10% pääsis taas niin hinta olis 6,66c/kWh marginaalin kanssa.
Kelpo suoritus että aina ollu vähintään -10%
Tuon soppatin kanssa ois voinu elää kun omalle käyttöprofiilille automaatioiden avustamana kulutusvaikutus sopii kohtuullisen hyvin
Ylemmässä taulukossa vuosi 2023 ja alemmassa 2024
are
Aktiivinen jäsen
Kyllä tuolla kiinteään verraten säästöä tulisi. Kiinteä 8,90, oletettavasti säästöä tulisi esim tammikuulle 19€ mutta vaatisi niin paljon harrastamista, lisää tekniikkaa ym ettei sittenkään ole mun tapauksessa vaihtoehto.
Luukku
Vakionaama
Tuo ilman mitään automaatioita. Tulevana talvena yritetään parempiin lukemiin automaation kanssa.
Luukku
Vakionaama
Tammikuun kiinnitys vielä tekemättä, kovin on korkealla vielä.
are
Aktiivinen jäsen
Onkohan tässä autoakin ladattu automatiikalla kun vaikuttaa kulutuslukemat aika suurilta?
Paljon on spottihinnoissa kk-kohtaista vaihtelua, vaikka esim tammi- ja helmikuun lämmitystarpeissa ei ole suurta eroa. Keskiarvo tammi- ja helmikuun spottihinnoista on n. 10% enemmän kuin kiinteähintaisessa.
Taitaa olla silleen että pörssisähköstä alkaa saada hyötyä jos on automatiikkaa ja mahdollisuus varata energiaa paljon halvan sähkön aikaan. Energiavaraajaan tai autoon.
Mulla oli kulutusvaikutussopimus hetken aikaa vielä viime talvena ja maksoin siitä kalliisti. Ei ole automatiikkaa eikä varausmahdollisuutta. Säästöä kun ei talvella tehdä sillä että jätetään tunti lämmittämättä. Seuraava tunti menee sitten ns. kaasu pohjassa.
Ei ole autoa jota ladata (vielä), mutta 15kW sähköllä lämmitettävää n.17cm paksua betonilaattaa löytyy n.230m2 eli n.40m3. Lisäksi 2Tkg painava vuolukivitakka jota lämmittämällä pääsee piikkituntien ohi.
Viimeksi muokattu:
Lämmitys ajoitetaan ennen ja jälkeen hintapiikin. Riippuu rakennuksesta miten nopeasti se jäähtyy joten mitään yleisohjetta hankala antaa.
Yleinen väittämä on että lämmön pitäminen on helpompaa kuin sen nostaminen. En ole perehtynyt miten tuo väittämä oikeasti toimii. Lattialämmityksessä todennäköisesti huonosti, mutta patterilämmityksssä ongelma on se, että lämpö patteriesta rakenteisiin siirtyy huonosti kun välissä on runsaasti ilmaa eristeenä. Olenkin harkinnut patterin rinnalle konvektoria, jolla saisi sisälämmön ehkä nopeasti nousemaan. Köydän miehen konvektorina kokeilin patteriin suunnattua pikku puhallinta.
Luukku
Vakionaama
Kyllä ja tuolla myös tehdään se kulutusvaikutus negatiiviseksi. Kiinnityshinta "vakuutuksena" kriisitilanteisiin ja tiedostetaan, että voi tulla myös kalliimmaksi kuin pelkkä pörssi, mutta siinä on jonkinlainen "kattohinta" sentään turvana.
Aika monella profiililla on muuten kv tullut halvemmaksi, toki riippuen mihin hintaan on tehty. Kesällä häviää ja talvella voittaa. Vaikea mielestäni sanoa että olisi suoraan huonompi kuin pörssi.
Suurimmalle osalle ihmisiä kv on positiivinen (eli hintaa nostava), sähköyhtiöille tuo riittää aika pitkälle. Yksi tai muutama kymmentäkään käyttäjää ei laita tuota vielä yhtiöille negatiiviseksi lopputulokseksi.
Edit vuoden aikajänteellä kallis ja kylmä tammikuu tekee isoja eroja. Siinä saa usean kuukauden halvat hinnat nollattua. Ja varsinkin paneeleilla ero on valtava
Suurimmalle osalle ihmisiä kv on positiivinen (eli hintaa nostava), sähköyhtiöille tuo riittää aika pitkälle. Yksi tai muutama kymmentäkään käyttäjää ei laita tuota vielä yhtiöille negatiiviseksi lopputulokseksi.
Edit vuoden aikajänteellä kallis ja kylmä tammikuu tekee isoja eroja. Siinä saa usean kuukauden halvat hinnat nollattua. Ja varsinkin paneeleilla ero on valtava
Viimeksi muokattu:
are
Aktiivinen jäsen
”Yleinen väittämä on että lämmön pitäminen on helpompaa kuin sen nostaminen. En ole perehtynyt miten tuo väittämä oikeasti toimii. ”
Tämä olisi mielenkiintoinen aihe testattavaksi verrattuna kokoaikaiseen lämmitykseen. Eikä edes kovin vaikea. Vaatisi 2 identtistä kunnon pakkaspäivää peräkkäin. Satunnaiseksi muuttujaksi jää vielä kWh:n hinta
Aika paljon muuttujia. Perstuntumalla sanoisin että jäähtymään päästäminen ja sitten taas ylilämmittäminen vie enemmän energiaa kuin tasaisen lämmön pitäminen. Ihan sen perusteella mitä fysiikasta muistan.
Pörssisähkön keskihintoja.
www.porssisahkoa.fi
Pörssisähkön keskihinta - Pörssisähköä.fi
Tutki pörssisähkön keskihintoja tunneittain, päivittäin, kuukausittain tai vuosittain.
Husky
Hyperaktiivi
Kas, nyt on professorilla outoja puheita. Ainakin palstan yleisestä linjasta poikkeavia, kun eihän nyt sähköyhtiöt, joille lapioidaan kultarahoja jotta toimittavat sähköä, tietenkään voi ottaa riskiä, että itse sössivät systeeminsä ja on pari vikaa samaan aikaan. Kyllä se riski kuuluu asiakkaan maksaa. Että jos on mahdollista, että sähkö loppuu niin hinnaksi laitetaan se 200s/kWh varmuuden vuoksi, on se tarpeen tai ei.
Vaihteleehan sitä vaikka maidon hintakin ja siksi toisena päivänä sinulle maksetaan 50 euroa kun otat maitopurkin ja toisena päivänä se maksaa 200 euroa, joten koskee kaikkia kulutushyödykkeitä tämä sama.
yle.fi
Vaihteleehan sitä vaikka maidon hintakin ja siksi toisena päivänä sinulle maksetaan 50 euroa kun otat maitopurkin ja toisena päivänä se maksaa 200 euroa, joten koskee kaikkia kulutushyödykkeitä tämä sama.
Suomalaiset näkevät pörssisähkön hinnan vain vuorokauden eteenpäin – sen ei tarvitsisi olla niin, sanoo asiantuntija
Tamperelaisen professorin Pertti Järventaustan mukaan kuluttajat kantavat pörssisähkön hinnoittelusta liian ison riskin. Tätä riskiä pitäisi hänestä tasata yhtiöiden kanssa.
yle.fi
Maitoa voi varastoida muutaman vuorokauden aika halvalla kylmävarastossa, sähköä ei sekuntiakaan ilman sähkön keskimääräiseen hintaan nähden valtavan kalliita sähkövarastoja.
Professori pohtii tätä
Mutta ei ilmeisesti tiedä tästä https://www.foreca.fi/sahkon-hinta
Tuosta puuttuu kaiketi auringon vaikutus. Parempia ennusteita itsekin mielellään näkisin. Niitä varmaan vielä tulee.
Mutta ei ilmeisesti tiedä tästä https://www.foreca.fi/sahkon-hinta
Tuosta puuttuu kaiketi auringon vaikutus. Parempia ennusteita itsekin mielellään näkisin. Niitä varmaan vielä tulee.
Suomalaiset näkevät pörssisähkön hinnan vain vuorokauden eteenpäin – sen ei tarvitsisi olla niin, sanoo asiantuntija
Tamperelaisen professorin Pertti Järventaustan mukaan kuluttajat kantavat pörssisähkön hinnoittelusta liian ison riskin. Tätä riskiä pitäisi hänestä tasata yhtiöiden kanssa.
En nyt ihan hoksaa, miten tuo ennustetieto auttaisi keskivertokuluttajaa? Jos tiedät, että todennäköisesti kahden viikon päästä on halvempaa sähköä, niin pistätkö lämmityksen kahdeksi viikoksi pois päältä, ja lämmität vasta sitten kun on halpaa? Mitä suuria kulutuksia kotitalous pystyy siirtämään pidemmälle kuin 24-36 h jonka nykysysteemi mahdollistaa?
Sähköauton lataus. Pyykkien pesu (ainakin meillä). Näitä muun muassa säästellään ajankohtaan kun paistaa. Pesuhuoneen ja KHH lattiat ei ihan tuohon taivu, mutta n. 12h kylläkin helposti.
Sähköauto ei taida vielä vähään aikaan olla keskivertokotitalouden juttu, valitettavasti. Yhden koneellisen pesukaan ei ihan hirveästi kuluta, jos kuivaus ei tapahdu koneellisesti (eikä sisätiloissa talvella). Ehkä yhden kilowattitunnin per koneellinen.
Husky
Hyperaktiivi
KV-sopimuksen kanssa olisin kyllä kaivannut vaikka 2-3 viikon ennustetta. Että kuinka isolla vaivalla yrittäisi pysyä kuukausikeskihinnan alapuolella milloin missäkin operaatiossa.
Esim tasapainottelu ILP tai takka. Ja ottaako sotariskin että pyytää siirtämään kokkaushetkeä, jolloin 5kpl 2kW vastuksia päällä pari tuntia
Noita kyselin täälläkin viime talvena, mutta yleensä sanottiin, että pysy päiväkeskihinnan alla. Mutku se ei toimi siten...
Kulutusvaikutteisessa sopimuksessa ei tarvitse suunnitella yhtään sen pidemmällä aikajaksolla, kuin pörssisähkössäkään. Tai toisinpäin, myös pörssisähkön käyttäjän pitää suunnitella yhtä pitkällä tähtäimellä, kuin kulutusvaikutteisen sopimuksen omaavan. Valitettavasti harvalla taitaa olla mahdollisuutta pidemmän aikavälin säätöön, siis useiden vuorokausien päähän. Siksi säätäminen ei ole täydellistä koskaan. Ja tuotahan voi venyttää vaikka kuinka pitkälle - pesee ne talven pyykit sitten kesällä, kun sähkö on halpaa?
Mun käsittääkseni pörssisähkön hintaennusteisiin ei vaikuta meidän normikäyttäjien toimet sitten mitenkään. Aamu-tv:ssä jotkut raatilaiset juuri hehkuivat, kuinka kulutusjouston ansiosta pörssisähkön hintaan voi vaikuttaa, mutta jos normaalin sähkönkäyttäjän toimia ei edes ennusteta (eli siis pörssisähköasiakkaiden kalliiden tuntien välttelyä) niin miten se voisi vaikuttaa pörssisähkön hintaan?
Husky
Hyperaktiivi
Kai sitä kulutusta myyjät yrittävät ennustaa joka sitten teoriassa vaikuttaa hintaan. Ja jos menee ennuste metsään niin asiakas maksaa siltikin kaiken mikä menee pieleen
Juuri näin.
Ihmiselämässä taitaa olla muutama karkea rytmi, johon asiat laitetaan 1) vuorokausi 2) viikko 3) kuukausi 4) vuosi.
Pörssisähkö on vuorokausi peliä.
Perussääntö - yöllä halpaa riittää perusoptimointiin
Viikkooptimointiin riittää että viikonloppuna on halpaa. Vaikkapa auton lataus vloppuna viikon käyttöön.
Ennusteella haettaisi jotakin 2-5 päivän optimointia - eli 1-2 kohdan välistä.
Tuuliennusteet tarjoavat varsin hyvän ennusteen - esim. Fonectan sähkösää.
Mutta etu vs. 1 & 2 suht rajallinen, mutta sitäkin on.
Huomoiden sähkön osuuden talouden kulutusmenoista, rajahyöty ja vaihtoehtoiskustannus kannattaa huomoida.
Tietty harrastaa saa ja kannattaa aina
puuteknikko
Vakionaama
Jos miettii, kuinka pahasti viikon sääennuste voi mennä pieleen, olisi 2-3 viikon sähkön hinnan ennusteeseen luottaminen aika riskaabelia. Voin vain kuvitella, minkälainen itku siitä seuraisi joka paikassa.
Tähän kun vielä laittaa siirtopalvelusta yösähkön niin on likimain varmaa että öisin on halpaa.
Aurinkopaneelit sotkee tämän. Jos paistaa niin päivisin on yleensä halvempaa.
Jos siis haluaa toimia rymikkäästi niin ei kannata paneeleita hankkia. Niiden kanssa viimeistään menee rytmit sekaisin.
Niin, ennustajia on sähkön myyjät eli ne joilta me ostetaan sähkö. Jos ne ei huomioi mitenkään kalliiden tuntien osalta että korkeat hinnat karkoittaa käyttäjät niin sittenhän he saavat itse enemmän rahaa
.. Jos ennustaisivat että useampi ihminen välttelee huippukorkeita hintoja niin sitten ne hinnat ei olisikaan niin korkeita ja saisivat vähemmän rahaa. En tykkää että tää ennustus on myyjien käsissä koska ne pelaa vain myyjien pussiin.Mistä muuten ne "ennustettu kulutus ei ollutkaan niin korkeaa" -jutut jokaisen kalliin hetken osalta olisi peräisin?
No meillä on pieni - ja keskituloiset asukkaat, 2kpl, ei lapsia. Keski-iässä ollaan, eli aika keskivertoja omasta mielestä. Sähköauto on ollut nyt vuoden, ja sen kk-erä on 30€ enemmän kuin polttiksen. Pyykkiä pestään monesti viikonloppuna, tai kun olen etäpäivällä tai lomautettuna, useampia koneita putkeen (1h30min 40 astetta, vähän pidempi 60 astetta). Kahdella hengellä tuo tietysti toimii, kun pyykkikoppaan ja koneeseen sopii paljon kerralla. Myös muita keinoja löytyy, kuten uuniruoat, uunin pyrolyysipuhdistus, tiskikone haastavampi toki. Mattojen pesu puolilämpimällä vedellä silloin kun paistaa (ja varaaja haluaa lämmittää). Ei noitakaan voi määräänsä enempää tehdä.
Kyllä siellä ostajatkin ovat mukana. Hintahan määräytyy kysynnän JA tarjonnan kohdatessa. Eli sähkö on kallista vain jos joku haluaa siitä maksaa kalliin hinnan.
are
Aktiivinen jäsen
Juu, ne on osakeyhtiöitä. Silloin tärkein tehtävä on kerätä maksimaaliset rahat osakkeenomistajille. Käytännössä tämä onnistuu pörssisähkön kautta
No ne ostajat on myös myyjiä. Ei mua kuuntele kukaan kun sanon että "en osta tolla hintaa". Sitten vaan en osta ja seuraavana päivänä todetaan, että "ennustettu kulutus olikin pienempää, oho"