Kaupalliset kotiakut - kannatavuus

Espejot

Hyperaktiivi
Tehdään merkonoomeille kaupallisten akkujen oma TMA topikki niin ei sotketa insinöörien keskustelua.



Mä luotan enemmän insinööreihin kuin ennustajiin energialaskennassa
Ei se insinööri saa tarotkorteista sen enmpää irti vaikka pyöräyttää luvut tietokoneen kautta. Ennustus on ennustus. Minä ennustan vihreän siirtymän menevän junan lailla eteenpäin ja kehitys nostaa enrgian hintaa keskipitkässä juoksussa. Ja syy on ihan luvuissa: jos investoinnit lisääntyy niin se täytyy repiä jostakin.

Jotta pysyttäisiin aiheessa....
Siirsin tänne niin täällä voi ennustaa ja katsoa kristallipallosta miten maailma makaa tulevaisuudessa.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #2
Tämä, on muuten kieroimmasta päästä perustelu jollekin hankinnalle, lähetään niinku nollista kun systeemi on pystytetty.

Eihän se erilainen tapa ajatella panostuksen hyvyyttä muuta sitä matikkaa mihinkään että joku pääomaa pitää laittaa menemään ja se jonain x vuotena tuottaa jotain ja vaatinee lisäkuluja ajassa silloin tällöin.
Sitten joskus näkee oliko järkevää...
Minä ajatelen paneeleita ja akkuja vähän samaan tapaan kuin maalämpöä - ne pienentää elinkustannuksia ja nostaa talon arvoa. Laskeskelin nopeasti että MLP ja pv+akkujen säästö on kilowatessa samaa luokkaa. Kustanuskin on sama tasoa. MLP kanssa on helppo olla pörsisähkössä ja akut vain helpotavat tilannetta. Rahalinen säästö on sitten palapeli missä kakkien osien paikkaa ei vielä tiedetä kukaan. Tämän on osa isompaa kokonaisuutta ja kaikki vaikuttaa kaikkeen... ilman MLP tuskin olisin edes alkanut miettiä akkuja. Ilman omakotitaloa olisin tuskin koskaan kiinnostunut aiheesta ja vaihtanut alaa. Perhosen siiven iskulla voi olla itseään isompi vaikutus.
 

roots

Hyperaktiivi
Laskeskelin nopeasti että MLP ja pv+akkujen säästö on kilowatessa samaa luokkaa.
Melko normi lukemilla, 5mwh käyttösähkö + 20mwh lämpö+LV, kun katsoo niin MLP niin ~10mwh tuosta selviytyy vuodessa...
On siinä PV+akut tekemistä että samoihin lukemiin pääsee, 15mwh tarttis häivyttää aurinkosähköllä niin minkähänlainen systeemi se olisi?

Väittäisin ettei onnistu kovin järkevällä setupilla.
 

anders

Vakionaama
Rakentelin tuossa viikonloppuna kesäkeittiöön jatkojohdon tilalle 1kW:n aurinkokäyttöisen kahvinkeittimen:

425W PV-paneeli
1kWh lifepo-akku
1kW invertteri / MPPT -säädin
pikkukeskus muutamalla pistorasialla
Mokkamaster tandemkeitin
ei kiinni verkossa, mutta verkkolatausmahdollisuus "maasähköllä"

Viikon testailulla tuolla 1kWh akulla keittää kymmenen pannua kahvia "ilmaiseksi". Samoin pihatyökalujen, joita onkin kertynyt, akut lataa "ilmaiseksi". Samoin pysyy läppärissä akku tapissa pidemmänkin teams istunnon yli. Kännykänkin lataa "ilmaiseksi". Mikä voisi olla parempaa?

Käytännössä tuolla saa yhden syklin päivässä, ja yhdellä syklillä säästää ehkä 2c. Kesässä tuolla saisi kasaan siis n. 2 eur.

TMA on siis n. 250 vuotta. MOT.

Silti tuli aika priceless laitos, kun ei tarvitse enää jatkojohtoon kompastella. Ja voi keittää kahvia suurhäiriön aikana. Paneeli on tuossa kasvihuoneen seinällä käytännössä pystyssä isolle pellolle, joten tuo tuottaa talvellakin, kun nostaa vaan lumipinnan ulkopuolelle. En tiedä tarkenenko keittää kahvia ulkona tammikuussa, mutta täytyy kokeilla.

Paneelin DC-kytkentään käytin muuten teollisuusstandardin mukaista varmasti kaikkien suositusten vastaista tupsyt -liitintä. Melkoinen valinta, mutta sattui olemaan pakissa mukana. Toimii hyvin ja liittimen ledistä näkee milloin aurinko paistaa.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: rMa

anders

Vakionaama
Mutta sillä harrastuneisuuden ilolla ja mielihyvällä "maksaa takaisin" jo monta vuotta.

Jätin muuten siirtomaksun huomioimatta. Silloin oikea TMA ei ole kuin sata vuotta.

Ja tuo on kova juttu :D

Se on se Mastercard -mainoksen "priceless" -kohta.

Myös tuo DC-johdon auringonpaisteen indikoiva ledi on aika priceless, ei tarvitse netistä katsoa säätä kun näkee siitä.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Mitä olen sivusta seurannut niin aurinkopaneelien ja akustojen TMA on tasan yhtä pitkä aika, kuin mitä kestää kuittien hävittäminen. Ketä sen jälkeen enää asia kiinnostaa?

Pelkkää iloahan siitä tulee sen jälkeen kun näkee miten voi lisätä omavaraisuuttaan.
 

mokin

Aktiivinen jäsen
Akuissa on se oletettu kesto vain lyhyempi. Jos paneeleilla saa 6-8v tma ja elinikä 30v, invertteri uusitaan ehkä kerran, joka heittää tma:han 1-2v lisää, sovitaan että inun vaihdon kanssa 10v tma. Akulla laskin hyvin paperin reunaan min 5v tma, käytännössä diy-paketti, plyonin akku + victronin inu. Häviöitä ja muita peliin, niin 6-7v. Kestääkö akku tuota aikaa?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kyllä ainakin LifePo4 akut pitäisi kestää huomattavasti pidempään kuin 6-7v vaikka lataisi päivittiän. KUNHAN pysytään järkevällä akun varausalueella.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Akuissa on se oletettu kesto vain lyhyempi. Jos paneeleilla saa 6-8v tma ja elinikä 30v, invertteri uusitaan ehkä kerran, joka heittää tma:han 1-2v lisää, sovitaan että inun vaihdon kanssa 10v tma. Akulla laskin hyvin paperin reunaan min 5v tma, käytännössä diy-paketti, plyonin akku + victronin inu. Häviöitä ja muita peliin, niin 6-7v. Kestääkö akku tuota aikaa?
Jos akuille laitetaan pyörät alle niin aika nopeasti saa renkaat vieriä että TMA saadaan kiini, sanoisin.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Eli 20-80%? Eli 5kwh akusto onkin 3kwh akusto
Niin tai 10%-90% tms... Muta lähinnä, että huolehditaan että ei rääkätä akkua jos haluaa että se kestää pitkään.
Toki lienee selvää, että esim. 10v. päästä vastaavan akun saa niin halvalla, että eipä asialla ole väliä.
 

salasana

Aktiivinen jäsen
Jossain Youtube-videossa Pylontechin spekseissä kuulemma lupailivat ”aitoa” 95% DoD 6000 sykliä takuun puitteissa. Olisi se tokl kapasiteetin hyötykäyttöä, mutta pitäisin järkevänä varmaan juuri tuollaista 10-90% niin on selvästi turvallisella puolella takuun suhteen.

Laskin omat laskuni sillä periaatteella, että 10v jaksolle häviöineen ja kulumisineen 24kWh nimelliskapasiteetista on käytettävissä noin 16kWh.
 

VesA

In Memoriam
Eli 20-80%? Eli 5kwh akusto onkin 3kwh akusto
Niitä saa tyhjentää aika rauhassa muutamaan prosenttiin - jännite laskee lopussa niin jyrkästi, että homma on hallussa pelkällä jännite-ehdolla. Ladatessa helppo ehto on jännitteen nopea nousu, mutta se kuinka täynnä akku sillä hetkellä on riippuu jo latausvirrasta - hyvin pienillä virroilla se voi olla 97% täynnä, suurilla paljon aikaisemminkin.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Akulla laskin hyvin paperin reunaan min 5v tma, käytännössä diy-paketti, plyonin akku + victronin inu.
Millaisilla arvoilla tuollaisen saa laskettua? Kuulostaa kovin lyhyeltä TMA:lta? Vaikka saisi rakennettua todella halvan 100 €/kWh akuston, miten tuolla saa 5 vuodessa sen 100 €/kWh säästöä. Jos saisi hurjan 10 c/kWh säästön akun kautta kierretystä sähköstä, pitäisi 5 vuodessa saada 1000 100% sykliä eli 200/v. Miten se onnistuisi?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Millaisilla arvoilla tuollaisen saa laskettua? Kuulostaa kovin lyhyeltä TMA:lta? Vaikka saisi rakennettua todella halvan 100 €/kWh akuston, miten tuolla saa 5 vuodessa sen 100 €/kWh säästöä. Jos saisi hurjan 10 c/kWh säästön akun kautta kierretystä sähköstä, pitäisi 5 vuodessa saada 1000 100% sykliä eli 200/v. Miten se onnistuisi?
kysytkö miten vuodessa saa 200 täyttä sykliä? Pienen akun ajatus on että sillä ajetaan useampi syksili vuorokaudessa eli edellyttä pörssisähköoptimointia (dynaaminen ess). Säästön vinkkelistä katsotuna syklejä on kahdenlaisia parempia ja huonompia... 1) auringoasta akkun säästää enemän tai 2) verkosta akuun hyödyntää sähkönhinnan vaihtelua. 10 sn/kWh on varmastikin ihan realistinen vaihtoehdossa yksi mutta vaihtoedossa kaksi, pitää sitten kalkuloida enemmän. Ottamatta kantaa muuhun kuin syklien määrään, näkisin että 200 syksilä ei ole ongelma saavuttaa.
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
kysytkö miten vuodessa saa 200 täyttä sykliä? Pienen akun ajatus on että sillä ajetaan useampi syksili vuorokaudessa eli edellyttä pörssisähköoptimointia (dynaaminen ess). Säästön vinkkelistä katsotuna syklejä on kahdenlaisia parempia ja huonompia... 1) auringoasta akkun säästää enemän tai 2) verkosta akuun hyödyntää sähkönhinnan vaihtelua. 10 sn/kWh on varmastikin ihan realistinen vaihtoehdossa yksi mutta vaihtoedossa kaksi, pitää sitten kalkuloida enemmän. Ottamatta kantaa muuhun kuin syklien määrään, näkisin että 200 syksilä ei ole ongelma saavuttaa.
Kysyn joo.Todella pienellä akulla voi tietysti jonkin verran syklejä tullakin, mutta vaikkapa jo 10 kWh on paljon normaali OKT:ssa. Eihän joka päivä edes kulu noin paljoa koko vuorokautena, niin miten saisi 100% syklin jokaisesta päivästä, jonka aurinkopaneelit tuottaa? Yleensä lämmityskauden ulkopuolella sähkö on ollut todella halpaa pimeään aikaan, joten säästö aika mitätön ottaa talteen aurinkopaneeleista.

Pörssihinnoissa on ajoittain suuria eroja, mutta ei kuitenkaan niin usein noita 10 c/kWh luokan eroja. Eikä varsinkaan niin, että saisi useamman syklin päivässä.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kysyn joo.Todella pienellä akulla voi tietysti jonkin verran syklejä tullakin, mutta vaikkapa jo 10 kWh on paljon normaali OKT:ssa. Eihän joka päivä edes kulu noin paljoa koko vuorokautena, niin miten saisi 100% syklin jokaisesta päivästä, jonka aurinkopaneelit tuottaa?
Niin, meillä se tahtoo olla kesäläkin kulutus olla yli 600 kWh/kk mutta selväähään se on että jos ei ole kulutusta niin ei voi säästää. En nyt väitä että akustolla voi hirveäti sässtää mutta väitän että maksaa itsensä takasin, ennemin tai myöhemmin. Jos sähkön hinnan volateliteetti kasvaa niin aikaisemmin ja jos pienenee niin myöhemmin. Täällähän on ketju missä puhuttaan kanibalisaatiosta... jokaisen 0 hintasen tunnin ansionmenetys täytyy otttaa jostakin ja minä veikkaan että se otetaan piikkihinnoilla. Sitä mukaan kun nolla hinnat lisääntyy niin piikkihinnat lisääntyy kanssa, epäilen minä. Niillä 5 snt/kWh ei rahoiteta vihreää siirtymää.
Yleensä lämmityskauden ulkopuolella sähkö on ollut todella halpaa pimeään aikaan, joten säästö aika mitätön ottaa talteen aurinkopaneeleista.
Ihmisen muisti on lyhyt, yleensä.
 

mokin

Aktiivinen jäsen
Millaisilla arvoilla tuollaisen saa laskettua? Kuulostaa kovin lyhyeltä TMA:lta? Vaikka saisi rakennettua todella halvan 100 €/kWh akuston, miten tuolla saa 5 vuodessa sen 100 €/kWh säästöä. Jos saisi hurjan 10 c/kWh säästön akun kautta kierretystä sähköstä, pitäisi 5 vuodessa saada 1000 100% sykliä eli 200/v. Miten se onnistuisi?
10snt oli keskimääräinen säästö (kesällä pienempi, talvella mahdollisesti suurempi, kesällä pääosin siirto). Ja kesällä kaksi sykliä päivässä, talvella 3 (ei toki onnistu joka päivä kummassakaan, mutta paperin reunalle tehty hahmotelma, perustuu keskipäivän droppiin tai aurinkoon ja siihen halpaan hintaan 01.00-05.00 välillä). Esim itsellä siinä aamulla plugari haukkaa normaalisti sähköä, ennenkuin paneeleista tulee mitään ja sitten ne 07.00-09.30 paneelit ei tuota yleensä tarpeeksi, 5kwh saattaa olla hieman ylimitoitettu siihen väliin. Laskin pyöreästi 950 sykliä vuosi, eli taas pyöristellen 500e per vuosi (5kwh × 0.1snt) ja 6v olisi 3000e, joka olisi tuon paketin hinta. Tämä siis hyvin karkea laskutoimitus, jota en edes laittanut exceliin. Tietysti sattumakaupat, pörssi 50snt kWh kesällä yms voivat tuon pyöristää siihen 5v. Siihen häviöt päälle, niin 6-7v. Korostan vielä että erittäin karkea laskeskelma. Tietysti jos laskee tuon kv-sopparilla, niin hyöty voi olla helposti yli 15snt kesällä (toki vaikeaa laskea kuinka paljon tuolla tulee pienentävää kulutusvaikutusta, mutta se kertaantuu koko kuukauden kulutukselle).
 

mokin

Aktiivinen jäsen
Kuulostaa väärältä kertaluokalta eli lähinnä 100/vuosi sellaisia, joista tulee kunnon säästöä. Ja 1000/v sykeljä ei LFP-akutkaan taida kestää kuin sen 5 v eli TMA ikuinen.
Kyllä kuumana kesänä meillä yön kulutus on siinä 5kwh luokkaa, kun ilp huutaa koko yön + peruskulutus päälle.

Mutta joo, ei se tma vaikuta hyvälle
 

jmaja

Hyperaktiivi
Ihmisen muisti on lyhyt, yleensä.
Datat hinnasta on toki tallessa ja ei ehkä kannata enää katsoa niitä aikoja, joissa maakaasu maksoi tolkuttomia tai OL3 oli alhaalla. Kaipa noista voi laskea omalla kulutusprofiililla miten paljon olisi saanut säästettyä, jos käytössä olisi 5 kWh akku, jota voi lataa ja purkaa vaikkapa 2 kW teholla ja 90% hyötysuhteella.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Kyllä kuumana kesänä meillä yön kulutus on siinä 5kwh luokkaa, kun ilp huutaa koko yön + peruskulutus päälle.
Miten silloin menee hinnat? Jätät päivällä kalliimman sähkön myymättä ja lataat sen akkuun ja sitten yöllä käytät akusta, vaikka saisit nollahintaista sähköä. Kaliilla siirtohinnalla tietysti tuossakin voi jotain säästää.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Datat hinnasta on toki tallessa ja ei ehkä kannata enää katsoa niitä aikoja, joissa maakaasu maksoi tolkuttomia tai OL3 oli alhaalla. Kaipa noista voi laskea omalla kulutusprofiililla miten paljon olisi saanut säästettyä, jos käytössä olisi 5 kWh akku, jota voi lataa ja purkaa vaikkapa 2 kW teholla ja 90% hyötysuhteella.
Viiden vuoden keskiarvo voisi olla hyvä olettama. Tulevaisuudessakin tulee kalliita vuosia ja halpoja vuosia. Mutta toisaalta tässä ollaan menossa kohti uutta joten ennustaminen on vaikeaa.
 

mokin

Aktiivinen jäsen
Miten silloin menee hinnat? Jätät päivällä kalliimman sähkön myymättä ja lataat sen akkuun ja sitten yöllä käytät akusta, vaikka saisit nollahintaista sähköä. Kaliilla siirtohinnalla tietysti tuossakin voi jotain säästää.
Kyllä esim toukokuussa ja kesäkuussa oli nuo myöhäisillan ja yön tunnit 2-4snt välillä useasti. Siihen siirto päälle, niin ei alviton myynti kauheasti houkuta. Heinäkuu oli nyt poikkeuksellisen halpa ja elokuu näyttää samalta, en silti sanoisi tätä normaaliksi tilanteeksi

Edit. Kv-soppariin tuota olisi hieno soveltaa, en ole vain keksinyt järkevää (=tarpeeksi helppoa) tapaa toteuttaa tuota. Voisi olla isokin vaikutus jos joka päivä paneelikauden ulkopuolella saisi ainakin 5/10kwh siirrettyä kalliilta halvoille.
 
Viimeksi muokattu:

-Teme-

Vakionaama
Hieman isommalla akustolla syklejä tulee vähemmän, samoin syklien rasitustaso on matalampi. Tämä pidentää akkujen kestoikää kun niitä kuormitetaan vähemmän.
Akustoa kun pystyy purkamaan tyypillisesti 0.5 taholla sen kapasiteetista, eli 5kWh akustoa voi purkaa ja ladata max 2.5kW teholla.
Ohessa yhden kennon (mb30) 1C eli yhden syklin lataus- ja purkukäyrät, joista näkee tuon flätin alueen joka on n.3.3v ja n.3.1v välillä, jolloin saadaan 90% akun kapasiteetista käyttöön.
Pitämällä varauksen tuolla alueella ja järkevillä C tehoilla, esim 0.25C saadaan luvattuja syklejä moninkertainen määrä.
MB30 lennolle luvataan 10000sykliä SOH 70% niin tuolla 0.25C täys syklejä saadaankin jo n.40000 SOH 70%
Yksi 16kWh sykli vuorokaudessa tarkoittaa reilu 100v mutta akut myös ikääntyy ajan kuluessa jolloin tuollainen ei koskaan toteudu
IMG_9234.jpeg
 

-Teme-

Vakionaama
Victronien hyötysuhteesta oli aiemmin keskustelua. Sen varmaan voi liittää TMA keskusteluun kun kyseessä on harakoille menevät häviöt?
Kuten todettu Victron MP-2 hyötysuhde alle 300w kuormalla on heikko. MP-2 laitteita tarvitaan 3kpl jolloin tuo heikko hyötysuhde on n.1kW pohjakuormaan asti validi ongelma. Mutta mitä jos…
Kun Victronissa on loistavat mahdollisuudet ohjata niitä, niin ajaa vain yhtä MultiPlussaa tuohon 1kW kuormaan asti ja antaa vaihenetotuksen huolehtia tasoituksesta. 1kW - 2kW alueella voi ajaa vaikka kahta MP tölkkiä ja vasta tuon 2kW jälkeen päräyttää kolmannen tulille ja ajaa ilman vaihenetotusta. Tälleen saa pidettyä laitteita optimaallisella alueella.
Nuo 1kW-2kW-3kW portaat oli vain esitysteknisesti asetettu, insinööri laskee niille ne optimaaliset tekniset arvot ja merkonomi ne hyödyt joilla se kannattaa ;)

Edit: tuolla lisäksi säästää kuormittamasta laitteita kun ovat stand by tilassa, tosin kuluttamassa 11W/h
Lisäksi kun saa ohjauksen tehtyä siten että kierrättää pohjakuorman tarjoamaa laitetta niin kuormitus jakautuu laitteille tasaisesti
 

mokin

Aktiivinen jäsen
Ja kannattaa varttinetotus myös huomioida. Jos miettii että ajaa noita vaikka vartin jaksosta 5min suuremmalla teholla. Tietysti riippuen pohjakuormasta. Mutta jos 300wh pohjakuorma, niin 900w teholla ajaa 5min ajan yhdestä vaiheesta.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Onko kukaan laskenut että paljonko paneelit nostaa ostetun sähkön keskihintaa vuositasolla? Yksikköhinnan voisi kuvitella nousevan usealla sentillä...
 
Viimeksi muokattu:

Arisoft

Hyperaktiivi
Onko kukaan laskenut että paljonko paneelit nostaa ostetun sähkän keskihintaa?

En ole laskenut, mutta aloin miettimään mikä vaikutus voisi olla. Lähiaikoina paneelien tuotto on mennyt pitkälti dumppaamiseen, koska tuotantoa ei kannata myydä. Hetkittäin on kuitenkin tullut sen verran hinta ylös että myyntiin on päässyt sähköä.

Eli siis... kalleimmat tunnit on menneet paljolti paneeleiden tuotannolla, joten ne eivät ainakaan ole ostohintaa nostaneet. Sähköä on tullut käytettyä aika paljon öisin auton lataamiseen ja se on ollut hinnaltaa usein negatiivista tai ainakin pientä.

Väittäisin että viime kuussa paneelien käyttö ei ainakaan minulla nostanut sähkön keskihintaa. Fortumin laskin sanoi että viime kuun ostojen keskihinaksi tuli aika tarkkaan 2,0 senttiä/kWh ja myynnistä sain 3,3 senttiä/kWh. Sitten myöhemmin kun sähköä kuluu enemmän, niin tuotantokin on aika pientä, mutta sekin osuu keskimäärin kalliiseen aikaan. Tuota 2,0 lukemaa pitäisi siis verrata sellaiseen käyttäjään jolla ei ole paneeleita mutta lataa autoaan öisin.

Jäljelle jää kysymys, millä laskutavalla saattaisit päätyä siihen tulokseen että paneelit nostaisi keskihintaa?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Jäljelle jää kysymys, millä laskutavalla saattaisit päätyä siihen tulokseen että paneelit nostaisi keskihintaa?
Koska talvella ostettu sähkö maksaa enemän kuin kesällä. Kun kesän osuus vähenee ja kulutus painottuu talvelle niin on ilman muuta selvää että sähkön ka nousee, mutta onko kukaan laskenut asiaa auki kuinka paljon? Tämähän nostaa akkujen säästöpotentiaalia.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Koska talvella ostettu sähkö maksaa enemän kuin kesällä. Kun kesän osuus vähenee ja kulutus painottuu talvelle niin on ilman muuta selvää että sähkön ka nousee, mutta onko kukaan laskenut asiaa auki kuinka paljon? Tämähän nostaa akkujen säästöpotentiaalia.

Ei kai esimerkiksi joulukuun sähkölasku nouse tai laske, oli katolla paneelit tai ei? Oletuksena, että paneelit ei tuota joulukuussa mitään.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Oletettavasti oman tuotannon paneelit laskevat sähkö- ja siirtoyhtiön eurotuottoa valoisana aikana. Koska sähkön tuotannon muuttuvat kustannukset ovat pieniä, niin päästäkseen samaan eurotuottoon on yksikköhintaa nostettava vuositasolla. Tai vaihtoehtoisesti tyydyttävä pienempään eurotuottoon (hahahaha).
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ei kai esimerkiksi joulukuun sähkölasku nouse tai laske, oli katolla paneelit tai ei? Oletuksena, että paneelit ei tuota joulukuussa mitään.
Laskenallinen sähkön keskihinta nousee vuositasolla. Jos nyt katsot ketjun otsikkoa niin mikä on vaikutus akkujen kannatavuuteen. Oletan että koska kulutusvaukutus on yleensä laskettavissa prosenteina niin sentimääräinen säästöpotentiaali nousee jos talossa on kulutusvaikutteinen sopimus. Ja akut kun nyt ollaan tässä nimenomaisessa ketjussa.
 

anders

Vakionaama
Oletettavasti oman tuotannon paneelit laskevat sähkö- ja siirtoyhtiön eurotuottoa valoisana aikana. Koska sähkön tuotannon muuttuvat kustannukset ovat pieniä, niin päästäkseen samaan eurotuottoon on yksikköhintaa nostettava vuositasolla. Tai vaihtoehtoisesti tyydyttävä pienempään eurotuottoon (hahahaha).

Toinen systeemitasolla hintaa nostava elementti on uusiutuvien vaikutus säätövoiman tarpeeseen, joka tuo myös osaltaan kustannuspainetta.

Tässä toisaalta parantunut ennustettavuus että akut auttavat, mutta kuitenkin ei varmasti ainakaan kokonaiskustannusta laske.
 

huugo

Vakionaama
Toinen systeemitasolla hintaa nostava elementti on uusiutuvien vaikutus säätövoiman tarpeeseen, joka tuo myös osaltaan kustannuspainetta.

Tässä toisaalta parantunut ennustettavuus että akut auttavat, mutta kuitenkin ei varmasti ainakaan kokonaiskustannusta laske.
vertailupiste tässä tärkeä - laskeeko kokonaiskustannus vs. nykyinen verkosto vai vs. uusiutuva 100% ilman akkuja.

Ensimmäinen on nykyinen tilanne.
Toinen on ideaalitilanne. Toiseen versioon kustannus varmasti nousee.

Mutta uskallan väittää, että ensimmäiseen verrattuna kustannus laskee. Syynä sähkön hinnan marginaalihinnoittelu - heti kun kallis tuotanto tipahtaa pois, laskee hinta reilusti. Aina kun verkko pyörii uusiutuvalla, pitäisi hinnan olla alhaalla.

Ja esim kun kaasun tai bioenergian kysyntä laskee, laskee hinnatkin. Kiinteäkustannus komponentti on haastavampi, kun käyttötunnit laskee. Mutta tuotannon hinnoittelu tapahtuu rajakustannuksen kautta - investoinnit ovat uponnut kustannus.

Kysyntää tulee lisää jne. Eli tämä homma elää eestaas.
 

anders

Vakionaama
Kiinteäkustannus komponentti on haastavampi, kun käyttötunnit laskee.

Tämä lienee keskiössä. Voimalaitoksen pyörittäminen maksaa aika paljon käytetään sitä tai ei. Tappiolla ei voi pyörittää, joten joko laitetaan kiinni tai nostetaan hintoja jos tunnit vähenevät...

Polttoaineen kustannus kuitenkin pieni osa kokonaisuutta.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kun EU:n uusi EPBD direktiivi astuu voimaan kesällä 26 niin vähähiilisyys on keskiössä. Eli fossiilisista polttoaineista luovutaan ja tämä aiheuttaa kyllä lisäinvestointeja ja kustannuspaineen nousua eli näkisin että sähkön keskihinta tulee nousemaan koska se on ainoa tapa kustantaa investoinnit. Vuoteen 2035 menessä Suomen oletetaan olevan hiilineutraali ja Saksassa sama 2045 eli ei ehditä saamaan mistään hiilinieluja että kyllän edessä on isoja muutoksia.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Koska talvella ostettu sähkö maksaa enemän kuin kesällä. Kun kesän osuus vähenee ja kulutus painottuu talvelle niin on ilman muuta selvää että sähkön ka nousee, mutta onko kukaan laskenut asiaa auki kuinka paljon? Tämähän nostaa akkujen säästöpotentiaalia.

Ahaa, minä ajattelin tätä enemmänkin paljonko se nostaa laskutuskaudella eli kuukaudessa mutta jos otetaan vuositasolla niin paneelit vähentää ostettavan sähkön määrää. Omassa esimerkissäni paneelit vähensivät ostettavan sähkön määrää kesällä, joten kyllä se keskiarvo jonkin verran nousee, mutta asiaa mutkistaa se, että laskuun pitää huomioida myös myyty sähkö. Se taas laskee keskihintaa. Halusitko erottaa nämä kaksi asiaa toisistaan laskelmassa?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Akustojen kannattavuus
1. Syklejä saa rajoitetun määrän läpi. Talvellä käytänössä 1 sykli /vrk, kesällä voi saada useamman jos myydä päräyttää sähköä verkkoon
2. Akut vamhenee ilman käyttöä
3. Akun kättöön vaikuttaa kuinka paljon akkua kuormittaa.

Summasumarum.... jos kymmenen vuotta pitää rajana niin minusta on aika epärealistista että suklejä ulisi paljon yli 3000 kpl. Takuuthan kestää tuplasti enemmän. Kuinka nopeasti akut sitten vanhenee, onko tästä olemassa dataa? Entäs, täytyy akuston kWh hintaan laskea invertei mukaan. Minusta ei koska se vääristää kustanuperusteista käyttöä. Olen nyt säätänyt akun hinnaksi 6 snt/kWh mikä on kyllä yläkanttiin.


Esim osto 2 snt / 0,8% --> 2,5 + akun hinta 6 snt/kWh. Sähköä kannattaa käyttää vasta kun ero 8,5 snt.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom