No pitäiskö hänen sitten osata? Eihän Fingrid ole osallisena mitenkään tuossa spot-markkinassa. Se ei osta eikä myy sähköä pörssissä.
Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2024
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
No pitäiskö hänen sitten osata? Eihän Fingrid ole osallisena mitenkään tuossa spot-markkinassa. Se ei osta eikä myy sähköä pörssissä.
"Omavaraisuus" kai semanttisesti viittaa siihen, että varastossa on kulutusta vastaavasti. Noihan virtuaalisesti onkin vuositasolla, mutta kun varastoja ei todellisuudessa Suomessa ole (ja johdot pohjoisen Ruotsin todellisiin varastoihin ja virtuaalisen kroonisen tuotantoylijäämän tehovarastoihin ovat remontissa), niin koko juttu on teoreettista höpinää. Kun teho ei riitä, energiataseella ei mitään todellista merkitystä. Propagandajuttuja pitäisi lukea rivien välistä.
Aika läheltä liippaa kuitenkin kun Fingrid ylläpitää ja kehittää Suomen sähkönsiirron kantaverkkoa, jossa tuo hinnaltaan mielenkiintoisesti muodostuva sähkö liikkuu ja tässä oltiin jo päällikkötasolla. Mutta onhan se totta, että suurin osa on vain töissä ja suorittaa sitä omaa spesifiä työtehtäväänsä eikä kiinnosta laajemmin asiat. Tätähän varmaan tarkoititkin.
Jos ulkomailta saa ostettua halvemmalla sähköä kuin Suomalaisilta tuottajilta, niin eikö ole järkevämpää ostaa sitä sieltä?
Moniko haluaisi maksaa sähköstä enemmän siitä ilosta ettei sitä tuotaisi Ruotsista tai Norjasta?
Eikä Suomeen olisi kannattanut rakentaa (vallitsevilla sähkön hinnoilla) nykyistäkään voimantuontakapasiteettia, ellei ylijäämäsähköä kyettäisi tarvittaessa ajoittain viemään lähinaapureihin, missä on Suomea parempi joustavuus sähkön tuottamisessa tai kuluttamisessa tarvetta vastaavasti (usein viemälle sähköä edelleen toisiin maihin).
puuteknikko
Vakionaama
On varmaan vaan vastannut keskusteluluonteisessa haastattelussa kysymykseen antamatta sen kummempaa disclaimeria (tai sitten toimittaja ei ole sitä jutussa tuonut esille). Toimittajahan itse päättää, mitä juttuunsa käyttää. Tässä tapauksessa on tietysti ollut mehukasta laittaa tuollainen kommentti mukaan.
Joo jos tänkin olis tiennyt, että elokuulla ja syyskuulla on tällainen pikkupikku ero, niin olisin tehnyt lukituksen. Täydelliset hinnat kulutusvaikutuksille.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Jos oikein muistan, Fortumin lukitus tuli aina kuukakuden ensimmäisenä tiistaina ja torstaihin oli aikaa miettiä. Hyväksytty hintatarjous olisi sitten tullut voimaan alkaen suunnilleen kuukauden päästä - tässä tapauksessa lokakuun alusta. Nyt on aikaa enää tämä kuukausi laittaa Q3 tulos kuntoon.
Onkos se virolaisten 16 snt/kWh hintakatto edelleen voimassa?
Aikoinaan (2022) kirjoiteltiin, että se on voimassa vuoteen 2026 asti.
Siinäpä sitä sitten on puremahammas vai mikä ankanselkä tuo on? Juurihan tuossa oli maininta Montelilla että hinnan volatiteetti on suomessa huippuluokkaa. Juuri nyt se näyttää siltä.
Luukku
Vakionaama
Pirun sarvilta nuo näyttää.
Tähän liittyen, eikö EU voisi antaa tukea nimenomaan niille hankkeille jossa aurinkosähköä tuotetaan alueen laitamilla. Itä-Suomessa, Kotka-Kuusamo akselin itäpuolella, sekä Ranska, Espanja ja Portugali nollameridiaanin länsipuolella. Näihin kun antaisi erityisen, suuremman tuen, niin saataisiin jo EU:n laajuisesti tuottoa ajallisesti todella hyvin, vaikka olisivat etelään suunnattuja ratkaisuja. Lisätukea voisi saada myös itä-länsi-toteutuksiin.
Sähkö liikkuu Fingridin verkossa, mutta ei se ole Fingridin sähköä. Vähän sama, jos bussiyhtiön johtajalta vaatisi, että hän ymmärtäisi polttomoottorin toimintaperiaatteen kaikkine fysiikan osa-alueineen perinpohjaisesti - koska onhan heidän busseissaan polttomoottori.
Eikös tukea saa jo ihan riittävästi siitä, että tuottaa aurinkosähköä siellä ja silloin, kun muualla ei yhtä hyvin voi ja nuo poloiset joutuvat maksamaan sähköstä korkeampaa hintaa? Jos EU:n jotakin kannattaisi tukea, nin voimansiirtoyhteyksien parantamista, jotta moinen sähkö saadaan markkinoille siellä, missä sille on tarvetta ja kysyntää.
Joo suurinpiirtein samaa mieltä ja aika moni bussiyhtiön johtaja kuitenkin ainakin ennenvanhaan moottorin toimintaperiaatteen syvällisemmin ymmärsikin kun oli uran alkuaikoina itsekin bussia tullut ajettua ja moottoreita huollettua varikolla. Toki hieman vakuuttavampi on bussiyhtiön johtaja jos jotain edes laitteistosta tietää mitä käyttävät ettei ihan naurunalaiseksi joudu. Lienee kuitenkin aikalailla helpompi ymmärtää moottorin toiminta kuin sähkönhinnan muodostuminen, joten toimittaja haastatteli väärää henkilöä, joka suostui liirumlaarum kommenttinsa antamaan.
Espejot
Hyperaktiivi
Enemmänkin noi näyttää sähkönmyyjän vampyyrihampaalta... tolla imee asiakkaan kuiviin ihan hyvin.
Viimeksi muokattu:
puuteknikko
Vakionaama
Kaikkeen se nykyhallituksen alv-korotus pystyykin
- Keskustelun aloittaja
- #1 942
Kuvissa olikin vielä ALV 24%Kaikkeen se nykyhallituksen alv-korotus pystyykin
Mikä tässä on muuttunut - nyt Saksan hinnat tulevat Suomeen aikalailla suoraan. Estlink korjaus vaikuttaa vasta 4.9 alkaen ja 5.9 isommin....
29.8 - Suomi ja Saksa ei synkassa.
4.9 - tilanne. Suomi ja Saksa lähes synkassa.
Ei se Estlink vielä maanantaihin vaikuttanut, mutta nyt näköjään tulee n. 700MW lisää "kulutusta" Suomeen.
==> tulee olemaan korkeat hinnat syyskuussa jos ei tuule. Mikähän Saksan hintoja nostaa? Kai fossiilipolttaminen on suht halpaa - ainakin bensamittarista päätellen...
29.8 - Suomi ja Saksa ei synkassa.
4.9 - tilanne. Suomi ja Saksa lähes synkassa.
Ei se Estlink vielä maanantaihin vaikuttanut, mutta nyt näköjään tulee n. 700MW lisää "kulutusta" Suomeen.
==> tulee olemaan korkeat hinnat syyskuussa jos ei tuule. Mikähän Saksan hintoja nostaa? Kai fossiilipolttaminen on suht halpaa - ainakin bensamittarista päätellen...
Luukku
Vakionaama
Nauratti eilen, kun menin töihin niin pukuhuoneessa keskusteltiin "bensa kohta niin halpaa, että saa vaan hakea pois" eli nyt jo 1,60€/L mielletään halvaksi
(Ei kuulu ketjun aiheeseen, mutta tuli mieleen tuosta fossiilipolttamisesta)
Luulen että tuo Ruotsista tuleva hyvin niukka kapasiteetti on nyt syypää pullonkaulaan. Joku aika sitten vielä pohtivat että Suomen maksama Auroralinja menisi eduiltaan ruotsalaisten laariin, mutta tässä tilanteessa se kyllä laskisi Suomen hintoja jos se toimisi.
Siirtokapasiteetti pohjoisessa putosi viime yönä puoleen aikaisemmasta ja sinällään rajoitetusta. Myös etelän kaapeleissa (Ruotsista) on vahva rajoitus. Vaikka jälkimmäinen helpottanee lähipäivinä, Viron suuremman kaapelin valmistuminen aiheuttanee Suomeen lähipäiviksi Baltian hintatason, ellei tuuli parane ja korjaa tilannetta (mitä ei aivan heti ole näkyvillä, mutta huomenna tilanne vaikuttaisi silti olevan tätä päivää parempi tuolta osin; iltapäivällä sitten näkee, miten asiat loksahtavat yhteen).
Edelleenkää mikään noista ylläolevista ei taida selittää miksi to 29.8. oli paljon halvempaa kuin ti 3.9?
Edit. Katsoinko oikein, että Ruotsin siirtolinjat menivät näin..
To 29.8:
- Tuulivoima niukkaa, kulutus luokkaa ~8500GW
- SE1 -> FI max 1200MW
- SE3 -> FI poikki
Ti 3.9.
- Tuulivoima niukkaa, kulutus luokkaa ~8500GW
- SE1 -> FI max 1100GW
- SE3 -> FI max 400GW
Edit. Katsoinko oikein, että Ruotsin siirtolinjat menivät näin..
To 29.8:
- Tuulivoima niukkaa, kulutus luokkaa ~8500GW
- SE1 -> FI max 1200MW
- SE3 -> FI poikki
Ti 3.9.
- Tuulivoima niukkaa, kulutus luokkaa ~8500GW
- SE1 -> FI max 1100GW
- SE3 -> FI max 400GW
Viimeksi muokattu:
Tarkastitko myös nordpoolin käyrät? Sieltähän sen näkee onko kysyntä ja tarjonta samanlaiset. Pomppuun riittää että joku taho ei haluakaan enää tuottaa halpaa sähköä.
Tuulivoima oli niukkaa vasta myöhään illalla 29.8. (tänäänkin on myöhään illalla sähkö siedettävän halpaa), mutta edellisten päivien kovat tuulet jatkuivat aika pitkälle iltaan saakka 29.8. Tuulivoimaa säädettiin voimakkaasti alas edellisinä päivinä ja epäilemättä vettä olikin lyhyeksi ajaksi tuollaisen tilanteen jäljiltä hetkeksi varastossa niin, että padot meinasivat pursuta ylitse. Nyt 3.9. SE1-FI siirtoa oli aamusta alkaen tarjolla vain 600MW ja SE3-FI kapasiteetti on koko esillä olevan ajan ollut 600MW. Aika paljon tilanne siis eroaa 29.8. ja tämän päivän välillä (aivan riittävästi selittääkseen hintaeron).
En tarkistanu... mut tuo jälkimmäinen lause kertonee ilmeisesti taas tästä himmelistä kaiken
Eiks nää sit pidä paikkaansa, vai luenko väärin:
Nord Pool - UMM Platform
Ja tuulivoimatuotantoa oli alle 1000GW klo 7 - 20 torstaina 29.8.
Noiden viestien sisältö pitäisi lukea tarkkaanjokaisen lävitse, koska niissä viesteissä kerrotaan tarkemmat muutosaikataulut. Itse olen katsonut saman saitin graafista vaihtoehtoa em. päiville ja siitä näkee suoraan kapasiteetit ja muutokset (voi noissakin olla jonkinlaista haarukkaa tosin). Mielestäni noissa oli tilanne, kuten edellisessä viestissäni kirjoitin.
Ennusteissa oli kuitenkin ennen myöhäisiltaa enemmän, sekä vuorokausiennusteessa, että jatkuvasti päivittyvässä. Käsittääkseni tuulivoiman alassäätöä jatkettiin pitkälle torstain puolelle (kuitenkin jatkuvasti vähentyen) edellisten vuorokausien tapaan, jolloin saatavilla olevasta tuulivoimasta hyödynnettiin vain pieni osa sähkön ylituotannon takia.
Noi graafit ei oo ollenkaan viestien kanssa synkassa. Kummassa vika? Mä veikkaan graafeja...
Tää ei pidä paikkaansa, valitettavasti.
Edelleenkään ei oo mitään selitystä miksi to 29.8. oli paljon halvempaa kuin ti 3.9. (paitsi kuten Arisoft sanoi, niin jos ei oo vaa haluttu myydä, joka vähä kuulostaa kuluttajan suuntaan kierolta
)
Viimeksi muokattu:
Olihan noiden päivien välillä selvä eroa Fingridin päästatistiikkasivujen mukaan ("voimajärjetelmän tila"-sivu). 29.8. ydinvoimaa tuli lisää päivän aikana (aamulla oli niukkuutta sähköstä ja hinta nousi, mutta pysyi lopun päivää kurissa). Sekä aamuyöstä että iltayöstä tuuli varsin hyvin ja tuulikin jossakin määrin virisi aamun jälkeen ja tuotanto oli lähempänä 1GW kuin nollaa ja aurinko paistoi melko hyvin. 3.9. ydinvoima oli jo aamusta käytössä, aamun jälkeen tuulen tuotto oli koko päivän heikkoa ja lähempänä nollaa kuin 1 GW melkein vuorokauden vaihteeseen asti eikä aurinkoakaan saatu käppyrän perusteella edellisen vertaisesti.Edelleenkään ei oo mitään selitystä miksi to 29.8. oli paljon halvempaa kuin ti 3.9. (paitsi kuten Arisoft sanoi, niin jos ei oo vaa haluttu myydä, joka vähä kuulostaa kuluttajan suuntaan kierolta
Noista tuulistatistiikoista ei ehkä kannata taittaa peistä, koska niiden tarkka merkitys ei ole ainakaan itselleni selvää (ottaako esimerkiksi jatkuvasti päivittyvä statistiikka huomioon alassäädön vai ei). Sen sijaan vesivoiman tuottoprofiili on paljon selvempi kriteeri sähkön niukkuudelle tai runsaudelle. Vesivoimahan on varsinaisesti säädettävää tuotantoa. Tässä suhteessa ero 29.8. ja 3.9 välillä oli erittäin selvä, eli edellisen kohdalla vesikapasiteetti oli kovassa käytössä vain hetken aamupäivällä ja kohtuullistui päivän edistyessä. Jälkimmäisenä päivänä vettä käytettiin koko päivän ajan varsin suurella teholla.
Vesivoimalat jotuvat pakosta hinnoittelemaan sähkönsä niin, että lyhyen tovin voi ja kannattaa ajaa suurella teholla, mutta pitkien jaksojen ajaminen suurella teholla verottaa laitoksen kyiyä vastata kysyntävaihteluihin myöhemmin. Suomen joissa on tietyn suuruinen energiapuskuri joesta riippuen ja sellaisia, joissa puskuria voi venyttää muutamaa tuntia pitempään on vain vähemmistö.
Mä en edelleenkään löydä selvää eroa, mutta antaa olla.. ehkä Suomessa sit vaa ku pieni määräki vaa puuttuu niin hinnat heilahtaa het pilviin.
Jos hinnat on nollissa niin jotkut tuottajat eivät saa kulujansa katettua. Sitten kun päästään hinnoittelemaan tuotetta uudestaan niin laitetaankin siihen kerroin 5x. Vähemmillä tunneilla otetaan samat rahat?