On muuten kallis monivuotinen urakka, jos vanhaa laitosta ruvetaan tuollaista varten modifioimaan suunnitteluineen, luvituksineen ja toteutuksineen. Voi verrata jopa uuden rakentamiseen varsinaisine kustannuksineen ja menetettynä tuotantona toteutuksen ajalta.
Tuulivoiman ja ydinvoiman yhteiskäyttö?
- Viestiketjun aloittaja Mase
- Aloituspäivämäärä
En tiedä muista, mutta OL3 ainakin ajoi käyttöönoton testiajoissa 100% reaktoriteholla jo paljon ennen kuin laitos ensimmäisen kerran tahdistettiin verkkoon. Ei sitä sähköä ole mihinkään varmaan voitu hukata, kyllä se on suoraan lämpönä ajettu Pohjanlahteen.
Silloin on oltava 100% kykenevä, eihän se muuten onnistu.
Ei ihme että tuli kallis.
Toivottavasti jatkossa vähän järkeistetään. Kuten muutakin, mm. sen loppuvarastoinnin voisi käyttää jälleenkäsittelyn kautta, eihän siitä saataisi kuin joku 96% energiaa talteen, ja tavara olisi vaarallista satoja vs satoja tuhansia vuosia. Ei järjen häivää siinä touhussa, loppusijoituksen keston aikana on jo nyt tiedossa muutama jääkausi ja routiminen sijoitussyvyyteen asti, mutta silti vaan.
edit. eri lähteiden arvion mukaan OL3 alkuperäisellä hinnalla olisi saanut 8 x 400MW laitoksen 1 x 1600MW sijaan. Lopullisella hinnalla sitten varmaan 24 x 400MW tai jotain - sähköverkonkin kannalta olisi aika lailla helpompi
Kai sitä kaukolämpöä menee kaupaksi talvellakin, kun aurinkovoimaa tuotetaan vähemmän?
Ja kyllä, talvella tuulee kyllä, mutta kun lämpöä tarvitaan joka päivä, niin sitä pitää joko tuottaa joka päivä tai varastoida...
Minusta ydinkaukolämpö on aivan loistava ajatus, vaikka siinä ei edes tuotettaisi sähköä. Toki yhteistuotanto on vielä parempi idea.
Ehkä nuo hakevat ratkaisua lämmön huipputehontarpeeseen heikkotuulisilla pakkasjaksoilla. Nykyisinhän käytetään polttavia laitoksia, eli lähitulevaisuudessa hiilen polton loputtua maakaasuyhteistuotantoa ja puuperäistä biopolttoainetta.
Tuollainen ydinkaukolämpö saattaisi olla hyvinkin kustannustehokasta, jos unohdetaan yhteistuotanto, eli ei tehdä yhtään sähköä. Kaukolämpöä kun voidaan puskuroida melko edullisesti jopa muutaman vuorokauden ajaksi, edes reaktorin säätämistä rajoittava ksenonmyrkytys menettää merkitystään. Kun ei tehdä sähköä, vapaudutaan samalla muista tehonsäätöviiveiden rajoitteista, joita höyry- ja muuhun turbiinipohjaiseen lämpövoimaan liittyy.
Hiukan epäilen kylläkin, että tuollaisten lämmöntuotantoon tarkoitettujen reaktoreiden tehon alentamiseen ei ole tulevaisuudessa kannusteita, ellei tämän seurauksena samalla voida venyttää vuosihuoltoa useamman vuoden välein tapahtuvaksi, kun polttoainetta palaa vähemmän ja reaktiota haittaavia jäämiä samalla kertyy keskimäärin hitaammin ja pidentää samalla reaktorin suunniteltua käyttöikää. Huipputehoalaitostahan ei voi olla, ellei sen tehoa välillä pienennetä,kun ei ole lämmölle tarvetta.
Kyllä silti sähköä kannattaisi ehkä tehdä, mutta voisi mitoittaa sähkön osuuden pienemmäksi ja tosiaan sisällyttää 100% turbiinien ohitusmahdollisuus?
Sitten mielenkiintoinen on Gatesin putkan sulasuolalaitos, jossa reaktorin ja turbiinin välissä suuri lämpövarasto puskurina.
Kaikenlaista uutta kehitteillä.
Uusia 4 gen laitoksia muuten ainakin osaa suunnitellaan ajettavaksi pitkillä kampanjoilla, jopa 40-100 vuoden polttoainevaihtoväli on ollut esityksissä.
Sama mm. uusissa sukellusvenelaitoksissa.
Toki muuta huoltoa tarvitaan, mutta itse reaktorin lataus olisi "kertakäyttöinen".
EI sitä sähköä käytännössä kannata tehdä, kun laitteiston hinta nousee moninkertaiseksi lämpötila- ja painevaatimusten takia, käytöstä tulee jäykkää, sähkön osuus jää jokseenkinh mitättömäksi ja laitoksen luvittaminen hankaloituu huomattavasti. Sähkön ja lämmön tekeminen yhteistuotannolla pienessä ydinlaitoksessa nyt vain on näpertelyä, joka kannattaisi unohtaa. Jos ydinvoimalassa halajaa tehdä sähköä, niin sitten melko suuressa laitoksessa mahdollisimman kylmällä vedellä lauhduttaen tasaisella teholla ja mielellään jonkin verran etäällä asutuksesta, jolloin luvituksessa on vähemmän kantoja kaskessa.
Pienessä vesihidasteisessa reaktorissa lämnpötila jää kuitenkin sen verran alhaiseksi, että eipä paljon jää sähkölle lämpötilaeroakaan talvipakkasilla, kun ei ole tarkoitus priimata polttamalla tai sähköllä. Eihän Loviisan voimaloissakaan taida höyryn lämpötila juuri ylittää 200 astetta ja nuo reaktorithan ovat lämpöteholtaan varsin suuria siihen nähden, mitä kaukolämmön yksittäisiltää huipputehoreaktoreilta toivottaisiin. Tuosta kun pitäisi napata 120-asteiseksi priimattua kaukolämpöä, on sähkön tekeminen kaiken ohella lähinnä rasite.
No juu, aivan totta, sitä voidaan ajaa pienemmällä lämmöllä ja paineella, mutta toki transienttejen takia painekestoa pitää veden kanssa silti olla tai joku tapa laskea painetta nopeasti ja turvallisesti.
Voisiko sitten kaukolämpöön sopia juurikin joku nestesuola paremmin, voisi olla ilman paineistusta ja integroituna isoon lämpösuolavarastoon. Voisi ajaa isommilla lämmöillä ilman painevaikutusta.
Ylipäätänsä vesi primäärikierrossa on osittain ongelmallista, parempi jos siitä pääsisi eroon.
Oma aloitus reaktoreille ja reaktiolle.
lampopumput.info
Ydinreaktorit ja ydinreaktio
On näköjään muuten todella merkittävä paineenalennus kun tuodaan lämpöä alas, voi näköjään vedelläkin ajella: LDR-50 technical specifications Total heat production over operating cycle 600–700 GWh Operating limits for heating power 10–50 MW Operating mode baseload / load-follow Cycle...
Edelleenkin Olkiluoto 3 näyttää olevan ainoa ydinvoimayksikkö, joka joustaa sähkön pörssihinnan mukaan. Eikö muilla yksiköillä saa ajaa edes vähän vaihtelevilla tehoilla? Esimerkiksi 4* 20-50 MW vaihtelu antaisi jo jotain tilanteissa, joissa negatiivinen tai nollahinta uhkaa.
Se OL3 rakennettiin säädettäväksi. Muita ei. Ydinvoimassa säädettävyys ei ole mikään itsestäänselvyys. Kun tehoa on alennettu, sitä ei voida kasvattaa takaisin nopeasti. Matalalla tehotasolla reaktorista tulee myös hyvin epävakaa.
Kun se OL3 tekee sen muutoksen, joka on enemmän kuin 5% niin eikös se ole sama asia? Ei niitä kaikkia tarvitse säätää jos noin pientä säätöä haetaan. Sitä en tiedä voisiko tehoa säätämällä edes säästää kuluissa. Polttoaine menee vaihtoo tietyssä syklissä, johon tehon säädöllä ei voi vaikuttaa.