Sähköverkon mittauksia ja laskentoja

Espejot

Hyperaktiivi
Minulla taudinkuva erilainen, koska osuu aina maksimiin.

Kokeeksi rajoitin tehoa 100% -> 75%, ja ongelma hävisi.

Kyllä kyseessä on liian ohut syöttöjohto, ei yhteyskatko, siis minulla.


Näkyy muuten Shellyssäkin, yhden inun irtoaminen tuotannosta.
Minkä kokonen johto siul oikein on?
 

anders

Vakionaama
Minkä kokonen johto siul oikein on?

Tais olla 1.5mm2. Väliaikainen siis.

Ongelma ei ole pelkkä poikkipinta, vaan vedon pituus.

Tilalle tulee 2.5mm2 MCMK ja piirun verran suorempaa reittiä, niin sen jälkeen ongelma poistunee. Samoin syöttö vaihtuu (ala)keskukselle, jossa suuremmat oikarivirrat, sekin auttaa. Mietin vaan että vedänkö varmuudeksi samaan ojaan useamman, kun tarkoitus kuitenkin laajentaa voimalaa nykyisestä aika merkittävästi, 50 paneelille on nyt ensivaraus mutta paikka ehkä parille sadalle, ilman että vielä dominoi maisemaa :)

Tällaisen pikkutontin erityispiirteitä, kun vedot ovat helposti toistasataa metriä.
 

jarkko_h

Vakionaama
Minulla taudinkuva erilainen, koska osuu aina maksimiin.

Kokeeksi rajoitin tehoa 100% -> 75%, ja ongelma hävisi.

Kyllä kyseessä on liian ohut syöttöjohto, ei yhteyskatko, siis minulla.

Näkyy muuten Shellyssäkin, yhden inun irtoaminen tuotannosta.

katso liitettä 99986

Tuossa graafissa teho siis miinuksen puolella, ja hyppää ylöspäin yhden inun verran.
Tuolla johdolla on jo melkoiset häviöt. Menikö tuolla tosiaan läpi oikosulkutestit asennustesterillä?
 

anders

Vakionaama
Tuolla johdolla on jo melkoiset häviöt. Menikö tuolla tosiaan läpi oikosulkutestit asennustesterillä?

Tottakai meni, eihän sitä muuten olisi saanut läpi asenustestistä eikä saanut kytkentälupaa. Köh köh.

Voi tietysti olla mahdollista, että johto on saattanut epähuomiossa vaihtua asennustestauksen jälkeen, kun maankaivuuhommat vielä hieman vaiheessa, kun päällepäin johdot niin kovin samannäköisiä. Voihan olla että se on väliaikaisesti jopa jatkojohto. Voihan se olla. Sattuuhan kaikenlaista, tekevälle.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Tilalle tulee 2.5mm2 MCMK ja piirun verran suorempaa reittiä, niin sen jälkeen ongelma poistunee.

Onko tämä laitteen valmistajan suosituksen mukainen ratkaisu? HM-sarjan manuaalissa sanotaan "Please use 12 AWG cable as AC end cable."

Kannattaisiko katsoa nouseeko jännite myös syöttöjohdon alkupäässä tai keskuksessa siis? Jos nousee niin ongelma onkin hieman hankalampaa laatua.
 

anders

Vakionaama
Onko tämä laitteen valmistajan suosituksen mukainen ratkaisu? HM-sarjan manuaalissa sanotaan "Please use 12 AWG cable as AC end cable."

Jaa-a. Ainakin HMS:n manuaali ilmoittaa vain trunk-kaapelin vaatimukset. Ei yksittäin kytkettyjä.

2.5mm2 pitäisi mielestäni riittää 8A vehkeelle. Näin sen sähkäri ainakin mitoitti.

Kannattaisiko katsoa nouseeko jännite myös syöttöjohdon alkupäässä tai keskuksessa siis? Jos nousee niin ongelma onkin hieman hankalampaa laatua.

Riittääkö 500A+ oikosvirtaa keskuksella? Sanoisin kyllä. Verkkoyhtiö sanoo kyllä. Sähkäri sanoo kyllä.

Eihän verkkoyhtiö edes antaisi kytkentälupaa jos oikosulkuvirta ei riitä. Se on jopa siinä lupalomakkeessa kysyttynä ja mitattuna tietona.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Ei mitään? Ei varsinkaan tässä kontekstissa?

Kysytkö nyt ihan 100% tosissasi?

Tässä kontekstissa se ei juurikaan kerrro mitään. Itselläni on tuo mittaus, jota et pysty tai halua järjestää. Tarvitsisi vain katsoa mittarin lukemaa, mutta jos se ei ole mielestäsi tarpeellinen tieto niin voihan sitä ummistaa silmänsä ja toivoa että se on se mitä sen pitäisi olla.
 

anders

Vakionaama
Tässä kontekstissa se ei juurikaan kerrro mitään. Itselläni on tuo mittaus, jota et pysty tai halua järjestää. Tarvitsisi vain katsoa mittarin lukemaa, mutta jos se ei ole mielestäsi tarpeellinen tieto niin voihan sitä ummistaa silmänsä ja toivoa että se on se mitä sen pitäisi olla.

Puhutaanko me nyt ihan eri asiasta?

Kyllä maar se oikosulkuvirta ainakin meilläpäin voimassaolevien fysiikan lakien mukaan ja vieläpä samojen jota sähkösuunnittelit ja verkkoyhtiöt käyttävät laskelmissaan aivan noin niinkuin keskeisen oleellisesti vaikuttaa hieman jopa yllättäen jännitteennousuun omatuotannon kanssa kausaliteettissa symbioosissa.

Mutta voihan sitä ummistaa silmänsä ja toivoa että se on se mitä sen pitäisi olla, eikö vain?

Ja kyllähän minä pystyn järjestämään ihan mitä mittauksia tarvitaan, tuossa puoli pahimmillaan tusinaa kuuden ja puolen desimaalin mittaria hyllyssä, mitä mittauksia saisi siis olla?

Vaan kun joitain asioita voi päätellä noin niinkuin mittaamattakin, ei joka kerta viitsi alkaa rallattamaan sataa metriä mittakaapelia pitkin palkintopetunioita.

Anekdoottina, oikosulkuvirrat muuten yleensä lähtökohtaisesti määritetään ensisijaisesti nimenomaan laskemalla, eikä mittaamalla. Mittauksella vain varmistetaan että ollaan samalla pallokentällä.
 
Viimeksi muokattu:

Arisoft

Hyperaktiivi
Puhutaanko me nyt ihan eri asiasta?

Siltä näyttää kun minä puhun jännitteestä ja sinä virrasta. Ei jännitettä voi laskea oikosulkuvirrasta. Ei sitten mitenkään.

Ja jottei menisi jakuttamiseksi niin toki voit siitä tehdä valistuneita arvauksia paljonko jännite saattaa muuttua, mutta lähtöjännitettä, johon tämä muutos kohdistuu, et voi siitä laskea eli jännite on tuntematon kunnes sen olet mitannut.
 
Viimeksi muokattu:

anders

Vakionaama
Siltä näyttää kun minä puhun jännitteestä ja sinä virrasta. Ei jännitettä voi laskea oikosulkuvirrasta. Ei sitten mitenkään.

Ja jottei menisi jakuttamiseksi niin toki voit siitä tehdä valistuneita arvauksia paljonko jännite saattaa muuttua, mutta lähtöjännitettä, johon tämä muutos kohdistuu, et voi siitä laskea eli jännite on tuntematon kunnes sen olet mitannut.

Mitäs luulet, voisiko taustalla olla ehkä joku yhteinen ilmiö mitä tässä haetaan takaa, vai meinaatko että asioilla ei ole sitten mitenkään yhteyttä, kuten sanot? Voiko olla että kuitenkin nyt puhun ko. ilmiöstä?

Ihan vaan ajatuksen tasolla ja niinkuin akateemisena harjoituksena, sanotaan nyt vaikka että kytket yhden 2 kW:n mikron paneeleineen kolmeen keskukseen, joissa seuraavat oikosulkuvirrat:

a) 100A

b) 500A

c) 1000A

Sovitaan että norminaali jännitetaso on meidän 230VAC, aurinko paistaa, keskus on muuten kylmänä ja mikro tuottaa 100% tehollaan.

Onko edelleen niin, että jännite mainituissa keskuksessa on täysin satunnainen eikä ole "sitten mitenkään" mitään korrelaatiota, ja jännittettä ei:

Ei sitten mitenkään.

Voi laskea mistään, ei voi tehdä "valistuneita arvauksia", ja jännite on "tuntematon kunnes sen olet mitannut", vaan kyllä vain on tyydyttävä mittaamaan jälkikäteen?

Voiko asiasta tehdä mitään "valistunutta" arvausta?

Vai olisiko kuitenkin, että termi "silmikkaimpedanssi" saattaa tässä yhteydessä merkitä jotain?
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Mitäs luulet, voisiko taustalla olla ehkä joku yhteinen ilmiö mitä tässä haetaan takaa

En tiedä mitä haet takaa. Sinun tapauksessasi liian ohut kaapeli on ilmiselvä virhe, jolla varmasti on vaikutusta ylijännitteeseen. Ei se kuitenkaan todista sitä etteikö myös verkon puolella voisi samaan aikaan olla ylijännitettä. Mutta sinähän sen parhaiten tiedät kun et ole sitä mitannut.
 

anders

Vakionaama
En tiedä mitä haet takaa. Sinun tapauksessasi liian ohut kaapeli on ilmiselvä virhe, jolla varmasti on vaikutusta ylijännitteeseen. Ei se kuitenkaan todista sitä etteikö myös verkon puolella voisi samaan aikaan olla ylijännitettä. Mutta sinähän sen parhaiten tiedät kun et ole sitä mitannut.

Haen takaa kahta eri lähestymistapaa:

a) tieteellinen menetelmä, jossa hypoteesi perustuu mainitsemaasi "valistuneeseen arvaukseen" ja potentiaaliseen selitykseen ilmiön taustalla, ja joka todennetaan tai kumotaan kokeella

b) se toinen tapa, jossa skipataan hypoteesi

Mutta koita nyt kuitenkin esittää arvaus edelliseen kolmen keskuksen kompaanm jooko? Kun mietit sitä hetken niin hoksaat mitä haen takaa. Ei voi olla että et keksi mikä yhteys tässä kontekstissa jännitteellä ja oikosulkuvirralla on.

Mutta jos et siltikään keksi, voin kyllä vääntää rautalangasta.

edit. ja selvyydeksi, tässä kontekstissa keskeistä on oikosulkuvirta vs jännitteen muutos, ei jännite absoluuttisesti sinänsä.

edit2. ja joo, verkosta ei tule 255VAC ylijännitettä mitenkään rutiinisti.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Haen takaa kahta eri lähestymistapaa:

Onko joku erityinen syy miksi nimeomaan et halua tarkastaa hypoteesejäsi tekemällä yksinkertaisen jännitemittauksen? Tässä siis hypoteesisi on, että ei ole mahdollista, että verkon jännite olisi korkeammalla tiettyyn aikaan päivästä tai että se voisi johtua jotenkin sähkön tuotannostasi.
 

anders

Vakionaama
Onko joku erityinen syy miksi nimeomaan et halua tarkastaa hypoteesejäsi tekemällä yksinkertaisen jännitemittauksen? Tässä siis hypoteesisi on, että ei ole mahdollista, että verkon jännite olisi korkeammalla tiettyyn aikaan päivästä tai että se voisi johtua jotenkin sähkön tuotannostasi.

Erityinen syy on se että Shellyn wifi ei kanna minun maatelineelle kun matka on pitkä ja palkintopetunioiden manageri määräsi keltaiset fluken mittakaapelit pois pihamaalta. Samalla kuitenkin Hoymiles mittaa jännitettä, joten näen siitä kyllä osviittaa. Sen mittaus vain harmillisesti katkeaa, kun se irtoaa verkosta, mikä on harmillista. Ennen irtoamista se kuitenkin raportoi juuri karvan alle rajajännitettä, joten aika vahva haju ongelmasta jo on.

Onko jokin erityinen syy miksi oikosulkuvirralla ei tässä yhteydessä ole mitään relevanssa, ei vaikka vinkkasin sen toisen ilmentymän, silmukkaimpedanssin?

edit. auttaako jos vinkkaan toisen tärpin: ohmin laki?
 

anders

Vakionaama
Tässä siis hypoteesisi on, että ei ole mahdollista, että verkon jännite olisi korkeammalla tiettyyn aikaan päivästä tai että se voisi johtua jotenkin sähkön tuotannostasi.

Ja selvyydeksi, tietenkin näen verkon jännitteen mittauskeskuksen ja mikrojen syöttökeskuksen päässä olevilta Shellyiltä + Carlo Gavazzilta. Ne menevät piirtoon 24/7. Joten aivan hakuteillä tässä ei olla.

Arvannet varmaan, että keskuksella mitatut jännitteet eivät ole ristiriidassa keskukselle mitatun oikosulkuvirran kanssa. Vielä kun keksit sen puuttuvan linkin oikosulkuvirran ja keskuksen jännitenousun kanssa, vs "Ei jännitettä voi laskea oikosulkuvirrasta. Ei sitten mitenkään."
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Ja selvyydeksi, tietenkin näen verkon jännitteen mittauskeskuksen ja mikrojen syöttökeskuksen päässä olevilta Shellyiltä + Carlo Gavazzilta. Ne menevät piirtoon 24/7. Joten aivan hakuteillä tässä ei olla.

Arvannet varmaan, että keskuksella mitatut jännitteet eivät ole ristiriidassa keskukselle mitatun oikosulkuvirran kanssa. Vielä kun keksit sen puuttuvan linkin oikosulkuvirran ja keskuksen jännitenousun kanssa, vs "Ei jännitettä voi laskea oikosulkuvirrasta. Ei sitten mitenkään."

Hienoa, sait sittenkin asian ratkaistuksi! Eli näet paljonko jännite keskuksella nousee juuri ennen kun invertterit irtaantuvat verkosta. Jos siellä ei näy mitään hypoteesista poikkeavaa nousua niin liian ohut kaapeli on varmasti ainoa syypää ongelmaan.
 

anders

Vakionaama
Eli näet paljonko jännite keskuksella nousee juuri ennen kun invertterit irtaantuvat verkosta.

Ei se keskuksella juuri mitään ennen irtautumista nouse, koska korkea oikosulkuvirta, jolla "ei mitään tekemistä jännitteen kanssa", mikä oli kuitenkin se väitteesi keskeinen pointti, eikö?

Toisinpäin, jos oikosulkuvirta olisi pieni, vaikka 1A, niin ennustaisitko jännitteen nousua a) enemmän b) vähemmän vai c) ei ole ennustettavissa?

edit. tai jatkokysymyksenä, jos oikosulkuvirta olisi 0A ts keskus irti verkosta, niin vaikuttaisiko tämäkään mitenkään jännitteeseen torpan puolella?
 

Arisoft

Hyperaktiivi
mikä oli kuitenkin se väitteesi keskeinen pointti, eikö?

Piti ihan tarkastaa muistinko pointtini oikein. Tuollahan se oli:

Onko tämä laitteen valmistajan suosituksen mukainen ratkaisu? HM-sarjan manuaalissa sanotaan "Please use 12 AWG cable as AC end cable."

Kannattaisiko katsoa nouseeko jännite myös syöttöjohdon alkupäässä tai keskuksessa siis? Jos nousee niin ongelma onkin hieman hankalampaa laatua.

Vastasit tähän ettei kannata mitata ja yritit vakuutella miksi ei kannata mitata. Mutta sinullahan oli sittenkin siellä se mittari, josta näit että ongelma on pelkästään siellä invertterin päässä.
 

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Tämä oikosulkuvirtakeskustelu menee jo ohitse aiheen pitkälti. Voidaan jatkaa omassa ketjussa jos haluatte jatkaa. Ihan mielenkiintoinen aihe.

Ei se keskuksella juuri mitään ennen irtautumista nouse, koska korkea oikosulkuvirta,

Sen verran jäi kuitenkin kiinnostamaan tuo oikosulkuvirta että sotkeudun itsekin. :D Vähän jäi epäselväksi itselleni, että mistä oikosulkuvirrasta tässä nyt puhutaan. Keskuksen pään oikosulkuvirrasta vai kaapelin päästä mitatusta? Jos keskuksella on korkea oikosulkuvirta, niin ei se omasta mielestäni liity oikein mitenkään siihen mikä on jännite kaapelin päässä, jossa aurinkovoimala. Siellä jännitettä nostaa se voimala ja liian ohut kaapeli vain rajoittaa liikaa tuotannon siirtymistä verkkoon jolloin syntyy jännite-eroa. Jos liian ohuen kaapelin päässä olisi iso kuorma, niin jännite vastaavasti kaapelin päässä laskee. Kaapelin pään oikosulkuvirranhan voi laskea kun tiedetään keskuksen pään oikosulkuvirta. Tosin en tiedä millaista oikosulkuvirtaa invertteri itsessään voi tuottaa. Luultavasti ei oikein mitään, vaan sammuttanee itsensä AC puolen oikosulkutilanteessa?

Mitä jämerämpi kaapeli niin sen isompi on oikosulkuvirta sen päässä. Laitevalmistajat kuitenkin speksaa AC kaapelin poikkipinnan varmasti eri lähtökohdista kuin pelkän oikosulkusuojauksen kannalta. Siinä huomioidaan mm. nuo häviöt. Sähkärihän mittaa oikosulkuvirran kaapelin päästä ja katsoo että riittääkö se laukaisemaan (keskuksessa olevan) suojakojeen vaaditussa ajassa. Mutta se ei vielä takaa että kaapelin mitoitus on tehty oikein liitetyn kuorman kannalta. Ehkä saatan taas puhua kolmannesta asiasta näin kunnolla koko keskustelua lukematta.
 
Viimeksi muokattu:

Arisoft

Hyperaktiivi
Vähän jäi epäselväksi itselleni, että mistä oikosulkuvirrasta tässä nyt puhutaan.

Anders puhui sähköliittymän matalasta impedansista ja minä taas liittymän jännitteestä. Matala impedanssi tarkoittaa, että liittymä voi niellä paljonkin sähköä takaisin verkkoon jännitteen suuremmalti nousematta ja vastavuoroisesti sitä voi kuormittaa jännitteen suuremmin laskematta. Johdon päässä näkyy sitten näiden yhteisvaikutus, liittymän jännitteen muutos + ohuen liitäntäkaapelin aiheuttama jännitteen muutos. Liittymän jännitettä ei kuitenkaan voi laskea oikosulkuvirrasta vaan sen voi tehdä vain volttimittarilla, koska verkon jännite vaihtelee. Esim. jos naapurustossa on runsaasti paneeleita niin kyllä siellä jonkinlaista nousua pitäisi näkyä auringon paisteella vaikka itsellä ei niitä olisikaan.
 
Viimeksi muokattu:

anders

Vakionaama
Vastasit tähän ettei kannata mitata ja yritit vakuutella miksi ei kannata mitata.

Pointti oli että tiedän keskuksen oikosulkuvirran perusteella, että vaihtamalla syöttökaapelin, silmukkaimpedanssi keskuksen läpi syöttökaapelille ja sieltä invertterille on sellainen, että jännitteennousu pysyy määriteltyjen rajojen sisällä. Tämä ihan laskemalla, mittaamalla sitten vain varmistetaan asia. Ok?

Sinä vänkäsit että oikosulkuvirralla ts silmukkaimpedanssilla ei ole tekemistä jännitteennousun kanssa, vaikka se on tässä aivan keskeinen suure, kts ohimin laki, ok?
 

anders

Vakionaama
Liittymän jännitettä ei kuitenkaan voi laskea oikosulkuvirrasta vaan sen voi tehdä vain volttimittarilla, koska verkon jännite vaihtelee.

Nyt sekoitat termit. Koko keskustelu koskee jännitteen nousua, ei jännitettä absoluuttisesti. Se on mitä verkosta tulee milläkin hetkellä.
 
Back
Ylös Bottom