Morjes! Osaisitteko viisaammat neuvoa? Ollaan vasta muutettu 123neliön omakotitaloon, jossa f470+varaava takka ja vesikiertoinen lattialämmitys. Huoneissa ei ole omia termareita, joten kaikki säädöt käy koneen hallintapaneelista. Foorumia/nettiä on selattu melko paljon ja konetta yritetty säätää itsekseen. Varsinaisena ongelmana on lähinnä pesutilojen lattian kylmyys. Toinen tavoite on sähkönkulutuksen pienentäminen. Laitan tähän huoltotiedoista kuvat, mutta kysykää lisätietoja. Kiitos!
Navigaatio
Asenna sovellus
Sovelluksen asentaminen iOS:ssä
Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Lisää vaihtoehtoja
Teeman tyyli
Käytät vanhentunutta selainta. Selaimesi ei mahdollisesti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää vaihtoehtoista selainta..
Nibe f470 säädöt
- Viestiketjun aloittaja Niilop
- Aloituspäivämäärä
- Virta-anturit asentamatta.
- Sulakekoko laittamatta kohdilleen (ei mitään väliä ennen kuin virta-anturit asennettu).
- Käyttöveden lämpötilarajat todella korkealla. Täyttö kuvassa 52.5 astetta ja silti käyttöveden lämmitys edelleen päällä (säästötekijä).
- Tuloilma ihan järkyttävän korkea (en tiedä, millasia säätöjä tälle on F470, mutta sisäilmayhdistyksen suositus on +15-16 astetta). Säästötekijä isosti.
Näyttäis siltä, että edellinen omistaja ei ole tehnyt oikein mitään perusasetuksia tai -asennuksia kohdalleen.
Tää on jossain Lapissa, kun ulkolämpötila-anturi näyttää -5.9 astetta ulkolämpötilaksi?
- Sulakekoko laittamatta kohdilleen (ei mitään väliä ennen kuin virta-anturit asennettu).
- Käyttöveden lämpötilarajat todella korkealla. Täyttö kuvassa 52.5 astetta ja silti käyttöveden lämmitys edelleen päällä (säästötekijä).
- Tuloilma ihan järkyttävän korkea (en tiedä, millasia säätöjä tälle on F470, mutta sisäilmayhdistyksen suositus on +15-16 astetta). Säästötekijä isosti.
Näyttäis siltä, että edellinen omistaja ei ole tehnyt oikein mitään perusasetuksia tai -asennuksia kohdalleen.
Tää on jossain Lapissa, kun ulkolämpötila-anturi näyttää -5.9 astetta ulkolämpötilaksi?
Perttiperuna
Jäsen
Onko pesutilojen lattiat kylmät vaikka menolämpö 29? Nibehän tekee sitä menovettä jokaisen huoneeseen missä on vesikiertoinen lattialämmitys. Jakotukista voi kiertoa sitten säätää jossei ole huonetermareita.
Tuloilman voi itse säätä, pitää iroittaa etupaneeli ja kuusikoloavaimella säätää sitten tuloilmanventtiiliä. Itse olen jättänyt kuusikoloavaimen venttiiliin niin ei tarvitse enää paneliakaan poistaa.
Tuloilman voi itse säätä, pitää iroittaa etupaneeli ja kuusikoloavaimella säätää sitten tuloilmanventtiiliä. Itse olen jättänyt kuusikoloavaimen venttiiliin niin ei tarvitse enää paneliakaan poistaa.
Meilläkään ei ole tätä asennettu. Onko niin että näiden ainoa tarkoitus on että sulakkeet ei pala? Ei ole tosin ollut sellaista ongelma oman Niben kanssa.- Virta-anturit asentamatta.
Virta-antureita et tarvitse mihinkään. Tuloilma on helppo säätää, ohjeet löytyy täältä tai lataamalla käyttöohjeen netistä. Alottaisin säätämällä tuloilman jonnekin 18-19 astetta. Sitä on hankala saada pysymään kelien muuttuessa samalla tasolla. Jos kämppä viilenee liikaa tuloilman laskun myötä, voi olla tarve säätää lattiaan menevän veden asetuksia.
Hyvä ILP ostoon jos ei ole vielä. Paljon tulee vastustunteja jos ei ole tukilämmitystä F470lle lapissa.
Tuloilma on tosiaan turhan lämmintä. Se on yksi tyhmin puoli F470ssä että tuloilman lämpö ei ole termostaattiohjattu, vaan säätö tehdään käsin ventiiliä säätämällä.
Tuohon tilalle putkari voi toki asentaa patteriventiilin ja termostaatin ulkoisella anturilla (mikä tuloilmakanavaan). Sitten säätö toimii.
Tuloilma on tosiaan turhan lämmintä. Se on yksi tyhmin puoli F470ssä että tuloilman lämpö ei ole termostaattiohjattu, vaan säätö tehdään käsin ventiiliä säätämällä.
Tuohon tilalle putkari voi toki asentaa patteriventiilin ja termostaatin ulkoisella anturilla (mikä tuloilmakanavaan). Sitten säätö toimii.
Nuo on vastakkaisia tavoitteita. Jos onnistut saamaan pesutilojen lattian lämpimäksi, se lattia vie enemmän sähköä.Varsinaisena ongelmana on lähinnä pesutilojen lattian kylmyys. Toinen tavoite on sähkönkulutuksen pienentäminen.
Voit tietysti siirtää ongelmaa antamalla jonkun muun osan asunnosta olla nykyistä kylmempi.
Mikäli vesikierto ulottuu myös sinne pesutilan lattiaan, sinun pitää saada sinne lisää virtausta. Jos termostaatteja ei pesutiloissa ole, niin jakotukkia säätämällä virtausta lisää sitten.
Kuten muut jo totesivat, sähkön kulutusta vähentämään tarvitset vähemmän sähköä kuluttavan lämmittimen. Takka tai ilmalämpöpumppu esimerkiksi.
Kiitos vastauksista. Joo pesutilojen lattia tuntuu kylmältä vaikka menolämpö 29. Aloitin säätämällä jakotukkia pesutilojen osalta ja se on nyt täysin auki. Tuloilman venttiili oli alunperin puolikkaan kierroksen auki ja nyt säädin että se on auki vain 1/4 kierros. Seuraan miten säädöt vaikuttaa. Talossa on varaava takka, mutta vedon kanssa on ollut ongelmia. Takka ei tunnu saavan tarpeeksi korvausilmaa, vaikka säädöt niben ja korvausilmaventtiilien suhteen pitäisi olla kunnossa.
Se tuskin on korvausilmaventiili vaan tuloilmaventiili mikä F470:ltä tulee. Jos talo on tiivis niin takka ei tarpeeksi ilmaa pelkän ilmanvaihdon kautta saa.Takan yläpuolella katossa on korvausilmaventtiili ja suodattimet on vasta vaihdettu. Pittääpä käydä katsomassa ulkoilmasäleikkö. Ovea kun raottaa niin takka vetää iloisesti.
Takalle olisi hyvä kyllä olla korvausilmaventiili suoraan ulkoa. Jos talo yksikerroksinen on ja yläpohjaan pääsee, niin sellainen on tehtävissä toki jälkikäteenkin.
Jos virtausmittareita ei ole, niin säätö on hankalaa. Kokonaan auki laitettu esisäätö varmasti vaikuttaa, olettaen että virtausta ylipäätään on, mutta se saattaa myös vähentää virtausta muualle taloon yllättävän paljon.Kiitos vastauksista. Joo pesutilojen lattia tuntuu kylmältä vaikka menolämpö 29. Aloitin säätämällä jakotukkia pesutilojen osalta ja se on nyt täysin auki.
Itselläni ns. märkätilojen piirit lämpenevät yllättävänkin vähäisellä kierrolla. Korkea kierron lämpötila on se syy miksi vähäinenkin kierto riittää.
29 asteen menolämpö ei itsessään ole kovin korkea, mutta kivilattian pitäisi sen avulla jo tuntua jossain määrin miellyttävältä vaikka tuo toki ihoa kylmempi lämpötila onkin. Täällä on pikkupakkanen ja menolämpö on yli 31 astetta. Vähempikin varmaan riittäisi, mutta tällä saa jo ihan selvästi lämpimän tuntuisen lattian jalkojen alle märkätiloissa, sekä t-paitakelit sisälle noin muuten.
470 on käytännössä suorasähkölämmitin. Mikäli käytössä olisi huonetermostaatit, voisit aika surutta käyttää korkeampaakin lämpökäyrää ja säätää lämmöt termostaateilla. Sähköä kuluu termostaattien alueella sen mitä termostaatit antavat kulua. Näin tehden saa sitten mukavuuslämmön tehtyä lattiaan termostaatittomille kierroille, käytännössä sinne pesutilaan.
Käyrän muutoksien yhteydessä joutuu säätämään uusiksi tuloilman kierron. Ellei laita termostaattia siihenkin, kuten minulla oli Niben PILPissä.
On se korvausilmaventtiili. Menee talon ulkoseinälle ja pukkaa kylmää ilmaa, kun venttiili auki. Mutta jokatapauksessa korvausilmaa ei tule riittävästi.Se tuskin on korvausilmaventiili vaan tuloilmaventiili mikä F470:ltä tulee. Jos talo on tiivis niin takka ei tarpeeksi ilmaa pelkän ilmanvaihdon kautta saa.
Takalle olisi hyvä kyllä olla korvausilmaventiili suoraan ulkoa. Jos talo yksikerroksinen on ja yläpohjaan pääsee, niin sellainen on tehtävissä toki jälkikäteenkin.
Aivan. Pitää vielä seurailla, mutta todennäköisesti paras ratkasu on soittaa asiansa osaava paikalle. Termostaattien jälkiasennusta pitää myös harkita.Jos virtausmittareita ei ole, niin säätö on hankalaa. Kokonaan auki laitettu esisäätö varmasti vaikuttaa, olettaen että virtausta ylipäätään on, mutta se saattaa myös vähentää virtausta muualle taloon yllättävän paljon.
Itselläni ns. märkätilojen piirit lämpenevät yllättävänkin vähäisellä kierrolla. Korkea kierron lämpötila on se syy miksi vähäinenkin kierto riittää.
29 asteen menolämpö ei itsessään ole kovin korkea, mutta kivilattian pitäisi sen avulla jo tuntua jossain määrin miellyttävältä vaikka tuo toki ihoa kylmempi lämpötila onkin. Täällä on pikkupakkanen ja menolämpö on yli 31 astetta. Vähempikin varmaan riittäisi, mutta tällä saa jo ihan selvästi lämpimän tuntuisen lattian jalkojen alle märkätiloissa, sekä t-paitakelit sisälle noin muuten.
470 on käytännössä suorasähkölämmitin. Mikäli käytössä olisi huonetermostaatit, voisit aika surutta käyttää korkeampaakin lämpökäyrää ja säätää lämmöt termostaateilla. Sähköä kuluu termostaattien alueella sen mitä termostaatit antavat kulua. Näin tehden saa sitten mukavuuslämmön tehtyä lattiaan termostaatittomille kierroille, käytännössä sinne pesutilaan.
Käyrän muutoksien yhteydessä joutuu säätämään uusiksi tuloilman kierron. Ellei laita termostaattia siihenkin, kuten minulla oli Niben PILPissä.
Nykyaikaiset termostaatit ovat langattomia. Tietysti täysin langaton ratkaisu syö hieman paristoja, mutta ei mahdottomasti. Termostaattien jälkiasennus on yleensä hyvinkin tehtävissä. Jakotukkien luo kylläkin tarvitaan toimilaitteille sähköt.Aivan. Pitää vielä seurailla, mutta todennäköisesti paras ratkasu on soittaa asiansa osaava paikalle. Termostaattien jälkiasennusta pitää myös harkita.
Paristojen kulutus varmasti pieni murhe. Jakotukki pilpin kanssa samassa tilassa, joten sähköjenkään osalta ei ongelmaa.Nykyaikaiset termostaatit ovat langattomia. Tietysti täysin langaton ratkaisu syö hieman paristoja, mutta ei mahdottomasti. Termostaattien jälkiasennus on yleensä hyvinkin tehtävissä. Jakotukkien luo kylläkin tarvitaan toimilaitteille sähköt.
Se tietysti termostaattien kanssa kannattaa muistaa, että kun sitten vaikka lämmittelee takkaa, niin se sähkön säästö tapahtuu lämpimien lattioiden kustannuksella. Siellä mihin lisälämpö vaikuttaa, lattiat valahtavat kylmiksi. Ilmalämpöpumppu on tässä suhteessa aavistuksen takkaa parempi ainakin heti sisäyksikön välittömässä läheisyydessä, koska sen voi laittaa puhaltamaan suoraan lattiaan.Paristojen kulutus varmasti pieni murhe. Jakotukki pilpin kanssa samassa tilassa, joten sähköjenkään osalta ei ongelmaa.
Perinteisesti jos isompia säästöjä haluaa Niben perusPILPin kanssa saavuttaa, porukka on konvergoinut kohti lattiakierron paluun lämmitystä ilmasta-veteen pumpulla, tai sitten koko PILP on heivattu pois ja tilalle on tullut maalämpö ja ilmanvaihtokone.
Se tietysti termostaattien kanssa kannattaa muistaa, että kun sitten vaikka lämmittelee takkaa, niin se sähkön säästö tapahtuu lämpimien lattioiden kustannuksella. Siellä mihin lisälämpö vaikuttaa, lattiat valahtavat kylmiksi.
Voihan sitä vaikka laittaa makuuhuoneista ovet kiinni, niin lattia siellä on edelleen lämmin. Makuuhuoneissa on usein vain tulo. Ei poistoa. Olohuoneeseen ja muuhun avoimiin tiloihin mihin takka tai leivinuuni suoraan vaikuttaa voi jättää termostaatin pois ja säätää pienen avoimen kierron. KPH/KHH/WC on aina poistot, niin sinne voi jättää oven raolleen, niin F470 saa imettyä sitä kautta lämmintä ilmaa poistoon.
Termostaattien toiminta ei vaikuta PILPin ilmanvaihtopuoleen oikein mitenkään, sitä ei tarvitse sinänsä miettiä.Voihan sitä vaikka laittaa makuuhuoneista ovet kiinni, niin lattia siellä on edelleen lämmin. Makuuhuoneissa on usein vain tulo. Ei poistoa. Olohuoneeseen ja muuhun avoimiin tiloihin mihin takka tai leivinuuni suoraan vaikuttaa voi jättää termostaatin pois ja säätää pienen avoimen kierron. KPH/KHH/WC on aina poistot, niin sinne voi jättää oven raolleen, niin F470 saa imettyä sitä kautta lämmintä ilmaa poistoon.
Pointtini oli se, että säästö takalla tarkoittaa yleensä kylmiä lattioita, tai kuumuutta. Jos haluaa säästää mukavuuden kärsimättä, se yleensä tarkoittaa vesikierron lisälämmitystä. Ja vesikierron lisälämmitys sitten taas on vaikea tehdä niin, että LTO kompressorilla pysyisi juuri sopivasti päällä. Tosin eipä sillä energiankulutuksen kannalta ole isoa eroa silloin jos lisälämmön COP on hyvä. Tuntuu vaan väärältä puskea poistoilma harakoille.
Oli minulla PILPin kanssa sellainenkin välivaiheviritys, jossa asensin lattia-anturit ja tein omat huonetermostaatit jotka pitivät lattian tietyssä minimilämmössä. Käytännössä rakensin oman mikrokontrolleriohjatun lattialämmityksen ohjauksen. Tuollaisen kanssa voi saada jonkinlaisia säästöjä lisälämmöllä ilman että lattiat vetää jäätäviksi. Mutta hankalahan tuollainen on jälkiasentaa. Käytin talon ethernet-johdotusta ja vedin seinärasioilta johdot lattiaan kipsilevyn takana (ei ole helppoa). En suosittele.
Termostaattien toiminta ei vaikuta PILPin ilmanvaihtopuoleen oikein mitenkään, sitä ei tarvitse sinänsä miettiä.
Ei vaikutakaan. Minun pointti oli se, että sulkemalla sen makuuhuoneen oven makuuhuone pysyy viileämpänä ja siellä pysyy se lattialämmitys päällä. Oven sulkeminen ei myöskään vaikuta poistoilman lämpötilaan kun harvoin makuuhuoneissa on poistoja. Pieni avoin kierto takan kanssa samassa tiloissa olevissa lattioissa tekee sen että lattia ei ole jääkylmä.
Siitä seuraa myös se, että takkaa on pakko lämmittää jatkuvasti. Jos et lämmitä, se pieni avoin kierto ei yksin riitäkään lämmitykseen.Pieni avoin kierto takan kanssa samassa tiloissa olevissa lattioissa tekee sen että lattia ei ole jääkylmä.
Lattia-anturien käyttö on ainoa oikeasti toimiva ratkaisu, jos haluaa säästöjä ilman että mukavuudesta pitää tinkiä. Ja kuten todettua, lattia-anturit onkin sitten astetta hankalampi jälkiasentaa, joten ne voi unohtaa.
Käytännössä johonkin kompromissiin on yleensä tyydyttävä. Omassa töllissä lämmitysjärjestelmän kompromissi on otettu hyötysuhteessa, eli käyrä on korkea, menovesi kuumaa ja suihkun lattia suhteellisen lämmin.
Siitä seuraa myös se, että takkaa on pakko lämmittää jatkuvasti. Jos et lämmitä, se pieni avoin kierto ei yksin riitäkään lämmitykseen.
Mulla on tuon takia ILP lämmityksellä ja 19 pyynnillä. Käytännössä alkaa hönkiä kun huonelämpö laskee 20C paikkeille. Toimii ihan OK vaikka olis pidempääkin poissa kotoa.
Ilpin kanssa varmaan toimii aika hyvinkin tuollainen yksinkertainen systeemi. Kovimmilla pakkasilla voi autella sitten vähän takalla, se ei ole iso vaiva, ja lopun aikaa sitten ILPpi hoitaa lämmityksen kokonais-COPin kuntoon. Konvergoidutaanko tässä nyt sitten siihen ehdotukseen aloittajalle, että säästää termareihin kuluvat rahat ja laittaa pohjoiseen sopivan ILPin, vaikka Mitsu RW25?Mulla on tuon takia ILP lämmityksellä ja 19 pyynnillä. Käytännössä alkaa hönkiä kun huonelämpö laskee 20C paikkeille. Toimii ihan OK vaikka olis pidempääkin poissa kotoa.
No fiksuinta lienee lisätä sinne kph lattiaan enemmän kiertoa ja vastaavasti kuristaa hieman muista tiloista jos tuntuu että ne lämpenee liikaa. Termostaattihan on oikeasti vain sitä varten että ylilämpö saadaan pois. Asunnon lämpötila säädetään lämpökäyrällä. Aloittaja voisi myös katsoa enemmän tuloilman lämpötilaa ja säätää sitä, kuten taisi jo säätääkin. Ja riippuu ihan sijoituksesta ja huoneiston ilmatilavuudesta kannattaako laittaa rw25 vai rw35.
Meillä f470 ja ln35 ja hyvin toiminut yhteis-elo viimeiset 2.5v. Jos sähköä haluat säästää niin se onnistuu vastuksia rajoittamalla siihen keskiulkolämpötilaan, missä nibe vielä jaksaa lämmittää käyttöveden pelkällä kompressorilla ja pitää kph/wc lattiat lämpimänä.
Kokeilemalla selviää missä ulkolämpötilassa tuo raja on. Käyttöveden lämpö ja kulutus luonnollisesti vaikuttaa tähän. Hihavakiona foorumia lukeneella sanoisin tuon rajan olevan jossain -2- +10 asteen tienoolla, riippuen monesta tekijästä.
Omassa 85 neliöisessä tarkoittaa tämä sitä, että termostaatit ovat suljettuna koko asunnosta.
Tuloilman lämmön säädät +15-18 asteeseen nolla keleissä. Lattiat tulevat olemaan kylmät mutta tohvelit korjaa tämän. Ilpillä siis lämmitys, puhallus täysille ja väliovet päivisin auki. Tavallaan tuolla tavoin ilpillä saa tuotettua energiaa sisäilmaan paremmalla hyötysuhteella kun vastuksia käyttämällä.
Jos päätät optimoida ja ns repiä kaiken mahdollisen tehon niben kompressorista niin säädä yhtä asiaa kerralla ja pienin askelin. Kannattaa tarkistaa vielä onko tuloilman sulkupeltiä asennettu, se menee kiinni jos laitteesta menee virta tai tuloilman lämpö tippuu alle +5 asteeseen. Teoriassa tämä estää tuloilma patterin jäätymisen.
Suosittelen perehtymään myös asentajan oppaaseen.
Kokeilemalla selviää missä ulkolämpötilassa tuo raja on. Käyttöveden lämpö ja kulutus luonnollisesti vaikuttaa tähän. Hihavakiona foorumia lukeneella sanoisin tuon rajan olevan jossain -2- +10 asteen tienoolla, riippuen monesta tekijästä.
Omassa 85 neliöisessä tarkoittaa tämä sitä, että termostaatit ovat suljettuna koko asunnosta.
Tuloilman lämmön säädät +15-18 asteeseen nolla keleissä. Lattiat tulevat olemaan kylmät mutta tohvelit korjaa tämän. Ilpillä siis lämmitys, puhallus täysille ja väliovet päivisin auki. Tavallaan tuolla tavoin ilpillä saa tuotettua energiaa sisäilmaan paremmalla hyötysuhteella kun vastuksia käyttämällä.
Jos päätät optimoida ja ns repiä kaiken mahdollisen tehon niben kompressorista niin säädä yhtä asiaa kerralla ja pienin askelin. Kannattaa tarkistaa vielä onko tuloilman sulkupeltiä asennettu, se menee kiinni jos laitteesta menee virta tai tuloilman lämpö tippuu alle +5 asteeseen. Teoriassa tämä estää tuloilma patterin jäätymisen.
Suosittelen perehtymään myös asentajan oppaaseen.
Aloittajalle neuvoksi että hommaa myuplink premium (maksaa 50e vuosi) ja liitä nibe nettiin niin opit miten laite käyttäytyy ja mihin säädöt vaikuttaa ja meneekö takan lämmitys harakoille. Noin muuten aika samaa kuin muut sanonu, että tuloilma ruuvata noin +15 (luultavasti näillä keleillä sen saa kun ruuvi on auki luokkaa 1/12 kierrosta), säädellä lattiakiertoja niin että eri huoneet on sopivan lämpöisiä, ilmaa nibe jos et ole ilmannut ja jos tosiaan meinaat sen takan lämmön käyttää hyväksi niin minusta tarvitset ILPin joka on muutenkin suositeltavaa, että sitä lisälämpöä tulee jostakin silloin kun et lämmittele takkaa ja näin ollen voit pitää koko ajan lattiakiertoja pienellä poislukien pesutilat. Jos talo on säädetty kovin alipaineiseksi niin ehkä sitä alipaineisuutta voisi vähentää niin se tuloröörin ilma takalle voisi riittää paremmin. Termaritkin tosiaan auttaisi tuon takan kanssa.
Kiitos vinkeistä. Sanoisitteko vielä, että mistä valikosta käyttöveden lämmityksen saa ohjelmoitua päälle vain kun siihen on tarve? Kun kerta nyt on turhaan koko ajan päällä. Vai tapahtuuko se "sisäinen sähkölisäys"-valikosta?
Tuloilman lämpötilaa säädin, mutta vielä ainakaan en ole huomannut vaikutusta. Liekkö ottaa luultua enemmän aikaa, että muuttuu. Jäteilma tosin on painunut useamman asteen pakkaselle. Miksiköhän? Se ilmeisesti on hyvä pitää plussan puolella
Ilmaan järjestelmän ja säädän paineet kohilleen. Myuplinkin asennus saattaa olla myös tiedossa.
Tuloilman lämpötilaa säädin, mutta vielä ainakaan en ole huomannut vaikutusta. Liekkö ottaa luultua enemmän aikaa, että muuttuu. Jäteilma tosin on painunut useamman asteen pakkaselle. Miksiköhän? Se ilmeisesti on hyvä pitää plussan puolella
Ilmaan järjestelmän ja säädän paineet kohilleen. Myuplinkin asennus saattaa olla myös tiedossa.
Käyttövesi ohjelmoidaan valikosta 2.3. Mutta oikeasti sun on tosi vaikea seurata noita ilman uplinkkiä kun nuo arvot vaihtelee hetkellisesti sen mukaan milloin satut niitä katsomaan. On hyvä nähä "käppyröitä". Sitten oppii paremmin mihin aikaan ohjelmoi mitäkin päälle ja se on sata kertaa helpompaa kännykällä ja tietokoneella. Tuloilman lämpötila säätyy varmaan 5 minuutissa. Se ruuvi pitää oikeasti olla näillä keleillä tosi vähän auki, sanoisinko että niin vähän kun voit sitä aukaista. Mutta sekin vaikuttaa tuloilman jos sulla sattuu just menemään vastukset päälle ja lämmittään käyttövettä, niin se tuloilma nousee senkin takia siksi aikaa helposti pari astetta.. (tämänkin näkis uplinkistä). Varmaankin sinun laite sulattaa kohta kun jäteilma on useamman asteen pakkasella.Kiitos vinkeistä. Sanoisitteko vielä, että mistä valikosta käyttöveden lämmityksen saa ohjelmoitua päälle vain kun siihen on tarve? Kun kerta nyt on turhaan koko ajan päällä. Vai tapahtuuko se "sisäinen sähkölisäys"-valikosta?
Tuloilman lämpötilaa säädin, mutta vielä ainakaan en ole huomannut vaikutusta. Liekkö ottaa luultua enemmän aikaa, että muuttuu. Jäteilma tosin on painunut useamman asteen pakkaselle. Miksiköhän? Se ilmeisesti on hyvä pitää plussan puolella
Ilmaan järjestelmän ja säädän paineet kohilleen. Myuplinkin asennus saattaa olla myös tiedossa.
Tähän auttas ihan helkutisti jos sulla ois se uplink ja ottasit screenshotin käppyröistä, tai jos loggaat muistitikulle ne logit (ohjeita löytyy forumilta).Tällä hetkellä tuloilma on n.22 astetta. Jäteilma sen sijaan painuu pakkaselle aika reippaasti, -13 parhaimmillaan. Sulatuksen jälkeen +11 ja melkeen heti painuu taas pakkaselle. Mistä voisi johtua ja pitääkö huolestua?