Husky
Hyperaktiivi
Älä, voiko tuo olla yleisliittymässä.
No oho, vai tuollainen sopimuksessa. Ties jos on itselläkin.
Mutta huhhuh, aina kun luulee että pistää tänne turhan kommentin, niin jo löytyy uskomatonta tietoa!
Sähkön hinnan kehitys
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Mutta huhhuh, aina kun luulee että pistää tänne turhan kommentin, niin jo löytyy uskomatonta tietoa!
Voi olla. Ei niitä pureta jos sopimustyyppi muuttuu. Lisäksi SLY kytkentä ollut valmiina keskuksissa. Ohjaus on vain yhden piuhan kytkentä mittarilta kytkentärimalle kun SLY kytkis on valmiina keskuksessa.
- Keskustelun aloittaja
- #243
Sähkön hinnan muutokset (ja volatiliteetti) Ruotsissa ovat ovat aiheuttaneet parranpärinää. On vielä epäselvää että johtuu nuo flowbased laskentaan siirtymisestä.
Want to stop the model
The dramatic price development worries the Social Democrats, who want Energy Minister Ebba Busch to stop the model until a thorough impact analysis has been carried out. Therefore, she has been called to the Riksdag's business committee to answer questions.
montelnews.com
Want to stop the model
The dramatic price development worries the Social Democrats, who want Energy Minister Ebba Busch to stop the model until a thorough impact analysis has been carried out. Therefore, she has been called to the Riksdag's business committee to answer questions.
Prisskillnaderna i Sverige har ökat kraftigt i november
– Vi har en för kort period av data för att kunna dra några tydliga slutsatser, säger David Wästljung, elmarknadsanalytiker på Energiföretagen. Differensen mellan SE1 och SE2 har snittat på 7,25 EUR så långt i månaden, jämfört med 0,13 EUR hittills i år. Mellan SE2 och SE3 har den legat
montelnews.com
Espejot
Hyperaktiivi
Konekäänös aiheestaSähkön hinnan muutokset (ja volatiliteetti) Ruotsissa ovat ovat aiheuttaneet parranpärinää. On vielä epäselvää että johtuu nuo flowbased laskentaan siirtymisestä.
Want to stop the model
The dramatic price development worries the Social Democrats, who want Energy Minister Ebba Busch to stop the model until a thorough impact analysis has been carried out. Therefore, she has been called to the Riksdag's business committee to answer questions.
Prisskillnaderna i Sverige har ökat kraftigt i november
– Vi har en för kort period av data för att kunna dra några tydliga slutsatser, säger David Wästljung, elmarknadsanalytiker på Energiföretagen. Differensen mellan SE1 och SE2 har snittat på 7,25 EUR så långt i månaden, jämfört med 0,13 EUR hittills i år. Mellan SE2 och SE3 har den legat
Virtaukseen perustuva kapasiteetin laskenta aiheuttaa huolta
Lokakuun lopussa käyttöön otettu virtaukseen perustuva kapasiteetin laskenta (FBMC) on osittain tullut käyttöön, sanoo Montel Analyticsin analyytikko Priyanka Shinde. Hän huomauttaa, että malli mahdollistaa kapasiteetin käytön lisäämisen Ruotsin rajayhdysjohdoissa ja sähköalueiden välisissä kaapeleissa. ”Kun hinta siis nousee Saksassa ja Tanskassa, hintayhteys Etelä-Ruotsissa on selkeämpi.Niin sanotut ei-intuitiiviset virrat - eli hintasuunnan vastaiset virrat - ovat olleet yleisiä SE1:n ja SE2:n välillä FBMC:n käyttöönoton jälkeen, ja niitä on esiintynyt myös SE3:n ja Suomen sekä SE3:n ja NO1:n välillä. Syynä on se, että virtaukseen perustuva malli ohjaa niin, että SE1:ssä aktivoidaan enemmän tuotantoa kuin SE2:ssa, jotta etelän virtaukset maksimoitaisiin. Tämä johtuu siitä, että markkinoiden kannalta rajoittavimmat verkkoelementit kuormittuvat enemmän, kun tuotanto kasvaa SE2:ssa verrattuna SE1:een.
”Jotta mahdollisimman suuri osa pohjoisen sähköntuotannosta voitaisiin hyödyntää ja siirtää sähköä etelään, SE1:ssä aktivoidaan siksi enemmän tuotantoa ja SE2:ssa vähemmän”, kirjoittaa Svenska kraftnät. Kilanda-Stenkullenin paluun jälkeen ero SE1:n ja SE2:n välillä on pienentynyt merkittävästi.
Pitkällä aikavälillä Svenska kraftnät odottaa, että hintaerot SE1:n ja SE2:n välillä ovat vain marginaalisia ja että SE3:n ja SE4:n välinen ero pienenee. - Uuden menetelmän avulla voimme käyttää sähköverkkoa tehokkaammin ja mahdollistaa suuremman määrän sähkönsiirron linjoillamme. Tämä tasoittaa sähkön hintoja tarjousalueiden välillä. Pohjois-Ruotsin suhteellisen alhaiset sähkönhinnat nousevat hieman ja eteläisen sähköalueen [SE4] korkeammat hinnat laskevat”, sanoi operatiivinen johtaja Erik Ek ennen FBMC:n käyttöönottoa.
Bodecker Partnersin analyytikko Staffan Bergh korostaa, että tarvitaan lisää tietoja, ennen kuin voidaan sanoa, mikä vaikutus FBMC:llä on ollut hinnanmuutoksiin. ”On oltava selvää, että muut muutokset, kuten lämpötila, tuuli, sademäärät sekä tuonti- ja vientikapasiteetti, vaikuttavat suuresti dynamiikkaan. On siis liian aikaista tehdä selkeitä johtopäätöksiä näistä ensimmäisistä tiedoista”, hän kirjoittaa raportissa.
an usein esiintyvät epäintuitiiviset virrat osoittavat kuitenkin selvästi, että pullonkaulat eivät ole tarjousvyöhykkeiden rajoilla. ”Hinnat, joita on hyvin vaikea analysoida, luovat luonnollisesti epävarmuutta toimijoille, ja on hyvin vaikeaa yrittää ymmärtää, miltä markkinat näyttävät tulevaisuudessa”, hän kirjoittaa.
Dramaattinen hintakehitys huolestuttaa sosiaalidemokraatteja, jotka haluavat energiaministeri Ebba Buschin pysäyttävän mallin, kunnes perusteellinen vaikutustenarviointi on tehty. Hänet on siksi kutsuttu valtiopäivien talousvaliokuntaan vastaamaan kysymyksiin.
Bodecker Partnersin analyytikko Staffan Bergh korostaa, että tarvitaan lisää tietoja, ennen kuin voidaan sanoa, mikä vaikutus FBMC:llä on ollut hinnanmuutoksiin.
”On oltava selvää, että muut muutokset, kuten lämpötila, tuuli, sademäärät sekä tuonti- ja vientikapasiteetti, vaikuttavat suuresti dynamiikkaan. On siis liian aikaista tehdä selkeitä johtopäätöksiä näistä ensimmäisistä tiedoista”, hän kirjoittaa raportissa.
- Keskustelun aloittaja
- #246
Saksassa oli hiljan hetki että ei oikein tuullut eikä oikein aurinkokaan paistanut. Sähkö oli kallista. Ovat keksineet tuolle oman terminkin.
Tuossa tuo herra hiukan käsittelee asiaa ja toteaa että jos "perinteisen" hallittavan tuotannon ajotunnit ovat olleet aikaisemmin 8000h vuodessa ja nyt 1000h vuodessa, niin tuo johtaa tietty siihen että kiinteät kulut lypsetään sitten kun sitä sähköä ylipäätään tuotetaan -> sähkön hinnan vuoristorata senkuin kerää korkeuttaan.
Tuossa tuo herra hiukan käsittelee asiaa ja toteaa että jos "perinteisen" hallittavan tuotannon ajotunnit ovat olleet aikaisemmin 8000h vuodessa ja nyt 1000h vuodessa, niin tuo johtaa tietty siihen että kiinteät kulut lypsetään sitten kun sitä sähköä ylipäätään tuotetaan -> sähkön hinnan vuoristorata senkuin kerää korkeuttaan.
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Ihan on asiaa, jota olen itse vallan ihmetellyt, kuinka homma aiotaan hoitaa. Suomessa tarvetta tulee olemaan suuritehoiselle ja pitkäkestoiselle lisävoimalle, jota ajetaan todella harvoin ja kalliilla hinnalla. Akuillahan tätä yritetään nyt hoitaa, mutta akuistakaan ei välttämättä ole kuin suureen tehoon. Se pitkäkestoisuus taita niistä vielä tulla liian kalliiksi. Kaasuturbiineilla tätä on perinteisesti kai tehty. Onko niitäkään riittävästi?
Husky
Hyperaktiivi
Kyselin jo aiemminkin ja tuli yksi vastauskin mutta jäi vähän epäselväksi, että onko Keski-Euroopassa yksityisillä pörssisopimuksia (jossakin tietyssä valtiossa ei kuulemma ollut, mutta entä Ranska ja Saksa esim)?
Vai menevätkö kaikki kiinteillä hinnoilla ja mitähän tasoa ne ovat?
Vai menevätkö kaikki kiinteillä hinnoilla ja mitähän tasoa ne ovat?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Näin se varmaan on.
Datakeskukset ovat oikeastaan ainut merkittävä kasvava sähkön kulutuksen ala, missä siitä sähköstä kannattaa jotain järkevää hintaa maksaa. Kaukolämpö ja vetytalous eivät ole maksukykyisiä kuluttajia sähkölle mutta voivat vetää puoli-ilmaista tilaisuuden tullen.
Millainenhan näivettymisen strategia Fortumilla on kehitetty? Kaukolämmön tuottaminen sähköstä vaikka sitä vähän jonnekin varastoisinkin ei kuulosta kauhean edistykselliseltä energiateknologialta. Ydinsähkökin voi kääntyä rasitteeksi sitä hyödyntävälle teollisuudelle. Loviisan laitoksilla ikääkin ~45 v. Vesivoima on tietty arvokasta ainakin vielä toistaiseksi.
Husky
Hyperaktiivi
Eilenhän oli uutinen, että nämä datakeskusfirmat ovat kiinnostuneet ydinvoimasta. Ja oliko tarkoitus käynnistää Usassa joku peräti 5v seissyt tshernobylin näköinen muinaislaitos.
Mutta ihan hyvä, että tuollaisellakin epäperinteisellä alalla sitten tositilanteessa tajutaan faktat eikä olla hihhuloimassa jonkin utopian perään. Vielä kun poliitikoilla olisi aivot lisävarusteena.
Mutta ihan hyvä, että tuollaisellakin epäperinteisellä alalla sitten tositilanteessa tajutaan faktat eikä olla hihhuloimassa jonkin utopian perään. Vielä kun poliitikoilla olisi aivot lisävarusteena.
- Keskustelun aloittaja
- #251
Useissa maissa on erilaisia sopimuksia, kuten suomessakin. Kiinteitä pörssiä yms.
Ostovoimakorjattu sähkönhinta euroopassa.
Electricity price statistics - Statistics Explained - Eurostat
EU statistics on electricity prices for households and non-households analyse their evolution and the differences between countries.
ec.europa.eu
Järjetöntä sen sijaan noidenkaan ei kannata. Tosin Suomessa on väläytelty noiden kulutusjostoa, joka tapahtuisi joko niin, että verkko otetaan aluksi upsien akusta (millä voi samalla palvella reservimarkkinoita) ja jos sähköenergina hinta on todella järjettömän korkea, joka aletaan ladata akkuja varavoimakoneilla tai sitten siirretään laskentaa jonnekin kauemmas tietoliikenneyhteyksien välityksellä, jos siellä sähkö on järjellisen hintaista.
Käsittäkseni jokin niistä ehjäksi (1970-luvun sydänsulamistapauksen vieressä) jääneistä 3 Mile Islandin laitoksista, jotka suljettiin suhteellisen äskettäin kannattamattomana?
Ei niitä ole kuin kaksi, joista toinen (TMI-2) suli silloin 1979. Ykkösen meinaavat startata vuoteen 2028 mennessä. Viisi vuotta seisonutta laitosta pitää näemmä kolmisen vuotta laittaa kuntoon ennen starttia.
Fossiili on USA:ssa tosiaan selvästi halvempaa kuin täällä (siis käytännössä maakaasu). Ilmeisesti tuollakin tuuli- ja aurinkovoima ajavat ajoittain sähkön hintaa alas (aurinkovoima tuottaa Pensylvaniassa talvellakin aivan toisella tapaa kuin Suomessa, kun ollaan Sisilian leveysasteilla), mikä nakertaa silloin ydinvoiman kannattavuutta. Ydinvoimaa ei voi kunnolla säätää melko nopeasti vaihtelevan tarpeen mukaan (esimerkiksi yöksi) ja kun esimerkiksi säätöön soveltuvaa varastoivaa vesivoimaa on niukahkosti, maakaasu on säätövoiman lähteenä aika ylivoimaista kustannuksiltaan. Vaikka kaasu ei ole suorastaan halpaa, kaasuturbiinit ja kaasumoottorit ovat suhteessa edullisia hankintahinnaltaan ja ylläpitokustannuksiltaan tällaisessa käytössä.Vai Usassa on tuollaisen itsensä jo maksaneen ydinvoimalan ylläpito ollut liian kallista. Onko fossiili liian halpaa
- Keskustelun aloittaja
- #257
Tuossa ruottalaisessa artikkelissa kauhistellaan nykyistä sähkönhinnan kehitystä. Jotkut ovat sitä mieltä että nykyisen flowbased siirtokapasiteettien laskennan perusteella Saksan hintojen laineet lyö entistä enemmän myös tänne pohjolaan. Saksassa on tehosta pulaa ja jotkut jopa epäilevät että koko flowbased laskennan takana olisivat eurooppalaiset verkko-operaattorit, joille kelpaisi halpa sähkö. Saksassa on ollut viimeaikoina mölinää siitä että kun ei paista eikä tuule niin tahovaje on ilmeinen. Lisäksi talvea kohti mennessä kaasuvarastoja on keretty jo tyhjentämään ja tämä on jo nostanut kaasun hintaa.
"Prices can vary greatly from hour to hour when there are large price differences between Germany and northern Sweden because the southern Swedish electricity areas end up in the middle. This means that southern Sweden during certain hours price links to Germany and others to northern Sweden's lower prices."
He believes that the idea of a flow-based capacity calculation comes from the European main grid operators who are eager to get cheap electricity from Sweden and Norway.
Per Tryding , vice president at the Southern Swedish Chamber of Commerce believes that the new model is a disaster.
"It will lead to higher and more unpredictable prices and greater uncertainty for both private customers and businesses. For business and industry, it is serious because it will be so difficult to predict electricity prices with the new model," he says.
"Large price variations"
An electricity system with a larger share of wind and solar power combined with a large power surplus in northern Sweden will lead to a more difficult and shaky electricity market, notes Christian Holtz."Prices can vary greatly from hour to hour when there are large price differences between Germany and northern Sweden because the southern Swedish electricity areas end up in the middle. This means that southern Sweden during certain hours price links to Germany and others to northern Sweden's lower prices."
Invention of backbone operators
There has been strong criticism of the new model. Among other things from Bengt Ekenstierna , who is a former subsidiary manager within Sydkraft/E.ON and board member of Statkraft AS .He believes that the idea of a flow-based capacity calculation comes from the European main grid operators who are eager to get cheap electricity from Sweden and Norway.
Per Tryding , vice president at the Southern Swedish Chamber of Commerce believes that the new model is a disaster.
"It will lead to higher and more unpredictable prices and greater uncertainty for both private customers and businesses. For business and industry, it is serious because it will be so difficult to predict electricity prices with the new model," he says.
- Keskustelun aloittaja
- #258
Jänniä ilmöitä tuossa kartalla by flow-based.
SE1 tuuppaa sähköä maailmalle pää märkänä(tuottaa 2x sen mitä kuluttavat) ja siitä kunniasta saa korkeimman hinnan tittelin. NO4 piikissä omassa luokassaan ja sinne ei hintavaikutus yllä.
Tuossa uudet siirtomäärät ruottin läpi. Ihmekö tuo ellei se näkyisi missään.
svk.se:With the flow-based method, the transmission from electricity area 1 to electricity area 2 has increased by 500 MW. From electricity area 2 to electricity area 3 it has increased by 1500 MW and from electricity area 3 to electricity area 4 by 1000 MW. The figures are an average over 20 days before and after the introduction.
SE1 tuuppaa sähköä maailmalle pää märkänä(tuottaa 2x sen mitä kuluttavat) ja siitä kunniasta saa korkeimman hinnan tittelin. NO4 piikissä omassa luokassaan ja sinne ei hintavaikutus yllä.
Tuossa uudet siirtomäärät ruottin läpi. Ihmekö tuo ellei se näkyisi missään.
svk.se:With the flow-based method, the transmission from electricity area 1 to electricity area 2 has increased by 500 MW. From electricity area 2 to electricity area 3 it has increased by 1500 MW and from electricity area 3 to electricity area 4 by 1000 MW. The figures are an average over 20 days before and after the introduction.
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
SE1:tä saavat suomalaiset kiittää, että sähköä täällä riittää (ja lisää kapasiteettia on ensi vuonna tulossa tuon päälle). Norjalaiset ovat ymmärtäneet aina varsin hyvin, että ei kannata rakentaa "liian" tehokkaita yhteyksiä ulkomaille, jotta a) hinnat eivät nouse tai laske liikaa (mitä tuo sitten milloinkin on) eikä b) vesivarastot pääse yleensä kuivumaan liikaa ennen seuraavia sulavesiä ja kesä-/syyssateita.
Flow-periaate yksinkertaisesti tarkoittaa, että tietyn hinnan puolesta blokkaavan hinta-alueen lävitse saadaan siirtääkin sähköä niin paljon kuin johdot kestävät. Paikallinen kantaverkkoyhtiöhän kärsii tappiota halvalle alueelle viennistä, mutta saa rahat sellaisenaan takaisin, kun alueen ohittamisen jälkeen rajalla ero kallimpaan alueeseen nähden on vastaavasti kasvanut.
Koko jako hinta-alueisiin on nimenomaan Ruotsissa tehty poliittisena päätöksenä, kun taas flow-periaate vastaa todellista teknisluonteista rajoitetta. Kun poliitikot aluerajoja roiskivat miten sattuu, tällaista on silloin seurauksena sähkön tuottajille ja kuluttajille.
Espejot
Hyperaktiivi
Markinatalouden säänöt ei koske sähköä ja sähkön vapaata liikkuvuutta on helpp rajoittaa. Saataisiko kaikelle tavaralle samanlainen peukaloruuvi.
Ongelmallisen tilanteen ratkaisemiseksi Ruotsi on esittänyt Saksalle, että maassa otettaisiin käyttöön samankaltainen hintavyöhykejärjestelmä kuin Ruotsissakin. Ruotsi on sanonut, ettei se lähde rakentamaan uutta merenalaista sähkön toimituskaapelia Ruotsista Saksaan ennen kuin suurin EU-maa on laittanut energiajärjestelmänsä kuntoon. Buschin mukaan Ruotsi pitää kaapeliyhteyttä ”panttivankina”, kunnes ongelmatilanne saadaan ratkaistua.
Saksassa ei ole innostuttu hintavyöhykejärjestelmästä. Saksan uusiutuvan energian tuotanto on keskittynyt maan pohjoisosiin, kun taas suuri osa sähköä kuluttavasta teollisuudesta on Etelä-Saksassa. Saksassa parannetaan parhaillaan maan sisäisiä sähkönsiirtoyhteyksiä, minkä uskotaan lievittävän ongelmallista tilannetta.
Ruotsalaisministeri tuohtui kallista sähköstä: ”Olen raivoissani saksalaisille”
Ruotsin energiaministeri Ebba Busch: Olen raivoissani saksalaisille.www.is.fi
Saksan osaltahan tilanne on niin, että markkinataloutta ei todellisuudessa voida toteuttaa, koska saksalaiset ovat säätäneet eräänlaiset subventiosäännöt sähkön tukku- ja siirtomarkkinoille, joilla saksalaisille yrityksille tarjotaan sähköä alennetalla hinnalla, vaikka sähköä ei todellisuudessa voidakaan toimittaa, kun Saksan kelvoton sähkönsiirtoverkko ei kykene siirtämään luvattua määrää sähköä. Myyjä joutuu sitten (kaiketi omalla kustannuksellaan) järjestelemään sähköä jostakin muualta (etelästä, idästä tai lännestä), kun huijari on antanut katteettomia lupauksiaan. Siis liikkuvuus ei ole vapaata, mutta huijari lupailee vasten parempaa tietoa sen olevan vapaampaa kuin se voi teknisten rajoitusten puitteissa olla. Kysymys ei siis ole halusta rajoitaa sähkön vapaata liikkuvuutta, vaan vaatia huijari tilille katteettomista lupauksistaan, jotka käyvät muille todella kalliiksi samalla, kun huijarin kaverit keräävät voitot.
Espejot
Hyperaktiivi
Saksan ratkaisut nostaa markkinahintaa mutta Saksa on valmis maksamaan sen markkinahinnan. Ongelma on että Ruotsi ei tykkää markinahintaisesta sähköstä. Vähintääkin sähköyhtiöiden voitosta täytyisi saada subventoitu osuus takasin esim jos ydinvoimaloita rakennetaan. Mutta muuten ihmeelistä kitinää markinavoimista. Markinahintainen sähkö on tietoinen valinta eikä rusinoita voi noukkia pullasta koska silloin se ei ole enään rusinapulla. Jos tukea annetaan niin se maksetaan takas ennen osingonmaksua.
Siis Saksa maksaa muka markkinahintaa, mutta ei rehellisesti, eli oikea markkinahinta olisi selvästi korkeampi. Kun Saksan sähköverkko on mallinnettu markkinapaikalle virheellisesti, saksalaiset yritykset saavat sähkönsä Ruotsista halvemmalla kuin tapahtuisi, jos Saksan sähköverkon rajoitukset olisi mallinnettu oikein. Käsittääkseni pörssimekanismi ei ota huomioon tällaisia vilunkipeliä, vaan myyjä joutuu lunastamaan pörssin kautta tilatun sähkön kallimmaalla jostakin muualta, mistä sitä saadaan toimitetuksia (ääritilanteessa esimerkiksi Saksassa sijaitsevilta kaasuturbiinilaitoksilta), jolloin omaa halpaa ruotsalaista ja norjalaista sähköä jää toimitusvaikeuksien takia käsiin ja tuota on sitten dumpattava halvalla paikallisesti tai jonnekin muualla tai jätettävä tekemättä.
Ongelma on tässä saksalaisten suorittama huijaus ja ruotsalaisille kuuluvien tuottojen haaliminen omiin taskuihin.
Espejot
Hyperaktiivi
Höpsistä... sähkön hinta on kaikille sama syteemin sisällä ja jokainen maa voi subventoida sähköään miten haluaa. Subventointi sitten valuu myös naapuriin ja yritykselle. Täytyy muistaa että sähköyhtiöt ei ole hyväntekeväisyyslaitoksia muualla kuin komunismissa. Jos sitä halpaa sähkö halutaan niin ei muuta kuin kättä taskuun, taikaseinästä sitä ei saa.
Ei ole noin. Jos alueelle ei kyetä siirtämään sähköä kysynnän edellyttämää määrää siirtorajoituksista johtuen, hinta alkaa nousta. Saksalaiset huijaavat niin, että eivät määritä todellisia siirtorajoituksia joko jakamalla maata sisäisten pullonkaulojen kohdalta eri hintavyöhykkeisiin tai rajaamalla rajasiirtoyhteyksien kapasiteettia alemmas realistisiksi niin, että sisäiset rajoitukset eivät rajoittaisi käytännössä tuontia.
Käsittääkseni on ollut aivan tavanomaista, että vuorokausimarkkinoilla määräytyneitä siirtomääriä ei ole kyetty tuomaan Ruotsista Saksaan, koska Saksan siirtoverkon sisäiset rajoitukset ovat estäneet siirron. Tuo on ilman muuta huijauksen luonteista toistuessaan säännöllisesti ja hyödyn keräävät saksalaiset ruotsalaisten kustannuksella.
Espejot
Hyperaktiivi
Höpö höpö edeleen... siirtoyhteyden on ongelma sielä sun täällä. Jos leipä maksaa liikaa niin viljeläänkö lisää vai asetetaan vientikiintiöt? Naapurissan on kokeiltu jälkinmäsitä. Markkinataloudessa on totuttu siihen että markkinat hoitaa asiat kuntoon. Oli se ratkaisu kumpi tahansa niin ongelma on olemassa.
Jollet ole lainkaan perillä hintojen muodostumisesta sähkön markkinapaikalla, ei meidän kannata jatkaa keskustelua aiheesta, kun perusasiat ovat hukassa.
Espejot
Hyperaktiivi
Palautetaan nyt faktoja muistiin, mitä sähkö maksoi ennen ja mitä se maksaa nyt. Ja mikä on muuttunut. Ja mihin suuntaan mennään.
Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama piikki on sulanut pois, mutta jonkinlainen tasohyppäys on jäänyt, kuvaa Solanko. Ennen Venäjän hyökkäyssotaa Eurooppa, Saksa ja Suomi ostivat ”halpaa” energiaa Venäjältä. Energiakriisin synnyttyä tilanne näytti vaikealta: mistä löytää korvaavia energialähteitä ja yhtä edullisesti?
Kriisi ratkesi kuitenkin suhteellisen nopeasti ja melko vähin äänin. Mutta nyt saksalaisyritykset siis valittavat korkeista hinnoista, vaikka hinnat ovat tulleet alas. Mistä oikein on kysymys? Saksalais-suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jan Feller muistuttaa, että kaasulla on Saksassa merkittävästi suurempi rooli energialähteenä kuin esimerkiksi Suomessa. Ja sen hinta on edelleen melkein tuplat verrattuna aikaan ennen Venäjän hyökkäyssotaa.
Suomi mainittu – Saksaa painaa yhä kallis energia, ja nyt se visioi Suomen ratkaisevan ongelman
Energiakriisi on ohi, mutta silti Saksassa valitetaan kalliista energiasta. Tästä on kyse.yle.fi
Viimeksi muokattu:
Tuollainenhan on aika noloa että ostaa sähköä mutta ei kuluta sitä. Toisaalta, hinnan siitä joutunee silti maksamaan, vaikka ei pystykään sitä sähköä kuluttamaan? En ihan käsittänyt kuka Saksassa tästä hyötyy.
Espejot
Hyperaktiivi
Hintaa pystyy manipuloimaan sekä ylös että alapäin ja kun hinnan muutos ei ole lineaarinen niin siitä voi hyötyä. Jos sytemaattisesti kikkailee niin asiat pyöristyy omaksi eduksi. En tiedä monenesako desimaalissa sen huomaa, en ole asiantuntija kuten esille on tuoto. Sanoisin kuitenkin että meillä on käsillä monta kertaluokkaa isompia ongelmia jotka odottaa ratkaisua eikä piuhojen katkaisu ole ratkaisu, korkeintaa jeesusteippiviritys.
Siis kyse on siitä, että Saksan kantaverkkoyhtiöt (niitä on käsittääkseni useampi, saatan erehtyäkin) eivät osaa antaa ennakolta paikkansa pitäviä tietoja maan sisäisistä siirtorajoituksista Pohjoismaista Saksaan sähköä siirtäville yhteyksille. Tuon seurauksena Pohjoismaista hyväksytään sähkön myyntiä enemmän kuin linjat kykenevät käytännössä siirtämään, kun tilanne tulee vastaan (ylibookkaus). Pohjoismaista sähköä sinällään riittäisi ja hinta tietenkin kohoaa jonkin verran Pohjoismaissakin, mutta tuo siis tapahtuu jo silloin, kun toimitusmääristä sovitaan vuorokausimarkkinoilla. Saksassa hinta kuitenkin kohoaisi vielä selvästi enemmän, jos otettaisiin siirtorajoitukset huomioon, eli sähköä olisi hankittava jostakin muualta kuin Pohjoismaista (tai erikoisesti Ruotsista). Kun sähköä ei voi siirtää, Ruotsin kantaverkkoyhtiön (tai mahdollisesti sähkön sovitun toimittajan?) on järjestettävä jälleenmyynti sähkölle, jota ei voitukaan viedä ja tuo sitten menee alennuksella, mistä tulee tappiota. Kantaverkkoyhtiö myös menettää tuloja sillekin sähkölle, joka linjoille mahtuisi (toisessa päässä nimittäin hinta olisi korkeampi, jos siirtokapasiteetti olisi laskettu oikealta pohjalta).
Mahdollisesti saksalaiset sitten joutuvat sumplimaan puuttuvan sähkönsä jostakin, esimerkiksi omilla varalla olevilla kaasuvoimaloillaan, ellei Pohjoismaita etelämpää löydy. Tuollainen tilanne kumminkin varaa jatkuvasti toistuessaan sähköä turhaan Pohjoismaiden markkinoilta (nostaen täkäläisiä hintoja keinotekoisesti) ja korvausjärjestelyt aiheuttavat säännöllisesti tappioita sen ohella, että normaalisti Pohjoismaiden markkinoilta varattu sähkö tuottaisi kantaverkkoyhtiölle selviä tuottoja, kun hintaero pannaan puoliksi saksalaisen osapuolen kanssa.
Käsittääkseni pörssiostot on lopullisia että jos ostaa niin maksaa. Onko tässä siihen suhteen jokin poikkeus että voi ostaa mutta ei tarvii maksaa?
Husky
Hyperaktiivi
Ihan kuin tuossa olisi ollut freudilainen lipsahdus, että pörssihimmelissä olisi saksanmaalla vilunkipeliä joka jopa heijastuisi muihin valtioihin.
Tuollaistahan ei voi olla.
Ja tuo, jos Saksassa subventoidaan yrityksille hintaa alaspäin. Itseä kiinnostaa maksaako siellä kukaan niitä paljon puhuttuja korkeita hintoja. Että saako kaikki tukiaisia.
Tästä on pari kertaa tullut puolittaisia vastauksia mutta ilmoilla on reasonable doubt.
Tuollaistahan ei voi olla.
Ja tuo, jos Saksassa subventoidaan yrityksille hintaa alaspäin. Itseä kiinnostaa maksaako siellä kukaan niitä paljon puhuttuja korkeita hintoja. Että saako kaikki tukiaisia.
Tästä on pari kertaa tullut puolittaisia vastauksia mutta ilmoilla on reasonable doubt.
Pitää tässä välillä maadoittaa hinnankehitysjanaa. Tässä Vantaan hinnasto vuodelta 1989.
Hinta ollut 24 penniä/kwh. Ja kun tuo muunnetaan nykyrahaksi, niin saadaan n. 8 senttiä. Hinta sisältää siirron ja kaikki verot. Meillä Oomin soppari on n. 14 snt kwh. Elikkä hinta on melkein tuplaantunut.
Ja kun vielä noteeraa sen ajan yösähköhinnan, niin oli halpaa, n. 5 snt/kwh nykyrahassa siirtoineen ja veroineen. Meilläkin oli silloin yösähkö ja sähkön osuus elinkustannuksista ei ollut mitenkään iso. N. 35000 kwh vuodessa x 5 = suunnilleen 1750,- euroa nykyrahassa. Oli ihan ok.
Tilastokeskuksen sivulta löytyy muunnoskerroin: Vuoden 1989 rahamäärää 1,00 markka vastaava rahamäärä vuonna 2023 oli 0,33 euroa.
(
Hinta ollut 24 penniä/kwh. Ja kun tuo muunnetaan nykyrahaksi, niin saadaan n. 8 senttiä. Hinta sisältää siirron ja kaikki verot. Meillä Oomin soppari on n. 14 snt kwh. Elikkä hinta on melkein tuplaantunut.
Ja kun vielä noteeraa sen ajan yösähköhinnan, niin oli halpaa, n. 5 snt/kwh nykyrahassa siirtoineen ja veroineen. Meilläkin oli silloin yösähkö ja sähkön osuus elinkustannuksista ei ollut mitenkään iso. N. 35000 kwh vuodessa x 5 = suunnilleen 1750,- euroa nykyrahassa. Oli ihan ok.
Tilastokeskuksen sivulta löytyy muunnoskerroin: Vuoden 1989 rahamäärää 1,00 markka vastaava rahamäärä vuonna 2023 oli 0,33 euroa.
(
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Muunna myös palkka samalle ajalle
En ala enempää muuntelemaan. Erilaisia kertoimia on useita. Kannattaa käyttää virallisia tilastokeskuksen lukuja. Jokainen tehköön sitten omia vertailuita. Mutta mekin muutettiin tähän taloon 1989 ja silloinen sähkön hinta oli niin pieni, että ei tarvinnut siihen mitenkään kiinnittää huomiota. Vasta tuossa 2010 paikkeilla oli sähköfirmoja myyty/ostettu ja hinnat olivat nousseet pikku hiljaa reippaasti. Siten myös lähdin VILP-maailmaan pienentämään sähkölaskua.
Onhan force majeure -tyyppisissä tilanteissa ainakin poikettava sovitusta, jos ei kerta kaikkiaan esimerkiksi ole mahdollista siirtää sähköä hankittua määrää. Jos vika on kantaverkkoyhtiön, toki tämän on osallistuttava järjestelyihin, mutta käsittääkseni eri maiden kantaverkoyhtiöt eivät ole moisesta vastuussa toisilleen kuin tavanomaisen riskien jaon mielessä, jollei aivan selvää tuottamuksellisuutta ole takana (päätös jakaa maa eri hinta-alueisiin taitaa olla poliititkkojen takana esimerkiksi). On mahdollista myydä ja ostaa sähköä päivän sisäisiltä markkinoilta ja kantaverkkoyhtiö voi sekä osallistua noille aktiivisena toimijana että pienempien poikkeamien sattuessa vain lähettämään laskun syylliselle. Noinhan oli esimerkiksi norjalaisen yhtiön tarjontavirheen tapauksessa yli vuosi sitten.
Sähkön hankkiminen ja ylimääräisestä eroon pääseminen (vaikka sitten käynnistämällä jokin voimala tai sammuttamalla tuotantolaitos) on toinen asia kuin vastuullisen maksajan osoittaminen. On aivan selvää, että tuosta saksalaisten menettelystä laskun maksavat omilta osiltaan pohjoismaiset sähkönkäyttäjät ja -tuottajat sekä Ruotsin kantaverkkoyhtiö (mahdollisesti myös norjalaiset ja tanskalaiset osapuolet siinä sivussa). Toki saksalaisillekin lankeaa sekä kantaverkon että käyttäjien puolelle lisää maksettavaa, mutta hyödyn saajat tuottajat ovat jossakin muualla kuin Pohjoismaissa ja erityisesti Ruotsissa.
Eikö se ole ostajan vastuulla varmistua että pystyy tilatun kapasiteetin vastaanottamaan?
Nordpoolissa hoidetaan sekä vakuudet että maksujen selvitys. Nopeasti en kyennyt löytämään, mitä sääntökirja sanoo siitä, että kauppa tehdään mutta ei voitu toimittaa.
Espejot
Hyperaktiivi
Se että Saksa toiminta laskisi sähkön hintaa on... no, sanotaa nyt että sellainen tiedon jyvä mikä ei ole päässyt yhteenkään uutiseen. Pohjolassa ollaan kyllä huollissaan että Saksa energiavaje nostaa sähkön hintaa ja SIKSI ei haluta lisää siirtoyhteyksiä Saksaan. Sen sijaan Saksa on panostamassa vuoteen 2035 mennessä runsaasti parempiin siirtoyhteyksiin. Saksa viso on edellenkin vihreä energiasiirtymä mutta venäläinen ruletti pysähtyi väärään asentoon. Huono tuuria vai herkkäuskoisuutta, mene ja tiedä kun kaikki riippuu kaikesta ja jälkiviisaat on aina oikeassa
No ei varmasti ole ostajan tai myyjän vastuulla tai mitenkään mahdollista varmistaa, että kantaverkkoyhtiöt ovat toimittaneet rehellisesti oikeat tiedot sähköpörssin kapasiteetti- ja hintojen laskentaa varten.