Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2025
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
Hempuli
Töllintunaaja
Minua ei hintataso yllätä, mutta kummastuttaa pörssihinnan vaihtelu tänään 12.1.2025 klo 12-24. Säätilassa ei tapahdu suuria muutoksia, sähkön tuotanto ja kulutus ovat stabiileja ja sekä hyvin lähellä toisiaan, joten siirtoyhteydetkään ei ole kanittamassa. Silti pörssihinnassa on jopa 25% vaihtelua suuntaan ja toiseen tuntien välillä.
Alkaa epäilyttää, ettei vanhempi polvi tarkoitakaan arvauskeskuksella enää piipahdusta kunnan lääkärillä.
Alkaa epäilyttää, ettei vanhempi polvi tarkoitakaan arvauskeskuksella enää piipahdusta kunnan lääkärillä.
Aamupäivällä Etelä-Ruotsista myyty siirtoa tännepäin 300-500 MW, iltapäivällä jopa 1200 MW meiltä Ruotsiin päin. Eli ei ole stabiili kulutus, ei.
Hempuli
Töllintunaaja
Klo 12-24?
Ei Suomi missään eristetyssä kuplassa elä, vaan siirtoyhteyksien kautta käydään sähkökauppaa. Jos johdon toisessa päässä sähkön hinta on tietyllä tasolla ja johdossa kapasiteettia riittää suuntaan tai toiseen, hinnat asettuvat aika samalle tasolla.
Ei jaksojen 00-12 ja 12-24 osalta sunnuntaina ollut erityisen ihmeellistä. Suomen hinnat asettuivat Ruotsin alueiden SE1 ja SE3 välille. Illalla SE3:n hinta nousi ajoittain huomattavasti Suomen hintaa ylemmäs. Molemmille alueille on kunnon siirtoyhteydet Suomesta (Viroon ei tällä hetkellä olekaan) ja Suomessa tuotanto oli kohtalainen, mutta ylijäämä sen verran pieni, että Ruotsin yhteyksissä oli iltaa lukuun ottamatta vapaata. Iltapäivällä, kun hinnat kohoilivat, oltiin vain hieman SE3:n hintoja halvemmalla puolella. Ruotsin voimantuotanto, siirtoyhteydet Norjaan ja absoluuttisessa mielessä myös Ruotsin sisäinen sähkönsiirtoverkko ovat sen verran järeitä, ettei Suomesta käsin ole suuria mahdollisuuksia kääntää Ruotsin hintoja suuntaan tai toiseen. 1,2GW siirtoteho Suomesta pois vasta kyllästää kaapelit välillä FI-SE3.
Sitähän emme tiedä, panttasivatko suuret pörssihinnoilla sähköä hankkivat kulutuskohteet teollisuudessa, sähkökattilaitokset ym. sähkön ostojaan, kun hinta ei asettunut Pohjois-Ruotsin SE1:n tasolle -- kulutus olisi saattanut Suomessa nousta niin, paljon, että tuokin yhteys olisi kyllästynyt ja olisi jouduttu SE3:n selvästi korkeammalle hintatasolle. Kulutustarjouksetkin saattavat ratkaista. ollaanko lähempänä Pohjois- vai eteläisen Keski-Ruotsin hintoja.
Hempuli
Töllintunaaja
Tässähän lienee syy pörssihinnan melkoiseen vaihteluun stabiileissa olosuhteissa vkl, jolloin kulutus on kauttaaltaan vähäisempi. Samoja taustoja löytyy sekä osto- että myyntipuolen tarjoajilta ja gigaluokan määrissä megaluokan vaihtelutkin aiheuttavat epästabiiliutta hinnassa.
Laskenta-algoritmi on toki looginen siirtoyhteyksineen. Jonkin kaavan matemaattinen toiminta (x+y)/(y-z)=? on selitettävissä, mutta jos kaavan laatija ei kerro syöttämiään lukuja, niin eipä lopputuloksen oikeellisuudesta voi sanoa mitään.
Tänään 13.1.2025 illalla ollaan näennäisesti kuluttajina tyytyväisiä nollahinnoista, vaikka ne taitavat olla juurisyy siihen, että toisinaan saadaan poskettomia sähkön pörssihintoja ja hintavaihteluja.
On aika selvää, että Suomen sähköntruotantoympäristö on kehittynyt viime aikoina selvästi suuntaan, missä tuotanto joustaa paljon heikommin kulutuksen ehdoilla entiseen verrattuna. Syy ei kuitenkaan ole, pelkästään tuulivoiman osuuden voimakkaasta kasvusta, mutta myös lisäydinvoimasta ja fossiilisen tuotannon osuuden vähentymisestä (kaukolämmön ja teollisuuden yhteistuotannossa ja jo aikaisemmin lauhdevoiman romuttamisesta). Jousto on entistä enemmän rajasiirtoyhteyksien käytössä tuotantojouston korvikkeena.
Niinpä jäin eilisen keskustelun kohdalta pohtimaan, miten merkittävää oli säätövoimalle varattu osuus Pohjois-Suomen siirtoyhteyksien kohdalla. Tuosta on vaikea saada tarkkaa selkoa. OL3:n pysyvä reservivaraushan on tiedossa. Esimerkiksi tuulivoiman tuotanto jäi eilen ajoittain huomattavasti ennustetusta. Mitenkähän paljon tuohon oli valmistauduttu verkon stabiilisuuden säilyttämiseksi? Toisaalta tilanne on erikoinen, jos hintataso on Pohjois-Ruotsissa merkittävästi alempi kuin Suomessa, mutta siirtoyhteydessä olisi huomattavasti lisää kapasiteettia käytettävissä, ellei taustalla olisi myös varausta sähköverkon stabiilisuuden saavuttamiseksi.
Sinällään eilinen sähkön hinta ei sunnuntaina iltapuolella vaikuttanut olevan riittävä, jotta esimerkiksi kaukolämmön yhteistuotantoa olisi aktivoitu merkittäviä määriä lisää. Euphemian algoritmi käy mahdollisuudet lävitse, mutta on aivan mahdollista, että mikäli Suomen hintataso olisi ollut yhtään lähempänä Pohjois-Ruotsin alempaa hintaa, tuokin vähäinen lisä olisi jäänyt käynnistymättä ja tilalle olisi käynnistetty sähkökattiloita. Moinen vaihtoehto ei siten ollut realisoituva ja algoritmi karsi sen pois.
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Espejot
Hyperaktiivi
Pikusen lyhytkestoinen piikki, ei ehdi tuupata akkua verkkoon.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Hi hii !
Vaikka itse ollenkin pörssissä, varmaan juhlaa kulutusvaikutteisille, kun saa lauhana päivänä helposti kerättyä bonuksia. Täytyypä kytkeä lämmitys ajastukselle.
Vaikka itse ollenkin pörssissä, varmaan juhlaa kulutusvaikutteisille, kun saa lauhana päivänä helposti kerättyä bonuksia. Täytyypä kytkeä lämmitys ajastukselle.
Tasan yhtä suuri juhla pörssisähköilijälle
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Eihän tuossa pörssissä istuvalle ole mitään hyötyä, vain pieni kiusa vältellä tuo. KV:lla saa kerättyä sitä KV:ta joka alentaa ihan oikeasti sähkön hintaa. Toki pitää ns. tehdä jotain.
Espejot
Hyperaktiivi
Kulutusvaikutus vaikuttaa samalla tavalla kaikkiin pörssijohdanasiin eli hintoihin missä keskihintaan voi vaikuttaa omalla kulutuksella. Tammikuun keskiarvo 7,77 snt per 15. päivä.
Jotta saat hinnan alas myös sähkölaskussasi, sinun tulee hieman arvioida milloin kannattaa säästää. Ja se säästö tulisi ainakin tehdä aina kun hinta on kalliimpi kuin lopullinen pörssin keskihinta kuukaudelle mitä et tiedä etukäteen. Toki loppukuuta lähestyttäessä voi jo turvallisin mielin arvioida. Se että katkaisee kaikki kulutus pois aina kun päivän keskiarvo ylittyy antaa tietenkin parhaan tuloksen, mutta toisaalta vaikka käytätkin reilusti sähköä halpana päivänä, myös yli keskiarvon aikana, ei nosta koko kuukauden hintaa, jos keskihinta kuukaudelle on korkeampi kuin sen päivän korkea hinta jolloin käytit sähköä.
Viimeksi muokattu:
Ainakin tähän asti on mennyt aivan ennustetussa. Ennustuksessa ei näy kulutuksessa mitään notkahdustakaan, joten mahtaako vaikutus olla sitten vain niin pieni, ettei sitä juuri huomaa tuosta?
Aamussa ylijäämääsähköä tuntuvasti. Ensin ostaavat kallista sähköä sadoilla euroilla ja sitten antavat pois rahan kanssa miinusmerkkisilllä hinnalla yli 700 MW tehoja klo 8-12 kun katselin Nordpoolin säätömarkkinoita. Onnex ei tarvii olla mukana kiinteähintaisilla sopimuksilla maksamassa noita kupruja.
En oikein pääse kiinni ajatukseesi. Jos esimerkiksi viljaa ei varastoitaisi merkittävässä määrin, siitä olisi aina (varaston suhteellisesta koosta riippuen) talvesta alkaen kevään ja kesän ajan pahenevaa puutetta ja se olisi korvattaja jollakin muulla, joka jokseenkin varmasti tulisi kalliimmaksi. Tietenkin joku käärisi niin suuret voitot tuon seurauksena taskuihinsa, että kannattaisi sijoittaa voittoja varastojen rakentamiseen: Vaikka omat votot tuosta ajan oloon pienenevät, saa suuremman osuuden varastobisneksestä. Joku kuitenkin kekkaa pian saman jutun ja silloin on yleensä myöhäistä muuta kuin niellä hitaudesta koituneet omat tappionsa mentetyistä uusista vottomahdollisuuksista, kun vanhat kuihtuivat.
Taitaa Saksa kiskoa myös täällä hinnat ylös. Melkoinen vaikutus tuonne eteläiseen Ruotsiin ja Norjaan. Taitaa olla taas siellä parranpärinää luvassa.
Kyllä tuosta kuvasta voisi arvella että olisi.
Tuulituotannolle ennustetun kuopan ohella. Pohjois-Ruotsista ei irtoa Suomeen edes sitä määrää sähköä, minkä eteläinen kaapeli Ruotsiin, jäljellä oleva kapasiteetti Viroon ja OL3:n vikareservi vievät.
Melko varmasti.
- Keskustelun aloittaja
- #69
EE=>FI siirtosuunta kokonaan alhaalla ensi viikon
umm.nordpoolgroup.com
Nord Pool - UMM Platform
Minusta aihetta näyttää olevan. Se aihe näkyy parhaiten päästökäyrästä. Kun päästötaso kohoaa, se tarkoittaa että kallista fossiilista tuotantoa on osana markkinamiksiä. Sitä ei olisi, jos halpaa päästötöntä olisi tarpeeksi tarjolla.
- Keskustelun aloittaja
- #72
Pörssisähkön hinta nousee – Syy mysteeri
Asiantuntijan mukaan samaa pörssisähkön hintatasoa on Ruotsissa, Norjassa, Saksassa ja Baltiassa./img-s3.ilcdn.fi/7fb3a93d1b3c6af09b739b0bc4fdbe8d7e012a38a00b59917363f1cb76cc5827.jpg)
Pörssisähkön hinta nousee – Syy mysteeri
Asiantuntijan mukaan samaa pörssisähkön hintatasoa on Ruotsissa, Norjassa, Saksassa ja Baltiassa.
www.iltalehti.fi
Suomessa ei sähkö edes ole niin kallista kuin Tukholman-Göteborgin ja Oslon seuduilla tai muualla etelämpänä (myös ydinvoimamaa Ranskassa). Britanniassa jostakin syystä on aavistuksen verran halvempaa. Kun sähköä tarvitaan Ruotsissa tai sen kautta etäänpänä, sähköä imeytyy Suomesta pois (ei johdon täydeltä, vaan sen verran, mitä Suomen halvempi hinta sallii rajoituksella, että Pohjois-Ruotsista ei ole mahdollista tuota enempää halpaa sähköä erilaisten rajoitusten takia).
Sähkökauppa on vastavuoroista. Ilman noita yhteyksiä Etelä-Ruotsiin sähköt olisi katkaistava kovilla pakkasilla kuluttajilta vuoron perään, koska sähköä ei riittäisi millään hinnalla kysyntää vastaavasti. Ruotsalaiset tuolloin luultavasti rajoittaisivat (oikeutetusti) myös pohjoisen kautta Suomeen tuotua sähköä, kun suomalaiset rikkovat solmimiaan kahdenvälisiä sopimuksiaan, eli joidenkin yhteyksien vientirajoitukset eivät ole mahdollinen ratkaisu.
Linkki uutiseen puuttuu viestistä. Puuttuvan linkin voi laittaa foorumilla olevaan kuvaan, niin että kuvaa klikaamalla linkki avautuu.
Eikai se mikään mysteeri ole.
Eiköhän nuo hinnat ole tuo keskisestä euroopasta peräisin kun ei tuule. Britit ovatkin ihan omalla luvullaan.Tuossa vielä tuulivoiman tuotanto euroopassa.
Viimeksi muokattu:
Se patti on mennyt kaiken lisäksi vientiin
Mutta sitähän tuossa ei näy onko vesivoima myyty etukäteen vai vasta päivän sisäisessä kaupassa ja millä hinnalla.
Pakko taas kerran todeta, että on tää pörssisähkö kyllä sellanenkin himmeli ettei mitään rajaa. Ei voi jatkua kyllä entisellään meno kun on yhtä mysteeriä toimiminen ja ennusteet menee pieleen jnejne. Kyllä sähköstä pitäisi tulevaisuudessa saada taas tasaisen ja riittävän halpa perustuote. Ihmisillä ja yrityksillä menee aikaa ja rahaa ihan hulluna että tää himmeli pysyy jollain tavalla hallinnassa. En pysty käsittään, miten ja kuka tähän saa koko ajan vielä huononnuksia meneen läpi? Tulossa on 15min hintahärdelliä ja sitten varmaan seuraava askel on että joka minuutilla on oma hintansa.
Ihan kun jonkun amatöörin home assistant -kokeiluautomaatio ohjaisi koko Euroopan sähkön hintaa.
Ihan kun jonkun amatöörin home assistant -kokeiluautomaatio ohjaisi koko Euroopan sähkön hintaa.
Hempuli
Töllintunaaja
Ei tiedetä ei, kuten ei tiedetä muutenkaan paljon mitään tästä himmelistä, vaan joudumme spekuloimaan. Tai tiedetään sen verran, että muuttujia on niin paljon, jotta sinne piilottaa keskikokoisen kamelin näkymättömiin.
Vähintään pitäisi olla kaikki selkeästi ali- ja ylihintaiset osto- ja myyntitarjoukset olla julkisia, koska niistä selviäisi hintavaihtelujen syyt eikä vaarantaisi mitenkään näennäistä kilpailuasetelmaa sähkömarkkinoilla. Mitä se kertoo kilpailijoille, jos tarjoat myyntiin -5 tai -50 snt/kWh, kun hinta ei sääntöjä noudattaen voi toteutua. Eikä -0,1 snt/kWh vielä kerro, että kassassa on niin paljon fyffeä, että pitää tehdä hyväntekeväisyyttä.