Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2025

Espejot

Hyperaktiivi
7.5snt kiinteäkiinteä on siinä ja siinä että piekseekö spotin vai ei, mutta eipä oo tarvinnut kattoo pätkän vertaa koska käyttää sähköä :D... Odotukset "voitosta" oli tosin paljon korkeammat, mutta onneks en lukeudu siihen porukkaan joka voittaa vain jos toiset häviää ;)
Spotti tulee jäämään 6,4 ja 6,7 snt väliin veikkaan, jos ennusteet pitää paikansa.
 

-Teme-

Vakionaama
Olisi kiva nähdä mikä on kaukolämmön osuus sähkönkulutuksesta. Tuotanto löytyy, mutta lisääntyvä kulutus ei löydy fingridin avoimesta datasta
 

Hempuli

Töllintunaaja
Eli vaikka tuotantoa on 2000-3000MWh hinta tulee olemaan korkeahko. Näin ei ollut vuosi pari sitten, silloin sellainen määrä kyllä hieman korotti hintoja, mutta ei yhtä paljon kuin nykyisin. Mutta olen kyllä sitä mieltä ettei voida niin pitkälle edes ennustaa.
Minusta pörssisähkön hinta on yhä enemmän laskennallista kuin markkinaan perustuvaa. Netistä löytyvät ennusteet perustuvat varmaan hyvin pitkälle samoihin tietoihin kuin pörssitarjousten tekijöillä, mutta hinnoissa ero voi olla tuplat.

Maksumuurin takana Turun Sanomat uutisoi Turku Energiasta, joka ostaa osakkuusyhtiönsä kautta Norjasta vesivoimaa. Energiamarkkinaa kuvaa hyvin, että ko. osakkuusyhtiön muut osakkaat ovat Vantaan Energia ja Oulun Seudun sähkö eli alalta löytyy paljon ristiin- ja yhteisomistusta.

Eniten ihmetyttää sähköpörssissä uutisessa kirjoitettu, mikä varmaan kuvaa sähkömarkkinan perimmäistä olemusta yhdessä yhteisomistusten kanssa:
"Kaikki Turku Energian tuottama sähkö myydään sähköpörssiin. Vastaavasti Turku Energia ostaa kaiken myymänsä sähkön sähköpörssistä."

Mutta kaipa tämä on paras systeemi tilanteessa, jossa tuulen tuivertaessa on kapasiteettia liikaa ja toisinaan kapasiteetti ei vaan riitä, jotta saadaan keskiinta pysymään kannattavalla pohjalla eri valtioiden poliittisen energiaohjauksen syövereissä.
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Tätä tarkoitin, näkyy jo tänään, hinnat 13,73-15,88 vaikka tuulta nyt 2600 MWh edestä.
Niin ja vastaavasti ma oli päivällä käytännössä aivan samat hinnat~8-15c, vaikka tuulta oli vain vain 200-600MW. Vaikka meille isoin yksittäinen tekijä hinnalle onkin, niin pelkästään tuota (Suomen tuulituotantoa) on turha tuijottaa, kun hinnanmuodostukseen vaikuttaa niin paljon lähi- ja vähän kaukaisempienkin naapureiden hinta. Edullinen tammikuu on kyllä tulossa, turha tällaisista päivistä on napista.

Btw, pari vuotta sitten 2600 MWh oli luokkaa 50% kokonaiskapasiteetista, eli varsin reipas tuuli jo. Kolme vuotta sitten olisi ollut silloisen tuotantoennätyksen tasoa. Nykytuotannolla tuo on enää 30% kokonaiskapasiteetista, eli vaikka tuotantona onkin merkittävä määrä niin prosentuaalisesti varsin maltillinen. Muu tuotantojärjestelmä on luonnollisesti tähän kasvuun mukautunut/mukautumassa, hyvässä ja pahassa.
 

maanma

Vakionaama
Luulisi kyllä, että Turku energian kannattaisi ostaa ja käyttää sähköenergiaa suoraan omasta tuotanto "Mankala" yhtiöstä kierrättämättä sitä pörssin kautta. Erityisesti oman aurinko- ja tuulivoiman ohjaaminen kaukolämpöön (ja jälleenmyyntiin) on riskitöntä investoinnin kuoletusta.

Onkohan tuollaiseen osaaminen kadonnut yhtiöstä vai onko strategia että kaikesta tuotannosta luovutaan ?

Sen toki ymmärrän, että sähkön jälleenmyynti viedään omaksi yhtiöksi osto-myynti riskien vuoksi.

Tosin varmaan tuli Hanhikivi hankkeesta aika paljon turskaa.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Eniten ihmetyttää sähköpörssissä uutisessa kirjoitettu, mikä varmaan kuvaa sähkömarkkinan perimmäistä olemusta yhdessä yhteisomistusten kanssa:
"Kaikki Turku Energian tuottama sähkö myydään sähköpörssiin. Vastaavasti Turku Energia ostaa kaiken myymänsä sähkön sähköpörssistä."

Tuohan ei loppupelissä tarkoita yhtään mitään, koska voivat ostaa pörssistä takaisin myymänsä sähkön niin, että kyseessä on nollasummapeli. Tuolla vain väistellään sitä seikkaa, että tarvittaessa voisivat omista voimaloistaa saada sähköä asiakailleen halvemmalla kuin pörssistä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Olisi kiva nähdä mikä on kaukolämmön osuus sähkönkulutuksesta. Tuotanto löytyy, mutta lisääntyvä kulutus ei löydy fingridin avoimesta datasta
Tuosta selviää melko tarkkaan viime vuoden osalta, myös lämpöpumppaamalla tuotettu kaukoöämmön määrä ja ainakin välillisesti siihen käytetty sähkö, Kaukolampovuosi-2024_ennakkograafit.pdf (sen täydennykseksi, mitä edellä jo oli graafi sähkökattiloiden käyttämästä sähköstä).
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
Btw, pari vuotta sitten 2600 MWh oli luokkaa 50% kokonaiskapasiteetista, eli varsin reipas tuuli jo. Kolme vuotta sitten olisi ollut silloisen tuotantoennätyksen tasoa. Nykytuotannolla tuo on enää 30% kokonaiskapasiteetista, eli vaikka tuotantona onkin merkittävä määrä niin prosentuaalisesti varsin maltillinen.
Tätä minä hieman ajankin takaa. Miten on sitten muutaman vuoden kuluttua jos kapasiteeettiä on 10000 MWh? Onko silloin hinta korkea kun tuulee esimerkiksi 5000 MWh edestä, vain sen takia koska täyttä tuotantoa ei ole?
 
Viimeksi muokattu:

-Teme-

Vakionaama
Tätä minä hieman ajankin takaa. Miten on sitten muutaman vuoden kuluttua jos kapasiteeettiä on 10000 MWh? Onko silloin hinta korkea kun tuulee esimerkiksi 5000 MWh edestä, vain sen takia koska täyttä tuotantoa ole?
Kulutus kasvaa kaikenaikaa. Hinta ei pääse laskemaan kun sähkökattiloita tulee lisää ja niissä poltetaan kaikki mahdollinen sähköenergia jotta nämä samat kaukolämmön tuottajat saa pidettyä energian hinnan mieleisellä tasolla. Useimmat näistä KL tuottajista kun sattuu samalla olemaan myös sähköenergian myyjiä.
Tuolla yhteistoiminnalla saavat taattua että sähkönhinta on sillä tarjotulla tasolla.
Mielestäni kyseisillä toimijoilla on vähän turhan suuri rooli että pääsevät manipuloimaan hintamarkkinaa haluamallaan tavalla
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuolla yhteistoiminnalla saavat taattua että sähkönhinta on sillä tarjotulla tasolla.
Eivät saa kuin juuri ja juuri nollan ylittävillä hinnoilla korkeintaan muutaman kympin megawattihintaan asti. Paljon paremmin nettoavat myymällä sähköä kulutukseen normaalitilanteessa kuin "tuhlaamalla" sitä suoraan sähkölämmitykseen, jolle on silloin halvempiakin korvikkeita (kuten maakaasu energiaveroineen ja päästömaksuineen, oksahake, teolliset ilmalämpöpumput tai ennalta varastoitu lämpö riippuen tilanteesta; oikein kalliin sähkön kausilla kannattaa jopa tehdä yhteistuotantosähköä, jolloin syntyy sivutuotteena lämpöä).
 

huugo

Vakionaama
Kulutus kasvaa kaikenaikaa. Hinta ei pääse laskemaan kun sähkökattiloita tulee lisää ja niissä poltetaan kaikki mahdollinen sähköenergia jotta nämä samat kaukolämmön tuottajat saa pidettyä energian hinnan mieleisellä tasolla. Useimmat näistä KL tuottajista kun sattuu samalla olemaan myös sähköenergian myyjiä.
Ja lopputuloksena polttaminen vähenee edelleen. Päästöt vähenee edelleen. Eli kaukolämpö tuotetaan halvemmalla ja puhtaammalla.

Kaukolämpö sähkösiirtymä vielä hyödyntää vain halpoja hintoja. Toisin kun esim datakeskukset jotka syövät sähköä saman määrän hinnasta riippumatta.

Eikös kaukolämmön sähköistyminen ole vaan erinomainen esimerkki teknologian hyödyntämisestä ja maailman kehittymisestä? Vaikea nähdä mitään pahaa.
 

grendy

Vakionaama
Mikäs maaliskuuta vaivaa kun on noin korkea kaikkeen muuhun ympärillä olevaan? EIkö se OL3 mennyt vasta huhtikuussa huoltoon vai oliko jotain muita kivoja asioita tapahtumassa maaliskuussa, mistä olis hyvä olla tietoinen?
 

Kamis

Aktiivinen jäsen
OL3:n vuoden 2025 huoltoaika on näköjään pidennetty viime toukokuussa ilmoitetusta 37 vuorokaudesta 55:een.
Kaksi kuukautta on pitkä aika - käyttöaste putoaa jo tuolla alle 85%:in.
 

-Teme-

Vakionaama
Ja lopputuloksena polttaminen vähenee edelleen. Päästöt vähenee edelleen. Eli kaukolämpö tuotetaan halvemmalla ja puhtaammalla.

Kaukolämpö sähkösiirtymä vielä hyödyntää vain halpoja hintoja. Toisin kun esim datakeskukset jotka syövät sähköä saman määrän hinnasta riippumatta.

Eikös kaukolämmön sähköistyminen ole vaan erinomainen esimerkki teknologian hyödyntämisestä ja maailman kehittymisestä? Vaikea nähdä mitään pahaa.
Itse koen että korottaa sähköenergian hintaa alapäässä, jolloin keskihinta kohoaa ja hyödyt optimoida kulutus näille matalan energiahinnan tunneille heikkenee.
Samalla sähkökattilat eivät poista niitä yläpään korkeita vaihteluita koska silloin ovat sammuksissa.
 

huugo

Vakionaama
Itse koen että korottaa sähköenergian hintaa alapäässä, jolloin keskihinta kohoaa ja hyödyt optimoida kulutus näille matalan energiahinnan tunneille heikkenee.
Samalla sähkökattilat eivät poista niitä yläpään korkeita vaihteluita koska silloin ovat sammuksissa.
Totta tuokin.

Mutta epäsuorasti poistaa piikkejä, koska lisää intensiiviä investoida lisäkapasiteettiin. Ja silloin pienempikin tuulivoiman tuotanto % laskee piikkihintaa.

Nollahinnat eivät ole pitkäkestoisesti terveen markkinan merkki vaan ne poistivat joko kysynnän tai tarjonnan kautta. Ja hyvä näin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Itse koen että korottaa sähköenergian hintaa alapäässä, jolloin keskihinta kohoaa ja hyödyt optimoida kulutus näille matalan energiahinnan tunneille heikkenee.
Samalla sähkökattilat eivät poista niitä yläpään korkeita vaihteluita koska silloin ovat sammuksissa.
Sähkökattiloiden teettäjät/omistajat varmaan ajattelevat varsin samoin.

Totta puhuen kuitenkin alle 4-5c/kWh sähkön tukkuhinnat pörssissä eivät ole kannattavia sähkön tuottajille ja mitä enemmän noita on, sitä enemmän laskee kiinnostus investoida uuteen tuotantoon. Vain uusi tuotantoa lopulta vähentää korkeiden tuntihintojen osuutta pitemmän päälle ja toisaalta lisää melko edullistenkin tuntien määrää, mikä on puolestaan olennainen edellytys sellaisille investoinneille, jotka tasaavat sähkön hintavaihteluita. Sähkön hintahaitari on laaja, "järkevien" hintojen kirjo suppeampi, mutta kokonaisuuden kannalta on hyödyllistä, että on mahdollisimman erilaisia ja keskenään heikohkosti korreloivia kulutuskohteita muun kuin sähkön hinnan perusteella.
 

HelaKammo

Vakionaama
Miksei olisi? Saihan ennen koronaa 2v kiinteitä alle 4c, tuskin tuli takkiin tuolloinkaan
Niin ja nyt on entistä enemmän lähes verottamatonta ja ilmaista tuotantoa. Toki venäjältä sai puoleen hintaan puuta ja kaasua, sekä myös sähköä.

4-5 c on paljon vanhoille tuotantomuodoille, uusista puhumattakaan. Ydinvoima kaikkineen maksaa alle 2 c, joten siinäkin kate on hyvä.
 

RauskiH

Vakionaama
Niin ja nyt on entistä enemmän lähes verottamatonta ja ilmaista tuotantoa. Toki venäjältä sai puoleen hintaan puuta ja kaasua, sekä myös sähköä.

4-5 c on paljon vanhoille tuotantomuodoille, uusista puhumattakaan. Ydinvoima kaikkineen maksaa alle 2 c, joten siinäkin kate on hyvä.
Ja olihan viime vuoden keskihinta 5,68c. Joten jos 5c olisi tappiollista niin useampi heikompi yhtiö olisi jo konkassa
 

huugo

Vakionaama
Niin ja nyt on entistä enemmän lähes verottamatonta ja ilmaista tuotantoa. Toki venäjältä sai puoleen hintaan puuta ja kaasua, sekä myös sähköä.

4-5 c on paljon vanhoille tuotantomuodoille, uusista puhumattakaan. Ydinvoima kaikkineen maksaa alle 2 c, joten siinäkin kate on hyvä.
Mistä tuo 2c tulee vai mutua?

Aika paljon korkempia hintoja ohessa.

Lähde:https://world-nuclear.org/information-library/economic-aspects/economics-of-nuclear-power
 

Liitteet

  • Screenshot_20250130_231842_Samsung Internet.jpg
    Screenshot_20250130_231842_Samsung Internet.jpg
    109,6 KB · Katsottu: 55

kotte

Hyperaktiivi
Miksei olisi? Saihan ennen koronaa 2v kiinteitä alle 4c, tuskin tuli takkiin tuolloinkaan
Ei ne ollutkaan kannattavia kuin romuvoimaloiden ajamiseksi kitkutellen oppuun. Suomessa ja lähialueilla oli vuosia sitten liikaa vanhentuinutta sähköntuotantokapasiteettia, mutta nyt nuo on saatu romutetuiksi. Verottaja vielä auttoi asiassa. Uudet laitokset edellyttävät uusia hintojakin pääosan ajasta.
 

HelaKammo

Vakionaama
Mistä tuo 2c tulee vai mutua?

Aika paljon korkempia hintoja ohessa.

Lähde:https://world-nuclear.org/information-library/economic-aspects/economics-of-nuclear-power
Lo1&2 ja Ol1&2 on ainakin aiemmin olleet juuri sen 2 c/kWh Ol3 poikkeaa kaavasta toki, mutta oletettu laitoksen käyttöikä on 80-100 vuotta, niin nykyinen 4 c luokka ei paljoa heilautta. Ulkomailla voi olla muuta. Ei ne ole tappiolla tehneet edes 3 c alkavilla hinnoilla fosiililaitosten aikaan.

Täysin tealistista odottaa, että 4 c olisi edelleen kannattava hinta.
 

huugo

Vakionaama
Lo1&2 ja Ol1&2 on ainakin aiemmin olleet juuri sen 2 c/kWh Ol3 poikkeaa kaavasta toki, mutta oletettu laitoksen käyttöikä on 80-100 vuotta, niin nykyinen 4 c luokka ei paljoa heilautta. Ulkomailla voi olla muuta. Ei ne ole tappiolla tehneet edes 3 c alkavilla hinnoilla fosiililaitosten aikaan.
Fossiililaitokset - nykyisin päästöoikeudet pitää laskea hintaan mukaan. Enää jätteitä ei voi päästää ilmakehään ilman että sillä on kustannus.
Täysin tealistista odottaa, että 4 c olisi edelleen kannattava hinta.
Jos tässä kysymys uudesta ydinvoimasta, niin en löydä faktoja tukemaan tätä lausahdusta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Täysin tealistista odottaa, että 4 c olisi edelleen kannattava hinta.
OL3:n todelliset kustannukset olivat lähes kolminkertaiset siihen nähden, mitä TVO maksoi. 4c/kWh tuskin on lähelläkään realistista enää ainakaan uuden laitoksen kohdalla, vaan 12c/kWh voisi olla lähempänä totuutta. Luvatut takuuhinnat ydinvoimallehan ovat asettuneet tuota ylemmäs ja Ranskassa näkyy sähkön hinta usein olevan tätä tasoa nykyisin. Vanhoista voimaloista on käärittävä pääomat uusien rakentamiseksi ainakin periaatteessa, jos tarkoitus on toimia kestävällä pohjalla eikä maailmanlopun mentaliteetilla, että tapetaan lypsävä lehmä liialla ahneudella. Sijoittaja karttaa toimialoja, joissa hintataso ei lupaa kuin persnettoa.
 

tet

Hyperaktiivi
Itse koen että korottaa sähköenergian hintaa alapäässä, jolloin keskihinta kohoaa ja hyödyt optimoida kulutus näille matalan energiahinnan tunneille heikkenee.
Samalla sähkökattilat eivät poista niitä yläpään korkeita vaihteluita koska silloin ovat sammuksissa.

Tämän olettaman täytyy sisältää se ajatus, että sähkökattiloiden lisääntyessä tuotanto ei lisäänny, eli uudet sähkökattilat lisäävät tuotannon kuormitusastetta. Todellisuudessahan näin ei ole ollut, vaan tuotanto on myös lisääntynyt koko ajan. Siksi tuo ei pidä mielestäni paikkaansa, vaan sähkökattiloilla on, ainakin vielä, molempia ääripäitä loiventava vaikutus.
 

kotte

Hyperaktiivi
^ Kun tuotannon vaihtelut lisääntyvät muista syistä kuin kulutuksen perusteella kuten nykyisin (driverina tuotantokustannukset), samalla avautuu tarvetta ja mahdollisuuksia kulutuskohteille, jotka a) pystyvät hyödyntämään joustavasti halpoja hinta-jaksoja, b) onnistuvat tekemään tuon tehokkaasti suhteessa vaadittaviin invenstointikustannuksiin. Sähkökattilat lienevät paras esimerkki juuri tuosta (eivätkä ole edes uusi keksintö, vaan niitä on Suomessakin sovellettu jo kymmeniä vuosia sitten juuri tilanteissa, kun on ylijäämäsähköä, jolle pitää keksiä hyödyllistä käyttöä; mittakaava vain on kasvanut).

Halpojen tuntien hinnan kohtuullinen kohoaminen ja reaalinen tuki moiselle myös tulevaisuudessa on olennainen kannuste kaikenlaisen uuden sähköntuotantokapasiteetin rakentamiseen. Tuo ei edes vie pois kannustetta sähkövarastojen rakentamiseen, vaan pikemminkin laajentaa jaksoja, joiloin nille riittää kohtuuhinnalla sähkö ladattavsksi ja toisaalta lyhentää äärimmäisen sähköniukkuuden jaksoja, jolloin varastot pystyvät vastaamaan haasteeseensa vähemmin investoinnein ja juoksevin kuluin. Kilpailu huippuhintajaksojen sähköstähän ei tästä lisäänny, vaikka jakson lyhenevät käyvät harvinaisemmiksi, eli varaston omistaja odotusarvoisesti saa jopa paremman tuloksen investoinnistaan.
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
Ja lopputuloksena polttaminen vähenee edelleen. Päästöt vähenee edelleen. Eli kaukolämpö tuotetaan halvemmalla ja puhtaammalla.
Nyt kun kaikki pyörii vihreän ajattelun ympärillä (valitettavasti), niin eikö pitäisi ymmärtää että piikit ja korkeat hinnat lisäävät ihmisten puunpolttoa ja öljynpolttoa kellä mahdollisuus valita.
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
OL3:n vuoden 2025 huoltoaika on näköjään pidennetty viime toukokuussa ilmoitetusta 37 vuorokaudesta 55:een.
Kaksi kuukautta on pitkä aika - käyttöaste putoaa jo tuolla alle 85%:in.
No nythän he tietävät jo että "laitos on iso". Nyt voisi olettaa että aika alittuu, eikö vain?
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Nyt kun kaikki pyörii vihreän ajattelun ympärillä (valitettavasti), niin eikö pitäisi ymmärtää että piikit ja korkeat hinnat lisäävät ihmisten puunpolttoa ja öljynpolttoa kellä mahdollisuus valita.

Piikkien aikana poltetaan voimaloissa jopa öljyä. Parempi polttaa se lämmityskattilassa hyvällä hyötysuhteella. Tässä mielessä Öljyn käyttö silloin kun se on sähköä edullisempaa, on kokonaisuuden kannaltakin hyvin perusteltua.

Tänä talvena ei ole öljyä paljoa mennyt. Huhtikuusta tähän päivään mennessä poltin palanut 16 tuntia = 36 litraa = 62 euroa huippu kallista vuoden 2022 syksyn polttoöljyä, jota ostin silloin 2178 litraa. Näyttää siltä että ihan pian ei tarvitse uutta ostaa tankkiin.
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
Piikkien aikana poltetaan voimaloissa jopa öljyä. Parempi polttaa se lämmityskattilassa hyvällä hyötysuhteella. Tässä mielessä Öljyn käyttö silloin kun se on sähköä edullisempaa, on kokonaisuuden kannaltakin hyvin perusteltua.

Tänä talvena ei ole öljyä paljoa mennyt. Huhtikuusta tähän päivään mennessä poltin palanut 16 tuntia = 36 litraa = 62 euroa huippu kallista vuoden 2022 syksyn polttoöljyä, jota ostin silloin 2178 litraa. Näyttää siltä että ihan pian ei tarvitse uutta ostaa tankkiin.
Samaa mieltä. En ikinä luopuisi. Mutta yrittävät ilmeisesti hankaloittaa tulevaisuudessa. Miten käy noin harvoin? Oliko sinulla joku hybridisysteemi? Minulla käyttövesi lämpenee öljyllä ja on muutenkin vesikiertoiset patterit, tosin melko lailla kylminä ovat, kun ilppi hoitaa päätehtävän lämmityksenä. Öljyä kului ennen minun uutta harrastusmielessä tehtyä kytkentää Shellyllä vuodessa noin 400-500 litraa. Nyt on kuluu huomattavasti vähemmän. 7 c/kWh ja alle käy sähköllä.
 

Mekaniker

Vakionaama
Onhan tämä talvi? ollut täysin erilainen mitä menneinä vuosina ollut sähköhinnoissa
Enemmän villpitunteja kun koskaan ja akut lähes aina 90% lataustasolla kun yöhinnat pari kertaa viikossa on juuri alle 1cnt/kWh, päivällä sitten 15X -> 30X

Loppuuko sitten kun saavat Estlink korjattua vai ehtiikö RU seuraavaan kaapelin kimppuun??
 
Back
Ylös Bottom