salasana
Aktiivinen jäsen
Ja Daikinin VILP jota nyt parhaillaan tutkin.
Tutkitaan tutkitaan. Taitaa MLP ja VILP vaatia molemmat rinnalleen kesäksi sen lattialämmön sähköllä, joka ei toki suuri imvestointi ole, mutta taas jotain lisää pakettiin.
180m2 uudisrakennus - hybridienergia
- Viestiketjun aloittaja salasana
- Aloituspäivämäärä
-
- Tunnisteet
- hybridilämmitys kotiakku uudisrakennus
Tutkitaan tutkitaan. Taitaa MLP ja VILP vaatia molemmat rinnalleen kesäksi sen lattialämmön sähköllä, joka ei toki suuri imvestointi ole, mutta taas jotain lisää pakettiin.
Kyllä se kesälämmitys lämpöpumpulla hoituu, mutta vaatii sitten jonkin suuruisen puskurivaraajan kaveriksi jotta katkokäynti vähenee. Tietty riippuu siitä lämpöpumpun minimitehosta ja lämmöntarpeestakin puskurivaraajan tarve..
Edit. Tuosta puskurisäiliöstähän voisi varastaa käyttövedelle esilämmityksenkin, niin sekin osaltaan auttaisi lämpöpumpun käyntijaksojen venytyksessä kesällä. Nopeasti onkin sitten kunnon käärmeenpesä siellä teknisessä tilassa
Edit. Tuosta puskurisäiliöstähän voisi varastaa käyttövedelle esilämmityksenkin, niin sekin osaltaan auttaisi lämpöpumpun käyntijaksojen venytyksessä kesällä. Nopeasti onkin sitten kunnon käärmeenpesä siellä teknisessä tilassa
Viimeksi muokattu:
Niin... Toki se sähkökaapeli on yksinkertainen ratkaisu. Mutta tämä lienee melko loistava paketti aloittajalle:
- Kanavapatteri CWK 250 ilmanvaihdon jäähdytyksen
- Reilun kokoinen IV kone ettei varmasti huuda isoilla kierroksilla (tärkeä sanoa IV suunnittelijalle!)
- Reilun 200m aktiivimetrin kaivo
- MLP lattiaviilennyspaketilla
- Märkätiojen mukavuuslämmitys kaapelilla tai MLPn kautta (kuten Nibe). Minä ehdotan kaapelia.
- Erillinen 300l käyttövesivaraaja sähköllä ja siitä otetaan käyttövesikierto.
Tässä olisi hyvä setti suunnittelijalle pohjaksi ja "saa suorittaa"
Neuvona että automaatioiden varaukset tulee ottaa huomioon jo sähkösuunnitelmia tehdessä, vaikka sitten ne mahdollisesti toteutetaan myöhemmin. Tuo LAN pisteiden kaapelointi tekniikan luokse on hyvä alku.
Jälkeenpäin asettelu on sitten retrofittaamista ja suurempien kompromissien tekemistä, kuin jo lähtökohtaisesti unelmakodin suunnitelmien tekemisen yhteydessä huomioinut ratkaisut.
Kokemusperäisesti sanoisin että otetaan riittävän suuri keskus, niin talon valmistuttua siellä voikin olla se DIN kiskon verran tilaa yhteensä max, useimmiten ei.
30 vuotta on aivan liian lyhyt mitoituksen perustaksi. Kyllä perusrakenteet pitää kestää 100 vuotta. Lämpöpumppujen kestoiäksi kannattaa arvioida vähintään 15-20 vuotta. Esimerkiksi monoblockia voi verrata jääkaappiin. Täysin hermeettinen systeemi. Jääkaapit toimii kymmeniä vuosia ja kompura jauhaa jatkuvalla syötöllä. Monoblocki käy vähemmän tunteja vuodessa kuin jääkaappi, koska kesäkautena käy vähemmän. Voi olla, että monblockit kestävät 20-25 vuotta.
Jos tässä tapauksessa suorasähkö maksaisi nykyhinnoilla alle 2000 euroa vuodessa, niin kannattaa tosiaan harkita lämmitysratkaisuita tarkkaan. Tulevaisuudesta ei kukaan tiedä, mutta erilaisia lämmitysvaihtoehtoja ajatellen olisi ehkä järkevää joka tapauksessa suunnitteluvaiheessa varata tila mahdolliselle n. 2000 litran vesivaraajalle, vaikkei sitä alussa investoisikaan.
Tulevaisuuden energiakustannuksissa voittaja on se kenellä on mahdollisuus joustaa. Lämmitysjärjestelmä missä ei ole mahdollisuutta joustaa ei ole sellainen (esim teho on liian alhainen). Ja jos säätämistä haluaa välttää niin laitteessa voisi itsessään olla jo pörssisähköohjaus.Kyllä se kesälämmitys lämpöpumpulla hoituu, mutta vaatii sitten jonkin suuruisen puskurivaraajan kaveriksi jotta katkokäynti vähenee. Tietty riippuu siitä lämpöpumpun minimitehosta ja lämmöntarpeestakin puskurivaraajan tarve..
Edit. Tuosta puskurisäiliöstähän voisi varastaa käyttövedelle esilämmityksenkin, niin sekin osaltaan auttaisi lämpöpumpun käyntijaksojen venytyksessä kesällä. Nopeasti onkin sitten kunnon käärmeenpesä siellä teknisessä tilassa
Uuden talon tapauksessa ainakin itsellä sinne muun talotekniikan sekaan olisi varattu paikka sekä invertterille ja akulle. Ja se ei olisi KHH. Siellä ei ole muutenkaan liikaa tilaa koskaan. Itseä omassa KHH:ssa korpeaa eniten se että pyykin kuivaukselle varattua paikkaa ei ole missään. Tähän layouttiin sellainen ei vain oikein sopinut mitenkään.
salasana
Aktiivinen jäsen
Varmaan kestääkin ja tuon 100v siihen meinasin laittaa, mutta foorumin tuntien vedin pois koska joku alkaa jotain napisemaan ja päätin ohjata keskustelun pumppujen ikään - mutta tällä kertaa sitten näin päin.
Juu tilaa löytyy toisaalta, nyt sijoitellaan peruskamppeet paikoilleen.
salasana
Aktiivinen jäsen
Hyvä pointti ja tähän on ajatus varautua vähintään hybridivaraajalla jos ei jopa jotenkin muutoin. Hormivaraus olisi nyt sopivalla paikalla teknisen tilan seinän takana niin ehkä jollekkin vesitakalle voisi vetää jo putketkin valmiiksi rakennusvaiheessa.
Ja se löytyy kyllä.
Totta ja juuri tuollaisista pienistä mutta merkittävistä asioista kuten tila pyykinkuivaukselle ja myös tasotilan määrä saattavat olla merkittävässä roolissa lopulta, koska asuminen tulee ensin ja sitten vasta pumput ym. Sama koskee tässä kohtaa teknisen tilan kokoa. Huoneet ja talon koko on jo lyöty lukkoon ja siitä ei enää venytä, mutta kysymys on enemmänkin tällä hetkellä siitä mihin laitteet sijoitetaan, lähteekö yksi väliseinä, hajautetaanko tekniikkaa lähinnä käytännön asioiden vuoksi kuten vesipisteiden sijainti, siirtyykö kaikki roippeet kerralla sellaiseen tilaan mikä sitten ehkä rajoittaa muuta harrastustoimintaa jne…
Kuten sanottu, niin kaipaan enemmän keskustelua laitteista ja kokoonpanosta - en tilasuunnittelusta. Tilasuunnitteluun löytyy täysin pätevät ammattilaiset joiden kanssa homma etenee hyvin.
salasana
Aktiivinen jäsen
Minulle ei ole väliä onko jokin nimeltään retrofittaamista ja on paljon suunnittelijasta kiinni mitä koittaa tyrkätä. Veljellä valmistui juuri talo johon yritettiin väkisin tunkea jotain ylihinnoiteltuja KNX vehkeitä heti kun alettiin puhua asuoista teemalla ”äly”, mutta totesi lopulta, että virittelee Shellyjen kanssa itse asiat niinkuin haluaa ja on erittäin tyytyväinen ratkaisuun niin käytännössä kuin kuluissakin.
Itsellä on myös sellainen kokemus näistä älyhärpäkkäistä, että ne pitää tulla todelliseen tarpeeseen eli ei tehdä kaikestä älykästä vain siitä syystä, että se on ”nykyaikaa” tai että kaikkea on pakko säätää, jotta saadaan jokin viimeinen watti tiristettyä tai COPpi nousemaan 0,2.
Tämä tarkoittaa omalla kohdalla sitä, että asioihin varaudutaan tässä kohtaa riittävällä kapasiteetilla sähkökeskuksessa kuten mainitsitkin, sekä lisäksi sähkö- että verkkokaapelien sijoittelulla. Jos ei vielä kaapelivedoilla niin vähintään putkituksilla. Se äly mikä nyt tunnetaan muuttuu niin nopeasti (kuten KNX on osoittanut ja tiedän edeltävästä 12v takaisesta projektista, että onneksi en siihen lähtenyt kaikkine mokkuloineen ja Oumanin kalliine vehkeineen), että riittää varautuminen putkituksilla sekä kapasiteetilla. Harkitsen myös räkkikaappia tekniseen tilaan tai jonnekkin muualle, mutta jää nähtäväksi.
Kerrostumat pilaantuvat joka tapauksessa heti, kun lämpöpumppu alkaa tuottaa lämpöä varaajaan. Tavanomaisilla kylmäaineilla toimiva lämpöpumppu (siis muu kuin CO2:n tapaiseen suurelta osin tulistuneen kylmäaineen tulistuksen poistoon perustuva) ei yksinkertaisesti kykene tuottamaan lämpöä sotkematta kerrrostumia ilman aktiivista ja mielellään portaatonta lähdön ja paluun reaaliaikaista korkeusaseman säätelyä. Nuo ovat aivan liian monimutkaisia vaatimuksia kotitalouden mittakaavassa.
'Tähän väliin sopii' vanhan kansan sanonta jo tuolta 1900-luvulta että 
Maalämpö tappaa kaikilta muilta kikkailulta taloudellisen perustuksen.
Oma valinta olis jotain näin:
*MLP integroidulla LV:llä spottiohjaus mahdollisuudella, kairaus huomioonottaen LTo viilennyspatteri. Jos lattiaviilennys miellyttää niin MLP:lle se optio (mahdollisuus vähintään).
*~100L LV varaaja sinne lauteiden alle jos se kerran on layoutillisesti hyvä LVK ajatellen.
*Normaali hyvä vastavirta LTo etuviilennyksellä/kuivaimella mlp litkusta, iv putkitus tietysti viilennyksen sallivaksi
Nämä taisi olla jo suunnitelmissa:
LANit laajasti varautue, PV:lle paikkavaraukset samoten akulle.
Maalämpö tappaa kaikilta muilta kikkailulta taloudellisen perustuksen.
Oma valinta olis jotain näin:
*MLP integroidulla LV:llä spottiohjaus mahdollisuudella, kairaus huomioonottaen LTo viilennyspatteri. Jos lattiaviilennys miellyttää niin MLP:lle se optio (mahdollisuus vähintään).
*~100L LV varaaja sinne lauteiden alle jos se kerran on layoutillisesti hyvä LVK ajatellen.
*Normaali hyvä vastavirta LTo etuviilennyksellä/kuivaimella mlp litkusta, iv putkitus tietysti viilennyksen sallivaksi
Nämä taisi olla jo suunnitelmissa:
LANit laajasti varautue, PV:lle paikkavaraukset samoten akulle.
salasana
Aktiivinen jäsen
Kasvattamalla eristepaksuutta ja investoimalla parempiin ikkunoihin.
Minä taas vesikiertoa. Myönnän toki, että tuon toteutus järkevästi vaatii hiukan miettimistä, jos haluaa myös vesikiertoisia pyyhekuivaimia (sähkö voisi olla tuollaiselle perusteltu vaihtoehto) ja vastaavia. Jonkinlaisen pienehkön lämmitysveden puskurivaraajan tuo vaatii (ja tietenkin muiden tilojen lattialämmön/-viilennyksen erottamista sopivilla venttiileillä pesutilojen lämmityskierrosta). Samoin tuon kaiken liittäminen käyttöveden varaajaan (jossa toki voi olla sähkövastus varalla) reunaehtojen puitteissa niin, että ratkaisu on sekä hyvä että taloudellinen vaatii oman pohdintansa.
Tuossa teknisen tilan suunnittelussa sellainen ajatus, että tilan ei tarvitse olla lattiapinta-alaltaan erityisen suuri, mutta kannattaa kuitenkin miettiä mitä sinne oikein pitää sopia ja kuinka paljon tilaa. Vaikkei kysytty, niin tässä olisi minun mielestä riittävä. Aikalailla 4m2 kooltaan.
Putkihässäkät jos haluaa siististi asentaa ja helpoksi huoltaa, niin ne vaatii suht paljon tilaa. Kun arkkitehdit suunnittelee tilaa tekniikalle, niin ei ne yleensä kyllä tätä puolta mieti.
Ja lisään vielä sen, että huonekorkeus saisi olla 2600mm vähintään, että IV-hommat saa kulkemaan laitteiden päälle mukavasti. MLP ja varaaja on kuitenkin sen 1800mm korkeita about.
Putkihässäkät jos haluaa siististi asentaa ja helpoksi huoltaa, niin ne vaatii suht paljon tilaa. Kun arkkitehdit suunnittelee tilaa tekniikalle, niin ei ne yleensä kyllä tätä puolta mieti.
Ja lisään vielä sen, että huonekorkeus saisi olla 2600mm vähintään, että IV-hommat saa kulkemaan laitteiden päälle mukavasti. MLP ja varaaja on kuitenkin sen 1800mm korkeita about.
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Juuri näin, eikä ole tarpeen että näkee puhelimesta esim milloin paahtoleipä on valmis. Sen huomaa kyllä muutenkin
salasana
Aktiivinen jäsen
Aivan ja sitten on sekin vielä, että minkä mallinen tuo tila on ja tällä hetkellä mietinnässä myös onko mahdollista / kannattavaa ottaa erillinen välisenä pois jolloin myös erillinen sisäänkäynti poistuisi ja tilaa saisi karkeasti pari neliötä lisää - eli sellaisen MLP kaivon verran kokonaisbudjetista ”säästöä” tehokkaalla tilasuunnittelulla.
Mutta jos jätetään tämä osio sinne suunnittelijoilla ja keskustelun ulkopuolelle. Kiitos kuitenkin.
Arkkitehtejä on moneen junaan aivan kuten LVI- tai sähkösuunnittelijoitakin. Sitten on myös rakennuttajia jotka eivät perehdy lainkaan asioihin eikä myöskään osaa/uskalla ajatella itse asioita. Pahin ehkä se, että kuvittelee tietävänsä mitä tarvitsee ja on täysin jonkin suunnittelijan vietävänä.
Kyllä ja ei mielestäni talotekniikka KHH:ssa ole mahdoton (meilläkin on, tosin F750 PILP). Ja MLP on hiljaisempi vielä, kun ostaa riittävän tehokkaan laitteen mistä voi rajata yläkierrokset pois.
Tästä vaikka:
NIBE S1255-12 R
NIBE S1255 on älykäs ja energiatehokas invertteriohjattu maalämpöpumppu, joka optimoi lämmityksen ja lämpimän käyttöveden tuotannon mukautuen tarpeisiisi.
Ja tuosta voit lukea lattiaviilennyksestä:
Mitä tulee viilennystehoon: jos kanavapatterilla saa pidettyä tuloilman aina 15-16C luokassa (kesät-talvet) ja sitten lattiaviilennys päälle, niin siinä on kyllä proletaari-luokan ilmanvaihto ja viilennysratkaisu taloon.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuosta teknisen tilan suunnitelmasta sen verran, että kannattaako jättää esim. tyhjää peräseinää. Joka tapauksessa tila on niin pieni, että mitään varsinaista hyötykäyttöä sille ei ole. Käynnin kun järjestää vain ulkokautta, katastrofit voivat kehittyä siellä kenenkään unia häritsemättä.
Naisväellä on tietysti kova hinku saada nämä kaikki piiloon, jolloin ne voivat vuotaa kenenkään huomaamatta kuukausikaupalla. Useinhan nämä ovat kodinhoitohuoneen seinillä. Tilaa touhuta näiden teknisten laitteiden kanssa olisi enemmän ja tuo hukkatila samalla palvelisi myös asumista. Paljoahan sitä sijoitettavaa ei edes jäisi, jos tuon jyristimen vielä ulos laittaisi. Putket voisivat olla joko paljaana tai sitten hyvin matalassa noin 20 cm syvässä "kaapissa", jos ne on pakko saada piiloon eikä tahtoa rakennella niitä katseenkestäviksi ole.
Naisväellä on tietysti kova hinku saada nämä kaikki piiloon, jolloin ne voivat vuotaa kenenkään huomaamatta kuukausikaupalla. Useinhan nämä ovat kodinhoitohuoneen seinillä. Tilaa touhuta näiden teknisten laitteiden kanssa olisi enemmän ja tuo hukkatila samalla palvelisi myös asumista. Paljoahan sitä sijoitettavaa ei edes jäisi, jos tuon jyristimen vielä ulos laittaisi. Putket voisivat olla joko paljaana tai sitten hyvin matalassa noin 20 cm syvässä "kaapissa", jos ne on pakko saada piiloon eikä tahtoa rakennella niitä katseenkestäviksi ole.
Sivusta seuranneena kun verrataan ns all in Vilp ja Mlp vaihtoehtoja niin kannattaa huomioida että kun tulee aika pumppujen uusinnan niin all in Vilp vaihtoehto maksaa nykymittapuun mukaisesti uusittaessa lähes sen kaivon verran enemmän !!
Tätä moni ei ota huomioon , eikä sitä että Mlp pumpuille ennustetaan yleisesti pitempää elinkaarta kuin ulkona olevalle Vilpille
Kyllä nuo siis voi mielestäni olla KHH:ssa. Naisväen saa tyytyväiseksi kun laittaa ne vaikka lasiliukuovien taakse. Piilossa katseelta, mutta helposti pääsee käsiksi. En siis ajatellut piirrustuksessa että tuo on välttämättä erillinen huone.
salasana
Aktiivinen jäsen
Kyllä ja koska en tule tarkempaa pohjaa tähän avaamaan ja kaikki keskustelee aika pitkälti omasta näkökulmastaan mikä on KHH tai missä se sijaitsee tai mikä on tekninen tila ja sitten sekin, että todellisuudessa keskustellaan oikeastaan neljän eri tilan käytöstä kokonaisuudessa joten on täällä aivan turhaa käydä keskustelua aiheesta "minun mielestä KHH ei sovi MLP" ym. koska se on niin kaukana todellisuudesta kuin vain kuvitella saattaa.
Lämpökuorma on huomioitu suunnittelussa. Viilennystehoa ei varsinaisesti tarvita vaan ainoastaan viilennyksen jakoa ja se maaviileä riittänee aivan mainiosti. Pitänee tutustua tuohon lattiaviilennykseen. Mutta se oli niin, että sitten se viilentää myös kosteiden tilojen lattioita eli vaatisi sen sähkövastuksen lattiaan ja lisäksi säätöä sitten helteillä jakotukeista piirejä kiinni - eikö?
salasana
Aktiivinen jäsen
Ja ihan yhtä lailla voi siitä MLPstä hajota jotain, koska esim. kompura starttailee useammin johtuen korkeammasta aloitustehosta.Sivusta seuranneena kun verrataan ns all in Vilp ja Mlp vaihtoehtoja niin kannattaa huomioida että kun tulee aika pumppujen uusinnan niin all in Vilp vaihtoehto maksaa nykymittapuun mukaisesti uusittaessa lähes sen kaivon verran enemmän !!
Tätä moni ei ota huomioon , eikä sitä että Mlp pumpuille ennustetaan yleisesti pitempää elinkaarta kuin ulkona olevalle Vilpille
Siinä sitten vieressä voi olla VILP joka puksuttaa menemään niin onko se sitten huomioitu myös tässä, eli kääntäen voisi yhtä hyvin ajatella, että MLP:n kompuran hajotessa pätkäkäynnin vuoksi niin olet "tienannut" kompuran ja kaivon takia itsellesi ilmaisen toisen VILPin seuraavaksi 15 vuodeksi??
Siihen en ota kantaa onko All-in laite vai mikä tahansa, koska en ole asiaan vielä ehtinyt syventyä. Kaikki vaihtoehdot auki.
Mulla "tyhmä" lattiaviilennysratkaisu, eli asensin itse jälkikäteen irtopalikoista. Märkätilat samoissa jakotukeissa kuin muidenkin tilojen, eli märkätilojen piirit piti aluksi itse sulkea käsin viilennyskaudeksi, hommasin sitten noihin toimilaitteet jotka sulkee piirit automaattisesti kun viilennys menee päälle. Mulle ei tuolla väliä, märkätiloja ei kesällä erikseen ole tarvetta lämmitellä.
Mutta parempi (ja kalliimpi) systeemi löytyy esim Nibeltä, vaatii tietenkin että märkätilat/ei-viilennettävät piirit on omalla jakotukillaan:
Kodin viilennys edullisesti lämpöpumpun avulla | NIBE
Kodin viilennys lämpöpumpun avulla on energiatehokasta - katso eri vaihtoehdot!
www.nibe.eu
Aurinko Aarne
Aktiivinen jäsen
Eristepaksuuden kasvattaminen on puurunkoisessa talossa vihoviimeinen temppu jos ei halua tehdä talostaan homepommia. Tästä on varoiteltu media mukaanlukien jo kohta 10 vuotta, mutta tämän varmaan tiesitkin. Tiesit varmaan senkin että tuo U-arvon muutos antaa maksimissaan jotain 20% säästön energiankulutukseen. En missään olosuhteissa lisäisi eristepaksuuksia yhtään suuremmiksi kuin mitä minimivaatimukset ovat. Talo tulee vielä lounaisrannikolle - ei hyvä. Takaisin suunnittelupöydän ääreen. Samoin ei kannata ikkunoistakaan maksaa yhtään enempää kuin peruslasit.
Tämä on sitä itselleen uskottelumutua johon asioiden kanssa pitkään tekemisissä olevat hymyilevät hyväntahtoisesti. Kannattaa ottaa neuvoista opiksi sillä talo on ihmiselämän suurimpia sijoituksia ja ainoa kuka projektissa on sinun puolellasi, löytyy peilistä. Kaikki muut kairaavat rakennuttajaa heti kakkoseen jos hiukankin pääsevät itse helpommalla, tai saavat euronkin lisää liksaa.
Energiankulutusta jos haluaa vähentää niin vain hukkaan menevän energian vähentäminen on se millä se onnistuu. Talosta ei eristämällä tule automaatista homepommia, riittää kun pitää kaksi periaatetta mielessä: eristävyys kasvaa ulospäin ja höyrytiiveys kasvaa sisäänpäin. Lisäksi luonnollisesti tulee estää konvektio eristeen sisällä.
Ikkunoissa selektiiivikalvo lisää asumismukavuutta huomattavasti kun ikkunan pinta ei ole kylmä eikä lämpö säteile kropasta pakkaseen. Kesällä toinen selektiivikalvo auttaa pitämään auringon lämpösäteilyn ulkona joten jäähdytystarve pienenee.
Kokonaistaloudellisuus onkin sitten kokonaan kiinni siitä minkä sähkön hinnan, rakennuksen käyttöiän ja korkotason laskelmaan valitsee.
Lappasen kommenteissa edellä olikin jo mm. linkki toteutukseen. Suoraan sanoen, tuo ei vaadi sähkövastuksia lattiaan ja jos sellaiset asentaisi, toteutus ei edes ole käytänössä yksinkertaisempi kuin suoraan maalämpöpun yhteyteen toteutetun ratkaisun, jossa märkätiloissa on aina lämmitys päällä kun taas muissa asuintiloissa vuorotellaan tarpeen mukaan lattiaviilennyksen ja lattilämmityksen välillä.
Ja erikoisesti, lattiaviilennyksen rinnalle ehdottomasti esijäähdytys-lämmityskenno asennettuna ennen lto-laitetta. jotta tuloilman kuivaus saadaan aina mahdollisimman tehokkaaksi silloin, kun lattiaviilennykselle on tarvetta jäähdyttämättä tuloilmaa enempää kuin on tarpeen.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
VILPeissäkin on usein jäähdytystoiminto myös ja monet VILPit ovatkin syntyjään jäähdytyskoneita kun sellaisia maailmalla tarvitaan paljon lämpöä tuottavia enemmän. VILP joutuu sen kylmän tietysti tekemään kompressorilla mutta vuotuinen kulutus on mitätön lämmitykseen verrattuna. Pelkää vettä käytettäessä +10 °C on usein minimi mutta sillä kyllä jo saa varmasti lattian hikoilemaan helteellä.
Tietty riippuu lattiasta eli millä se on päällystetty, mutta meillä betonilattiat pysyy mukavana paljaallekin jalalle 23C asteisella viilennysvedellä ja huonelämpö asettuu tuohon samaan +-1 asteen marginaalilla ulkolämmöstä riippuen. Pikaviilennyskin onnistuu ruuvaamalla asteita alemmas, 18C alkoi jo vähän kihelmöidä jalkapohjassa kun kerran kokeilin, viileämmäksi en viitsinyt enää kokeilla
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Joo, pahoillani. Ei ollut tarkoitus tähän ottaa kantaa vaan pelkästään siihen, että lattioissa jos 10 aseista kierrättää se varmasti piisaa siihen jäähdytykseen.
Yllättättävän realistisia ajatuksia. Näistä lähtökohdista saattaisit olla kiinnostunut kiinalaista vilpeistä. Laitteen hinta on poskettoman edullinen. Se tekee lämmintä vettä siinä missä kalliitkin. Taloon tarvitset puskurivaraajan. Siihen voi liittää tuollaisen halvan vilpin. Varaajaa voit lämmittää myös suoralla sähköllä tai millä vaan mitä mieleen tulee. Varaaja on pitkäikäinen laite, siitä ei kannata säästää. Kiinalainen monoblock VILP taas on yksi komponentti, jota voi vaihtaa milloin lystää. Tuolla toteutuksella kokonaishinta on jo lähempänä suorasähkölämmityksen hintaa kuin maalämpöä.
Laite lämmittää tai jäähdyttää, mutta kuten täällä on jo todettu molempia ei saa yhtä aikaa. Siihen ratkasu olisi kaksi laitetta. Pienempi voi hoitaa lattioiden jatkuvan lämmityksen ja toinen sitten lämmittää tai jäähdyttää. Laitteet on niin halpoja ettei haittaa vaikka ostaisi kaksi.
Viimeksi muokattu:
Juu, ja itse tarkoitin että 10 astetta on varmasti jo liiankin viileä
salasana
Aktiivinen jäsen
Kiitti vinkistä. Huom siis kaikille puurunkoa rakentaville ja ennen kaikkea eloperäistä eristemateriaalia käyttäville rakentajille.
salasana
Aktiivinen jäsen
Kyse on ihan puhtaasta todennäköisyyden logiikasta eikä mistään kaikkitietävän rakentajaraunon opastuksen kuuntelematta jättämisestä.
Eli täten voidaan kiveen hakata, että yksikään VILP ei ikinä pääse samaan käyttöikään kuin MLP ja ne kaikki hajoavat ennen kuin MLP ja niissä kaikissa on valmistajasta ja tyypistä huolimatta sama korjaustapa eli koko pömpeli vaihtoon - niinkö?
Jos tämän allekirjoittaa useampi henkilö palstalla kuin yksi niin uskon, muuten kyseessä on mielipide joka perustuu kaikenlisäksi johonkin kristallipalloon joka sanoo, että juuri se MLP joka minulle asennetaan tulee kestämään pidempään kuin se VILP joka minulle ehkä olisi tullut... hei nyt hei...
salasana
Aktiivinen jäsen
Tässä nyt soudetaan ja huovataan, mutta tämä Nibe alkaa kyllä taas kiinnostelemaan.
Mikä olisi tuollainen paketti sitten kokonaisuudeltaan arvon raadilta?
Lämminvesivaraajalla vai ilman? 4 vai 6 kw? En tiedä onko isompi tarpeen koska energiantarve pienempi.
Pitäisi varmaan muutaman viikon päästä saada energialaskut kouraan niin pääsee hahmottamaan tarkemmin.
Joku erillinen hybridivaraaja vai tavallinen? Minkä kokoinen?
Mikä LTO?
Mitä muuta huomioitavaa tuossa järjestelmässä?
Näin se herkästi menee. Toki uudempia laitteita ensin korjaillaan takuun puitteissa. Siinähän se noiden kiinalaisten laitteiden luonne tulee sitten esiin kun 30 vuoden aikana vaihdat laitteen kolme kertaa niin kiinalaisten laitteiden yhteishinta jää alle sen muotimerkin ensimmäisen laitteen. Muotimerkki tulee edulliseksi vain jos se kestää moninkertaisesti käyttöä.
salasana
Aktiivinen jäsen
Tuokin yksi tapa lähestyä, mutta lähtökohtaisesti koitan välttää kertakäyttökulttuuria ja kiinalaista krääsää eli ehkä ihan toimiva ratkaisu, mutta ei minulle eikä mielestäni ehkä uudiskohteeseen jos ei ite meinaa ruuvailla osia paikalleen.
salasana
Aktiivinen jäsen
Juu siitä syystä katselin Daikinia, mutta ilmeisesti sekin on aivan sama ostaako laadukkaan VILPin, koska kaikki hajoaa ennen kuin yksikään MLP - aina, nyt ja ikuisesti.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tästä käyttöiästä on joskus kampia väännetty aika paljonkin.
lampopumput.info
Koska MLP menee rikki?
Erotettu omaksi aloitukseksi täältä https://lampopumput.info/foorumi/threads/jolberiouksen-kukkapenkkiprojekti-kymenlaakso-oli-nibe-f2120-16-vilp.28898/ Saiskohan tästä jotain osviittaa MLP:n käyttöiästä? Sen mukaan siis 90-luvun keski- ja loppuvaiheen MLP:tä aletaan uusia kiihtyvällä tahdilla...
pökö
Kaivo jäässä
Mistä ihmeestä tälläisiä ajatuksia kumpuaa
Vilppi ja ilppi käy pätkää jo pelkästään kerran tunnissa tulevan sulatuksen takia ja muut pätkät päälle. Ei ne siihen silti hajoa.
Kättä pystyyn ne jotka tuntee pätkökäyntiin hajonneiden koneiden omistajia, niitä ei montaa ole.
Ainahan voi yllätys tulla mutta jos pitäis lyödä vetoa kumpi kestää kauemmin niin kyllä ropot olis pakko laittaa MLP eduksi.
Puhuit jossain että Daikin vilp vääntää alhaalta, saman tekee Daikin mlp eli taitaa alle 1kW olla minimit.
Daikin merkkinä huoltojen/varaosien saatavuuden ja pysyvyyden kannalta paikallisesti kannattaa varmistaa, Nibe on tuossa suhteessa varma merkki kun mutkan takaa löytyy toinen jos ekasta ei löydy apuja.