Ei nuo mitään kertakäyttölaitteita ole. Se on laatikko, josta tulee kuumaa vettä ulos ja se ottaa sähköä sisään. Mukaan ei ole paketoitu mitään ylimäääräistä, esim. "sisäyksikköä". Merkkilaitteissa sellaisia on, koska niillä saadaan hintaa paisutettua. Sisäyksikkö ei kumminkaan anna mitään lisäarvoa.
180m2 uudisrakennus - hybridienergia
- Viestiketjun aloittaja salasana
- Aloituspäivämäärä
-
- Tunnisteet
- hybridilämmitys kotiakku uudisrakennus
Ei nuo mitään kertakäyttölaitteita ole. Se on laatikko, josta tulee kuumaa vettä ulos ja se ottaa sähköä sisään. Mukaan ei ole paketoitu mitään ylimäääräistä, esim. "sisäyksikköä". Merkkilaitteissa sellaisia on, koska niillä saadaan hintaa paisutettua. Sisäyksikkö ei kumminkaan anna mitään lisäarvoa.
salasana
Aktiivinen jäsen
Suoraan kauppiaan suusta kun ei parempaa argumenttia nyt tähän hätään löytynyt - eikä aihe oikeastaan edes kiinnosta, koska pääpointtini on, että mikä tahansa laite voi koska tahansa mennä rikki eikä kenelläkään ole kristallipalloa. Se tästä aiheesta omalta osaltani.Mistä ihmeestä tälläisiä ajatuksia kumpuaa
Vilppi ja ilppi käy pätkää jo pelkästään kerran tunnissa tulevan sulatuksen takia ja muut pätkät päälle. Ei ne siihen silti hajoa.
Kättä pystyyn ne jotka tuntee pätkökäyntiin hajonneiden koneiden omistajia, niitä ei montaa ole.
salasana
Aktiivinen jäsen
No sanotaan sitten niin, että vältän kiinalaista tavaraa geopoliittisista syistä. Lisäarvo on monitulkintainen asia ja rahallinen arvo on vain yksi sen osa-alue.
Kyllä tämä sitten taitaa kääntyä sen MLP:n puolelle. Siinä kuitenkin ostetaan jotain, mikä säilyttää arvonsa ja antaa lisäarvoa pitkään eli se kaivo. Maalämpö myös nostaa kiinteistön arvoa, koska se on jatkossakin se haluttavampi lämmitysmuoto edullisten käyttökulujensa vuoksi.
salasana
Aktiivinen jäsen
Juu kyllä siinä niin näyttää käyvän, debatti päättynyt.
Kiitos näkökulmista ja mielipiteistä. MLP se on.
Tein linjanvedon, että muut harrastetilat saavat tarjota tekniikalle tilaa ja koko tekninen tila erillisenä huoneena pyyhitään pois turhana.
Nyt on sitten tilaa vaikka parin kuution varaajalle ja ties mille. Eli ahtaudesta päästäänkin seuraavaksi optimointiongelmaan.
Varmaan tuo pieni 4kW Nibe riittää tähän taloon? Pitää tutkia vielä noita eri malleja eli oliko siinä sitten viilennystä yms.
Onkohan sitten parempi ottaa ilman integroitua varaajaa jos sen jonkinsortin energiavaraajan sinne laittaa á 300L(?) 500(?)
Hinta ainakin äkkisilmäyksellä vähän omituinen, tai siis varaajalla oleva on suhteellisesti aina parempi vaihtoehto.
Hybridivaraaja eri lämmitysmuodoille tulevaisuutta ajatellen? Mikä tuollaiselle aurinkokeräimelle on järkevä koko vai onko tuollaisessa aurinkokeräimessä enää mitään järkeä jos on MLP?
Enerventin LTO:ta harkitsin, koska Swegon taisi olla vähän kökkö. Pitää niihin syventyä seuraavaksi.
Kiitos näkökulmista ja mielipiteistä. MLP se on.
Tein linjanvedon, että muut harrastetilat saavat tarjota tekniikalle tilaa ja koko tekninen tila erillisenä huoneena pyyhitään pois turhana.
Nyt on sitten tilaa vaikka parin kuution varaajalle ja ties mille. Eli ahtaudesta päästäänkin seuraavaksi optimointiongelmaan.
Varmaan tuo pieni 4kW Nibe riittää tähän taloon? Pitää tutkia vielä noita eri malleja eli oliko siinä sitten viilennystä yms.
Onkohan sitten parempi ottaa ilman integroitua varaajaa jos sen jonkinsortin energiavaraajan sinne laittaa á 300L(?) 500(?)
Hinta ainakin äkkisilmäyksellä vähän omituinen, tai siis varaajalla oleva on suhteellisesti aina parempi vaihtoehto.
Hybridivaraaja eri lämmitysmuodoille tulevaisuutta ajatellen? Mikä tuollaiselle aurinkokeräimelle on järkevä koko vai onko tuollaisessa aurinkokeräimessä enää mitään järkeä jos on MLP?
Enerventin LTO:ta harkitsin, koska Swegon taisi olla vähän kökkö. Pitää niihin syventyä seuraavaksi.
MLP:ssa on se hyvä puoli että ne antaa sen mitä nimellisesti lupaavatkin. Jos talo on kerran todella vähään tyytyväinen niin 4kW riittää. Pakkasellahan se sitten punnitaan. Sen vain tarvitsee käydä sitten koko ajan eli hintaa ei pysty optimoimaan varaajan avulla. Iso varaajakin menee hukkaan pienen pumpun kanssa. Ei se saa sitä lämpimäksi. Ehkä varaajan sijaan hankit akkuvaraston? Se on moderni tapa varastoida energiaa eikä energia haihdu siitä itsestään pois kuten lämpövaraajan kanssa tapahtuu. Hinta toki on isompi mutta niin on säästötkin. Pienitehoinen MLP pyörii isolla akulla tosi pitkään.
Eikös säättyvä invertteri olis paree, Nibe alkaen 1.5-2kW tehosta. Kuten tuolla aikaisemmin niin mlp tappaa muilta tarkoituksen eli keräimien sijaan ilman muuta paneeleita joskus sitten jos innostaa. Akkuhommat on myös harrastelua paitsi jos pääsee niillä reservimarkkinaan ja sen pysyvyys on vähän katsottava kristallipallosta.
Tarviitko jotain lämmityspuolen varaajaa?
Ehkä vain tilavaraus jos jos...
Jos sillä koneella meinaa käyttövettäkin tehdä niin nimellisteho saa olla ~8kW paikkeilla. 12l/s 37C asteisen suihkuveden lämmittäminen ottaa sellaisen 27 kW tehoa. Eli jokainen minuutti käyttövettä vaatii > 3 min käyttöveden lämmitystä. Tämä aika on sitten pois siitä muusta huoneiston lämmityksestä.
Usein tuon koko luokan koneet on 1,5 - 8 kW tms teholtaan.
Tuleeko 1 vai 2 kerroksinen? Ja lattialämmitysputket menee betoniin?
Ajatuksena kyllä akuston käyttäminen varaajana on erittäin hyvä. Jos ajattelee että ostaa 1m3 varaajan sitä varten että voi hoitaa lämmityksen halvoille tunneille, niin kyllähän vaikkapa 15kWh akusto + MLP on vähintään yhtä suuri varaaja. Tuolla yhdistelmällä tuottaa sellaisen 50-60kWh energiaa.
Lataa akuston halvoilla tunneilla ja purkaa kalleimmilla tunneilla, eikä koske MLP:n säätöihin ollenkaan. Samalla siirtyy huushollin muukin sähkönkulutus pois kalleimmilta tunneilta. Erillinen käyttövesivaraaja 300 litraa ja sen kuumennus 70C tasolle halvimmilla tunneilla ja siitä otetaan sitten pois käyttövesikierron kulutus myös.
Mutta ehdottomasti silti tuollainen 1,5 - 8kW MLP... tällöin se käy suurimman osan vuodesta hyvin pienillä kierroksilla ja on teknisessä tilassa täysin äänetön.
Lataa akuston halvoilla tunneilla ja purkaa kalleimmilla tunneilla, eikä koske MLP:n säätöihin ollenkaan. Samalla siirtyy huushollin muukin sähkönkulutus pois kalleimmilta tunneilta. Erillinen käyttövesivaraaja 300 litraa ja sen kuumennus 70C tasolle halvimmilla tunneilla ja siitä otetaan sitten pois käyttövesikierron kulutus myös.
Mutta ehdottomasti silti tuollainen 1,5 - 8kW MLP... tällöin se käy suurimman osan vuodesta hyvin pienillä kierroksilla ja on teknisessä tilassa täysin äänetön.
Viimeksi muokattu:
Aurinko Aarne
Aktiivinen jäsen
Nykyisten talvisten nollakelien ja seinää piiskaavien sateiden ansiosta kaikki ylimääräinen eristys pois puurunkoisesta talosta. Selektiivilasit nyt on ollut vakiona jo 15 vuotta, mahtaako muita edes saada asentaa?
Tämän voi hakata kiveen. Kädet vaan ylös tällä(kin) palstalla. Todennäköisyys on maalämpöpumpulla, MUTTA siihenkin täytyy laittaa säälliset asetukset. Uskallan väittää että monet ennenaikaiset vikaantumiset olisi väistettävissä asianmukaisilla asetuksilla.
Ota se 6kW:n 1255 Nibe jonka saa kellotettua 8kW:n tehoille. Näin sinulla on reserviä kikkailla pörssisähkön kanssa ja saat sitä käyttövettäkin aikaiseksi. Älä investoi mihinkään hybridivaraajaan, tai aurinkolämpöön. Se on ihan turhaa. Avainsana on aurinkopaneelit ja akustovalmius. Talon lappeet niin että saa aurinkoa talteen. Hyvä suojautumiskeino hintadroppeja vastaan on itä/länsi lappeet, tällöin saat sähköä koko päivän. Eteläsuuntaus antaa eniten kWh, mutta ei sillä mitään tienaa koska päivällä hinta on alimmillaan. Kannattaa tähdätä siihen että sähköä tulee koko päivän, jolloin saa ainakin siirtomaksut kuitattua, ja jos hommaa sähköauton niin iltapäivällä saa töiden jälkeen sähköä sen akkuun.
Ja kuten aikaisemmin sanoin: ota kattomateriaaliksi konesauma, tai lukkoponttikatto. Mihinkään muuhun kattotyyppiin en kyllä laittelisi paneeleita asuintilojen päälle.
Ota vaan se kuutiokone mahdollisimman pienellä älyllä. Lounais-Suomeen et tarvitse mitään esilämmitystä maapiiristä, etkä halua ilmanvaihdon kautta viilennystä, kun parempaan tulokseen pääset rakennusvaiheessa vedetyllä sähkövalmiudella ja sitten KTV:llä avulla ILP:llä. En sano etteikö etulämmitys/viilennys kennolla saa taloa viileäksi, mutta sen verran olen nähnyt solukumieristyksestä huolimatta kondenssivettä tiputtavia härpäkkeitä että itse kallistuisin ILPpiin. Varsinkin kun käyttökulut ovat aurinkopaneeleiden kanssa liki nollaa. Vaikka ei se viilennys kyllä vienyt ennen paneeleitakaan enempää kuin 20€ kesässä.
Aurinkokeräinten ongelma on se että silloin kun niistä saa parhaan hyödyn, ei lämmintä vettä tarvitse mihinkään. Kovasti kehutaan kuinka saadaan tuhansia kilowatteja keräimistä, mutta unohdetaan mainita että suurin osa jäähdytellään harakoille, tai jätetään muuten vain käyttämättä. Jotkut dumppaa ylimäärän maalämpöreikään, mutta tähänkään ei ole tarvetta jos reikä on yhtään sinnepäinkään riittävän syvä.
Suosittelen myös maalämpöreiästä veden ottamista jos se vain suinkin on mahdollista. Ihan mahtavaa kun ilmaista vettä saa rajattomasti, samalla reikä palautuu talvesta ja vielä sitten aurinkopaneelit kuittaavat pumpun sähkönkulutuksen.
Toissavuonna tuli ns. netotus aurinkopaneelisysteemeihin. Tarkoittaa, että kun panelien invertteri jakaa tehot tasan jokaiselle kolmelle vaiheelle, niin ilman netotusta ei saanut aiemmin kaikkea hyödyksi. Netotuksessa jos yksi vaihe ottaa vaikkapa 3 kw tehon ja paneelit tuottaa 1 kw per vaihe, niin sähköyhtiö antaa ilmaiseksi ko. yhteen vaiheeseen 2 kw, kun saa kahdesta joutilaasta vaiheesta takaisin nuo samat 2 kw. Voi olla hankala selittää ja ymmärtää. Mutta tämän muutoksen takia hommasin syksyllä paneelit katolle. Yhteensä 4,3 kwp, josta käytännössä saa maksimissaan jonkin verran vähemmän. Jää nähtäväksi ensi kesänä. Koko systeemi inverttereineen ja asennuksineen maksoi 5000, josta kotitalousvähennys vaikutti n. 1000 euroa, eli netto oli 4000 euroa. Äskettäin ostin myös täyssähköauton, jolla meinaan ajaa aurinkosähköllä lähes koko kesän. VILP ja muut sähkölaitteet pitää ajastaa toimimaan päivällä. Lisäksi kannattaa tehdä sapuskaa pakkaseen aina kun aurinko porottaa.
Olen laskenut alustavasti, että paneeleilla saan ehkä n. 400 euroa säästöä, joka tarkoittaa n. 10% tuottoa sijoitetulle pääomalle. Valmistaja takaa 30 vuoden tuoton paneeleille, joten jäännösarvoa ei kannata huomioida laskelmissa. Paneelit kestää todellisuudessa paljon kauemmin.
Elikkä aurinkokeräimen sijaan kannattaa nykyään laittaa aurinkopaneelit.
Viimeksi muokattu:
salasana
Aktiivinen jäsen
Sellanen hieman omalaatuinen 1,5 / 1-2 krs ja kyllä putket betoniin.
salasana
Aktiivinen jäsen
Ok kiitos, tässä jo muutama komppaili niin mennään varmaan sillä.
Lappeissa huomioitiin jo alkumetreillä suoraan etelään sopiva kaltevuus. Pitää nyt muistaa, että taloa on suunniteltu elokuusta saakka ja kaava, sisätilat ym. vähän oleellisemmat asiat määrittelee pitkälle talon muodon kattoineen. Rakennus tulee kaava-alueelle kaupunkiin, ei pellolle.
Akku on sitä varten, että siihen tuupataan maksimiteholla eteläpaneeleista varaus päivällä jota sitten käytetään tarpeen ja alkukapasiteetin mukaan. Ei ole länsi-itä lappeita vaikka ymmärrän kyllä pointtisi.
Sähköauto on jo. Kiikarissa myös tulevat mahdollisuudet V2H/V2X/V2valitseomasi laturit, auto siihen jo pystyisi.
Tätä oikeastaan odottelen, tai sanotaanko, että odotan sitä ensimmäistä kermankuorintahintaa nähtäväksi ensin:
Latinki11 DC-latauslaite kaksisuuntaiseen lataukseen - InterControl
Latinki11 on 11 kW seinäasenteinen DC-latauslaite V2G/V2H ominaisuudella ja CCS-latausliittimellä kaksisuuntaiseen lataukseen. Lue lisää...
www.intercontrol.fi
Juu kiitos. En nyt kaipaa kuitenkaan rakennusvinkkejä. En ole ensirakentaja.
Lisää rakennusvinkkejä. Kannattaisi nyt ehkä lukea vaikka koko ketju ensin läpi. Talo ei ole mitenkään simppeli muodoiltaan tai sisätiloiltaan. Yksi ILP tohottamassa jäätävää ilmaa olohuoneessa ei auta kiviseinien ja desibeliovien taakse jäävää makuuhuonetta vaan vaatii ehdottomasti makuuhuoneisiin tulon ja poiston jonka kautta hoidetaan viilennys.
Kts. yllä. Ehkä asiantuntevana ymmärtäisit että ILP ollsi huonoin vaihtoehto kaikista jos tietäisit millaisesta talosta on kyse.
Aurinkokeräin ja valmius jää pois, sitä on myös monet jo kompannut. Check.
Jos jotain kasteluvettä tarvitaan niin varmaan otetaan sitten vaikka sadevettä talteen. Muutoin tuo kunnallistekniikka tuo sitä hanasta ihan kohtuuhinnalla.
Eikö se reikä palaudu talvella sen maaviileän avulla vai mihin viitataan?
Viimeksi muokattu:
salasana
Aktiivinen jäsen
Juu eiköhän aurinkosähkö tule joka tapauksessa jossain vaiheessa kun jo niihin tottunut tuolla nykyisellä katolla. Kyse oli aurinkokeräimistä, mutta ne nyt torpattiin aika yksipuolisesti.
pökö
Kaivo jäässä
Eikö ne ala jo lämmittää vettä jo helmi/maaliskuussa kun lämmityskausi on päällä?
Tässä vielä uutena kuvana minkä näytät LVIS suunnittelijalle.
Ja toimeksianto: "Liitä nämä yhteen niin, että kesällä voi pitää märkätilat lämpiminä, ja muita tiloja viilentää. Kanavapatterin läpi maalämpölitku saa pyöriä 365/24, siihen ei tarvitse säätöä. Esilämmitetty vesi MLP:stä viedään erillisvaraajalle ja siitä otetaan myös käyttövesikierto".
Valloxiin voi laittaa tuloilmapyynnöksi 16C ja asetukseen ei tarvitse ikinä koskea. Laite ei sulattele koskaan ja jälkilämmitystä ei tarvi.
Ja toimeksianto: "Liitä nämä yhteen niin, että kesällä voi pitää märkätilat lämpiminä, ja muita tiloja viilentää. Kanavapatterin läpi maalämpölitku saa pyöriä 365/24, siihen ei tarvitse säätöä. Esilämmitetty vesi MLP:stä viedään erillisvaraajalle ja siitä otetaan myös käyttövesikierto".
Valloxiin voi laittaa tuloilmapyynnöksi 16C ja asetukseen ei tarvitse ikinä koskea. Laite ei sulattele koskaan ja jälkilämmitystä ei tarvi.
Ei se kyllä palaudu maaviilennyksellä, ainakaan niin että se mihinkään vaikuttaa käytännössä. Käytön aikana se kyllä buustaa mm käyttöveden teossa kunhan viilennys on napattu ennen MLPtä.
Mieluummin liian syvä kaivo kuin "just riittävä", hyvällä tuurilla pora osuu johonkin vesisuoneen joka vaihtaa vettä kaivossa loputtomiin
Rakenteelliset ratkaisut vaikuttavat hyvinkin paljon jäähdytystarpeeseen. Siitä on omakohtaista kokemusta. Aurinkopaneelien asentaminen laski täällä hiukan jäähdytystarvetta. Kattokonvektori ei ole ollut kesäisin päällä kun muutamina hassuina päivinä.
Jos etelään on auringolle avointa ikkunapintaa 25m2 niin varmasti saa jäähdytellä reilusti. Tuollaiseenkin voi laittaa auringonsuojalasit tms..
Lisäksi lattiamateriaali vaikuttaa. Täällä on laattalaittiaa +100m2 ja myös se tasaa lämpötiloja. Väittäisin että parketin kanssa tilanne olisi hiukan erilainen.
Ja jos sieltä kaivosta meinaa jäähdytellä paljon, niin myös silloin kaivossa on hyvä olla syvyyttä riittävästi vrt pelkkä lämmitystarve vaikka passiivitalossa. Tietty mitä syvempi kaivo on parantaa myös muutenkin koneen hyötysuhdetta lämmityskäytössää niin pitkään kuin tontilla joku vain asuu.
Jos etelään on auringolle avointa ikkunapintaa 25m2 niin varmasti saa jäähdytellä reilusti. Tuollaiseenkin voi laittaa auringonsuojalasit tms..
Lisäksi lattiamateriaali vaikuttaa. Täällä on laattalaittiaa +100m2 ja myös se tasaa lämpötiloja. Väittäisin että parketin kanssa tilanne olisi hiukan erilainen.
Ja jos sieltä kaivosta meinaa jäähdytellä paljon, niin myös silloin kaivossa on hyvä olla syvyyttä riittävästi vrt pelkkä lämmitystarve vaikka passiivitalossa. Tietty mitä syvempi kaivo on parantaa myös muutenkin koneen hyötysuhdetta lämmityskäytössää niin pitkään kuin tontilla joku vain asuu.
Mielestäni ilmanvaihtokoneen hyötysuhdetta ei kannata heikentää pyörittämällä liuosta vuoden ympäriinsä. Vain silloin kun on tarvetta (estää jälkilämmityksen tai sulatuksen tarve). Ja tarvittaessa jäähdytykseen, jos sellaista meinaa.
salasana
Aktiivinen jäsen
Juu näin on. Lämpökuorma huomioitu suunnittelussa erittäin pitkälle. Rakenteet jo itsessään ja sen lisäksi räystäät ym., vaikka on isoa ikkunaa etelään niin ei pääse lämmittämään asuntoa. Sen takia olen lähes varma, että maaviileä riittää aivan mainiosti eikä tarvita mitään rumia seinälaatikoita puhaltamaan kylmää naamaan.
Pidetään kaivon syvyys mielessä!
Sellainen lisäys vielä että keskustele IV-koneen koosta vielä. Johtuen huonekohtaisista tuloista ja poistoista, ilman määrä on aika suuri. Joten saattaa olla että vielä tuosta Vallox 145:stä kannattaa ottaa pykälää suurempi.
Mielestäni ihannetilanteessa IV-kone pyörii siellä 50-60% luokassa normaalitilassa. Tällöin kone on hiljainen ja luultavasti puhaltimetkin kestää pidempään. Ja on aidosti tehostusvaraa jos on tarve.
Ja tämähän on käsitelty jo palstalla. Tuo on totta "insinööripornossa". Mutta jos kaivon syvyydessä on huomioitu esilämmitys/jäähdytys, niin se hyötysuhteen heikkeneminen on aika lailla täysin teoreettista laskelmaa.
Se on erittäin hyvä vain, että raitisilma mikä LTO koneelle tulee on kapeassa rännissä ympäri vuoden lämpötilan suhteen. LTO-koneelle jää silloin hyvin vähän mitään säädettävää, että sisään lähtee sitä ~16C ilmaa. Lisäksi ei tarvitse miettiä miten sitä säätöä päälle ja pois tekisi... sen kuin antaa litkupumpun pyöriä. Tämä on "ekonomin" näkemys.
Viimeksi muokattu:
Mun mielestä harakoille sitä lämpöä ei kannata sieltä kaivosta pumpata. MLP-foorumilla on tullut vastaan niitä jotka ovat saaneet noilla kaivonsa kylmäksi.
Juurinäin. Mitä kylmempää jäteilma on niin sen enemmän siitä otetaan energiaa talteen ja ilmaa tarvitsee lämmittää vähemmän.
Toki kaivon saa kylmäksi jos kanavapatterille ei ole varattu kaivometrejä.
Mutta kannattaako ostaa roottoria jos on hyvä etulämmitin ja hyvä kaivo? Minusta ei. Jäähdytys toiminee kiinteäkennoisella paremmin kun sisäilman kosteus ei palaa kennon kautta takaisin.
Talvella tuosta taas on toki etuakin
pökö
Kaivo jäässä
Ei kosteus palaa roottoristakaan kun se on seis kaivojäähdytyksessä.
Ja sisään tulee sitten vaikka kuinka kylmää ilmaa? Tuo ehdotuksessa oleva CWK 250 on tosi järeä patteri. Se runnoo raitisilman kyllä lähelle litkun lämpöä mikä voi olla epämukavakin kylmää jos LTO ei sitä lämmitä yhtään.
Jäähdytysteho on spekseissä 2-5kW välillä, eli ei ole lelu.
Viimeksi muokattu:
Aurinko Aarne
Aktiivinen jäsen
Alkaa, mutta Jos on aurinkopaneelit niin aivan sama kuitata maalämpöpumpun kulutus niillä.
Mihin tarvitset 300LVV varaajan MLP:n LV lisäksi?
Jos se olisi käyttövettä varten? Muuhun se olisi liian pieni pörssiohjauksella. Silleen se kaiketi oli tuossa Mikin kuvassa?
Heheh, vai käyttövettä varten, ihan uutta...
Oliko tässä nyt erityisen suuri tarve?
MLP:ssä on jo 180L ja tuo lisäLVV oli tulossa LVK korvaajaksi.... 300L on kyllä älyn turhan suuri. Sen takia sitä kannata mitoittaa suureksi että voi hyödyntää spotohjausta (mlp sen lämmittää edullisesti), siitä on vaan haittaakin, sitä hitaampi mitä suurempi ja häviötkin kasvaa.
No se käyttövesikierto!! Ei semmoista tehdä sisäisestä varaajasta tai mistään 10 litran kiposta.
Sitäpaitsi jos on kunnon unelmatalo, niin vettä pitää tulla kuumana kuin Serenan vesipuistossa jos on sille tarve kun teinityttö parantaa sydänsuruja sadevesisuihkun alla. Ei ...ketti mitä sniiduilua jos unelmatalossa on 180l vähän kättä lämpimämpää vettä.
Sitäpaitsi jos on kunnon unelmatalo, niin vettä pitää tulla kuumana kuin Serenan vesipuistossa jos on sille tarve kun teinityttö parantaa sydänsuruja sadevesisuihkun alla. Ei ...ketti mitä sniiduilua jos unelmatalossa on 180l vähän kättä lämpimämpää vettä.
Viimeksi muokattu:
salasana
Aktiivinen jäsen
180L pönttö saadaan kyllä ajoittain aika kylmäksi tässä taloudessa, eli se on liian vähän, mutta olisiko sitten vaikka 100L kaveriksi tarpeeksi - mahdollisesti.Heheh, vai käyttövettä varten, ihan uutta...
Oliko tässä nyt erityisen suuri tarve?
MLP:ssä on jo 180L ja tuo lisäLVV oli tulossa LVK korvaajaksi.... 300L on kyllä älyn turhan suuri. Sen takia sitä kannata mitoittaa suureksi että voi hyödyntää spotohjausta (mlp sen lämmittää edullisesti), siitä on vaan haittaakin, sitä hitaampi mitä suurempi ja häviötkin kasvaa.
Olen alusta saakka tässä varaajakeskustelussa ollut siinä käsityksessä, että vähän ylimitoitettu kannattaa aina, mutta ei sitten olekaan niin?
Mikäli siitä ei ole hyötyä tuollaisessa järjestelmässä kokonaisuutena ihan puhtaasti lämpöenergian varastoinnissa (eli jos unohdetaan spotit) niin sitten pienempää tilalle.
Käyttövesikierto jäänee pois turhana energiasyöppönä mikäli sen onnistuu hoitaa jollain pienellä 10-15L välipöntöllä.
Mitä vähän tutustuin Niben laitteisiin niin sieltä löytyy melkoinen nippu keskenään keskustelevia laitteita aina aurinkopaneeleista varaajiin optimoiden ilmeisesti säästä alkaen kaikkea, mutta toki hintapreemiolla. Akusta se ei taida ehkä mitään ymmärtää.
No ne LVK:t yleensä tehdään pienestä sähkökiposta jos LVK on ja se koitetaan korvata sähkövaraajalla.
Tässähän koko LVK jätetään pois ja se korvataan asiallisen kokoisella LVV varaajalla lauteiden alla tai ainakin jossain kohtaa tuommosta oli aikomus
Viimeksi muokattu:
Joo sama se on missä se lisävaraaja on, mutta jos on hyvä tekninen tila niin miksei sinne ja käyttövesikierto. Tulee joka vesipisteestä kuuma vesi ja heti. Kunnon eristeet putkeen niin ei se niin paljon kuluta.
Ei tässä nyt oltu mitään pakettitaloa tekemässä. Varaajat lauteen alla on mökkitouhua ja grynderi-rivarihommaa.
Ei tässä nyt oltu mitään pakettitaloa tekemässä. Varaajat lauteen alla on mökkitouhua ja grynderi-rivarihommaa.
Tällaisessa talossa, johon joku ehdotteli suoraa sähkölämmitystäkin, ei käyttävesikierto liene niin pahasta. Putket ja eristeet toki maksaa mutta systeemiin voi laittaa älyä niin ettei se hullun lailla pyöritä sitä vettä 24/7 siellä. Kierron häviöt syntyy ajan funktiona. Jos aikaa voi lyhentää niin häviötkin katoaa minimaalisiksi.
Mitkä vesipisteet sitä lämmintä vaativat heti? Esim. suihkun kanssa tuollainen pönttö saattaa aiheuttaa sen, että veden lämpö heilahtelee alussa enemmän kuin suihkun termostaatti ehtii säätämään. Käsienpesualtaassa taas voi olla oikein mainiokin.
Silloin termostaatti on rikki tai huono (Suomessa on vakiotyylinä asentaa suihkutermostaatteja, joiden säätöosat ovat muovia, jotka kuluvat ja on puolestaan vaihdettava muutaman vuoden välein, jotta laite yleensäkään toimii kunnolla).
Käyttövesikierron voi kytkeä vaikka kellolla päälle perheen elämänrytmin mukaan. Silloin kun suurin tarve on, kuumaa vettä tulee heti. Muuna aikana vähän odottamalla.
Tämä "säästö" siis jos pari kWh kulutusta jotain merkkaa, mitä tuo mukavuus maksaa.
Hyvin eristetty tietty tuo pitää olla.
Tämä "säästö" siis jos pari kWh kulutusta jotain merkkaa, mitä tuo mukavuus maksaa.
Hyvin eristetty tietty tuo pitää olla.