Tuhannet vaihtoivat maalämpöön

[sam123]

Vs: Tuhannet vaihtoivat maalämpöön

IVLP on investoinnin mukaanlukien aika 20 V edullisempi kuin maalämpö, mikähän on mennyt pieleen että tilanne on tämä, eli suhde IVLP / maalämpö? Onko loppaus ollut liian voimakas ?

Mikään kopteri ei kestä pihalla 20 vuotta, mikä tarkoittaa että ulkoyksiköitä pitää ostaa kahdesta viiteen.

 

[janti]

Vs: Tuhannet vaihtoivat maalämpöön

Mikään kopteri ei kestä pihalla 20 vuotta, mikä tarkoittaa että ulkoyksiköitä pitää ostaa kahdesta viiteen.

Kestääpäs!
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2323.0

 

[sam123]

Vs: Tuhannet vaihtoivat maalämpöön

Korjataan...yksikään VILP ei kestä 20 vuotta. Sillä kun taotaan käyttövettä 20 asteen pakkasessa niin morjens.

 

[janti]

Vs: Tuhannet vaihtoivat maalämpöön

Korjataan...yksikään VILP ei kestä 20 vuotta. Sillä kun taotaan käyttövettä 20 asteen pakkasessa niin morjens.

Kuinka moni normi VILP tekee käyttöveden pelkällä kompuralla -20C, kyllä useimmissa on käyttöveden vastus priimaus aktivoitunut tuossa vaiheessa. EVI- ja kaskadilaitteet ovat asia erikseen, niillä homma kyllä onnistuu.

Odotellaan rauhassa nyt se 20 vuotta ja katsotaa sitten uudestaan tilannetta.

 

[VesA]

Vs: Tuhannet vaihtoivat maalämpöön

Korjataan...yksikään VILP ei kestä 20 vuotta. Sillä kun taotaan käyttövettä 20 asteen pakkasessa niin morjens.

Eikai tässä lopulta edes ole kyse siitä pakkasajosta.. vaan siitä että suurin osa tavarasta tehdään ihan suunnitellusti kulutustavaroiksi ja kulumaan. Ja aina vaan harvempi tehdään kestämään. Muinoiset, kestävät MLP:t oli tehty pikkupajoissa 'oikeista osista' ( kaupan ja teollisuuden käyttööön tarkoitettua laatua ) eikä tarjolla yksinkertaisesti ole ollut valmistuskustannuksiltaan optimoituja pilipaliosia. Samaan ovat VILPeissä pyrkineet korkeintaan muutamat jo alalta poistuneet ruotsalaiset pienyrittäjät. Nykyään, kunnes jonkun merkin kohdalla toisin osoitetaan, kaikki kuluttajille tehdyt laitteet, myös MLPt, pyritään tekemmän ennenkaikkea halvalla. Mitä isompi konserni sen parempi kustannusseuranta. Toivoa tietysti on että joku puoti haluaisi profiloitua korkean laadun avulla, ehkä Viessmann on vähän oireillut siihen suuntaan.

 

[Både]

Vs: Tuhannet vaihtoivat maalämpöön

Eikai tässä lopulta edes ole kyse siitä pakkasajosta.. vaan siitä että suurin osa tavarasta tehdään ihan suunnitellusti kulutustavaroiksi ja kulumaan. Ja aina vaan harvempi tehdään kestämään. Muinoiset, kestävät MLP:t oli tehty pikkupajoissa 'oikeista osista' ( kaupan ja teollisuuden käyttööön tarkoitettua laatua ) eikä tarjolla yksinkertaisesti ole ollut valmistuskustannuksiltaan optimoituja pilipaliosia. Samaan ovat VILPeissä pyrkineet korkeintaan muutamat jo alalta poistuneet ruotsalaiset pienyrittäjät. Nykyään, kunnes jonkun merkin kohdalla toisin osoitetaan, kaikki kuluttajille tehdyt laitteet, myös MLPt, pyritään tekemmän ennenkaikkea halvalla. Mitä isompi konserni sen parempi kustannusseuranta. Toivoa tietysti on että joku puoti haluaisi profiloitua korkean laadun avulla, ehkä Viessmann on vähän oireillut siihen suuntaan.

Noh..ei nyt ihan niinkään.
Kyllä heidän halvimmat pumput on nimensä mukaisesti tehtykkin halvalla.Lempinimi "IKEA-pumppu" kuvaa aika hyvin..

 

[raksa11]

Vs: Tuhannet vaihtoivat maalämpöön

Kyllä tuollekin jokin hinta on laskettava.
Jos kumpikin kuluttaa yhtä paljon ostoenergiaa, toisessa on investoitu lämpöpumppuun ja toisessa lisäeristyksiin, niin pitää laskea kummankin takaisinmaksuaika.
Näiden erotus on todellinen takaisinmaksuaika.

Vertaillaan sitten, talon koko 130m2 hinnat repäisty taloon.comista jossa ne ovat hieman kalliin puoleisia. Kannattaa myös huomioida ettö enemmän kerralla ostava saa yleensä paremmat hinnat. Eristevahvuudet taitaa mennä vähän yli nykynormeistakin ainakin yläpohjassa.

Alapohjan styroksit 250mm n. 2400eur (vrt. 1960 50mm 480e)

Seinävillat 300mm n.3200eur (vrt.1960 100mm 1066e)

yläpohjan puhallusvilla 95m3 n.3200eur (vrt.1960 13m3 457e)

Seinärunko 300mmx230m=1205e (vrt.1960 100mmx230m=483e)

Eristetty talo 10 005€, ( talo vuodelta 1960 2486€) Eroa tulee siis noin 7500euroa. Toki jotain pientä jäi varmasti huomioimatta, nauloja kuluu paksumpiin tolppiin enempi,ikkunoihin ja oviin menee leveämpiä pielilautoja, jne ja tietysti jos jostain vielä haalisi ikkunat ja ovet vuodelta 1960 jne.
Rakennusmääräykset kuitenkin määräävät rakentamaan eristetyn talon, ei ole mahdollista rakentaa 1960 normeilla.
Myös maalämpöpumpulla varustettu uudisrakennus pitää eristää nykynormeilla.

Työmäärä mitä kasvaneista eristysvahvuuksista tulee on aika olematon, puhallusvillan hinnassa on työ mukana, lattiastyroksin kanssa ei ole paljoa eroa laitatko 50mm levyä vai 100 levyä kerralla, seinärungon osalta tulee varmaan suurin lisääntynyt työmäärä, mutta ammattitimpuripari pystyttää talon puurungon kahdessa päivässä ja siinä ei paljoa ole eroa pistätkö seinään 100 vai 200mm levyä kerralla, joten tuskin puhutaan kovin merkittävästä työmäärästä siinäkään. Pyöristetään siis eroksi vaikka 10 000eur.
Uudisrakennuksen eristäminen on mielestäni varsin halpaa touhua. Nuo eristeet kestää kuitenkin koko talon elinkaaren, pumpulta en odottaisi samaa.

Suuuret rakennusyhtiöt ja toki myös pienet grynderit mainostavat mediassa kovasti kuinka suuri kustannus lisäeristämisestä tai uusista energiamääräyksistä aiheutuu, niissä puheissa on kuitenkin vahva oman edun tavoittelu mukana, ts. helppo repiä lisähintaa.

 

[Adamooppeli]

Vs: Tuhannet vaihtoivat maalämpöön

Seinävillat 300mm n.3200eur (vrt.1960 100mm 1066e)
yläpohjan puhallusvilla 95m3 n.3200eur (vrt.1960 13m3 457e)
Seinärunko 300mmx230m=1205e (vrt.1960 100mmx230m=483e)
Uudisrakennuksen eristäminen on mielestäni varsin halpaa touhua. Nuo eristeet kestää kuitenkin koko talon elinkaaren, pumpulta en odottaisi samaa.

Ei kannata lähteä paukuttelemaan vielä henkseleitä kun rakennuksella on ikää vain vajaa 2 vuotta. Nuo nykyiset 2010 määräykset on voimassa, koska säätäjiltä loppui ymmärrys siitä mitä vaikutuksia lisääntyneillä eristepaksuuksilla on rakennuksen terveyteen ihmisen näkökulmasta pitkällä aikavälillä. Tarkastelitko / pohditko suunnitteluvaiheessa seinärakenteen sisäisen konvektion merkitystä sinun kodissasi.

 

[kaupamees]

Vs: Tuhannet vaihtoivat maalämpöön

Jotain tutkittua konvektiosta.

Konvektion vaikutus

1. Kaikki seinärakenteet toimivat konvektion kannalta turvallisesti, jos

• rakennuksessa on alipaine tai

• rakenteessa on ehjä ilmansulkukerros

2. Sisällä oleva alipaine ei alenna reiällisen seinän kosteuspitoisuuksia merkittävästi paine-erottomaan tilanteeseen verrattuna. Alipaine varmistaa kuitenkin sen, että rakennukseen ei synny ylipainetta.

3. Sisällä oleva ylipaine nostaa reiällisen seinärakenteen tasapainokosteuksia ja lisää rakenteen kondensoitumis- ja homehtumisriskiä.

4. Kosteutta läpäisevässä seinärakenteessa kondensoituminen on mahdollista paine-erosta riippumatta (diffuusio).

5. Höyrynsulullisessa seinärakenteessa kondenssiriski on ainoastaan silloin, jos ylipainetilanteessa rakenteessa on reikiä, jotka ulottuvat koko sisäpinnan läpi.

6. Puukuitueristeen käyttö hidastaa RH -prosenttien nousua ylipainetilanteessa reikien kohdalla, mutta lopulta rakenteen kosteusprosentit vastaavat mineraalivillaseinän arvoja.

7. Reikien ollessa pelkästään ilman-/ höyrynsulun läpi rakenteen RH- prosentit eivät muutu paine-eron vaikutuksesta. Tämä koskee myös sisälevyn kiinnitystä runkopuuhun ilman-/ höyrynsulun läpi.

8. Sisälevyssä ja ilman-/ höyrynsulussa olevat saumat runkopuun kohdalla eivät vaikuta seinärakenteen RH -prosentteihin yli- ja alipainetilanteissa. Ilman-/ höyrynsulun saumaan riittää 200 mm limitys. Saumakohtien teippaus on aina suositeltavaa, mutta runkopuun kohdalla se ei ole välttämätöntä.

 

[raksa11]

Vs: Tuhannet vaihtoivat maalämpöön

koska säätäjiltä loppui ymmärrys siitä mitä vaikutuksia lisääntyneillä eristepaksuuksilla on rakennuksen terveyteen ihmisen näkökulmasta pitkällä aikavälillä. Tarkastelitko / pohditko suunnitteluvaiheessa seinärakenteen sisäisen konvektion merkitystä sinun kodissasi.

Yläpohjissa on käytetty paksuja eristevahvuuksia jo hyvän aikaa jopa joissain harvoissa -70 rakenetuissa on 300mm vahvuuksia yläpohjissa, nyt tuo sama on vain siirretty seinään. 1990 luvulta asti seinärungot ovat olleet 200mm vahvuisia. Mitään eristyksistä johtuvia ongelmia noissa tuon aikakauden taloissa ei ole, ja jos on ne liittyvät poikkeuksetta vuotavaan höyrynsulkuun, eli ilmavuotoon ja siitä johtuvaan rakenteen kylmentymiseen ja kosteuden tiivistymiseen kylmään pintaan sillä kohdalla. Toisinsanoen luotan talon rakenteeseen täysin.
Kesällä kun taloa jäähdytetään sisältä ja ulkona on lämpimämpää ja kosteampaa olisi varmaan teoriassa mahdollista saada seinät kastumaan, mutta tuo 2-7 asteen lämpöero sisäilmassa (ei seinäpinnassa) sitä tuskin saa aikaan. Viisaammat laskekoon, itse en rakennusfysiikasta kuitenkaan hirveästi ymmärrä. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka Jääkaappikylmä olut joka hikoilee ulkona ja sisälläkin, mutta kun otan viileissä (21c) sisätiloissa olleen oluttölkin ja kannan sen pihalle +30c helteeseen ei se hikoile tippaakaan.

 

[tet]

Vs: Tuhannet vaihtoivat maalämpöön

Kesällä kun taloa jäähdytetään sisältä ja ulkona on lämpimämpää ja kosteampaa olisi varmaan teoriassa mahdollista saada seinät kastumaan, mutta tuo 2-7 asteen lämpöero sisäilmassa (ei seinäpinnassa) sitä tuskin saa aikaan. Viisaammat laskekoon, itse en rakennusfysiikasta kuitenkaan hirveästi ymmärrä. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka Jääkaappikylmä olut joka hikoilee ulkona ja sisälläkin, mutta kun otan viileissä (21c) sisätiloissa olleen oluttölkin ja kannan sen pihalle +30c helteeseen ei se hikoile tippaakaan.

Aika harvoin on Suomessa olosuhteita joissa kondensoitumista voisi jäähdytyksen takia tapahtua. Joskus kuitenkin ollaan niillä rajoilla, on ollut hetkiä jolloin kesähelteillä kastepiste on ollut luokkaa 23 C. Sitä en osaa sanoa, pystyykö normaali perus-ilppi noissa olosuhteissa jäähdyttämään talon 23 asteen lämpötilaan. Epäilen.

 

[fraatti]

Vs: Tuhannet vaihtoivat maalämpöön

Meillä MLP-innostus laantui kun naapuriin porattiin ja peruskallio löytyi yli 80 metrin syvyydestä. Muutenkin kun 16000 kWh kok.kulutuksesta (normaalilla elämisellä) alle puolet menee lämpöön ja veteen ei se mitenkään pakota uusimaan systeemiä.
Maalämpö jytkyttää silti mielen syövereissä joten ei sitä koskaan tiedä vaikka se joskus meilläkin olisi.

Piti ihan käydä katsomassa että kuinka kaukaa tuo eräs viesti oli mikä mainittiin toisessa ketjussa.

Kauankos sinulla kesti tästä viestistä että kaivo oli porattu?

 

[pökö]

Joulukuussa 2018 porattiin.

 

[Janos]

Joulukuussa 2018 porattiin.

Kuinka syvältä teillä kallio löytyi?

 

[pökö]

Kuinka syvältä teillä kallio löytyi?

Olisiko tarkka ollut 55 metriä. 50 metrin paikkeilla kuitenkin. 7500e maksoi 180 metriä reikää ja siitä vaakavedot taloon sisälle timanttiporauksineen. Tuosta sitten max kotitalousvähennys myöhemmin pois

 

[fraatti]

Olisiko tarkka ollut 55 metriä. 50 metrin paikkeilla kuitenkin. 7500e maksoi 180 metriä reikää ja siitä vaakavedot taloon sisälle timanttiporauksineen. Tuosta sitten max kotitalousvähennys myöhemmin pois

Kappas, taitaa olla ensimmäinen kerta kun pääsee kysymään joltain että pitääkö GTK:n maanpeiteen paksuus paikkansa. Osuuko tuossa kartta sellaiseen kohtaan että se vastaa tilannetta siellä?

Maanpeitepaksuus löytyy selattavaksi tuolta.

Maankamara

gtkdata.gtk.fi

 

[Espejot]

Kappas, taitaa olla ensimmäinen kerta kun pääsee kysymään joltain että pitääkö GTK:n maanpeiteen paksuus paikkansa. Osuuko tuossa kartta sellaiseen kohtaan että se vastaa tilannetta siellä?

Meillä tehtiin maaperätutkimus paalutusta varten joten hyvin oli tiedossa missä kohtaa kallio tulee vastaan eli 5mm... eli kaivon syvyys 180+5m. Ja kustannus oli 5365,67EUR, kun siitäkin mainittiin. Mitälie metrihinnat tänä päivänä...

Mutta kartta pitää paikansa, talo on 0...1m ja 10...30m rajalla jääden syvemälle puolelle. Kiviaine on rapakivigraniitti.

edit: tietoja korjattu

 

[fraatti]

Meillä tehtiin maaperätutkimus paalutusta varten joten hyvin oli tiedossa missä kohtaa kallio tulee vastaan eli 5mm,,, eli kaivon syvyys 180+5m. Ja kustannus oli 5365,67EUR, kun siitäkin mainittiin. Mitälie metrihinnat tänä päivänä..

Joo, yleensä sitä pintamaata on 0-10m. 0-1 paikkella olevat pystyy arvaaman usein, kun jossain vieressä kallio on näkyvillä.

Harvemmin vain tulee tapauksia vastaan että sitä on selkeästi enemmän. Tuo Porin tapaus taitaa olla joku jääkauden jälkeensä jättämä ura tms...

 

[Espejot]

Katsoin kivilajin... rapakivigraniitti. Kivestä löytyy jonkin verran tutkimusta myös energiakaivojen osalta..."Kymenlaakson rapakivigraniitti on odotetusti haastavin poraustekniikan kannalta"

 

[fraatti]

Katsoin kivilajin... rapakivigraniitti. Kivestä löytyy jonkin verran tutkimusta myös energiakaivojen osalta..."Kymenlaakson rapakivigraniitti on odotetusti haastavin poraustekniikan kannalta"

Se lämmönjohtavuus tuossa on se mielenkiintoisin juttu. Jos pora sattuu osumaan aivan höttöön niin sieltä ei saa lämpöä samalla tavalla ulos.
Tutkin noita joskus 10v sitten.

Kallioperän kivilaatu

Kallioperän kivilaatu

www.maalampofoorumi.fi

 

[Espejot]

Se lämmönjohtavuus tuossa on se mielenkiintoisin juttu. Jos pora sattuu osumaan aivan höttöön niin sieltä ei saa lämpöä samalla tavalla ulos.
Tutkin noita joskus 10v sitten.

Kallioperän kivilaatu

Kallioperän kivilaatu

www.maalampofoorumi.fi

Toi lainaus on keskisyvien porakaivojen tekemisestä ja ja tuotosta ei ole kuulemma dataa. Mutta syvyydet on sitten eri luokkaa...

"Kymenlaakson sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla rakennettavat geoenergian tutkimusympäristöt sijoittuvat eri maaperäalueille. Kymenlaakson rapakivigraniitti on odotetusti haastavin poraustekniikan kannalta, mutta tuottoisin alue energian tuotannolle johtuen korkeammasta seismisyydestä (Uski ym. 2019). Keski-Pohjanmaan alueella maaperänä on kiillegneissi ja pohjois-Pohjanmaalla rapakivigraniitti."

 

[pökö]

Osuuko tuossa kartta sellaiseen kohtaan että se vastaa tilannetta siellä?

Tuo kartta sanoo että 30-50m, eli on se aika liki. Tuosta katselin itsekin kun porausta tilailin.

 

[kotte]

Täällä esimerkiksi peruskallio on useita metrejä pohjaveden pintaa alempana, n. 10 metriä maan pinnasta kaivon kohdalla. Pohjavesi on vastaavasti 5...6 metriä maan pinnasta ja aika lähellä keskimääräistä meriveden pintaa hiukan runsasta 6 metriä maan pinnasta. Tuo oli jo ennakolta tiedossa kaupungin maaperämittaustietojen ja vanhojen rengaskaivojen perusteella.

 

[Lämmitäjä]

Kesällä tehtiin 180 metrin kaivo 8064€ se kuntansi. 27m tuli teräsputke joss kierre ei hitsattu sen osuus 2025 € ja 9 metriä siirtoputkea 279€ mikä sisälsi kaivurityön talon sokkelin viereen. Porarit olivat Sastamalasta. Tiesin jo kun alettiin poraamaan 30m kieppeille pitää laittaa teräsputkea täällää Tammelassa. Elikä 32€ mertri maksoi.

 

[Harrastelija]

Harvemmin vain tulee tapauksia vastaan että sitä on selkeästi enemmän.

Muhokselta Ouluun taitaa olla myös joku ”erikoistapaus”.

 

[RauskiH]

Muhokselta Ouluun taitaa olla myös joku ”erikoistapaus”.

Onhan se erikoistapaus

Muhoksen muodostuma – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

 

[janti]

Onhan se erikoistapaus

Lisää "erikoistaupauksia"

Salpausselät – Wikipedia

fi.wikipedia.org

"Toisella Salpausselällä Vääksyn Aurinkovuoren kohdalla kallioperän päällä on harvinaisen paksulti maa-ainesta, jopa 130 metriä soraa ja hiekkaa. Suomessa maapeitteen keskipaksuus on vain alle 10 metriä."

Salpausselät ja harjut - Salpausselkä Geopark - VisitLahti

Jääkauden jälkeensä jättämät Salpausselät sekä suppakuopat, jyrkät rinteet ja muinaisrannat muodostavat kokonaisuuden, joka on näyttävimmillään Päijät-Hämeessä.

visitlahti.fi