Kaukolämmön pientuotanto ja muu vapaa reservimarkkinatuoteideointi

[anders]

Tuo on yksi tekijä, mikä lisää asian mielenkiintoisuutta: verottajalle annetaan taas yksi vipupiste, mihin on ja saattaa olla myös itselleen voittoisasti mahdollista tarttua jälkikäteen (kun sillä on omasta takaa lakiasiantuntemusta alueella, missä mikään ei ole ennakkotapauksenluonteisesta asiayhteydestä johtuen ennakolta selvää).

Ja toisinpäin myös: mikäli verottaja tämän järjestelyn hyväksyy, niin mikä on minimijärjestely, jolla saman hyödyn voi järjestää ja realisoida?

Riittääkö 1Wh akku verottomaksi sähkövarastoksi? Syntyykö uusi termi, energiapesu, kun sähkön alkuperää pyritään häivyttämään teknisin/yritysjärjestelyin?

Itseäni kiinnostaa myös aspekti kaukolämmön pienmyymisestä, voiko tästä todella rakentaa ikiliikkuvan raha-automaatin?

 

[anders]

Setelipainosta:

Tänään sää on ainakin täällä tuossa muutamassa asteessa. VILP.llä saisi (helposti) tuotettua sanotaan kolmosen COP:lla kaukolämpöä. Fortum maksaa siitä listahinnan, jossa myynnistä saa helposti reilusti yli 50% katteen ostoenergiahinnalla 4c/kWh - Itse en yrittäjänä kovin montaa tavaraa myy tuota paremmalla katteella, pl oma työ.

Avoin kaukolämpö ostohinnat | Fortum

Syntyykö kiinteistössäsi tai yrityksesi tuotantoprosessissa enemmänkin lämpöä, joka jää hyödyntämättä? Hyödynnä lämpösi ja myy sitä meille! Tältä sivulta löydät ostohinnat ja lisätietoa hintaan vaikuttavista tekijöistä.

www.fortum.fi

63A sulakkeilla saisi tienattua parikymppiä päivässä, tonnin parissa kuukaudessa, näillä keleillä - ja tällaista keliä on meillä kuukausikaupalla joka vuosi. Pakkasen kiristyessä COP laskee, mutta samalla korvaus nousee. Toki tuntimittaus huomioiden aivan kylmimmillä keleillä kannattaisi jo lämpöä ehkä hieman puskuroida myyntiin, niin saisi yöllä kylminpään aikaan lisäkorvauksen, mutta kannattaneeko vaiva.

Kyllä tuolla pullojen keräyksen tai marjojen myynnin voittaa, eikä vaadi vaivaa. Ja liittymä voisi olla koko ajan 100% kuormalla, kuormantasauksella sitten lähinnä vähentäisi tuotantoa oman tarpeen verran.

edit. jos on kaukolämpö, tuonne kannattaisi PV ylituotanto pukata aina kun pörssisähkö alle minimihinnan, kesälläkin, varsinkin kun silloin VILP cop kohdallaan. Pl. TV tapaus, jossa kannattaa säilöä pankkiin lähes aina.

 

[bungle]

Jos tähän joku esimerkki energia-alalta pitää esittää niin eipä tuota Olkiluoto 3:stakaan saatu maaliin ihan luvatussa ajassa. Käytiinköhän siitä samanlainen keskustelu, jossa osoitettiin ettei se voi millään olla kannattava tai edes valmistua koskaan?

WinCapitasta taidettiin käydä. Ja lienee edelleen ihmisiä, jotka uskovat siihen.

 

[anders]

WinCapitasta taidettiin käydä. Ja lienee edelleen ihmisiä, jotka uskovat siihen.

Mieleen tulee myös maailmalta mm. Theronos.

Siinä oli paljon samaa, haluttiin uskoa että uusi tekniikka voi mullistaa jähmeää, monopistunutta alaa ja parantaa yleistä hyvinvointia. Ylipäätänsä haluttiin uskoa. Ongelma oli siinä(kin) hiekkaranta korttitalon alla.

Tätä päivää monessa AI-lafkassa on vähän samaa, vaikkeivat nyt ihan täyshuijauksia olisikaan. Joka tapauksessa odotukset näissäkään eivät usein pohjaudu realismiin.

Tai energia-alalta:

The $9 Million Renewable Energy Ponzi Scheme | Federal Bureau of Investigation

When Ray Brewer was looking to make a ton of money, he tapped into the renewable energy industry, stealing almost $9 million from investors by claiming to build anaerobic digesters on dairies in California and Idaho.

www.fbi.gov

 

[kotte]

edit. jos on kaukolämpö, tuonne kannattaisi PV ylituotanto pukata aina kun pörssisähkö alle minimihinnan, kesälläkin, varsinkin kun silloin VILP cop kohdallaan. Pl. TV tapaus, jossa kannattaa säilöä pankkiin lähes aina.

Tuossa on ainoa mutta, että kaukolämpö on kesällä halpaa ja korvaus myydystä lämmöstä sitäkin olemattomampi juuri tuolloin. Toki mahdollinen aurinkopaneeleiden ylituotanto voisi kannattaa myydä tuonne, koska korvaus voi verkkoon myynnistä olla jopa tappiollinen.
Oman tuulivoimalan tuotannon myynti talvikuukausina olisi hyvinkin kannattavaa, jos tuollainen olisi käytettävissä hyvällä sijaintipaikalla.

 

[anders]

Tuossa on ainoa mutta, että kaukolämpö on kesällä halpaa ja korvaus myydystä lämmöstä sitäkin olemattomampi juuri tuolloin. Toki mahdollinen aurinkopaneeleiden ylituotanto voisi kannattaa myydä tuonne, koska korvaus voi verkkoon myynnistä olla jopa tappiollinen.
Oman tuulivoimalan tuotannon myynti talvikuukausina olisi hyvinkin kannattavaa, jos tuollainen olisi käytettävissä hyvällä sijaintipaikalla.

Onhan tuo kuitenkin 1.3/1.75c / kWh.

Kyllä siitä jonkun tilin tekee, jos copin saa kaukolämmön lämpötila huomioiden jonnekin suht hyvään lukemaan, jos vaihtoehtona on antaa ilmaiseksi tai tappiolla myyntiin. Saa ainakin "takuuhinnan" kaikelle tuotetulle sähkölle.

 

[kotte]

Kyllä siitä jonkun tilin tekee, jos copin saa kaukolämmön lämpötila huomioiden jonnekin suht hyvään lukemaan, jos vaihtoehtona on antaa ilmaiseksi tai tappiolla myyntiin. Saa ainakin "takuuhinnan" kaikelle tuotetulle sähkölle.

Tuosta tietenkin joutuu maksamaan tuloveroa, mutta jos perustaa toiminimen eikä hanki avustuksia tai yksityisen verotukia, voisi jopa vähentää paneeleiden ja muiden laitteiden kustannuksia veroista asennuksineen. Voisihan tuo kesäaikaankin tosiaan tarjota jonkinlaisia ansaintamahdollisuuksia, jos mittakaava on riittävä. Varmaan tuossa joutuu satsaamaan myös lisälaitteistoon kuten pumppuihin ja vastaaviin (mutta suoralla sähköllä toteutettuna lisälaitteisto ei välttämättä ole järin kallis).

 

[pamppu]

Kerro nyt vain keskenään 70% (elektrolyysin hyötysuhde) ja 60% (nykyisten yleisten ilmaa hapettimena käyttävien polttokennojen käytännön hyötysuhde). Tulon voi vielä kertoa vedyn varastoinnin hyötysuhteella (välillä 70% ... yli 90% riippuen siitä, säilytetäänkö nesteytettynä vai kaasuna). Perusfysiikkaa on vaikea muuttaa.

Suoraan sanoen, melkein mikä tahansa ehdotettu keino varastoida sähköä on energiatehokkaampi (ja halvempi) kuin energian säilöminen vedyn muodossa. Vety on myös niin tilaa vievää kaasuna ja sen säilömiseen vaadittava energiahukka niin suuri, että vety tyypillisesti kannattaisi käyttää helpommin varastoitavan polttoaineen kemialliseen synteesiin (esimerkkeinä metanoli ja metaani, varauksin ammoniakki) kuin varastoida paikassa, missä ei ole suotuisia geologisia edellytyksiä varastointiin kaasumuodossa (kuten ei ole Suomessa).

Jos päästötöntä sähköä joinakin aikoina on liiaksi (tuulivoiman takia), niin silloin mikä tahansa huonokin hyötysuhde tuottaa edelleen edes jotain päästöttömästi. Parempi se kuin esimerkiksi jarruttaa tuulivoimalat seisahduksiin. Mutta se tarttis tosiaan muokata samantien joksikin käyttökelpoiseksi polttoaineeksi kohteisiin, jossa ei vielä akuilla pärjätä. Esim. lentokoneet ja raskaassa vedossa olevat työkoneet. Ne helpot kohteet (henkilöautot vaikka) pitäisi hoitaa akkujen paremmalla hyötysuhteella ja säästää vetypohjaiset synteettiset polttoaineet niihin vaikeisiin.

Tästä syystä itseäni korpeaa nuo isot sähkökattilat. Kehityspanoksia pitäisi laittaa järkevään käyttöön, ei pöllöilyyn.

 

[kotte]

Tästä syystä itseäni korpeaa nuo isot sähkökattilat. Kehityspanoksia pitäisi laittaa järkevään käyttöön, ei pöllöilyyn.

Noiden käytönhän on ennustettu vähenevän muutaman vuoden päästä ja halpoina vehkeinä ne ovat erittäin perusteltuja nappaamaan myrskytuulten aikainen poikkeuksellinen ylituotanto samoin kuin lisääntyvien aurinkopaneeleiden ylimääräinen sähkö kesäkaudella iltapäivisin. Nuo ovat suhteessa niin edullisia rakentaa juuri sinne, minne niitä on pystytetty, ettei voi kuvitella mitään vedyntuotannon kaltaisten melko investointipainotteisten käyttökohteiden mitoitusta moisten tuotantopiikkien varalta, vaan sähkölle ei olisi mitään käyttöä ja tuulivoimaloiden tehoa täytyisi rajoittaa (entistä enemmän) noissa tilanteissa.

Se, että sähkölle löytyy jonkinlaista käyttöä myös moisissa sääoloissa on kaikkien sähkön käyttäjien etua sähköntuottajien ohella, sillä hinta on joka tapauksessa tuollaisessa tilanteessa halpa, mutta kun tuotannolle on kuitenkin jonkinalaista markkinaa, kannattaa investoida suurempaan tuotantokapasiteettiin. Tuon puolestaan on olennaista, jotta kannattaa investoida investointivaltaisempiin kulutusjoustokohteisiin kuten juuri vetyelektrolyysilaitteisiin ja vastaaviin (jotka muuten tuottavat myös lämmitykseen soveltuvaa hukkalämpöä silloin, kun sähkökattiloiden käytölle ei ole tarvetta). Se osaltaan myös tukee ydinvoimaloiden tuottaman sähkön pysymistä kilpailukykyisenä pitempään ja tarjoaa mahdollisuuksia myös akku- ja muille sähkövarastoille energiavarastoiksi (pelkän säädön ohella) suuremman keskimääräisen tuottokapasiteetin takia (sähkövarastotkin tuottavat teknologiasta riippuen hukkalämpöä lämmityskäyttöön). Sähkön hinnan tasaantuminen on hyödyllistä kaikille muille paitsi spekulanteille, joiden vottomahdollisuudet vähenevät.

Sähköjärjestelmä ei ole enää joko tai vaan sekä että ja on perusteltua mennä entistä pitemmälle tuohon suuntaan.

Jos jokin pon Suomessa hölmöä, niin rakennusten lämmitys sähköllä ilman, että lämpöä varastoidaan johonkin puhumattakaan siitä, että sähköä käytetään vain sen perusteella, mitä ulkoilman lämpötila lämmitystarpeeksi sanelee. Mitään ongelmia ei olisi, jos tuosta päästäisiin eroon.

 

[korsteeni]

ei kauaa kun täälläkin palstoilla hehkuettiin suoraa käyttövedern lämmitystä, siis suoraan hanasta ilman minkäänlaista varaajaa
nyt on sitten niitä tulistusvaraajia, elikkä ilman varaajaa ei pärjää
lämityksen suhteen on kekesitty uutuus , lämpöakku, mikä on lämminvesivaraaja joita ainakain täällä meilläpäin on ollut käytössä joka talossa - 60 luvulta saakka joista 2000 luvulla luovuttiin ja nyt taasen "kova sana" pärssisähkön aikakautena

olen harkinnut vilpppiä loppuelämän viimeisiksi päiviksi mutta ihan päässälaskun perusteella pääsen pärssisähköllä ja varaajalla samalle levelille energiakuluissa ilman ongelmia

 

[HiTec]

lämityksen suhteen on kekesitty uutuus , lämpöakku, mikä on lämminvesivaraaja joita ainakain täällä meilläpäin on ollut käytössä joka talossa - 60 luvulta saakka joista 2000 luvulla luovuttiin ja nyt taasen "kova sana" pärssisähkön aikakautena

Lämpöakku lienee se paras kuvaamaan tuota meidänkin PILP:n yhteydessä olevaa pientä 250 litraista vesipurkkia. Siellä se 53...55 asteinen vesi olla möllöttää paineistettuna patteriverkon paineeseen, mutta mihinkään se ei vetenä osallistu. Lämmin käyttövesi tulee kaupungin vesijohdosta tuon purkin sisällä olevaan kierukkaan ja sieltä suoraan käyttöön. On niin /c oleva keksintö ettei mitään rajaa! Lämmin vesi loppuu justiinsa kun eihän toi ressukka kykene sitä jääkylmää vettä lämmittämään kovin nopeasti jos purkin lämpö vähäkään tuosta tipahtaa

 

[Arisoft]

olen harkinnut vilpppiä loppuelämän viimeisiksi päiviksi mutta ihan päässälaskun perusteella pääsen pärssisähköllä ja varaajalla samalle levelille energiakuluissa ilman ongelmia

Kaikki riippuu siitä mikä on investoinnin kuoletusaika. Jos laittaisit varaajaan lisäksi VILPin, joka maksaa vain vähän. Niin maksaisiko se itsensä jo ensimmäisenä käyttövuotena? Jos maksaisi niin olisiko jokin syy olla laittamatta?

 

[korsteeni]

Lämpöakku lienee se paras kuvaamaan tuota meidänkin PILP:n yhteydessä olevaa pientä 250 litraista vesipurkkia. ................

akku, akkumulator
siinä on kaksi napaa, + ja miinus-, vesivaraajassa ei ole
puhelimessa on akku, mutta ei lämminvesivaraajaa
autossa on akku, olisko polttiksen syyläri sitten enempi akku ja se ?akku sitten vesivaraaja
otsalampussa on ladattavat paristot joissa lukee akku, otsassa on sitten vesi siellä sisäpuolella

vaikka näin kirjaviisaat koulutetut nimeää lämminvesivaraan akuksi se on väärin, täysin harhaanjohtavaa
ihmettelen

 

[Arisoft]

vaikka näin kirjaviisaat koulutetut nimeää lämminvesivaraan akuksi se on väärin, täysin harhaanjohtavaa
ihmettelen

Wikipediasta: "Akku-sanaa voidaan käyttää myös energian säilömisestä paineeseen esimerkiksi paineakkuun tai muulla tavalla, esimerkiksi vauhtipyörään." Sanan alkuperä "Accumulator" selitetään vieraalla kielellä näin: "An accumulator is an energy storage device: a device which accepts energy, stores energy, and releases energy as needed."

 

[Lappanen]

vaikka näin kirjaviisaat koulutetut nimeää lämminvesivaraan akuksi se on väärin, täysin harhaanjohtavaa
ihmettelen

Mikäs se sellainen lämpöakku sitten on? Onko siellä sähköakku joka syöttää vastuksia, vai miten se toimii?

Esim. Jäspillä on tuollainen harhaanjohtava lämpöakku, jota joku voisi kai kutsua lämminvesivaraajaksikin

https://jaspi.fi/wp-content/uploads/2016/12/Jaspi_Lampoakku_0913_web.pdf

 

[kotte]

akku, akkumulator
siinä on kaksi napaa, + ja miinus-, vesivaraajassa ei ole
puhelimessa on akku, mutta ei lämminvesivaraajaa
autossa on akku, olisko polttiksen syyläri sitten enempi akku ja se ?akku sitten vesivaraaja
otsalampussa on ladattavat paristot joissa lukee akku, otsassa on sitten vesi siellä sisäpuolella

vaikka näin kirjaviisaat koulutetut nimeää lämminvesivaraan akuksi se on väärin, täysin harhaanjohtavaa
ihmettelen

Lämpöakkumulaattorissa, jollaist käytetään esim. lämmitysveden kuten kaukolämmön varastointiin kuumaan veteen muuten on kaksi "napaa": kuuma ja kylmä putkiyhde. Lämpö syötetään kuumasta haarasta (yleensä ylhäällä) varattessa ja puretaan toisin päin samasta haarasta. Alempi kylmä haara balansoi virtaaman.

Ilmastoinnin kylmäakuissa roolit ovat toisin päin, mutta periaate sama. Höyry- ja paineilmaakkumulaattoreissa ei tarvita kuin yksi putki, koska toisin kuin sähköakuissa, akku pystyy nyt varastoimaan myös materiaalia osana energian varastointia. Sähköakuissa tämä ei ole mahdollista, koska sähkökenttä kasvaa vähäiselläkin varauksenkuljettajien ylimäärällä hallitsemattomaksi.

 

[korsteeni]

Lämpöakkumulaattorissa, jollaist käytetään esim. lämmitysveden kuten kaukolämmön varastointiin kuumaan veteen muuten on kaksi "napaa": kuuma ja kylmä putkiyhde. Lämpö syötetään kuumasta haarasta (yleensä ylhäällä) varattessa ja puretaan toisin päin samasta haarasta. Alempi kylmä haara balansoi virtaaman.

Ilmastoinnin kylmäakuissa roolit ovat toisin päin, mutta periaate sama. Höyry- ja paineilmaakkumulaattoreissa ei tarvita kuin yksi putki, koska toisin kuin sähköakuissa, akku pystyy nyt varastoimaan myös materiaalia osana energian varastointia. Sähköakuissa tämä ei ole mahdollista, koska sähkökenttä kasvaa vähäiselläkin varauksenkuljettajien ylimäärällä hallitsemattomaksi.

jäi minulta oleellinen pois
akussa on kaksi napaa, mutta akussa on myös virtaa, se juurikin nimikkeenä erottaa nämä

noille vesivaraajille on myös ihan oma nimikkeensä, käytetään boiler, boileri joka ei sekoita asioita

niin minulla on myös käytännon kokemusta näistä, on 4 kuution lämminvesivaraaja tai boileri ja 2 lfp akkua ja 4 agm akkua sekä 4 cml akkua
kyllä ne on ihan eri asioita
mille kuulostaisi 4 kuution AKVA akku ja 200ah LFP varaaja

 

[korsteeni]

Wikipediasta: "Akku-sanaa voidaan käyttää myös energian säilömisestä paineeseen esimerkiksi paineakkuun tai muulla tavalla, esimerkiksi vauhtipyörään." Sanan alkuperä "Accumulator" selitetään vieraalla kielellä näin: "An accumulator is an energy storage device: a device which accepts energy, stores energy, and releases energy as needed."

kyllä sitä sanaa voi käyttää, mutta se on sairaan väärin terveeltä
tuossahan juurikin todetaan että akku on energiavarasto, varasto on ihan ok lv varaasta puhuttaessa, ei mittää epäselvää
akku on taasen tasmätarkoitukseltaan virtavarasto 12v akku eikä satu puhuttaessa lämmön varastoinnista 4 kuution akku

 

[kotte]

akussa on kaksi napaa, mutta akussa on myös virtaa, se juurikin nimikkeenä erottaa nämä

noille vesivaraajille on myös ihan oma nimikkeensä, käytetään boiler, boileri joka ei sekoita asioita

Kaukolämpöakku eivätkä nuo muutkaan mainitut ole boilereita, vaan energiavarastoja kuten sähkökemialliset akutkin. Näissä "kerettiläisakuissahan" virtaa sisään ja ulos massaa, eli elektronien, neutronien ja protonien eri kombinaatioita. Sähkökemiallisisssa akuissa virtaa vain elektroneja noiden muiden alkeishiukkaskombinaatioiden ympärillä.

Accumulaattorin voi suomentaa tarkemmalla sananmukaisella käännöksellä vaikkapa varastoijaksi. Englanniksi "accumulator" tarkoittaa mitä tahansa vehjettä, joka varastoi energiaa muodossa tai toisessa so. energiavarastoa, https://en.wikipedia.org/wiki/Accumulator_(energy). Sinun käyttämääsi akkukäsitettä kutsutaan termillä reghargeable battery ("ladattava paristo").

 

[Kamis]

Mikroprosessoreissa accumulaattoriin säilötään lukuja, sellainen on niin VIC20:n 6502:ssa kuin ESP32:ssa.

 

[HiTec]

Kaukolämpöakku eivätkä nuo muutkaan mainitut ole boilereita, vaan energiavarastoja kuten sähkökemialliset akutkin.

Niin no boilerihan itse lämmittää sen vetensä esim. sähkövastuksella, varasto ei näin tee, kuten ei tee esim. tuo meidän naapuriin jyrsittävä luolastokaan tuossa kivenheiton päässä

Varanto eli lämmön kausivarasto | Vantaan Energia

Varanto eli lämmön kausivarasto

www.vantaanenergia.fi

 

[anders]

ei kauaa kun täälläkin palstoilla hehkuettiin suoraa käyttövedern lämmitystä, siis suoraan hanasta ilman minkäänlaista varaajaa

Liittymättä mihinkään muuhun, veikkaan muuten että nämä yleistyvät akkujen kanssa.

Suoralämmitin on mainio keksintö monesta syystä, mutta sen täytyy olla riittävän eli todella tehokas. Silloin vesi kuumennetaan oikeasti kunnolla tasaisen kuumaksi hetkessä kunnon virtauksella ja sekoittamalla säädetään oikeaan lämpöön.

Tämä vaatii sellaisia hetkellisiä tehoja, että ilman akkua ei monessa liittymässä ole mahdollista.

Nämä toimisivat myös suoraan DC:llä, sellaisenaan. Ehkä PWM-ohjattuna tehonsäätö?

 

[anders]

Accumulaattorin voi suomentaa tarkemmalla sananmukaisella käännöksellä vaikkapa varastoijaksi. Englanniksi "accumulator" tarkoittaa mitä tahansa vehjettä, joka varastoi energiaa

Eikä edes energiaa, vaan mitä tahansa.

Termi on käytössä ainakin tietotekniikassa, taloustieteessä ja vedonlyönnissä, energian lisäksi. Varmasti muuallakin.

 

[Arisoft]

Liittymättä mihinkään muuhun, veikkaan muuten että nämä yleistyvät akkujen kanssa.

Niin muuten onkin... tai variaatio, sellaisessa laitteessa voisi olla "pieni" akku itsessäänkin, jos se on vain pitkän kuumavesiputken päässä toimiva "termostaatti". Heti tulisi kuumaa ja tasalämpöistä.

 

[anders]

Niin muuten onkin... tai variaatio, sellaisessa laitteessa voisi olla "pieni" akku itsessäänkin, jos se on vain pitkän kuumavesiputken päässä toimiva "termostaatti". Heti tulisi kuumaa ja tasalämpöistä.

Aivan pieni akku ei voi olla.

Kunnollisen lämmityksen aikaansaaminen vaatii suuruusluokkaa 10Wh sekunnissa. Se on pieni akku per sekunti.

Isosta akusta sen sijaan energiaa riittää vaikka pidempään suihkuun.

TV voisi ottaa mainoslauseeksi "riittää kolmen tunnin suihkuun".

 

[kotte]

Jo kymmenen litran käyttövesivaraaja varaa lämpöenergiaa luokkaa 0,5kWh:n edestä. Lämpöhäviöt toki ovat melkoiset pitkän päälle, mutta kyllä suoralämmittimet ovat akkukäyttöisinäkin todella kovan paikan edessä tarvittavan tehon puolesta, kun jopa kymmenien sekuntien aikana tarvitaan koko muutaman kilon painoisen (Li-Ion) akun koko energiasisältö käyttöön, jotta saadaan vastaava suorituskyky.

 

[pamppu]

Jos se suihkuvirtaus on 12 litraa/min ja nosto vajaasta kympistä suihkulämpimäksi 40 asteiseksi, niin teho on 25-30kW hehtaarilla.

Yhtälö toimii vielä paremmin jos on esilämmitys lämmitysverkosta, koska silloin lähtölämpö on 20-35 astetta ja tehon tarve 10kW luokkaa.

Eli se akku pitäisi olla samaa kokoluokkaa kuin tommonen 300 litran varaaja, 10-20kWh. Sellaiset taitaa arkipäiväistyä tulevaisuudessa, joten voi siinä noinkin käydä. Ei se akki ihan siinä lämmittimessä ole, mutta kiinteistöakku kyllä.

 

[anders]

Jos se suihkuvirtaus on 12 litraa/min ja nosto vajaasta kympistä suihkulämpimäksi 40 asteiseksi, niin teho on 25-30kW hehtaarilla.

Yhtälö toimii vielä paremmin jos on esilämmitys lämmitysverkosta, koska silloin lähtölämpö on 20-35 astetta ja tehon tarve 10kW luokkaa.

Tuolle hehtaarille teho osuu juurikin - eikä ole juuri mitään ottaa hetkellisesti kiinteistöakusta, varsinkin jos otetaan suoraan DC:nä, ilman invertterin kuormittamista. Sama koskee muitakin isoja kuormia, sähkökiuas ei välitä meneekö sinne AC:ta vai PWM-pätkittyä DC:tä.

Esilämmitys vie ison osan eduista. Silloin tarvitaan kahdet putkistot ja huolehtia legionellasta jne. Virtauslämmitys saisi optimaalisesti olla suoraan kylmästä vedestä -> 60C ja siitä sekoituksella sopivaksi.

edit. jos akkujännite on (riittävän) korkea, eivät kaapelipaksuudetkaan tule ongelmaksi. 10mm2 alumiinikaapeli riittäisi todennäköisesti, pahimmillaan 16mm2 - ja DC:nä 100% poikkipinnasta on käytössä. Sellaista on huomattavan vaivaton vedellä vs. lämminvesiputkistot. Useimmat tavalliset kaapelit ovat suoraan speksattu akkujen käyttämille jännitteille sellaisenaan.

 

[Mikkolan]

Pitänee perustaa uusi ketju: "Turhaa turinaa erilaisista akuista"

Niin, mullakin on korvien välissä semmonen muistiakku. Korvista tuli mieleen, eräs sen toiminta tapa on toisesta sisään ja toisesta ulos. Eli 40 C asteiseen varaaj... lämpöakkuun ei voi ladata 20 C asteista lämpöä. Muistiakun liika lataaminen johtaa paineventtiilin avautumiseen ja ulos tulee aivopieruja.
Muistiakun häviöt tuntuu kasvavan iän myötä, minkähänlaiset eristeet siinä on? Voi toki olla että se on niin täynnä ettei enää lisää mahdu tai sitten se on niin täynnä ( niin kuin mun paja ) ettei sieltä haettua asiaa löydy vaikka se on taatusti siellä.
Jos joku haluaa tutustua roina-akkuun niin voin esitellä pajaani. Siinäkin tavan akun ominaisuudet: häviöitä tapahtuu, täyteen varattuna ei enempää voi ladata ja eristeet puuttuu jne.
Pihalla on jäteakku, se latautuu pikkuhiljaa ja purkautuu kerran kuussa Remeon autoon. Ainoa akku, jossa ei ole häviöitä.
Perstaskussa on raha-akku, sen häviöt tuppaa olemaan isommat kuin lataus. Ylipaineventtiiliä siinä ei ole ja kapasiteetti on ääretön.

Aina se hiukka naurattaa kun akku mainitaan muussa yhteydessä kuin sähkön varaamiseen yhteydessä.

 

[kotte]

Aina se hiukka naurattaa kun akku mainitaan muussa yhteydessä kuin sähkön varaamiseen yhteydessä.

Lainaus suomenkielisestä Wikipediast: Akku (alun perin akkumulaattori < lat. accumulare "kasata") on laite, joka varastoi sähköenergiaa sähkökemiallisessa muodossa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Akku.

Vastaava lainaus englanninkielisestä Wikipediasta, https://en.wikipedia.org/wiki/Accumulator:

Accumulator may refer to:

• Accumulator (bet), a parlay bet
• Accumulator (computing), in a CPU, a processor register for storing intermediate results
• Accumulator (computer vision), discrete cell structure to count votes, standard component of the Hough transform
• Accumulator (cryptography), a value, determined by a set of values, that allows one to verify if any one of the original values is a member of the set
• Accumulator (energy), an apparatus for storing energy or power
  
  • Capacitor, in electrical engineering, also known by the obsolete term accumulator
  • Electrochemical cell, a cell that stores electrical energy, typically used in rechargeable batteries
  • Hydraulic accumulator, an energy storage device using hydraulic fluid under pressure
  • Thermal accumulator, a device or system that provides thermal energy storage as from concentrated solar power and storage heaters or heat banks in buildings
• Accumulator (structured product), a financial contract used by clients (usually individuals) to accumulate stock positions over time
• Accumulator 1, a Czech film
• Dynamic accumulator, a plant that mines nutrients from the soil through its roots

... Se, että Suomessa lainataan tunnettuja sivistyssanoja ja sitten keskitään niille omia rajoittavia häkkejä, irroitetaan ne vanhasta yleismaailmallisesta sivistysperinteestä ja asiaa jopa oikein ruvetaan hehkuttelemaan, ei mielestäni ole naureskelun, vaan surkuttelun aihe.

 

[anders]

... Se, että Suomessa lainataan tunnettuja sivistyssanoja ja sitten keskitään niille omia rajoittavia häkkejä, irroitetaan ne vanhasta yleismaailmallisesta sivistysperinteestä ja asiaa jopa oikein ruvetaan hehkuttelemaan, ei mielestäni ole naureskelun, vaan surkuttelun aihe.

Wikipedian määritelmä ei onneksi ole mikään virallinen totuus - akku tarkoittaa sanana vakiintuneesti paljon muutakin.

Esimerkkinä nyt vaikka mainittu paineakku.

tai

Lämpöakku lämmittää koteja talvella | Oulun Energia

Lämpöakkua käytetään lämmittämään kaukolämpöputkistossa kiertävää vettä silloin, kun kaukolämpöä käytetään paljon, eli käytännössä pakkasjaksoilla

www.oulunenergia.fi

 

[kotte]

Wikipedian määritelmä ei onneksi ole mikään virallinen totuus - akku tarkoittaa sanana vakiintuneesti paljon muutakin.

Itse en kritisoisi tässä suomalaista Wikipediaa, sehän vain kuvastaa suomalaista rajoittunutta ajattelua ja muusta maailmasta irrallaan tapahtunutta terminologista kehitystä. Sen sijaan suomalaiset voisivat mennä asiassa itseensä ja hyväksyä sen, että suomalainen terminologia sanan "akku" rajoittuneesta merkityksestä nyt vain sattuu olemaan eräänlainen työtapaturma, kun ruvetaan karsinoimaan yleisiä käsitteitä paikalisen tilastollisen ilmenemän mukaan. Kielenhuollossa on etenkin aikaisemmin ollut paljonkin moista asennetta, joka kehityksen kehityttyä on sitten johtanut suorastaan naurettaviin käsiteristiriitoihin kansainvälisen kontekstin seurannaisvaikutuksena.

 

[Mikkolan]

Lainaus suomenkielisestä Wikipediast: Akku (alun perin akkumulaattori < lat. accumulare "kasata") on laite, joka varastoi sähköenergiaa sähkökemiallisessa muodossa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Akku.

Vastaava lainaus englanninkielisestä Wikipediasta, https://en.wikipedia.org/wiki/Accumulator:

Accumulator may refer to:

• Accumulator (bet), a parlay bet
• Accumulator (computing), in a CPU, a processor register for storing intermediate results
• Accumulator (computer vision), discrete cell structure to count votes, standard component of the Hough transform
• Accumulator (cryptography), a value, determined by a set of values, that allows one to verify if any one of the original values is a member of the set
• Accumulator (energy), an apparatus for storing energy or power
  
  • Capacitor, in electrical engineering, also known by the obsolete term accumulator
  • Electrochemical cell, a cell that stores electrical energy, typically used in rechargeable batteries
  • Hydraulic accumulator, an energy storage device using hydraulic fluid under pressure
  • Thermal accumulator, a device or system that provides thermal energy storage as from concentrated solar power and storage heaters or heat banks in buildings
• Accumulator (structured product), a financial contract used by clients (usually individuals) to accumulate stock positions over time
• Accumulator 1, a Czech film
• Dynamic accumulator, a plant that mines nutrients from the soil through its roots

... Se, että Suomessa lainataan tunnettuja sivistyssanoja ja sitten keskitään niille omia rajoittavia häkkejä, irroitetaan ne vanhasta yleismaailmallisesta sivistysperinteestä ja asiaa jopa oikein ruvetaan hehkuttelemaan, ei mielestäni ole naureskelun, vaan surkuttelun aihe.

Niinpä, ihminen on oman aikansa vanki. Maailmankuva ja käsitteet ovat pitkälti myös kulttuuri sidonnaiset.

 

[Arisoft]

Wikipedian määritelmä ei onneksi ole mikään virallinen totuus - akku tarkoittaa sanana vakiintuneesti paljon muutakin.

Esimerkkinä nyt vaikka mainittu paineakku.

Paineakku ja vauhtipyörä oli myös mainittu myös tässä kotimaisessa versiossa Wikipediaa vaikka se keskittyykin pääasiassa sähköakkuihin.

 

[roots]

Pitänee perustaa uusi ketju: "Turhaa turinaa erilaisista akuista"

Totta turiset, ideointiketju joten sitä voi tulla vielä muutakin...

 

[anders]

Paineakku ja vauhtipyörä oli myös mainittu myös tässä kotimaisessa versiossa Wikipediaa vaikka se keskittyykin pääasiassa sähköakkuihin.

Muttei harmillisesti akkurekisteriä, joka ollut terminä kotimaisella kielellä jo sata vuotta.

 

[Mikkolan]

Totta turiset, ideointiketju joten sitä voi tulla vielä muutakin...

Eiköhän tämä nyt riitä kuitennii, ennen kuin mode tosiaan tekee uuden ketjun. En hoksannut mitä meinasit ideointiketjulla?

Muttei harmillisesti akkurekisteriä, joka ollut terminä kotimaisella kielellä jo sata vuotta.

Vielä toistaiseksi elämme Suomessa ja käytämme suurimmaksi osaksi suomen kieltä. Monille muille kuin sähköakuille on jo vakiintuneet ja tutut suomenkieliset termit. Nykyään luemme ja tutkimme paljon vieraskielisiä julkaisuja, joista sitten tuppaa tarttumaan "uutuus sanoja" käyttöömme. Liekkö se sitä kansainvälistymistä kun kyläkauppaa kutsutaan citymarketiksi?
Naapurin hämäläinen maalta kotoisin oleva nuori mies käyttää työkielenään englantia. Uutta terminologiaa pukkaa eikä niille ole selkeetä suomennosta.
Olenko minä nyt sitten fennofiili vai vanha jääräänkyräpieru? Maailman mene etenee päin kiihtyvällä vauhdilla, alan pikkuhiljaa pudota kyydistä ilman änkyrää ja pieruakin!


Hydrauliikassa ja pneumatiikassa paineakku on hyvä ja kuvaava termi mutta mulle se on paineentasaaja. Jos tuhansien kuutioiden luolaan puristetaan kaasua myöhempää käyttöä varten niin sitä voi kutsua paineakuksi mutta onko painevaraaja liian rahvaanomainen termi ? (

 

[roots]

En hoksannut mitä meinasit ideointiketjulla?

Otsikon mukaan.

 

[anders]

Liekkö se sitä kansainvälistymistä kun kyläkauppaa kutsutaan citymarketiksi?

Ei se vielä, mutta kun kylälle perustetaan waaldemartin supersentteri, sitten ollaan jo maailmankansalaisia.