Datakeskukset

[fraatti]

Kokemäelle kaavaillaan 500MW datakeskusta. Jotenkin tämä haiskahtaa, kuten wittusen terästehdas vai onko suunnitelmat vain kurottaa kuuhun? Nimi kuulostaa muutenkin kryptojen louhinnalla vaikka olenkin varmaan väärässä.

Kokemäelle aiotaan rakentaa jättimäinen jopa 500 megawatin datakeskus - io-tech.fi

Projektin takaa löytyy kanadalainen Bitzero Blockchain, joka panostaa uusiutuvaa energiaa hyödyntäviin datakeskuksiin.

www.io-tech.fi

Datakeskus on yrittäjien mukaan Kokemäen uusi veturi, kaupunkilaiset empivät vielä

Maanantaina kerrotun jättihankkeen rakennustöiden on tarkoitus alkaa heti, kun sähköt saadaan tontille. Muiden suurien investointien toteutumista on odotettu Kokemäellä jo vuosia.

yle.fi

Edit. "Provider of crypto mining and ESG mining pool". Jahas. Taisi sittenkin olla kryptofirma. En voi välttää sitä negatiivista mielleyhtymää mikä näistä itselle syntyy.

 

[Mikki]

Tuollainen louhintakeskus voi pelata säätövoimamarkkinalla. Kulutuksen nosto ja lasku tapahtuu millisekunneissa.

 

[tuna]

Tuollainen louhintakeskus voi pelata säätövoimamarkkinalla. Kulutuksen nosto ja lasku tapahtuu millisekunneissa.

Tarkoittanet "tehonhaaskausmarkkinalla".

 

[fraatti]

Ranskaan Euroopan suurin tekoälyä varten oleva datakeskus, teho 1 GW

Tänne rakennetaan Euroopan suurin tekoälydatakeskus – miljardeja virtaa Arabiemiraateista

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Arabiemiraattien presidentti Mohammed bin Zayed Al Nahyan solmivat laajan tekoälysopimuksen Pariisissa viime viikolla.

www.tivi.fi

 

[fraatti]

Datakeskuksia koskevia liittymäkyselyjä on tullut kantaverkkoyhtiö Fingridiin paljon. Niiden laskennallinen sähköntehotarve olisi yhteensä 27 000 megawattia. Suomen sähkönkulutus oli perjantaina aamupäivällä runsaat 12 000 megawattia, ja kulutus ylitti kotimaisen tuotannon.

Kaikki kyselyt eivät johda keskuksien rakentamiseen, mutta investointipohdinnoista huomaa, mitä Suomelta halutaan: halpaa, varmaa ja uusiutuvaa sähköä yhä enemmän ja enemmän. Kokemäki lupasi maata ja ekosähköä kanadalaisyhtiölle, joka rakentanee noin 100 megawatin keskuksen.

Kun datakeskushankkeet sijoittaa Suomen kartalle, huomaa, että ne on ripoteltu hyvien sähkönsiirtoyhteyksien varrelle, suurelta osin Länsi- ja Etelä-Suomeen kantaverkkojen tuntumaan. Näillä seuduilla on myös iso osa Suomen tuulivoimaloiden kapasiteetista.

Jos vedyn tuotannon keskuksia Suomeen joskus nousee, syy on sama. Ne tarvitsevat halpaa lähisähköä. Suunta on siis niilläkin kantaverkon läheisyyteen ja länteen.

Sähköön liittyvää syytä tulla Suomeen korostaa sekin, että Suomi päätti kymmenkunta vuotta sitten houkutella datakeskuksia tarjoamalla niille sähköveron alennusta. Jos datakeskusbuumi jatkuu, alennuksista kertyy lähivuosina jo melkoinen summa. Veroalehoukutin toimii ylikierroksilla. Eihän tätä kukaan osannut kuvitella.

Houkuttimen tarpeen ymmärtäisi, jos tulijat tarjoaisivat apua Suomen talouden kipeimpään ongelmaan, heikkoon tuottavuuteen. Suopeutta lisäisi, jos ne voisivat vielä tarjota apua kasvun toisessa puoliskossa, työvoimapanoksen kasvattamisessa. Jos siis tulisi vientiin lisää korkean jalostusasteen tuotteita ja osaajille työtä maaseudulla modernissa kansainvälisessä yrityksessä.

Datakeskuksista ei kuitenkaan ole paljon apua kummassakaan roolissa. Valmistuttuaan ne eivät monia suomalaisia työllistä eivätkä juuri palveluiden tai teollisuuden jalostusarvoa Suomessa nosta. Hiljaa suhisevat pömpelit tulevat toimeen vähällä ylläpidolla ja paljolla sähköllä.

Datakeskusbuumi ennemminkin alleviivaa sitä, että Suomelle saattaa jäädä vihreässä siirtymässä kehitysmaatalouden rooli.

Kolumni | Sähkö on Suomelle liian alhaalla roikkuva hedelmä

Datakeskusbuumi alleviivaa sitä, että Suomelle saattaa jäädä vihreässä siirtymässä kehitysmaatalouden rooli.

www.hs.fi

Ja artikkelin kommenteista bongattu:
Erinomainen kirjoitus. Poliitikkojemme on varmistettava, ettemme ole tulevaisuudessa vaikeuksissa toimittaa - alhaisen hyötysuhteen laitoksille edulliseen hintaan sähköä. Pahimmillaan omiin tarpeisiin tarvittavan sähkön toimitus-varmuus kärsii ja hinta kohoaa pilviin. Vaarana on, että nyt edullisella näyttävä investointi onkin tulevaisuudessa karmea rasite.

Miksi näin ei kävisi?

 

[Mikki]

Datakeskusten hukkalämpö on tämmöisessä pohjoisessa maassa aina arvokasta. Kyse on vain siitä miten asiaa hyödynnetään.

Esimerkiksi Suomen ruuantuotantoa voisi kasvattaa ja monipuolistaa kasvihuoneiden lämmityksellä.

Se voisi sopia hienosti datakeskusten "brändiin" myös jos ne voisi esitellä miten mahtavia satoja saadaan datakeskuksen sivutuotteena.

Eikä joku 100MW laitoksen jäähdytys kyllä pieniä kasvihuoneita kaipaa vaan todella suuria.

 

[fraatti]

Datakeskusten hukkalämpö on tämmöisessä pohjoisessa maassa aina arvokasta. Kyse on vain siitä miten asiaa hyödynnetään.

Esimerkiksi Suomen ruuantuotantoa voisi kasvattaa ja monipuolistaa kasvihuoneiden lämmityksellä.

Se voisi sopia hienosti datakeskusten "brändiin" myös jos ne voisi esitellä miten mahtavia satoja saadaan datakeskuksen sivutuotteena.

Kokemäellä asuu 6700 asukasta ja sinne joku haaveilee 500 MW datakeskusta. Koko kaukolämpöverkoston huipputeho on 47MW.

Sinne verkkoon ei ole paljoa tehoa työnnettävissä.

 

[Mikki]

Kokemäellä asuu 6700 asukasta ja sinne joku haaveilee 500 MW datakeskusta. Koko kaukolämpöverkoston huipputeho on 47MW.

Sinne verkkoon ei ole paljoa tehoa työnnettävissä.

Aivan... Siksi lämpö on nollan arvoista ellei joku kehitä hyötykäyttöä sille. Kyllä Suomen brändiin sopisi vihreä sähkö, datakeskukset ja lämmön hyödyntäminen kasvien tuotantoon.


Valtion pitäisi olla hereillä tukirahojen kanssa tuon jäähdytyslämmön hyödyntämisessä. Investoinnit on yrittäjille riskisiä, mutta onnistuessaan hyötyä saisi koko Suomi.

 

[Mikki]

Itse en enää usko ainakaan isoon ydinvoimaan.

Tuulivoima on hyvä ja aurinkovoima myös. Mutta tuo vajaus kun ei tuule tai paista, pitää ratkaista.

Ja olen kyllä siihen tullut että homma hoituisi parhaiten moottorivoimaloita rakentamalla. Ja koska niistä ei saa kannattavaa liiketoimintaa, pitäisi niiden rakennus osoittaa huoltovarmuus systeemin alle ja rahoitus kolmella tavalla: pieni maksu sähkön käyttäjille, pieni maksu uusiutuvien sähkön tuottajille ja kolmanneksi tuotot säätömarkkinasta ja kalliiden tuntien kautta.

Wärtsilltä vain tilaukseen niitä 25MW moottoreita. Raha jää isosti Suomeen ja sähköverkosta tulee vakaa kuin kallio kun näitå moottoreita pyörii ympäri verkkoa.

 

[fraatti]

The average American’s energy bill could increase from 25% to 70% in the next 10 years without intervention from policymakers, according to a new study from Washington, D.C.-based think tank the Jack Kemp Foundation.

Study: AI and data centers could drive cost of energy up by 70% over 10 years • The Georgia Virtue

The average American’s energy bill could increase from 25% to 70% in the next 10 years without intervention from policymakers. - National News

www.thegeorgiavirtue.com

 

[fraatti]

Itse en enää usko ainakaan isoon ydinvoimaan.

Tuulivoima on hyvä ja aurinkovoima myös. Mutta tuo vajaus kun ei tuule tai paista, pitää ratkaista.

Ja olen kyllä siihen tullut että homma hoituisi parhaiten moottorivoimaloita rakentamalla. Ja koska niistä ei saa kannattavaa liiketoimintaa, pitäisi niiden rakennus osoittaa huoltovarmuus systeemin alle ja rahoitus kolmella tavalla: pieni maksu sähkön käyttäjille, pieni maksu uusiutuvien sähkön tuottajille ja kolmanneksi tuotot säätömarkkinasta ja kalliiden tuntien kautta.

Wärtsilltä vain tilaukseen niitä 25MW moottoreita. Raha jää isosti Suomeen ja sähköverkosta tulee vakaa kuin kallio kun näitå moottoreita pyörii ympäri verkkoa.

Tämän hetkinen kehitys on menossa siihen suuntaan että rotko repeää vaan entistä suuremmaksi.
Tosin Auroralinellä lienee kyllä hintoja vakauttava vaikutus kun se valmistuu 2025 lopussa. Saas nähdä riittääkö se nostamaan pohjoisruotsin hintoja.

Mitähän sähkön jauhaminen tuollaisella moottorivoimalalla mahtaa maksaa?

 

[Mikki]

Tämän hetkinen kehitys on menossa siihen suuntaan että rotko repeää vaan entistä suuremmaksi.
Tosin Auroralinellä lienee kyllä hintoja vakauttava vaikutus kun se valmistuu 2025 lopussa. Saas nähdä riittääkö se nostamaan pohjoisruotsin hintoja.

Mitähän sähkön jauhaminen tuollaisella moottorivoimalalla mahtaa maksaa?

Investointien jälkeen lienee olevan hinta jossain 15-20snt välissä per kwh. Nämä huoltovarmuusmoottorit voisi olla markkinalla aina vakiotarjouksella esim. 40snt.

Lämmöstä voisi saada jotain takaisin jos sen saa tuupattua kaukolämpöön.

Ei siis kaupallisia mahdollisuuksia, mutta säätövoimaksi tuollaiset raskaat moottorit olisi aivan ihania.

 

[kotte]

Houkuttimen tarpeen ymmärtäisi, jos tulijat tarjoaisivat apua Suomen talouden kipeimpään ongelmaan, heikkoon tuottavuuteen. Suopeutta lisäisi, jos ne voisivat vielä tarjota apua kasvun toisessa puoliskossa, työvoimapanoksen kasvattamisessa. Jos siis tulisi vientiin lisää korkean jalostusasteen tuotteita ja osaajille työtä maaseudulla modernissa kansainvälisessä yrityksessä.

Datakeskuksista ei kuitenkaan ole paljon apua kummassakaan roolissa. Valmistuttuaan ne eivät monia suomalaisia työllistä eivätkä juuri palveluiden tai teollisuuden jalostusarvoa Suomessa nosta. Hiljaa suhisevat pömpelit tulevat toimeen vähällä ylläpidolla ja paljolla sähköllä.

Rakennusalaa nuo kumminkin auttavat suuresti itse datakeskuksen rakentamisessa, mutta myös mahdollistamalla uutta markkinaehtoista voimantuotantoa (johon saadaan pääomaa suurelta osin ulkomailta). Sijaintipaikkakunnat saavat myös kiinteistöverotuloja molemmissa päissä, sähköä tuotettaessa ja kulutettaessa). Verrattuna valmistavan teollisuuden palkkoihin ja varsinkin työvoimavaltaisen sellaisen datakeskuksiin palkattujen ihmisten palkat ovat suhteellisen hyviä. Samahan on tilanne automatisoidussa teollisuudessakin suhteessa työvoimavaltaiseen, koneethan ne maksavat ja työpaikkoja on suhteellisen vähän. Mitenkä tuo jälkimmäinen edes niin valtavasti poikkeaisi datakeskuksista, kun kate syntyy lähinnä lisäarvosta, kun muualla tuotettuja osia lisätään myytäviin tuotteisiin ja pyydetään sitten hiukan korkeampaa hintaa?

 

[Arisoft]

Ja olen kyllä siihen tullut että homma hoituisi parhaiten moottorivoimaloita rakentamalla. Ja koska niistä ei saa kannattavaa liiketoimintaa, pitäisi niiden rakennus osoittaa huoltovarmuus systeemin alle ja rahoitus kolmella tavalla: pieni maksu sähkön käyttäjille, pieni maksu uusiutuvien sähkön tuottajille ja kolmanneksi tuotot säätömarkkinasta ja kalliiden tuntien kautta.

Moottorivoimalat voitaisiin markkinoida myös eräänlaisena sähkön hintavakuutuksena. Ostamalla osuuden moottorivoimayhtiöstä saa yhtiöltä korvauksen kun sähkön hinta kallistuu jonkin rajan yli. Korvaus rahoitetaan myymällä sitä kallista sähköä. Kyseessä olisi siis eräänlainen hintaleikkuri, joka oikeasti toimii. Osakkaaksi pitäisi saada valtava määrä käyttäjiä että homma toimisi.

 

[kotte]

Moottorivoima olisi todellakin tarpeellista suhteellisen harvoin tarvittavana varavoimana (selvästi yleisempänä kuin reservivoima nykyisin toki). Joskus ei tulle eikä paista ja akut sekä altaat ehtyvät uuden tuotannon uupuessa. Akkuja ja pumppuvoimaloita nuo eivät kuitenkaan korvaisi, vaan täydentäisivät selvästi erilaisella tuotantoprofiililla.

 

[Mikki]

Kuinka tätä saataisiin edistettyä? Parilla miljardilla saisi varmasti tukevan määrän moottorivoimaloita. Ja eiköhän tuollaisten moottorien elinikä ole vuosikymmenissä, eli investoinnin maksuaika olisi pitkä ja vuosikulu kohtuullinen.

Jotenkin tämä tuntuu itsestäänselvyytenä, että miksi asiasta ei ole jo menossa selvityshankkeita ja laskelmia?

 

[Arisoft]

Jotenkin tämä tuntuu itsestäänselvyytenä, että miksi asiasta ei ole jo menossa selvityshankkeita ja laskelmia?

Liian pitkäjänteistä puuhaa. Kvartaalikin on tuossa puuhassa 25 vuotta. Asiaa voisi miettiä tuolta pohjalta että paljonko tällainen sähkövakuutus maksaisi. Mikä on laitoksen hinta per tuotettu kW tehoa. Jos esim. ostaisin osuuden 3 kilowatin verran niin hätätilanteessa saisin 3 kW tuotantoa vastaavan summan "korvauksia". Tuleeko moottorivoimalasta liian kallis että "vakuutuskauppa" ei menestyisi?

Kysessä olisi siis Mankala periaatteella toimiva voimalaitos jossa on hirveän monta osakasta. Vähän kuin aikoinaan oli puhelinosuuskunnat. Miksi ne piti hävittää?

 

[fraatti]

Mielipidekirjoitus / Datakeskuksen rakentaminen Bitcoin-louhinnan tarpeisiin on riski​

Datakeskusinvestointeihin tarvitaan lisää vastuullisuutta, mielipidekirjoittaja kirjoittaa.

Talouselämä kiinnitti huomiota tärkeään ja julkisessa keskustelussa vähemmän esillä olleeseen asiaan datakeskusinvestointien varjopuolista. Osa datakeskusten kapasiteettia hankkivista toimijoista louhii Bitcoineja tai toimittaa etiikaltaan kyseenalaisia palveluita.
Kun johdin yli kymmenen vuoden ajan perustamaamme Ficoloa ja sen eri datakeskuksia, huomasin että Bitcoin-louhijat eivät olleet halukkaita maksamaan “oikeaan” konesaliin sijoittumisesta; louhijoita palvelevat datakeskukset rakennetaankin usein juuri heidän tarpeisiinsa, eivätkä ne ilman mittavia muutoksia sovellu muuhun toimintaan. Investoinnit eivät siten tarjoa pysyvyyttä tai jatkuvuutta.

Datakeskuksen rakentaminen Bitcoin-louhinnan tarpeisiin on riski

Datakeskusinvestointeihin tarvitaan lisää vastuullisuutta, mielipidekirjoittaja kirjoittaa.

www.talouselama.fi

 

[fraatti]

Muutama poiminta talouselämän datakeskus artikkelista.

​

Tältä näyttää datakeskuksen sisällä: Kolme Suomeen kaavailtua keskusta liittyy bitcoin-louhintaan​

Datakeskusinvestoinnit on otettu Suomessa ilolla vastaan ja kriittistä keskustelua on käyty lähinnä sähkön riittävyydestä. Ainakin kolme vireillä olevista investoinneista liittyy bitcoin-louhintaan. Ovatko kaikki investoinnit yhtä arvokkaita ja miten alaa valvotaan?

Tältä näyttää datakeskuksen sisällä: Kolme Suomeen kaavailtua keskusta liittyy bitcoin-louhintaan

Datakeskusinvestoinnit on otettu Suomessa ilolla vastaan ja kriittistä keskustelua on käyty lähinnä sähkön riittävyydestä. Ainakin kolme vireillä olevista investoinneista liittyy bitcoin-louhintaan. Ovatko kaikki investoinnit yhtä arvokkaita ja miten alaa valvotaan?

www.talouselama.fi

 

[fraatti]

Ruottalaiset ovat näemmä olleet bitcoinien laskentaa vastaan jo pidemmän aikaa ja ovat myös EU:ssa vetäneet linjaa että koko touhu pitäisi kieltää. Toki jotkut maat ovat niin tehneetkin.

Sweden, the last remaining stronghold of bitcoin miners in Europe, is abolishing tax incentives for data centers in July – potentially putting the last nail in the coffin for the industry in the region.

Energy prices in Europe have spiked in the past year largely in part due to the war in Ukraine, driving out bitcoin miners. The northernmost regions of Norway and Sweden were some of the last areas where the industry was still profitable and operating – although the crowd had thinned out – as they offer an ideal environment for data centers; cool and home to cheap hydroelectricity.

Sweden Drives Final Nail Into Its Bitcoin Mining Industry With Tax Hike

The 6,000% increase in taxes per kilowatt hour of energy will likely kill any potential bitcoin mining investments in the country.

www.coindesk.com

 

[fraatti]

Täälläkin jotkut ovat tuumailleet että datakeskukset olisivat jollaintapaa sähkön hinnanmukaan joustavia. Google artikkelissa joskus mainittiin näin, mutta eipä tuosta taida olla kuitenkaan mikään tapa olla tullut, vaan sen sijaan sähköä syödään tasaisella taholla 24/7. Ehkä joku joustaa jos verkko on menossa nurin, mutta ei muuten. Ylen jutussa on kirjoitettu oikeastaan datakeskuksista juuri niin kuin itsekin sen ajattelen. Ei niistä mitään talouden vetureita ole tulossa, mutta ongelmia niistä kyllä voidaan saada.

Suomeen suunniteltujen ulkomaisten datakeskusten Suomen taloudelle tuoma hyöty jää vähäiseksi, sanoo Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner.

Manner tarkastelee hankkeita tutkijana, joka on pitkään perehtynyt tieto- ja viestintäteknologian eli IT-alan energiankulutukseen. Tämänhetkistä kehitystä hän tarkkailee huolestuneena.

– Huoli kasvaa, jos nyt ei ihan päivittäin, niin melkein viikoittain, kun kaikki ennusteet kertovat, että [energiankulutus] tulee räjähtämään käsiin, Manner sanoo.

Asiantuntija kriittinen Suomeen rakennettavista datakeskuksista: Hyöty jää vähäiseksi

Datakeskukset eivät tuo merkittävää lisäarvoa Suomen taloudelle, sanoo IT-alan asiantuntija. Energiankulutusta ne sen sijaan lisäävät dramaattisesti.

yle.fi

 

[Kamis]

Täälläkin jotkut ovat tuumailleet että datakeskukset olisivat jollaintapaa sähkön hinnanmukaan joustavia. Google artikkelissa joskus mainittiin näin, mutta eipä tuosta taida olla kuitenkaan mikään tapa olla tullut, vaan sen sijaan sähköä syödään tasaisella taholla 24/7....

saman tapaisia ajatuksia myös - miksi tehdä kallis investointi tekniikkaan joka vanhenee nopeasti ja hyödyntää sitä vajaatehoisesti?

”….datakeskukset ovat alhaisen jalostusasteen liiketoimintaa.”
Joo, pitäisi keskittyä siihen mitä niillä datakeskuksilla voi tehdä – siellä se raha on.

 

[tet]

Täälläkin jotkut ovat tuumailleet että datakeskukset olisivat jollaintapaa sähkön hinnanmukaan joustavia. Google artikkelissa joskus mainittiin näin, mutta eipä tuosta taida olla kuitenkaan mikään tapa olla tullut, vaan sen sijaan sähköä syödään tasaisella taholla 24/7. Ehkä joku joustaa jos verkko on menossa nurin, mutta ei muuten.

Sähköä on noihin kai ostettu tähän asti yleensä kiinteällä hinnalla pitkillä toimitussopimuksilla, mutta kyllä myyjät varmaan alkavat nostamaan noiden sopparien hintoja, jos sähkön hinta alkaa enemmän ja enemmän piikitellä. Myyjähän joutuu aina toimittamaan myymänsä sähkön, vaikka itsellä ei tuotanto riittäisi. Jos datakeskus ostaa kiinteällä hinnalla tuulivoimayhtiöltä sähköä, myyjä joutuu tuulettomina hetkinä ostamaan puuttuvan sähkön kalliilla pörssistä, jos omat myllyt seisovat. Kyllä tuulivoimafirmat varmaan tämän asian enenevässä määrin tiedostavat, ja nostavat kiinteiden soppareiden hintoja, jotta homma heille kannattaa.

Kun kiinteiden hinnat nousevat, varmaankin datakeskuksia alkaa houkuttaa enemmän ja enemmän ajatus tehdä se tuulettomien hetkien sähkö itse omilla varavoimaloillaan, joita heillä sähkökatkojen varalta kuitenkin on. Tämän voisi ajatella poikivan muutoksia sopimuksiin niin, että sähköä saa halvemmalla jos ostaja lupautuu itse huolehtimaan puuttuvat tehot myyjän sijaan. Tällöin verkon kuormituksen pitäisi piikkihetkillä helpottaa.

 

[kotte]

^ Lisäksi osa datakeskusten kaikkein kuormittavimmista laskentatehtävistä on sellaisia, että niitä voidaan ohjata hyvinkin nopeasti ja odotuttaa laskentajaksoja halvemman sähkön ajankohtaan. Etenkin tekoälyn perusopetus kuluttaa erityisen paljon sähköä, kun lukuisia GPU-yksikköjä ajetaan kovalla nopeudella. Välitulosten säilyttäminen ja tekoälymallien hyödyntäminen vaativat tyypillisesti vain murto-osan resursseja ja sähköä. Jo aikaisemmin kryptovaluuttojen louhiminen on ollut samanlaista ei-aikakriittistä toimintaa.

 

[fraatti]

Juhlapuheissa datakeskusten tuomien työpaikkojen ja verotulojen maalaillaan pelastavan pitkään ahdingossa kyntäneen Suomen. Poliitikkojen puheista saa käsityksen, että on lottovoitto kätilöidä datakeskus Suomeen.

Mikä on totuus?

Useat asiantuntijat ovat yhä vakuuttuneempia siitä, että huumalla voi olla tylyt seuraukset.

Asiantuntijoiden huolen voi kiteyttää niin, että datakeskukset vaativat valtavasti energiaa ja yhteiskunnan varoin rakennettavaa infrastruktuuria, mikä saattaa nostaa sähkön ja sähkönsiirron hintaa kaikille. Samalla datakeskusten tuoma hyöty Suomelle jää pieneksi.


Tästä kohdasta olen itse täysin samaa mieltä, toivottavasti tämä saa riittävästi julkisuutta.
Suomen datakeskusyhdistyksen puheenjohtajan Veijo Terhon mukaan ”kuvio pitää saada kuntoon”.

– Suomeen pitää saada datakeskuksia, mutta on myös syytä pohtia strategiaa siihen, mitä haluamme ottaa vastaan. Ehdottomasti pitää käynnistää keskustelu siitä, millaisia investointeja Suomeen halutaan, Terho sanoo.

Erityisen kriittisesti hänestä pitäisi suhtautua kryptovaluuttaan liittyviin datakeskuksiin, joita valtio voisi rajoittaa.

– Kuntien ei kannata suin päin lähteä tekemään konesaleja bitcoin-mainareiden kanssa, koska ne mainarit voivat lähteä yhtä nopeasti kuin ne tulevat. Toiminta voi loppua kuin seinään, kun bisnekset loppuvat.

Suomi valitsi linjan, joka voi tulla kalliiksi veronmaksajille – ”Olisi syytä puhaltaa pilliin”

Asiantuntijat arvioivat, että kansalaiset joutuvat kärsimään Suomen valitsemasta linjasta.

www.is.fi

 

[fraatti]

^ Lisäksi osa datakeskusten kaikkein kuormittavimmista laskentatehtävistä on sellaisia, että niitä voidaan ohjata hyvinkin nopeasti ja odotuttaa laskentajaksoja halvemman sähkön ajankohtaan. Etenkin tekoälyn perusopetus kuluttaa erityisen paljon sähköä, kun lukuisia GPU-yksikköjä ajetaan kovalla nopeudella. Välitulosten säilyttäminen ja tekoälymallien hyödyntäminen vaativat tyypillisesti vain murto-osan resursseja ja sähköä. Jo aikaisemmin kryptovaluuttojen louhiminen on ollut samanlaista ei-aikakriittistä toimintaa.

Ehkä voitaisiin, mutta tehdäänkö niin? Itse en ole nähnyt tähän suuntaan viittaavia lausuntoja tulevan muualta kuin googleta silloin kun sota alkoi. Muuten hiljaista on pidellyt. Tasaisesta sähköntarpeesta löytyy kuitenkin juttua ja vaikka kuinka.

Miksi datakeskuksen kannattaisi "jarrutella" jos sähkö maksaa pörssissä 25 snt/kWh, jos siitä samasta sähköstä joutuu maksamaan vaikka Saksassa jatkuvasti saman verran? Olisiko tuollainen sähkönhinta katastrofi suomalaiselle?

 

[kotte]

Ehkä voitaisiin, mutta tehdäänkö niin? Itse en ole nähnyt tähän suuntaan viittaavia lausuntoja tulevan muualta kuin googleta silloin kun sota alkoi. Muuten hiljaista on pidellyt. Tasaisesta sähköntarpeesta löytyy kuitenkin juttua ja vaikka kuinka.

Miksi datakeskuksen kannattaisi "jarrutella" jos sähkö maksaa pörssissä 25 snt/kWh, jos siitä samasta sähköstä joutuu maksamaan vaikka Saksassa jatkuvasti saman verran? Olisiko tuollainen sähkönhinta katastrofi suomalaiselle?

Tuohan on puhtaasti markkinataloudellinen kysymys: Jos datakeskuksille on kannattavaa ajaa tasaisesti, vaikka sähkön hinta välillä kohoaa (tai joku typerä tuottaja suostuu myymään riittävän alhaisella PPA-hinnalla ja vastaamaan sähkön hankkimisesta tilalle), niin sitten varmaan ajavat noin. Jos toisaalta on voinut saada salinsa ja koneensa riittävän edullisesti, jotta voi keskittää ajonsa ajankohtiin, kun sähkön pörssihinta on matalahko, toimii varmaan noin.

Omasta mielestäni sähkön hinta on Suomessa tällä hetkellä keskimäärin matalahko ja riippuu aivan käyttötavasta, miksi painotettu keskiarvohinta kulloinkin muodostuu. Hinnanmuodostuksessa väistämättä painottuvat niukkuuden ajat, jolloin luokkaa 25c/kWh olevat hinnat eivät edes ole erityisen korkeita ja tällaisia voi pakkaskaudella odottaa aivan yleisesti (heikolla tuulella ja korkeapaineisella ilmanalalla paljon korkeampiakin). Vähitellen tulee lisää sähkövarastojakin ja etenkin akkupohjaisia, koska noita on mahdollista pystyttää nopeasti (pumppuvoimaloiden kehittämisessä myöhästyttiin vähintään vuosikymmenen verran). Tuo osaltaan rajoittaa kaikkein korkeimpia hintapiikkejä. Kulutusjouston laajalle hyödyntämiselle kilpailutekijänä kuitenkin on näissä oloissa hyvät mahdollisuudet edetä, ellei regulaatiolla pilata asioita. En aliarvioisia sähkölämmittäjien populistista vaikutusta politiikkaan, kun poliitikoilla on valta säädellä kaikenlaisia sääntöjä ja tukiaisia pitääkseen yllä sähkön epätarkoituksenmukaisia käyttötapoja sen sijaan, että kannustaisivat investoimaan teknologiaan ja ratkaisuihin, jotka hyödyttäisivät kansantalouttakin.

 

[Ton1A]

Juhlapuheissa datakeskusten tuomien työpaikkojen ja verotulojen maalaillaan pelastavan pitkään ahdingossa kyntäneen Suomen. Poliitikkojen puheista saa käsityksen, että on lottovoitto kätilöidä datakeskus Suomeen.

Microsofin Azure-datakeskus on kyllä sellainen jota odotetaan kieli pitkänä. Aika moni kotimainen toimija haluaisi siirtää Azure pilvi-infransa lähemmäs, nyt vaihtoehtoina ovat lähinnä West Europe (~Amsterdam) sekä Sweden Central (~Gävle).

 

[fraatti]

Microsofin Azure-datakeskus on kyllä sellainen jota odotetaan kieli pitkänä. Aika moni kotimainen toimija haluaisi siirtää Azure pilvi-infransa lähemmäs, nyt vaihtoehtoina ovat lähinnä West Europe (~Amsterdam) sekä Sweden Central (~Gävle).

Epäilemättä valtaosa on ihan hyviäkin enkä epäile sitä yhtään.

Melkoista tahtia hankkeita on kuitenkin suunniteltu loppuvuonna -24 ja alkuvuonna -25. Kahdeksan hanketta näyttää vuodelta -25.

 

[tet]

Epäilemättä valtaosa on ihan hyviäkin enkä epäile sitä yhtään.

Melkoista tahtia hankkeita on kuitenkin suunniteltu loppuvuonna -24 ja alkuvuonna -25. Kahdeksan hanketta näyttää vuodelta -25.

Lista ei liene aivan ajantasainen. Atnorth Kouvola on listalla vaiheessa 2, investment decision. Todellisuudessa siellä alkaa olla ensimmäinen halli ulkoapäin aika valmiin näköinen.

 

[fraatti]

Lista ei liene aivan ajantasainen. Atnorth Kouvola on listalla vaiheessa 2, investment decision. Todellisuudessa siellä alkaa olla ensimmäinen halli ulkoapäin aika valmiin näköinen.

Joo, ei sinänsä ihme ja kyllä se tuolla lukeekin.

EK ei vastaa tiedoissa mahdollisesti ilmenevistä virheistä tai päivitysviiveistä. Tietojen hyödyntäjän tulee tarkistaa ne alkuperäisistä lähteistä.

Vihreiden investointien dataikkuna - Elinkeinoelämän keskusliitto

Suomeen suunnitellaan ja toteutetaan jatkuvasti vihreän siirtymän investointeja. EK ylläpitää seurantaa näistä investoinneista.

ek.fi

 

[Harrastelija]

Onko kunta alkanut rakentaan hallia etukäteen?
Tuohan on suomalainen tapa että kunta rakentaa ja yritys tulee ikään kuin vuokralle.

 

[jsalmika]

Käsi ylos kuka uskoo että Suomen turvallisuus ja puhdas luonto saavat (aina pelkästään) ulkomaisomisteiset yritykset sankoin joukoin tänne perustamaan datakeskuksia ja esiintymään hyväätekevänä työllistäjänä - vaikka työllisyysvaikutus ja sen seurannusvaikutukset alueen taloudelliseen hyvinvointiin laitoksen käynnistytyä onkin hyvin pjeni. Vai onko syynä sittenkin kunnallispäättäjien ja valtionhallinnon hyväuskoisuus, ja mihin suurin osa toiminnan tuotoista menee? Ehkä se hukkalämpö silti lämmittää mieliä riittävästi...

Tuohan on suomalainen tapa että kunta rakentaa ja yritys tulee ikään kuin vuokralle.

Kunta ikäänkuin siis ottaa vapaaehtoisesti rakentamisvaiheen taloudellisen riskin ja kulut kontolleen, ja saa rakentamiskustannukset takaisin pikkuhiljaa jälkikäteen - toisaalta yrityksen ei tarvitse laittaa rahaa kiinni kiinteistöön ja sen omistajat ovat tietysti tähän hyvin tyytyväisiä. Mutta rakentaako kunta kiinteistöön pelkästään seinät vai myös sähköinfrastuktuurin?.

 

[fraatti]

Katsos, Ruusunen on herännyt unestaan... hänen mielestään kaikki kulutus ei ole yhtä arvokasta.

Suomi antaa kansainvälisten suuryritysten datakeskuksille kymmenien miljoonien eurojen verotuen vuodessa.
Kantaverkkoyhtiö Fingridiä johtanut Jukka Ruusunen ihmettelee, miksi Suomi maksaa tukia esimerkiksi Googlen kaltaisille IT-jäteille.
Ruusunen johti Fingridiä 16 vuotta ja eläköityi viime vuonna. Nykyisin hän on LUT-yliopiston teollisuusprofessori.

Ruususen mukaan datakeskukset tulisivat Suomeen ilman tukiakin, koska sähkö on täällä halpaa, se tuotetaan suurelta osalta päästöttömästi, verkot toimivat luotettavasti ja yhteiskuntakin on vakaa.

Paljon sähköä kuluttavat datakeskukset saavat kuitenkin tuntuvaa tukea veroalen muodossa: niiden sähkövero on laskettu lähes nollaan.
----
– Suomen pitää rakentaa yhtä paljon sähköntuotantoa lisää, kuin sadassa vuodessa olemme rakentaneet. Siinä Suomen kannattaa asettaa prioriteetteja, että mihin se sähkö menee.

Suomeen tuleville datakeskuksille kovaa kritiikkiä: Hyöty ei jää Suomeen

Datakeskuksien sähkönkulutus kasvaa Suomessa kohisten, mutta karkaavatko hyödyt Piilaaksoon? Ainakaan nykyistä valtion tukea ne eivät tarvitsisi, sanoo Jukka Ruusunen.

yle.fi

 

[Husky]

Katsos, Ruusunen on herännyt unestaan... hänen mielestään kaikki kulutus ei ole yhtä arvokasta.

Suomi antaa kansainvälisten suuryritysten datakeskuksille kymmenien miljoonien eurojen verotuen vuodessa.
Kantaverkkoyhtiö Fingridiä johtanut Jukka Ruusunen ihmettelee, miksi Suomi maksaa tukia esimerkiksi Googlen kaltaisille IT-jäteille.
Ruusunen johti Fingridiä 16 vuotta ja eläköityi viime vuonna. Nykyisin hän on LUT-yliopiston teollisuusprofessori.

Ruususen mukaan datakeskukset tulisivat Suomeen ilman tukiakin, koska sähkö on täällä halpaa, se tuotetaan suurelta osalta päästöttömästi, verkot toimivat luotettavasti ja yhteiskuntakin on vakaa.

Paljon sähköä kuluttavat datakeskukset saavat kuitenkin tuntuvaa tukea veroalen muodossa: niiden sähkövero on laskettu lähes nollaan.
----
– Suomen pitää rakentaa yhtä paljon sähköntuotantoa lisää, kuin sadassa vuodessa olemme rakentaneet. Siinä Suomen kannattaa asettaa prioriteetteja, että mihin se sähkö menee.

Suomeen tuleville datakeskuksille kovaa kritiikkiä: Hyöty ei jää Suomeen

Datakeskuksien sähkönkulutus kasvaa Suomessa kohisten, mutta karkaavatko hyödyt Piilaaksoon? Ainakaan nykyistä valtion tukea ne eivät tarvitsisi, sanoo Jukka Ruusunen.

yle.fi

Muistan nähneeni kommenttia, että noita ei tueta ja nyt onkin tällaista tietoa.

 

[fraatti]

Voipion linkkari keskustelua että kuinka "vajailla" tunneilla ajaminen vaikuttaa kustannuksiin.

Ville Voipio on LinkedIn: #renewables #electricity #demandflexibility

Renewable energy sources provide a lot of inexpensive electricity. Due to their intermittency, we need to have flexible consumption, as well. What does the…

www.linkedin.com

Toinen aihetta liipaiseva kirjoitus

Ville Voipio on LinkedIn: #datakeskus #energia #tulevaisuus | 64 comments

Aamun (?) Ilta-Sanomat kirjoitti kriittisen artikkelin datakeskusinnovaatioista ja siteerasi minuakin jutussaan. Olenko siis sitä mieltä, että tälle… | 64 comments on LinkedIn

www.linkedin.com

 

[fraatti]

Aihe on aiheuttanut myös linkkarissa parranpärinää ainakin alalla toimivilta. Kommenteista voi myös bongata ettei sielläkään kovin ruusuisia kuvitelmia oli louhinnasta. Ja vastaavasti louhinnan parissa työskentelevät puolustavat omia näkemyksiään.

Oikean datakeskusteollisuus keskustelussa ei pitäisi sotkea kryptolouhintaa. Se on täysin eri kokonaisuus ja se tulisi, kuten tekstissä otan kantaa, määritellä ulos verkkon liityntävaatumuksilla.

Datakeskus investoinnit Suomessa

Viime aikoina on ollut harmillista seurata mediassa eteenpäin vietyä keskustelua datakeskusinvestoinneista ja niiden vaikutuksista. Keskustelu kaipaisi mielestäni faktaa ympärilleen, jota pyrin nostamaan esiin tässä postauksessa.

www.linkedin.com

 

[fraatti]

Asia näyttää nyt nouseen tapetille ja myös Hesarin mielipidekirjoituksessa myös käsitellään asiaa.

Päästöttömälle sähkölle on parempaakin käyttöä kuin myydä sitä alehintaan datakeskuksille​

Lukijan mielipide|Olemme huolissamme Suomen tulevaisuudessa, kun kallisarvoista päästötöntä sähkökapasiteettia ollaan innokkaasti myymässä amerikkalaisten it-jättien datakeskuksille alehintaan.

.....Jokainen datakeskus pitäisi luvassa velvoittaa liittymään osaksi kaukolämpöverkkoa korvaamaan hukkalämmöllä jätteen ja biomassan polttamista. Liian suuri osa yhdyskunta- ja teollisista jätteistä päätyy nyt polttoon. Siksi Suomi on kiertotaloudessa Euroopan kolmanneksi heikoin ja maksaa sakkoja muun muassa huonosta muovin kierrätyksestä.....

Lukijan mielipide | Päästöttömälle sähkölle on parempaakin käyttöä kuin myydä sitä alehintaan datakeskuksille

Olemme huolissamme Suomen tulevaisuudessa, kun kallisarvoista päästötöntä sähkökapasiteettia ollaan innokkaasti myymässä amerikkalaisten it-jättien datakeskuksille alehintaan.

www.hs.fi

 

[Husky]

Parempi kohde päästöttömälle sähkölle vaikka suomalainen terästeollisuus, joka oikeasti nostaa BKT:ta. Mutta ei ole ideologisesti yhtä hyväksyttävää, niin ei ministerit voi tehdä moraaliposeerausta, kuten viimeisen datakeskuksen julkistamistilaisuudessa

 

[fraatti]

WSJ on näemmä kirjoittanut myös aiheesta hiljan.

The AI Data-Center Boom Is a Job-Creation Bust​

Tech and political leaders tout them as an employment bonanza, but data centers need very few workers in very large spaces

Politicians and business leaders have touted data centers as a boon for employment. At the press conference unveiling Stargate, President Trump said more than 100,000 new jobs would be created “almost immediately.” OpenAI published a blog post that said Stargate would “create hundreds of thousands of American jobs.”
The reality is data centers can employ more than 1,000 people in the several months or years it takes to build them, but rarely need more than one or two hundred once they open, according to Synergy chief analyst John Dinsdale. Stargate would have to be much larger than currently planned to create hundreds of thousands of construction jobs, let alone permanent ones.
“Data Centers are very labor-intensive to build, not as labor-intensive to operate,” said Jim Grice, a real-estate and project-finance attorney who focuses on data centers.

https://archive.is/23tHP#selection-5935.0-5951.173