Datakeskukset
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Husky
Hyperaktiivi
Hiipumista on tietty kansanosa ennustanut ja toivonut jo 40 vuotta. Kuitenkin Ylellä juuri sanottiin, että kymmenestä isoimmasta vientituotteesta kolme on paperitehdastotantoa. No, kunhan nyt ennallistetaan niin eiköhän saada tuotanto muualle. Ja suomalaisen tuotannon alasajohan ei vaikuta globaaliin kulutukseen mitään.
Mutta ei kai painopaperitehtaita ole kuin aika pieni osa. Jos tehtaita 50kpl, niin alle kymmenen painopaperia. Muut kartonkia, massaa ja erikoispapereita kuten tarrantaustaa.
Ei taida olla ollenkaan ainutlaatuista lähiseudun valtioihin verrattuna? EU on laatinut joitakin tilastoja ja ilmeisesti Italiassa on sähköveroja laskettu selvästi viime vuosina, https://energy.ec.europa.eu/data-an...europe/dashboard-energy-related-taxes-2024_en.
Painopaperin kysyntä on viimeisen vuosikymmen parin aikana hiipunut globaalisti hyvin selvästi ja tendenssi on jatkunut. Tuo oli Suomen paperiteollisuuden varsinainen syömähammas.
Nuo eivät mielestäni ole paperia ensinkään (no tarrantausta saattaa osin olla samoin kuin erilaiset suodatinpaperit, mutta ise paperin hinnan merkitys on lopputuotteelle pieni). Sellua toki menee kaupaksi samoin kuin vessapaperia ja vastaavaa, mutta noista ei välttämättä saa kovin hintaa ja vessapaperia voinee valmistaa edullisemmin päiväntasaajan lähellä olevien eukalyptuspeltojen sellusta, missä tiheästi kasvavat puut voidaan kaataa muutaman vuoden välein. Sellun tuotantohan ei tarvitse ulkopuolista sähköä laisinkaan, vaan pelkkä puu ja tiettyjen kemikaalien täydennykset riittävät.
Onhan Suomessa monenlaista muutakin energiaintensiivistä teollisuutta kuin paperi, uusista aloista tietysti uusiutuvan vedyn tuotanto kärjessä ja "vanhempaa" mm. monenlainen kemianteollisuus ja terästeollisuus.
Niin on (ja kosketeltukin edellä). Verrattuna sähkökattiloihin ja kryptolouhintaan näillä on kuitenkin huomattavat investointivaatimukset itse tuotantolaitoksen kohdalla (kuten paperikoneillakin infrastruktuureineen), joten niiden kannattava käyttäminen edellyttää tyypillisesti selvästi suurempaa käyttökerrointa (kun lopputuotekin on halpaa bulkkia verrattuna kryptovaluuttoihin tai jopa kaukolämpöön).
Eihän näiden käyttämän verottaminen ole ongelma sinällään, mutta sähköverokäytäntö täsmälleen kahdella verokannalla eli kalliilla ja halvalla aivan riippumatta sähkön todellisesta hinnasta silloin, kun sähköä käytetään, vääristää talouden ehtoja ja kohdistaa veroja ja tukiaisia varsin mielivaltaisesti. Onhan asia aivan sama muidenkin sähkönkäyttötapojen kannalta, eli sähköveron määrääminen kilowattituntipohjaisesti kahden kategorian kautta on aikansa elänyt vanhentunut ja talouden kannalta haitallinen säädös.
Itseäni tuossa kummastutti se, että verosta sai määräalennuksen. Jos kulutus oli riittävän suurta niin vero poistui. Mitä järkeä? Kaikille voisi laittaa verolle katon, jota enempää ei tarvitse maksaa kuukaudessa, jos kerran pitää määräalennusta antaa.
Tuossa kaiketi ajateltiin, että suuria datakeskuksia on vaikeampi houkutella kuin pieniä, joita yritykset nyt perustavat joka tapauksessa jo omiin käyttötarpeisiinsakin. Sittemmin suuriakin on tullut paljon. En osaa sanoa, mikä merkitys tuolla on houkutteluvuuteen käytännössä, mutta muutoin sähköveron määrittely ja kantotapakin (siirtoyhtiö kantaa) on melko epälooginen (ts. ilmenemisasultaan puhdasta rahastusta ilman muuta tarkoitusta).
Sähkön hinta ei ole minkäänlainen ongelma paperiteollisuudessa nyt, eikä nähtävillä olevassa tulevaisuudessa. Ongelma on puun saatavuus, ja sitä kautta sen korkea hinta. Paperia tehdään tällä hetkellä osin jopa tukkipuusta, kun kuitupuuta ei vain kertakaikkiaan ole tarpeeksi tarjolla.
- Keskustelun aloittaja
- #211
Eteläiseen Norjaan 400MW datakeskus, johon jää varoja 1 GW asti
www.nordicpropertynews.com
One of Europe’s largest data centers will be built in Norway
Coreweave will build large AI data center in Norway.
www.nordicpropertynews.com
- Keskustelun aloittaja
- #212
Datakeskusten edunvalvojan mukaan veromuutos vie tuhansia työpaikkoja ja miljardien verotulot
www.kauppalehti.fi
Veromuutos voi viedä Suomen jätti-investoinnit Ruotsiin ja Norjaan, varoittaa järjestö
Suomessa on suunnitteilla datakeskushankkeita kymmenen miljardin euron edestä, laskee etujärjestö. Suunniteltu veroporkkanan poisto vaarantaa sen mukaan tuhansia työpaikkoja ja miljardien verotulot.
www.kauppalehti.fi
Vastaavasti voi säästyä miljardeja kun ei tarvitse vahvistaa sähköverkkoa. Eiköhän joku ne säästyneet työpaikat ja miljardit sitten saa jossain toisessa maassa, jossa sähkö on halvempaa.
Niin tai näin, tuo on äärimmäisen typerä verotuksen muutoshanke talouden nykytilanteessa, jolloin tarvittaisiin ulkomaisen pääoman tuomaa laajaa piritysruisketta rakennusalalle. Kyseessä on jälleen aloite, jolla tuhotaan mahdollisuuksia saada valtiontalous ennustettavan tulevaisuuden aikana pois velkaloukun alhoista. Nyt on nyt ja mahdollisten laitosten valmistuttua lähtökohdat voisivat olla tyydyttävät eikä niitä tarvitsisi ajaa lyhytnäköisyydellä huonoiksi.
Turha kuvitellakaan, että milloinkaan rakennettaisiin esimerkiksi uusia ydinvoimaloita, kun taloudelliset edellytykset leikataan jo lähdössä pois.
Niin, jos joku on investoimassa. Sähkön tuotanokapasiteetista kaikki ei välttämättä ole kiinni, eli lisää voi rakentaa ja voimajohtoja vahventaa (uusien liittyjien liityntämaksuilla parhaassa tapauksessa). Voi olla varma, että suuri osa investointiajatuksista ei kuitenkaan toteudu (etkä tiedä, mitkä eivät) ja kyllä investoijien vastuulla on varmistaa, että saavat sähköä laitoksensa tarpeisiin (jolleivat saa, sitten saa väliaikaisesti kupatuksi näiden rahat tänne eikä sähköäkään myöhemmin mene, jollei laitokselle kerran riitä; kai noille joku joskus jotakin keksii, eli mitä suotta huolehtia).
Pidän kyllä norjalaismallista keskustelua sähkön yleisestä riittävyydestä hiukan huvittavana. Halpaan sähköön perustuva laitos jää rakentamatta tai ainakin käyttämättä jaksottain tai kokonaan, jos sähkö on liian kallista. Tuo suojelee muita äärimmäisen korkeaksi nousevilta hinnoilta paremmin kuin kaikenlaisten sääntöjen keksiminen sille, mikä on suotavaa sähkönkäyttöä ja mikä ei. Tuohan puolestaan vähentää uuden kapasiteetin rakentamista, mikä puolestaan on tae sille, että sähkön hinnat poukkoilevat välillä pilviin.
No höpö höpö nyt taas. Tilanne on ollut päällä Ukrainan sodan alkuajoista asti. Kumma ettei niitä talvileimikoita moneen vuoteen saada hakattua.
Kyse ei ole mistään tilapäisestä ongelmasta, vaan siitä, ettei Suomessa kasva tarpeeksi puuta kotimaisen metsäteollisuuden raaka-aineeksi. Puuta on takavuosina tuotu Venäjältä valtavia määriä, nyt se määrä pitää korvata jollain muulla. Tuonti Ruotsista ja Baltiasta on lisääntynyt paljon, mutta ei vielä tarpeeksi.
Husky
Hyperaktiivi
Onko joku tehdas seissyt puunsaannin takia? Hienoa väheksyntääNo höpö höpö nyt taas. Tilanne on ollut päällä Ukrainan sodan alkuajoista asti. Kumma ettei niitä talvileimikoita moneen vuoteen saada hakattua.
Kyse ei ole mistään tilapäisestä ongelmasta, vaan siitä, ettei Suomessa kasva tarpeeksi puuta kotimaisen metsäteollisuuden raaka-aineeksi. Puuta on takavuosina tuotu Venäjältä valtavia määriä, nyt se määrä pitää korvata jollain muulla. Tuonti Ruotsista ja Baltiasta on lisääntynyt paljon, mutta ei vielä tarpeeksi.
eikö vaan voisi kommentoida asiaa 
Kauppa käy nyt oikein hyvin kun hinta on korkealla ja jos lisää tarvitaan niin ihmiset myyvät kunhan hintaa nostetaan edelleen.
Kaukolämpökattiloihin on ainakin ollut vaikeuksia saada riittävästi puuta. On haettu erikoislupia polttaa lajiteltuja roskia osin puun sijasta ja näköjään Ruotsista on rahdattu myös sahajauhoista valmistettua pyrolyysiöljyä polttoaineeksi. Maakaasun hinnat tekivät Euroopassa kovan piikin kuluvan vuoden aikana (mutta ovat viime viikkoina olleet hellittämässä viike viikkoina), millä lienee huomattava osansa asiain tilaan lämmityspuolella.
Tietääkseni on. Mutta vaikka ei olisikaan, niin puupula näkyy juuri liian korkeina hintoina. Ollaan tilanteessa, jossa jatkuvasti punnitaan sitä, kannattaako Suomessa ennemmin maksaa näitä hintoja puusta, vai pistää tehtaat kiinni. Ongelma on nimenomaan siinä halvan tuontipuun puutteessa. Venäjän puu oli halpaa, joten sen osuus laski puukustannuksia kokonaisuutena. Nyt kun sitä ei enää tuoda, hinnat ovat kotimaisen metsäteollisuuden kannattavuutta ajatellen kipurajalla. Kun paperia pitää tehdä tukkipuusta, varmaan ymmärrät, että se näkyy kukkarossa. Kuusitukki maksaa vähintään tuplaten kuusikuituun verrattuna.
- Keskustelun aloittaja
- #221
Fingrid toivoo lisää datakeskuksia eikä pelkää sähköpulaa: "Varsinkin Pohjois-Suomessa on verkossa tilaa"
Kantaverkkoyhtiön mukaan datakeskuksille riittää Suomessa sähköä, mutta isojen laitosten kulutus olisi hyvä saada joustamaan enemmän.– Toivoisin julkiseen keskusteluun myös sitä, että datakeskukset ovat hyvin erilaisia. Siellä on Googlen ja Microsoftin kaltaisia tunnettuja kansainvälisiä toimijoita, joilla on kovat vastuullisuustavoitteet. Ja toisaalta siellä on myös kryptovaluutan louhintaa ja vastaavaa. On varmaan ihan oikeinkin kyseenalaistaa sellaista, Heikkilä puntaroi.
Fingrid toivoo lisää datakeskuksia eikä pelkää sähköpulaa: "Varsinkin Pohjois-Suomessa on verkossa tilaa"
Fingrid toivoo Suomeen lisää datakeskuksia eikä katso niiden lisäävän sähköpulan riskiä.
www.kaleva.fi
- Keskustelun aloittaja
- #222
Lappeenrantaan kaavaillaan 150MW datakeskusta
yle.fi
Lappeenrantaan on tulossa miljardin euron datakeskus – seuraavaksi sille etsitään kansainvälistä toimijaa
Lappeenrannan kaupunki on varannut datakeskuksen rakentamiseksi 32 hehtaarin suuruisen tontin. Siihen mahtuisi pinta-alaltaan Helsingin Tripla-kauppakeskuksen verran neliöitä.
yle.fi
- Keskustelun aloittaja
- #223
Alkaako datakeskusbuumi viilenemään? Microsoft toppuuttelee
”Uskomme edelleen, että vuokrasopimusten peruutukset ja kapasiteetin lykkäykset viittaavat datakeskusten ylitarjontaan suhteessa nykyiseen kysyntäennusteeseen”, TD Cowenin analyytikot Michael Elias, Cooper Belanger ja Gregory Williams toteavat.
Aiemmin tällä viikolla kiinalaisen teknojätti Alibaban hallituksen puheenjohtaja Joe Tsai varoitti mahdollisesta datakeskusrakentamisen kuplasta ja totesi, että uudet projektit saattavat ylittää tekoälypalveluiden kysynnän.
www.salkunrakentaja.fi
”Uskomme edelleen, että vuokrasopimusten peruutukset ja kapasiteetin lykkäykset viittaavat datakeskusten ylitarjontaan suhteessa nykyiseen kysyntäennusteeseen”, TD Cowenin analyytikot Michael Elias, Cooper Belanger ja Gregory Williams toteavat.
Aiemmin tällä viikolla kiinalaisen teknojätti Alibaban hallituksen puheenjohtaja Joe Tsai varoitti mahdollisesta datakeskusrakentamisen kuplasta ja totesi, että uudet projektit saattavat ylittää tekoälypalveluiden kysynnän.
Onko datakeskuksissa syntymässä ylitarjonnan kupla?
Microsoft painaa jarrua datakeskusinvestoinneissa. Analyytikot varoittavat jo ylitarjonnasta.
www.salkunrakentaja.fi
- Keskustelun aloittaja
- #224
Myös Forssaan kaavaillaan datakeskusta
www.kauppalehti.fi
Jopa Euroopan suurimpia: Jättimäinen datakeskus suunnitteilla Forssaan
Yli sadan hehtaarin hankkeen taustalla on varainhoitoyhtiö Blackstone.
www.kauppalehti.fi
Aikaisemmin on ollutkin puhetta, että kryptovaluutan louhintaa voisi olla mahdollista himmailla, kun sähkön hinta on korkealla. Laskennan tilan säilöminen ei paljon sähköä kuluta aktiiviseen louhintaan verrattuna ja sähkön hinnan laskettua, louhintaa voi jatkaa. Toiminnassahan on jokin kynnys, jota korkeammalla hinnalla tulosta ei synny riittävästi edes sähkön maksamiseksi.Fingrid toivoo lisää datakeskuksia eikä pelkää sähköpulaa: "Varsinkin Pohjois-Suomessa on verkossa tilaa"
Kantaverkkoyhtiön mukaan datakeskuksille riittää Suomessa sähköä, mutta isojen laitosten kulutus olisi hyvä saada joustamaan enemmän.
– Toivoisin julkiseen keskusteluun myös sitä, että datakeskukset ovat hyvin erilaisia. Siellä on Googlen ja Microsoftin kaltaisia tunnettuja kansainvälisiä toimijoita, joilla on kovat vastuullisuustavoitteet. Ja toisaalta siellä on myös kryptovaluutan louhintaa ja vastaavaa. On varmaan ihan oikeinkin kyseenalaistaa sellaista, Heikkilä puntaroi.
Fingrid toivoo lisää datakeskuksia eikä pelkää sähköpulaa: "Varsinkin Pohjois-Suomessa on verkossa tilaa"
Fingrid toivoo Suomeen lisää datakeskuksia eikä katso niiden lisäävän sähköpulan riskiä.
Sen sijaan kannattaisi miettiä, miten muiden jatkuvasti aktiivisten datakeskusten varavoimakoneita voisi nykyistä paremmin käyttää reservivoimana. Nuohan voivat toimia tyypillisesti niin, että keskus irrotetaan sähköverkosta ja varavoimageneraattoreilla syötetään UPSien akkujen lataamiseen ja ylläpitoon tarvittava sähköenergia. Tuollaista käyttöä pitäisi suosia käyttöehdoilla ja käytöstä johtuvien haittojen minimoiseen tähtäävien parannusten tukeminen saattaisi olla edullisin tapa taas tarpeen tullen käynnistettävää reservivoimaa. Käytännössähän datakeskukset siis luopuisivat markkinoilta tai muutoin verkosta hankkimastaan sähköstä ja myisivät sen verkkoon säästettynä sähkönä pörssihinnalla.
Parannusmahdollisuuksia voisivat olla korkeammat pakokaasupiiput, savukaasusuodattimet ja katalysaattorit, suuremmat polttoainesäiliöt, polttoainelogistiikan parannukset ja varmennukset täydennysten toimittamiseksi tarpeen mukaan, mahdollinen liitäntä kaasuputkiverkostoon monipolttoainekäyttöä varten jne. Luvitusperiaatteet vaatisivat varmaan kehittämistä moisen mahdollistamiseksi.
Eli kun nykyiset on tarkoitettu vain hätätilanteessa käytettäviksi, kuntokin on usein sellainen, että savusta viis.
Noitahan joudutaan koekäyttämäänkin säännöllisesti, jolloin kumulatiivinen savutuskin voi ylittää hallitusta huomattavasti suuremmasta käytöstä johtuvan.
Paikoin noita varavoimakoneita näköjään pidetään valmiiksi käyntilämpöisinä esimerkiksi kytkemällä ne kaukolämpöön. Tuossa olisi vielä yksi mahdollisuus ottaa hukkalämpökin hyödyksi toiseen suuntaan (savutuksen merkittävän vähentymisen ohella).
Jos dieselin haluaisi käynnistää dieselöljyllä mahdollisimman vähäisellä savulla, täytyisi varmaan nostaa kierrokset käynnistysmoottorilla (tai miksei aggregaatin tapauksessa generaattoriakin moottorina käyttäen tai sitten suurten koneiden tapaan paineilmalla) ja kytkeä polttoaineen ruiskutus päälle vasta sen jälkeen. Näköjään laivatkin sylkevät hetken nokea, kun käynnistävät lisää moottoreita väljemmille vesille päästyään. LNG on sikäli veikeä polttoaine, että nokea ei laivojen piipuista näe tulevan merellä (satamassa saattavat polttaa löpöäkin jossakin pienemmässä moottorissa, jolloin syntyy savuakin).
Niin... olisiko tämä tosiaan aikamoinen mahdollisuus rakentaa tuota varavoimaa. Sellainen Wärtsilän 25MW moottorivoimala alkaisi olemaan oikeaa kokoluokkaa datakeskukselle ja jos huoltovarmuutta haluttaisiin datakeskusten avulla myös saada, niin vähintään yksi 25MW ylimääräinen moottori yhteiskunnan avustuksella.
Eli ajatuksella että datakeskusta ei irroteta verkosta ellei koko verkko mene alas vaan nostetaan tuotantoa yli kulutuksen jos taajuus laskee liikaa.
Sitten jos edelleen taajuus laskee, olisi oikeus irrottaa keskus verkosta. Se on täysin ymmärrettävää kun suojeltavana on kymmenien miljoonien rauta ja asiakkaiden palvelut.
Tästä palvelusta korvausta keskusten omistajille niin eiköhän kiinnostusta olisi. Ja tietenkin lämpö talteen kaukolämpöön.
Eli ajatuksella että datakeskusta ei irroteta verkosta ellei koko verkko mene alas vaan nostetaan tuotantoa yli kulutuksen jos taajuus laskee liikaa.
Sitten jos edelleen taajuus laskee, olisi oikeus irrottaa keskus verkosta. Se on täysin ymmärrettävää kun suojeltavana on kymmenien miljoonien rauta ja asiakkaiden palvelut.
Tästä palvelusta korvausta keskusten omistajille niin eiköhän kiinnostusta olisi. Ja tietenkin lämpö talteen kaukolämpöön.
Nuo on yleensä käsittääkseni kytketty sillä tavoin, että on tavallaan verkonvaihtokytkin, jonka vaihtoehtoina ovat syöttö verkosta (tai mahdollisesti toisestakin verkosta) tai sitten paikalliselta aggregaattipankilta. Sähkö menee tuolta UPSeille ja sieltä laitteille. Normaalisit tuolta ei siten pystytä tuottamaan suoraan verkkoon, eli vain saarekekäyttö on tuotettuna. Koko laitoksen kuorma toki voidaan pudottaa pois verkosta ja tuottaa ainakin välttämättä tarvittava teho UPSien lähtöön ja pitää niiden akkujen varaus riittävällä tasolla.
Sinällään laitos tai ainakin ylimääräiset aggergaatit voisi varmaan varustaa automaattisella verkkosynkronointilaitteistolla ja verkon kanssa yhteensopivalla säädöllä. Eihän moisen pitäisi olla mitenkään merkittävä vaatimus, sillä onhan koneita joka tapauksessa useita ja käsittääkseni ne joudutaan välttämättä synkronoimaan keskenään yksikkö kerrallaan käynnistysvaiheessa. Suurin vaatimus liittyisi varmaan laitoksen sisäiseen siirtoverkkoon ja ulkoisiin kytkentöihin, koska syöttö valtakunnan verkkoon ei saa vaarantaa itse keskuksen sähkönsyötön luotettavuutta.
Uskoisin että tässä olisi molempia tarpeita palveleva paketti mahdollista saada aikaan. Datakeskus tarvitsee ehdottomasti varavoiman ja sen suurentaminen yli keskuksen tarpeen ei olisi kovinkaan paljon kalliimpaa kuin juuri tarpeeseen suunnittelu.
Mutta tätä "palvelusta" ei voi vaatia datakeskusten omistajilta, mutta tästäkin voisi tehdä positiivisen markkinointijutun heille että datakeskus osallistuu sekä lämmön tuottoon että siirtoverkon tasapainotukseeen.
Ja yhteiskunta voisi aivan hyvin osallistua kustannuksiin, koska tämä olisi halpaa kokonaisuudessaan kun varavoimaa jokatapauksessa tarvitaan ja ylläpito ei maksa juuri enempää oli sitä 50MW tai 100MW.
Mutta tätä "palvelusta" ei voi vaatia datakeskusten omistajilta, mutta tästäkin voisi tehdä positiivisen markkinointijutun heille että datakeskus osallistuu sekä lämmön tuottoon että siirtoverkon tasapainotukseeen.
Ja yhteiskunta voisi aivan hyvin osallistua kustannuksiin, koska tämä olisi halpaa kokonaisuudessaan kun varavoimaa jokatapauksessa tarvitaan ja ylläpito ei maksa juuri enempää oli sitä 50MW tai 100MW.
Yhteiskunnan todellakin kannattaisi osallistua muodossa tai toisessa, jos sillä tavoin voidaan varmistaa merkittävä vara-/huippuvoimakapasiteetti edullisesti. Tuo ei tosin ole huono business datakeskuksenkaan kannalta, koska laitoksiahan tarvitaan, kun sähköstä alkaa olla niukkuutta ja pörssihinta kohoaa. Rajana on tietenkin, että sähkön hinnan on ylitettävä laitoksen polttoainekustannus ja muut juoksevat kulut. Tuolloin datakeskuskin saa sähkönsä halvemmalla tekemällä sen itse kuin ostamalla verkosta (tai voi myydä vastaavasti enemmän halvemmalla pörssin ulkopuolelta hankkimaansa sähköä vielä suuremmalla katteella).
Mutta elämme yhteiskunnassa jossa ei käytännössä pystytä enää tekemään isoja päätöksiä, niin en pidätä hengitystä sen suhteen että tähän saataisiin mitään kansallista suunnitelmaa.
Kiina on aivan uskomattoman paljon edellä meitä kun siellä tehdään kokoajan suuria päätöksiä ilman valtavaa riitelyä.
Ja Intia on kanssa kehittymässä samanlaiseen yhteiskunnan rakentamiseen. Järki päässä ja kovalla tahdolla eteenpäin.
Kun taas EU...
Kiina on aivan uskomattoman paljon edellä meitä kun siellä tehdään kokoajan suuria päätöksiä ilman valtavaa riitelyä.
Ja Intia on kanssa kehittymässä samanlaiseen yhteiskunnan rakentamiseen. Järki päässä ja kovalla tahdolla eteenpäin.
Kun taas EU...
Viimeksi muokattu:
Ei kai mikään estä tuota nytkään tekemästä. Onhan meillä reservituotteita juuri tuohon, esim. FCR-D.
Taajuusohjattu käyttö- ja häiriöreservi (FCR-tuotteet)
www.fingrid.fi
Itselläni on epäilys, että suurin este datakeskusten varavoimajärjestelmien täydentämiseen niin, että niitä voisi käyttää tehokkaasti valtakunnanverkon huippukuormatilanteen tukena (siis muunakin kuin puhtaana varavoimana saarekekäytössä) on hallinnollinen. Ympäristölupia ja siinä edellytettyjä järjestelyitä ei ole laadittu niin, että lupa mahdollistaisi moisen muulloin kuin akuutissa sähköpulatilanteessa tai verkkohäirön aikana. Melko kohtuullisilla lisäkustannuksilla laitokset voisi kalustaa niin, että ainakin joissakin sijaintikohteissa niitä voisi käyttää pitkähköjäkin jaksoja markkinoille osallistuvana huippukuormavoimanakin ilman merkittäviä ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi Microsoftin kolme suurta rakenteilla olevaa datakeskusta pääkaupunkiseudulla kaikki sijaitsevat aivan vilkkaan moottoritien tai moottoritienomaisen vilkkaan kehätien varrella, josta meteliä ja dieselpakokaasuja nousee ilmaan joka tapauksessa. Teknisessä mielessä tarvitaan vain riittävän korkeat piiput, polttoaine- ja paikalliset sähköjärjestelyt.
Iso rahtilaiva tuottaa enemmän saastetta kuin sata tuhatta autoa joilla ajetaan.
Itse mietin sitä, että miksei datakeskuksia rakenneta esimerkiksi Islantiin? Siellähän olisi saatavilla runsaasti todella halpaa energiaa sekä vesivoimasta kun jäätikön sulamisvedet ja luultavasti geotermisellä lämmöllä voisi pyörittää isoja sähkögeneraattoreita.
Osa palvelemista on sellaisia, että viiveiden minimoiseksi ne on sijoitettava mahdollisimman lähellä käyttäjämassoja. Sitten taas joku kryptolouhinta, tekoälyn pyörittäminen tai joku datavarasto on sellaista toimintaa, että sillä ei käsittääkseni ole niin merkitystä vaikka Keski- ja Länsi-Euroopan suunnasta sinne tulee vaikka muutama kymmenen millisekuntia lisää viivettä kun data koukkaa Islannissa valokaapeleita pitkin mutkan.
Toki siinä on kysymysmerkkinä sitten se "R-tekijä" joka saattaa "vahingossa" hinailla ankkureilla niitä valokaapeleita poikki valtameren pohjastakin. Silloin se data ei ainakaan sitä kaapelia pitkin enää normaalisti kulje.
...mutta kuljettaa tavaraa paljon enemmän, kuin ne sata tuhatta autoa paksit ja anopinarkut täynnä.
Riippuu aivan siitä, millaisesta autosta ja millaisesta saasteluokasta on kyse. Suuri rahtilaiva kulkee ehkä n. 50000 hevosvoiman koneteholla. Autolle tuskin 0,5 hp riittää edes rahtilaivan tasaiseen nopeuteen tasaisella maalla (jos lähtee yleensä lainkaan liikkeelle) ja rahtilaivan moottorin hyötysuhde on tyypillisesti ajossa vähintään kaksinkertainen auton moottoriin nähden, kun autolla ajetaan kovaa.
Jättäisin tuon suhdearvion omaan nurkkaansa ilman tarkempaa speksausta, mistä tarkalleen ottaen on kyse. Katalysaattorilla varustetun bensiinimoottoriauton ja maksimaalisen sallitun rikkipitoisuuden polttoainetta valtamerellä käyttävän laivan vertailu on sellaista omenoiden ja appelsiinien vertailua (jossa mm. unohdetaan öljynjalostuksen ja jakelun vaikutukset kummankin polttoaineketjun kohdalla). Hiilidioksidipäästöjen osaltahan laiva on ilman muuta pienempi päästölähde kuin 100000 polttomoottoriautoa.
- Keskustelun aloittaja
- #240
Microsoft jarruttelee Euroopan ja Jenkkien konesaliprojekteja
www.kauppalehti.fi
Microsoft otti takapakkia uusista datakeskuksista – Asiantuntija Suomen buumialan tilasta: ”Mieluummin yli-investointia kuin himmailua”
Microsoftin kerrotaan luopuneen tulevista konesaliprojekteista Yhdysvalloissa ja Euroopassa.
www.kauppalehti.fi