Aurinkopaneelien invertteri aiheutti tulipalon Espoossa

Aurinkopaneelien invertteri aiheutti tulipalon Espoossa

Omakotitalon aurinkopaneelien invertteri kuumeni ja aiheutti tulipalon Espoon Virkatilantiellä tiistaina puolen päivän aikaan.
Invertteristä lähtenyt palo oli levinnyt paneelien taakse kattorakenteita kohti. Paikalle tulleet kahdeksan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen yksikköä sammuttivat palon kuitenkin nopeasti. Henkilövahinkoja ei aiheutunut, eivätkä talon asukkaat joutuneet lähtemään evakkoon.
 
Eiköhän tämäkin ole taas se vaarallinen ja turha DC puolen turvakytkin, mikä oikeasti on syttynyt.
 
Viimeksi muokattu:
Onko tuo kytkin pakollinen tai yleensäkään tarpeellinen?

Sitä kai pidetään pakollisena nykyään. Tarpeellinen se ei ole.

Mutta jos joku palamaan syttyy niin se on tuo. Että ei välttämättä olisi liioittelua laittaa tuota kytkintä kokonaan johonkin palonkestävään boksiin.

1742981151587.png
 
Eiköhän tämäkin ole taas se vaarallinen ja turha DC puolen turvakytkin, mikä oikeasti on syttynyt.

Paradoksaalisesti kytkin itsessään ei käsittääkseni ole sinänsä vaarallinen, kunhan sitä ei käytetä turhaan/väärin/koskaan...

Vaaralliseksi sen tekee ainankin UK:ssa vallalla olevan teorian mukaan käyttöönottotarkastus, jossa se avataan jännitteellisenä. Silloin kärjet hitsaavat itsensä karrelle, ja seuraavalla kerralla suljettaessa kontakti ei enää ole kunnollinen -> kärjet kuumenevat käytössä -> palovaara. UK:ssa ko. kytkin ollaankin kieltämässä kokonaan.

Jos DC turvakytkimen haluaa säilyttää, pitäisi sen rinnalla varmaan olla DC puolen oikosulkeva kytkin, joka suljetaan ensin ennen erottimen avaamista. Paneelithan eivät tästä välitä mitään, ja silloin turvakytkin voitaisiin avata jännitteettömänä, ja vaaraa ei olisi. Kieltääkö joku säännös tämän?

Toisaalta jos turvakytkin oikosulkee DC-puolen jännitteettömäksi, mihin erotinta enää tarvitaan ylipäätänsä?

Toinen riski DC-kytkimessä liittyy veden aiheuttamaan korroosioon ja huonoon kontaktiin, tämän takia pitäisi varmistaa että pysyy kuivana.

Ausseissa vastaavasti arvioitu että DC-turvakytkimet aiheuttavat yli puolet PV-paloista.

isolation-switch-fire.jpg
Screenshot-2023-09-22-at-11.18.27-am-copy.jpg

DC+Solar+Isolator+Fire.jpg
 
DC kytkin pitää minusta sammuttaa siten että ensin katkaistaan AC kytkin, jolloin invertteri sammuttaa itsensä ja sen jälkeen vasta DC kytkin kun siinä ei kulje virtaa.

Toki näin tulisi tehdä ja näin inun manuaali sen myös käskee tekemään.

Mutta DC kytkin voi silti kipinöidä ja hitsata, vaikka siellä ei olisi varsinaista kuormavirtaa, ihan vaan jäännösreaktanssiaan inuun päin tai pois... Parempi se olisi ensin oikosulkea ja vasta sitten avata potentiaalivapaana, kaikissa tapauksissa.
 
Parempi se olisi ensin oikosulkea ja vasta sitten avata potentiaalivapaana, kaikissa tapauksissa.

Tästä tulee muuten sellainen dilemma mieleen, että tuo oikosulku on turvallista tehdä ja sen jälkeen itse erotin avata ja sulkea - mutta sen oikosulkevan kytkimen avaaminen onkin sitten toinen juttu. Miten tehdä se ilman hitsausta? Hmm....
 
Tässäpä kepponen m...lle naapurille. Kääntää DC turvakytkimen pari kertaa pois ja takaisin päälle. M...n talo palaa sitten viivästetysti jossain vaiheessa.

Aikamoista että talon seinälle asennetaan tämmöisiä viivästettyjä sytyttimiä ihan vapaasti käänneltäväksi. :)
 
ihan vaan tiedoksi kaikille että mppt sisältää tuon kytkimen , täysin turvallisen , kipinöimättömän......ohjaus pois = virrat veks, sanoo koht kasikymppinen
pankaa hanttiin
 
Mikroissa ac -turvakytkin ja ei juuri kipinöi eikä tule kaapelia pitkin etenevää rinnakkaisvalokaarta. Mikroissa paloriski murto-osa.

Silti myös AC -turvakytkin kannattaa aukauista kuormattomana. Eli ohjauksesta ensiksi laite seis, sen jälkeen kytkin auki.
 
Mikroissa ac -turvakytkin ja ei juuri kipinöi eikä tule kaapelia pitkin etenevää rinnakkaisvalokaarta. Mikroissa paloriski murto-osa.

Silti myös AC -turvakytkin kannattaa aukauista kuormattomana. Eli ohjauksesta ensiksi laite seis, sen jälkeen kytkin auki.
Ei ole tarvinnut vielä kertaakaan sammuttaa voimalaa. Kun sanot ohjauksesta seis niin tarkoitatko tuota on-off enable nappia. Löytyi remote controlin alta.
Screenshot_20250326-225652~2.png
 
tuo ptc suoraan turvakytkimeen niin ei kipinöi eikä vaadi muita muutoksia?
Ei taida riittää: pitäisi olla kunnon ilmavälillä varustettu haarukkakytkin. Raitiovaunujen 700V tasavirta-ajolankojen eristyskytkimien rakenteesta voi katso mallia, nuohan näkyvät kokonsa takia yksityiskohtineen maahan saakka. Toki noiden on erotettava paljon suurempia virtojakin, mutta jännite määrää ilmavälit, jolla kaari saadaan luotettavasti sammumaan (ts. kohoamaan ylös pitenevälle kaarelle, joka lopulta sammuu) ja metallirakenteiden järeys sitten on mitoitettava virtojen mukaisesti.
 
Itse olen jättänyt erotyskytkimen sähkölaitoksen tarpeisiin telon seinällä ja tarvittaessa erotan mikroinvertterit avaamalla niiden johdonsuojat keskukselta talon sisäpuolelta. Ne nyt ainakin kestää ja pystyy erotuksen tekemään.
 
En ole nähnyt että missään olisi kylläkään ollut mainintaa erotuskytkimen palosta, vaan invertterin.

Tietty ulkona laitteet ovat alttiina kondenssille ja muille sään vaihteluille. Ellei kyseessä ole ollut DC puolen erotuskytkin, niin mieleen tulee lähinnä löysät tai muuten huonot liitokset ja kondenssi liitoksissa.

 
ihan vaan tiedoksi kaikille että mppt sisältää tuon kytkimen , täysin turvallisen , kipinöimättömän......ohjaus pois = virrat veks, sanoo koht kasikymppinen
pankaa hanttiin

Kytkee kyllä pois, mutta erotin ja erotusväli puuttuu.

Kai tuo turvakytkin kuitenkin turvallisuuden vuoksi siellä on?
 
Mulla on/oli aikomus laittaa DC-kytkin. Ajatuksena se että sähkökatkon aikana voin kääntää tuoton off-grid asentoon.
DC-kytkin toimii jotenkin sillai että kytkintä kääntäessä jousi virittyy ja lauetessaan iskee salaman nopeasti eristeliuskan kontaktien väliin. Siitä huolimatta aina pientä kipinöintiä tapahtuu jos kuormaa on päällä. Pitäähän sitä testata parikertaa päivässä että varmasti toimii ;) , toki kannattaa sieltä invertteristä ensin katkaista virta.
 
Turvakytkimen oikeampi nimi on huoltokytkin. Antaa turvaa huoltomiehelle, joka kytkimen sulkemalla tietää että laitteeseen ei tule sähköä.
Mutta talo mahdollisesti palaa myöhemmin jos kovan jännitteen kanssa on kytkin käännetty pois päältä. Eli kyllä tuolle kytkimelle joku muu nimitys pitäisi olla kuin turvakytkin.

"Näennäisturvakytkin"?
 
Talopalokytkin.
Noihin ei pitäisi koskaan laittaa yläkautta johtoja sisään ja jos laitta niin voisi vaikka porata reiän alalaitaan molemmille reunoille pienet reiät. Mut sit on vaarana et joku ötökkä kantaa sinne sytykkeet.
 
Periaatteessa lähes sama asia, mutta kipinä sammuu itsestään, valokaari ei.

Valokaaren toki voi auttaa sammumaan.

Jos turvakytkimen täyttäisi sf6:lla - tai modernisti co2:lla - ei ongelmaa enää ole. Tai laittaa riittävän magneetin ohjaamaan valokaarta pois koskettimista. Tai täyttää kytkimen hiekalla. Tai öljyllä. Tai ionivapaalla vedellä.

Nerokasta. Pitäisikö patentoida?

Paineilmapuhallettu turvakytkin olisi kyllä hieno. Kuulisi naapuri useamman korttelin päästä milloin ropataan paneeleja.
 
Mites ulos asennettu invertteri, täyttyykö se pölystä ajan kuluessa? Miten esim Froniuksessa on jäähdytys toteutettu, vetääkö siinä puhallin pölyä laitteen läpi kokoajan?
 
Valokaaren toki voi auttaa sammumaan.

Jos turvakytkimen täyttäisi sf6:lla - tai modernisti co2:lla - ei ongelmaa enää ole. Tai laittaa riittävän magneetin ohjaamaan valokaarta pois koskettimista. Tai täyttää kytkimen hiekalla. Tai öljyllä. Tai ionivapaalla vedellä.

Nerokasta. Pitäisikö patentoida?

Paineilmapuhallettu turvakytkin olisi kyllä hieno. Kuulisi naapuri useamman korttelin päästä milloin ropataan paneeleja.

Näillä jännitteillä ja virroilla ei vielä tarvitse suojakaasuja... Teollisuudessa on paljon käytössä dc erottimia / katkaisimia/ kontaktoreita, joita saa rääkätä isolla kuormalla/jännitteellä. (Esim 1200 Vdc, 800 A). Näissä on valokaaripurut ja myös estetty sisäinen rinnakkaisvalokaari. Paria tullut purettuna hiplattua ja tutkittua kärkiä käytön jäljiltä.

Kotitalouslaitteissa on sitten euron komponenteista rakennettu dc -erotin, joka ei kestä kuormallisena erotusta.

Veikkaan että tulipaloja tulee syntymään myös huonoista DC kaapelivedoista katolta invertterille. Pahimmillaan kokoojakaapeli menee räystään reunalta lumikuormarasituksessa invertterille
 
Viimeksi muokattu:
Mites ulos asennettu invertteri, täyttyykö se pölystä ajan kuluessa? Miten esim Froniuksessa on jäähdytys toteutettu, vetääkö siinä puhallin pölyä laitteen läpi kokoajan?
En ole nyt varma mutta taitaa pyöriä termostaatin ohjaamana. Eiköhän se puhalla vain alumiiniripoja ei sisäkaluja.
 
Takaisin
Ylös Bottom