Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Hiipumista on tietty kansanosa ennustanut ja toivonut jo 40 vuotta. Kuitenkin Ylellä juuri sanottiin, että kymmenestä isoimmasta vientituotteesta kolme on paperitehdastotantoa. No, kunhan nyt ennallistetaan niin eiköhän saada tuotanto muualle. Ja suomalaisen tuotannon alasajohan ei vaikuta globaaliin kulutukseen mitään.^Ennustehan on, että paperiteollisuus ja etenkin painopaperiteollisuus, johon Suomessa on keskitytty, hiipuu joka tapauksessa olemattomiin.
Ei taida olla ollenkaan ainutlaatuista lähiseudun valtioihin verrattuna? EU on laatinut joitakin tilastoja ja ilmeisesti Italiassa on sähköveroja laskettu selvästi viime vuosina, https://energy.ec.europa.eu/data-an...europe/dashboard-energy-related-taxes-2024_en.Italiassa nousee datakeskuksia kuin sieniä sateella ja sähkönhinta on euroopan kalleimmasta päästä. Onko Suomen "veroton" sähkö datakeskuksille poikkeus muihin euroopan maihin nähden?
Painopaperin kysyntä on viimeisen vuosikymmen parin aikana hiipunut globaalisti hyvin selvästi ja tendenssi on jatkunut. Tuo oli Suomen paperiteollisuuden varsinainen syömähammas.kymmenestä isoimmasta vientituotteesta kolme on paperitehdastotantoa
Nuo eivät mielestäni ole paperia ensinkään (no tarrantausta saattaa osin olla samoin kuin erilaiset suodatinpaperit, mutta ise paperin hinnan merkitys on lopputuotteelle pieni). Sellua toki menee kaupaksi samoin kuin vessapaperia ja vastaavaa, mutta noista ei välttämättä saa kovin hintaa ja vessapaperia voinee valmistaa edullisemmin päiväntasaajan lähellä olevien eukalyptuspeltojen sellusta, missä tiheästi kasvavat puut voidaan kaataa muutaman vuoden välein. Sellun tuotantohan ei tarvitse ulkopuolista sähköä laisinkaan, vaan pelkkä puu ja tiettyjen kemikaalien täydennykset riittävät.Mutta ei kai painopaperitehtaita ole kuin aika pieni osa. Jos tehtaita 50kpl, niin alle kymmenen painopaperia. Muut kartonkia, massaa ja erikoispapereita kuten tarrantaustaa.
Onhan Suomessa monenlaista muutakin energiaintensiivistä teollisuutta kuin paperi, uusista aloista tietysti uusiutuvan vedyn tuotanto kärjessä ja "vanhempaa" mm. monenlainen kemianteollisuus ja terästeollisuus.^Ennustehan on, että paperiteollisuus ja etenkin painopaperiteollisuus, johon Suomessa on keskitytty, hiipuu joka tapauksessa olemattomiin. Eipä tuollaisen alan tekohengitys paljon auta, vaan pitäisi satsata kehittyviin aloihin.
Niin on (ja kosketeltukin edellä). Verrattuna sähkökattiloihin ja kryptolouhintaan näillä on kuitenkin huomattavat investointivaatimukset itse tuotantolaitoksen kohdalla (kuten paperikoneillakin infrastruktuureineen), joten niiden kannattava käyttäminen edellyttää tyypillisesti selvästi suurempaa käyttökerrointa (kun lopputuotekin on halpaa bulkkia verrattuna kryptovaluuttoihin tai jopa kaukolämpöön).Onhan Suomessa monenlaista muutakin energiaintensiivistä teollisuutta kuin paperi, uusista aloista tietysti uusiutuvan vedyn tuotanto kärjessä ja "vanhempaa" mm. monenlainen kemianteollisuus ja terästeollisuus.
Onhan asia aivan sama muidenkin sähkönkäyttötapojen kannalta, eli sähköveron määrääminen kilowattituntipohjaisesti kahden kategorian kautta on aikansa elänyt vanhentunut ja talouden kannalta haitallinen säädös.
Tuossa kaiketi ajateltiin, että suuria datakeskuksia on vaikeampi houkutella kuin pieniä, joita yritykset nyt perustavat joka tapauksessa jo omiin käyttötarpeisiinsakin. Sittemmin suuriakin on tullut paljon. En osaa sanoa, mikä merkitys tuolla on houkutteluvuuteen käytännössä, mutta muutoin sähköveron määrittely ja kantotapakin (siirtoyhtiö kantaa) on melko epälooginen (ts. ilmenemisasultaan puhdasta rahastusta ilman muuta tarkoitusta).Itseäni tuossa kummastutti se, että verosta sai määräalennuksen. Jos kulutus oli riittävän suurta niin vero poistui. Mitä järkeä? Kaikille voisi laittaa verolle katon, jota enempää ei tarvitse maksaa kuukaudessa, jos kerran pitää määräalennusta antaa.
Pelkkä sähkön hinta ei ole paperiteollisuuden pelastaja sillä onhan hekin nauttinut tästä valtion tuesta eli alhaisemmasta veroluokasta jo pitkään.
Datakeskusten edunvalvojan mukaan veromuutos vie tuhansia työpaikkoja ja miljardien verotulot
Niin tai näin, tuo on äärimmäisen typerä verotuksen muutoshanke talouden nykytilanteessa, jolloin tarvittaisiin ulkomaisen pääoman tuomaa laajaa piritysruisketta rakennusalalle. Kyseessä on jälleen aloite, jolla tuhotaan mahdollisuuksia saada valtiontalous ennustettavan tulevaisuuden aikana pois velkaloukun alhoista. Nyt on nyt ja mahdollisten laitosten valmistuttua lähtökohdat voisivat olla tyydyttävät eikä niitä tarvitsisi ajaa lyhytnäköisyydellä huonoiksi.Vastaavasti voi säästyä miljardeja kun ei tarvitse vahvistaa sähköverkkoa. Eiköhän joku ne säästyneet työpaikat ja miljardit sitten saa jossain toisessa maassa, jossa sähkö on halvempaa.
Niin, jos joku on investoimassa. Sähkön tuotanokapasiteetista kaikki ei välttämättä ole kiinni, eli lisää voi rakentaa ja voimajohtoja vahventaa (uusien liittyjien liityntämaksuilla parhaassa tapauksessa). Voi olla varma, että suuri osa investointiajatuksista ei kuitenkaan toteudu (etkä tiedä, mitkä eivät) ja kyllä investoijien vastuulla on varmistaa, että saavat sähköä laitoksensa tarpeisiin (jolleivat saa, sitten saa väliaikaisesti kupatuksi näiden rahat tänne eikä sähköäkään myöhemmin mene, jollei laitokselle kerran riitä; kai noille joku joskus jotakin keksii, eli mitä suotta huolehtia).Parempi silti, että jotakin oikeata teollisuutta, josta tulee vientituloja ja työllisyyttä oikeasti, olisi/tulisi kuluttamaan sitä sähköä. Ja tätä samaa sanoi Ylen podissa prohvessori, ettei tarvii sanoa oman kieroutuneen ajatuksen tuotokseksi ilman järkeä
Talvileimikoita jäänyt hakkaamatta kelien takia paljon. Tilapäinen ongelma vain puunsaannissa

Onko joku tehdas seissyt puunsaannin takia? Hienoa väheksyntääNo höpö höpö nyt taas. Tilanne on ollut päällä Ukrainan sodan alkuajoista asti. Kumma ettei niitä talvileimikoita moneen vuoteen saada hakattua.
Kyse ei ole mistään tilapäisestä ongelmasta, vaan siitä, ettei Suomessa kasva tarpeeksi puuta kotimaisen metsäteollisuuden raaka-aineeksi. Puuta on takavuosina tuotu Venäjältä valtavia määriä, nyt se määrä pitää korvata jollain muulla. Tuonti Ruotsista ja Baltiasta on lisääntynyt paljon, mutta ei vielä tarpeeksi.
eikö vaan voisi kommentoida asiaa Kaukolämpökattiloihin on ainakin ollut vaikeuksia saada riittävästi puuta. On haettu erikoislupia polttaa lajiteltuja roskia osin puun sijasta ja näköjään Ruotsista on rahdattu myös sahajauhoista valmistettua pyrolyysiöljyä polttoaineeksi. Maakaasun hinnat tekivät Euroopassa kovan piikin kuluvan vuoden aikana (mutta ovat viime viikkoina olleet hellittämässä viike viikkoina), millä lienee huomattava osansa asiain tilaan lämmityspuolella.Onko joku tehdas seissyt puunsaannin takia?
Onko joku tehdas seissyt puunsaannin takia?
Aikaisemmin on ollutkin puhetta, että kryptovaluutan louhintaa voisi olla mahdollista himmailla, kun sähkön hinta on korkealla. Laskennan tilan säilöminen ei paljon sähköä kuluta aktiiviseen louhintaan verrattuna ja sähkön hinnan laskettua, louhintaa voi jatkaa. Toiminnassahan on jokin kynnys, jota korkeammalla hinnalla tulosta ei synny riittävästi edes sähkön maksamiseksi.Fingrid toivoo lisää datakeskuksia eikä pelkää sähköpulaa: "Varsinkin Pohjois-Suomessa on verkossa tilaa"
Kantaverkkoyhtiön mukaan datakeskuksille riittää Suomessa sähköä, mutta isojen laitosten kulutus olisi hyvä saada joustamaan enemmän.
– Toivoisin julkiseen keskusteluun myös sitä, että datakeskukset ovat hyvin erilaisia. Siellä on Googlen ja Microsoftin kaltaisia tunnettuja kansainvälisiä toimijoita, joilla on kovat vastuullisuustavoitteet. Ja toisaalta siellä on myös kryptovaluutan louhintaa ja vastaavaa. On varmaan ihan oikeinkin kyseenalaistaa sellaista, Heikkilä puntaroi.
![]()
Fingrid toivoo lisää datakeskuksia eikä pelkää sähköpulaa: "Varsinkin Pohjois-Suomessa on verkossa tilaa"
Fingrid toivoo Suomeen lisää datakeskuksia eikä katso niiden lisäävän sähköpulan riskiä.www.kaleva.fi
Eli kun nykyiset on tarkoitettu vain hätätilanteessa käytettäviksi, kuntokin on usein sellainen, että savusta viis.Tuossa on vähän voimasavua, kun Salossa Nokian varavoimakonetta pistettiin käymään joukukuussa 2012
katso liitettä 106006
Jos dieselin haluaisi käynnistää dieselöljyllä mahdollisimman vähäisellä savulla, täytyisi varmaan nostaa kierrokset käynnistysmoottorilla (tai miksei aggregaatin tapauksessa generaattoriakin moottorina käyttäen tai sitten suurten koneiden tapaan paineilmalla) ja kytkeä polttoaineen ruiskutus päälle vasta sen jälkeen. Näköjään laivatkin sylkevät hetken nokea, kun käynnistävät lisää moottoreita väljemmille vesille päästyään. LNG on sikäli veikeä polttoaine, että nokea ei laivojen piipuista näe tulevan merellä (satamassa saattavat polttaa löpöäkin jossakin pienemmässä moottorissa, jolloin syntyy savuakin).Kyllä tuonkin pakoputkista tuli ihan kirkasta lämpimän ilman väreilyä hetken jälkeen. Mutta startti näyttää kyllä aika hirveältä. Noissa oli muistaakseni isot vauhtipyörät koko ajan pyörimässä, noilla varmistettiin Salon konehuoneiden sähkönsyöttö.
Nuo on yleensä käsittääkseni kytketty sillä tavoin, että on tavallaan verkonvaihtokytkin, jonka vaihtoehtoina ovat syöttö verkosta (tai mahdollisesti toisestakin verkosta) tai sitten paikalliselta aggregaattipankilta. Sähkö menee tuolta UPSeille ja sieltä laitteille. Normaalisit tuolta ei siten pystytä tuottamaan suoraan verkkoon, eli vain saarekekäyttö on tuotettuna. Koko laitoksen kuorma toki voidaan pudottaa pois verkosta ja tuottaa ainakin välttämättä tarvittava teho UPSien lähtöön ja pitää niiden akkujen varaus riittävällä tasolla.Eli ajatuksella että datakeskusta ei irroteta verkosta ellei koko verkko mene alas vaan nostetaan tuotantoa yli kulutuksen jos taajuus laskee liikaa.
Yhteiskunnan todellakin kannattaisi osallistua muodossa tai toisessa, jos sillä tavoin voidaan varmistaa merkittävä vara-/huippuvoimakapasiteetti edullisesti. Tuo ei tosin ole huono business datakeskuksenkaan kannalta, koska laitoksiahan tarvitaan, kun sähköstä alkaa olla niukkuutta ja pörssihinta kohoaa. Rajana on tietenkin, että sähkön hinnan on ylitettävä laitoksen polttoainekustannus ja muut juoksevat kulut. Tuolloin datakeskuskin saa sähkönsä halvemmalla tekemällä sen itse kuin ostamalla verkosta (tai voi myydä vastaavasti enemmän halvemmalla pörssin ulkopuolelta hankkimaansa sähköä vielä suuremmalla katteella).Mutta tätä "palvelusta" ei voi vaatia datakeskusten omistajilta, mutta tästäkin voisi tehdä positiivisen markkinointijutun heille että datakeskus osallistuu sekä lämmön tuottoon että siirtoverkon tasapainotukseeen.
Ja yhteiskunta voisi aivan hyvin osallistua kustannuksiin, koska tämä olisi halpaa kokonaisuudessaan kun varavoimaa jokatapauksessa tarvitaan ja ylläpito ei maksa juuri enempää oli sitä 50MW tai 100MW.
Eli ajatuksella että datakeskusta ei irroteta verkosta ellei koko verkko mene alas vaan nostetaan tuotantoa yli kulutuksen jos taajuus laskee liikaa.
Sitten jos edelleen taajuus laskee, olisi oikeus irrottaa keskus verkosta. Se on täysin ymmärrettävää kun suojeltavana on kymmenien miljoonien rauta ja asiakkaiden palvelut.
Tästä palvelusta korvausta keskusten omistajille niin eiköhän kiinnostusta olisi. Ja tietenkin lämpö talteen kaukolämpöön.
Jos dieselin haluaisi käynnistää dieselöljyllä mahdollisimman vähäisellä savulla, täytyisi varmaan nostaa kierrokset käynnistysmoottorilla (tai miksei aggregaatin tapauksessa generaattoriakin moottorina käyttäen tai sitten suurten koneiden tapaan paineilmalla) ja kytkeä polttoaineen ruiskutus päälle vasta sen jälkeen. Näköjään laivatkin sylkevät hetken nokea, kun käynnistävät lisää moottoreita väljemmille vesille päästyään. LNG on sikäli veikeä polttoaine, että nokea ei laivojen piipuista näe tulevan merellä (satamassa saattavat polttaa löpöäkin jossakin pienemmässä moottorissa, jolloin syntyy savuakin).
Iso rahtilaiva tuottaa enemmän saastetta kuin sata tuhatta autoa joilla ajetaan.
Riippuu aivan siitä, millaisesta autosta ja millaisesta saasteluokasta on kyse. Suuri rahtilaiva kulkee ehkä n. 50000 hevosvoiman koneteholla. Autolle tuskin 0,5 hp riittää edes rahtilaivan tasaiseen nopeuteen tasaisella maalla (jos lähtee yleensä lainkaan liikkeelle) ja rahtilaivan moottorin hyötysuhde on tyypillisesti ajossa vähintään kaksinkertainen auton moottoriin nähden, kun autolla ajetaan kovaa.Iso rahtilaiva tuottaa enemmän saastetta kuin sata tuhatta autoa joilla ajetaan.