Suomen energiaomavaraisuus/huoltovarmuus

[Arisoft]

Kyllä mä sanon että tää Suomen energiaomavaraisuus on todella kapealla nuoralla.

Itse luokittelen sen tilastokikkailuksi. Mutta, olisimme energiaomavaraisia jos tiukan paikan tullen pystymme sulkemaan niin paljon kulutusta että nuo 24/7 toimivat laitokset pystyvät jäljellä olevan kulutuksen täyttämään myös huipputarpeessa. Siihen ilmeisesti on vielä pitkä ellei peräti loputon matka.

Miten tuolla Eestin puolella asiat on järjestetty? Siellä pörssihinnat ovat olleet lähes jatkuvasti niin suuret että mahtaako siellä olla edes pörssisähköasiakkaita? Hinnat kun on olleet sellaisia että oma diesel generaattori tulee edullisemmaksi.

 

[Tehari]

Kaikki sähköistyy kovaa vauhtia, kulutus tulee nousemaan väkisinkin. Mistä kaikki sähkö otetaan. Minusta se on käsittämätöntä että meidän kannattaa ostaa sähkö muualta, kuin tehdä itse ja myydä.

 

[kotte]

Jos Suomeen tuodaan wc-paperia ja vastaavasti viedään, voi Suomi olla wv-paperin osalta omavarainen sekä tilastojen mukaan että myös käytännössä. Samahan voi tilanne olla Sähkönkin osalta, välillä tuodaan, välillä viedään.

Ongelmahan tässä on, että energia sinällään ei ole sähkön osalta ongelma ollenkaan, vaan teho. Verkon sähkötehon suhteen suhteen Suomi on välillä omavarainen, mutta useammin ei ole. Energia ei esimerkiksi määrää sähkön pössihintoja, vaan tuotetun, tuodun/viedyn ja kulutetun tehon tasapainon saavuttaminen hintaan mihin hyvänsä, joka sekunti, varttitunti tai tunti jne.

 

[fraatti]

Kappas, kaasupannu investointi Tornioon.

EPV Energian tytäryhtiö Tornion Voima investoi uuteen kaasumoottorivoimalaitokseen. Sen avulla kyetään nopeasti lisäämään sähköntuotantoa erilaisten häiriöiden ja vaikeasti ennustettavien sääolosuhteiden aikana. Moottorivoimalaitoksen kokonaisteho on noin 43 MW. Rakennustyöt käynnistyvät tänä syksynä, ja valmiin moottorivoimalaitoksen toiminta alkaa vuonna 2026.

Uusi kaasumoottorivoimalaitos sai investointipäätöksen - EPV

EPV Energian tytäryhtiö Tornion Voima investoi uuteen kaasumoottorivoimalaitokseen. Moottorivoimalaitoksen kokonaisteho on noin 43 MW.

www.epv.fi

 

[kotte]

Kappas, kaasupannu investointi Tornioon.

Kaasupannuhan tuo ei ole, vaan neljän kaasumäntämoottoriaggregaatin patteri. Wärtsilä näkyy olevan toimittajana ja sehän on toimittanut vastaavia sadoittain (vaiko jopa tuhansittain?) eri puolille maailmaa, vaan ei tätä ennen siis Suomeen. Toki Espoossa Ämmässuon kaatopaikkakaasun hyödyntämiseen on toteutettu hiukan samantapaisia systeemejä kaatopaikkakaasun ja biojätemädätyskaasun hyödyntämiseen yhteensä lähes samassa kokoluokassa (nuo siis toimivat paljon laihemmalla ja heikkolaatuisemmalla kaasulla, mitä Torniossa käytetään).

 

[fraatti]

Pannua tulee täälläpäin käytettyä nimityksenä moottorillekin. No mitäpä tuosta.

Tällaiset jyvät sinne tulee, tehon perusteella efficiency versiot. Jäähdytysvesi pusketaan mereen. Malli oli ainakin kahdelle moottorille olevassa hakemuksessa tuo. 520l kaksoisahdettu V16.

Ylssä näytti lukevan tuollaisia tietoja:
"Moottorivoimala koostuu neljästä moottoriyksiköstä, joiden yhteenlaskettu polttoaineteho on noin 98,4 MW. Laitos tuottaa sähköä enimmillään noin 43,1 MW:n teholla. Laitoksella tuotetaan säätösähköä sähkömarkkinoille, jolloin todelliset käyttötunnit määräytyvät sähkömarkkinoiden kysynnän mukaan. Arvio vuosittaiselle huipunkäyttöajalle on noin 2 000 tuntia ja arvioitu sähköntuotantomäärä on 86 GWh/a. Moottorivoimalan polttoaineena käytetään maakaasua ja Tornion terästehtaan prosesseissa muodostuvaa häkäkaasua. Polttoaineet tuodaan laitokselle putkea pitkin eikä niitä varastoida alueella. "

Wärtsilä 31SG gas engine for power plants - Wärtsilä Energy

The most efficient gas engine, Wärtsilä 31SG, is a four-stroke, spark-ignited, lean-burn gas engine generating set for your power plant.

www.wartsila.com

Edit. Tämä ei kyllä täsmää hyötysuhteeseen

Laitos koostuu neljästä moottoriyksiköstä, joiden yhteenlaskettu sähköteho on 43,1 MW moottoriyksiköstä. Moottoriyksiköitä on mahdollista käyttää toisistaan riippumatta, mutta laitoksen käyttötavasta säätösähkön tuotantolaitoksena johtuen yksiköitä tullaan todennäköisesti käyttämään yhtäaikaisesti. Laitoksen kokonaispolttoaineteho on noin 98,4 MW. Laitoksen sähköntuotannon hyötysuhde on varsin korkea, noin 44 %.

 

[kotte]

Tämä ei kyllä täsmää hyötysuhteeseen

Moottoriaggregaatin parasta hyötysuhdetta ei välttämättä saavuteta suurimmalla teholla, vaan jollakin 3/4 luokkaa olevalla kuormalla. Vaikka laitos periaatteessa taipuisi suuremmallekni teholla, tuo ei välttämättä kannata taloudellisesti. Näin ollen laitoksessa saattaa myös olla rajoituksia moottoreiden samanaikaiselle käytölle. Esimerkiksi sähköliitäntöjä tai jäähdytysratkaisuja mahdollisesti rajoitetaan kustannussyistä (liittymä ehkä jaetaan jonkin kulutuskohteen kanssa).

Tuollaisia moottorivoimaloita tyypillisesti käytetään portaittain, eli kapasiteettia käynnistellään yksikkö kerrallaan ja lisäksi kutakin moottoria voidaan ajaa kohtalaisen laajalla tehoalueella ilman, että hyötysuhde putoaa merkittävästi. Tuossa suhteessa mäntämoottorit eroavat kaasuturbiineista edukseen, eli kaasuturbiini kannattaa rakentaa mahdollisimman suureksi ja sitä on ajettava melko suppealla tehoalueella siedettävän hyötysuhteen saavuttamiseksi, kun taas mäntämoottorin hyötysuhde ei juuri parane muutamaa kymmentä megawattia suuremmassa teholuokassa (suuret hyvin hidaskäyntiset laivadieselmoottorit ovat oma lukunsa). Kaasuturbiinin hyötysuhde jää silloinkin huomattavasti jälkeen mäntämoottorin hyötysuhteesta.

 

[anders]

Moottoriaggregaatin parasta hyötysuhdetta ei välttämättä saavuteta suurimmalla teholla, vaan jollakin 3/4 luokkaa olevalla kuormalla.

Aivan.

Toki noissa isommissa moottoreissa hyötysuhde on oma kokonaisuutensa, sitten suurimpaan tehoon voi vaikuttaa monet asiat, mm. polttoaineruiskutuksen (ml suuttimet), jäähdytyksen, ilmanoton ja turbon järjestelyt ja valittu puristusgeometria.

Usein ne limittyvät noin, että paras BSFC osuu hieman huipputehon alle, mutta voi se olla huipputehollakin, jos moottorin ohjaus säädetty niin että enempää tehoa ei voi ottaa. Loppukädessä maksimiteho on vain numero

 

[fraatti]

Moottoriaggregaatin parasta hyötysuhdetta ei välttämättä saavuteta suurimmalla teholla, vaan jollakin 3/4 luokkaa olevalla kuormalla. Vaikka laitos periaatteessa taipuisi suuremmallekni teholla, tuo ei välttämättä kannata taloudellisesti. Näin ollen laitoksessa saattaa myös olla rajoituksia moottoreiden samanaikaiselle käytölle. Esimerkiksi sähköliitäntöjä tai jäähdytysratkaisuja mahdollisesti rajoitetaan kustannussyistä (liittymä ehkä jaetaan jonkin kulutuskohteen kanssa).

Tuossa esitteessä on maininta että paikalliset päästörajat, ympärivät olosuhteet vaikuttavat ja koneen käyttämät pumput eivät sisälly esitteen hyötysuhteeseen. Jäähdytyskin on n 2 260 m3/h. Ja varmaan polttoaine vaikuttaa myös.

https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/2857643

 

[fraatti]

Kummastuttaa tämä nykyinen tilanne. Kaikki Euroopan maat tuntuvat luottavan siihen että tiukalla hetkellä sieltä naapurista saa sitä sähköä. Britit sulkivat hiilivoimalansa ja juhlivat sitä. Samaan aikaan linjat manner-euroopasta hohkaa punaisena.
Saksassa on samalla tavalla tehovajetta. Suomessa luotetaan että kulutuspiikkien aikaan sähköä saadaan linjat punaisena naapureilta. Kuitenkin myös Ruotsissa tehovaje kasvaa jatkuvasti. Mistäs sitä sähköä sitten kysellään, jos koko Eurooppaan tulee tuulettomat ja paisteettomat kelit?

Southern Sweden currently has an electricity deficit that needs to be filled by electricity from other areas, in particular northern Sweden. If no new electricity production is added in SE3 and SE4, increased electricity demand will lead to the deficit increasing from -8 TWh in 2025 to -18 TWh in 2030.

 

[Mikki]

Eurooppa ei suuntaa muuta ennenkuin tulee joku kriisi. Se että hinnat on ajoittain taivaissa ei vielä ole riittävän iso kriisi.

 

[Espejot]

Eurooppa ei suuntaa muuta ennenkuin tulee joku kriisi. Se että hinnat on ajoittain taivaissa ei vielä ole riittävän iso kriisi.

Nykyinen kehityksen suunta nimen omaan johtuu kriisistä en sitten tiedä miksi kapalliset toimijat ei rakenna perinteisiä voimaloita mutta arvelen että kyse on rahasta

 

[Mikki]

Nykyinen kehityksen suunta nimen omaan johtuu kriisistä en sitten tiedä miksi kapalliset toimijat ei rakenna perinteisiä voimaloita mutta arvelen että kyse on rahasta

Siis ilmastokriisistä vai? No joo... tarkoitin sellaista oikeaa kriisiä, että maiden välisiä siirtoyhteyksiä pistetään kiinni kun alkaa omassa maassa sähköt pimenemään viennin vuoksi.

 

[Espejot]

Siis ilmastokriisistä vai? No joo... tarkoitin sellaista oikeaa kriisiä, että maiden välisiä siirtoyhteyksiä pistetään kiinni kun alkaa omassa maassa sähköt pimenemään viennin vuoksi.

Ajattelin enemänkin puttepossusta johtuvaa kriisiä... ehkä firmat ajatelee että hirveen pitkiä investointisuunitelmia ei kannata tehdä, mene ja tiedä.

 

[Mikki]

Ajattelin enemänkin puttepossusta johtuvaa kriisiä... ehkä firmat ajatelee että hirveen pitkiä investointisuunitelmia ei kannata tehdä, mene ja tiedä.

No sehän ei tunnu Euroopalle olevan edes mikään kriisi.... ei tunnu paljoa Eurooppaa häiritsevän että Ukraina taistelee alakynnessä käytännössä kahta valtiota vastaan nyt.

Firmat jarruttelee investointeja yksi toisensa jälkeen kyllä... Eurooppaan ainakin.

 

[fraatti]

Tuossahan oli tuo yksi projekti meneillään. Saas nähdä poikiiko se mitään.

Suomi tarvitsee Fingridin mukaan ripeästi sähkön lisäkapasiteettia | Verkkouutiset

Suomi tarvitsee Fingridin mukaan ripeästi sähkön lisäkapasiteettia | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

 

[pökö]

Eikös juuri tuon yhtiön johto jokin aika sitten suitsuttanut että ollaan sähkön suhteen omavaraisia

 

[maanma]

Mielestäni Fingridillä on juuri tuollainen artikkelin 1GW kaasulaitos mainittuja häiriötilanteita varten.

 

[fraatti]

Mielestäni Fingridillä on juuri tuollainen artikkelin 1GW kaasulaitos mainittuja häiriötilanteita varten.

Varavoimalaitoksia on, mutta ne ei osallistu markkinoille. Maksoi sähkö sitten 5 snt/kWh tai 5€/kWh.

 

[maanma]

Ja kun markkina pettää niin sitten varavoimaa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Toisten rahantahkoamiskonetta ei saa rikkoa. On hultovarmuuskeskuksen ja Fingridin laitoksia. Yhteistä on, ettei niitä koskaan käytetä ellei rysyt höykkää rajan yli jotain muuta siihen rinnastettavaa.

 

[Migi06]

Teollisuus omaa omat sähkölaitoksensa, mutta käyttävät niitä yleensä, kun kannattaa ulos myydä.. jännä juttu tuo sähkön tuoma markkinapolitiikka. Suosilla vaan ostamaan vanhoja diesel mersuja, joka käy melkein millä palavalla aineella ja myymään verkkoonpäin, kun hinnat pilvissä

 

[fraatti]

Myös Virossa sama suunta kuin Suomessa. Tuotantoa hyllytetään sivuun kilpailukyvyttömyyden takia ja marginaalit pakkasilla käyvät entistä ohkaisimmiksi. Markkinat poistavat tuotantoa kyllä tiukoilla paikoilta, mutta lisää ne ei sinne näytä tuovan mitään. Asia näytetään tiedostavan Virossakin, mutta tässä ei mainita teoista mitään.

"Each successive winter underscores a clear reality for us and our Baltic Sea neighbors: while under normal circumstances, our electricity supply is reliably secured, the safety margins are growing thinner. All it takes is a combination of prolonged cold spells, low wind conditions and multiple unexpected outages in power plants or interconnections between countries, and we could face a situation where electricity consumption must be regulated," Elering CEO Kalle Kilk wrote in the foreword to the report.

Elering report: Having enough dispatchable capacity key in the near future

According to TSO Elering's latest security of supply report, the key issue for the near future is maintaining 1,000 megawatts of dispatchable capacity within Estonia's electricity system. While existing capacity is expected to meet demand in the coming years, additional measures will be needed...

news.err.ee

 

[kotte]

Asia näytetään tiedostavan Virossakin, mutta tässä ei mainita teoista mitään.

Jos todellakin haluttaisiin ja olisi pakkokin tehdä jotakin asialle, niin ensiksi voisi säätää lain, että sähköenergiaa saisi myydä kiinteillä hinnoilla vain, jos kulutus pidetään edes vuorokausi tai viikkotasolla keskimäärin tasaisena vuoden mittaan jollakin +-20% marginaalilla. Muutoin käytettäisiin pörssihinnoittelua, jos ei pysytä sovitussa. Menneisyydessä asioita ratkaistiin joustavalla tuotannolla, mutta tuo on loppujen lopuksi teknis-taloudellisesti järjetöntä nykyisistä lähtökohdista. Kulutusjouston voisi järjestää myös niin, että jos kulutusprosessi ei jousta, on sitten paikallisesti järjestettävä kulutuksen puskurointia akuilla tms. tai hankittava mosita joustoa erikseen markkinatoimijoilta.

 

[Arisoft]

Menneisyydessä asioita ratkaistiin joustavalla tuotannolla

Eikös tämä nykyisinkin ratkaista joustavalla tuotannolla? Kiinteällä hinnalla sähkönsä ostaneet on kuulemma jo kiinnitetty etukäteen futuureilla niin että heille sähköä riittää. Kiinteitä ei siis pitäisi voida olla mahdollista myydä enempää kuin mihin tuotanto pystyy. Pörssisähkö on se, missä joustetaan suuntaan jos toiseen. Sähkön loppuessa pörssisähkö loppuu ensimmäisenä.

Mahtaakohan nuo futuurit oikeasti toimia vai onko niistä puhuminen ollut bluffia?

 

[Antero80]

jos kulutus pidetään edes vuorokausi tai viikkotasolla keskimäärin tasaisena vuoden mittaan jollakin +-20% marginaalilla.

Eli jos sattuisi joku viikko vuodesta milloin sähköautolla tulisi ajeltua todella paljon niin ei voisi ottaa kiinteää hintaa?
Kuulostaa aika huonolta idealta.

Tuotahan voisi kiertää kun lataa muualla kuin kotona, vaikka sähköverkon kuormitukseen tuolla ei olisi merkitystä

 

[Arisoft]

Eli jos sattuisi joku viikko vuodesta milloin sähköautolla tulisi ajeltua todella paljon niin ei voisi ottaa kiinteää hintaa?
Kuulostaa aika huonolta idealta.

Ei vaan se ylimäärä, mistä ei oltu sovittu, menisi pörssihinnalla.

Näinhän tämän pitäisi olla, jos kerran kiinteä kulutus on korvamerkitty ja etukäteen ostettu voimalaitokselta, niin eihän sen määrä voi olla mitä sattuu, vaan sen olisi oltava se ennalta sovittu määrä, jotta se energia on myös oikeasti saatavana.

Jos auton lataaminen ei ole laskettu mukaan tuohon sovittuun kulutukseen niin sen aiheuttama lisä menisi silloin pörssihinnan mukaisesti. Lataaminen huippukalliiseen aikaan ei olisi näin järkevää mutta halpaan aikaa olisi hyvin järkevää.

Ehkä tulemme vielä tällaisiakin sopimuksia näkemään, jossa osa kulutuksesta on kiinteällä hinnalla ja osa pörssihinnalla. Kulutusvaikutukselliset sopimukset ovat siihen suuntaan, mutta niissä vaikutusmekanismi ei ole näin konkreettinen.

 

[Antero80]

Ei vaan se ylimäärä, mistä ei oltu sovittu, menisi pörssihinnalla.

Näinhän tämän pitäisi olla, jos kerran kiinteä kulutus on korvamerkitty ja etukäteen ostettu voimalaitokselta, niin eihän sen määrä voi olla mitä sattuu, vaan sen olisi oltava se ennalta sovittu määrä, jotta se energia on myös oikeasti saatavana.

Tämä voisi olla hyvä idea.
Samalla kun lopetettaisiin myös "puhtaat" pörssisopimukset niin energiantuottajat saisivat aina jotain korvausta sähköstä, pois lukien tuo korvamerkityn ylitys voisi olla 0 hintaista.

 

[kotte]

Eikös tämä nykyisinkin ratkaista joustavalla tuotannolla?

Yhä enemmän joustavalla kulutuksella kumminkin. Suomessa on vesivoimassa tähän vuodenaikaan joustovaraa ylös ehkä gigawatin verran ja erilaisesta yhteistuotannosta ehkä 2...3GW. Tuonti periaatteessa taipuu suurempaan joustoon (koska tuonti voi kääntyä myös vienniksi eli kulutukseksi samoja johtoja pitkin).

Voi myös kysyä, onko suurten teollisten kuluttajien kuormien pudotus sähkön huippuhintojen aikaan kulutuksen vähenemistä vai tuotannon lisäämistä. Moistahan tehdään paljolti juuri vuorokausimarkkinoilla.

 

[kotte]

Eli jos sattuisi joku viikko vuodesta milloin sähköautolla tulisi ajeltua todella paljon niin ei voisi ottaa kiinteää hintaa?
Kuulostaa aika huonolta idealta.

Tuotahan voisi kiertää kun lataa muualla kuin kotona, vaikka sähköverkon kuormitukseen tuolla ei olisi merkitystä

Tietenkin voi, kun maksaa lisäkulut tai "ottaa vakuutuksen". Eihän nykysysteemiäkään enää paljon tuosta eroa paitsi, että "vakuutusten" hinnat ovat varsin edullisia. Tuskin pysyvät noin halpoina jatkossa?

 

[Antero80]

Tietenkin voi, kun maksaa lisäkulut tai "ottaa vakuutuksen". Eihän nykysysteemiäkään enää paljon tuosta eroa paitsi, että "vakuutusten" hinnat ovat varsin edullisia. Tuskin pysyvät noin halpoina jatkossa?

Ei varmasti pysy jos sähkön jaetaan ilmaiseksi kuten nyt, jostain yritysten on saatava rahaa.
Foorumilla mitä on laskentoja nähnyt niin pörssi sähkön kanssa aina tulisi halvemmaksi.

 

[fraatti]

UPM:ltä kirjoitus Suomen säähköjärjestelmästä

Uusien sähköntuotantoinvestointien lisäksi Suomessa pitää huolehtia jo olemassa olevan kapasiteetin toimintaedellytyksistä. Järjestelmässä on yhä enemmän sääriippuvaista kapasiteettia, joka ei ole käytettävissä kaikkina tunteina tai päivinä. Tulevaisuuden järjestelmässä myös sillä, että sähköntuotantokapasiteetti on jatkuvasti saatavilla, pitäisi olla oma arvonsa. Vesivoima on ylivoimaisesti merkittävin säätövoiman tarjoaja, kun taas ydinvoima varmistaa järjestelmän vakaan perustuotannon säästä riippumatta.
----
Suomessa on huolehdittava siitä, että sähköä riittää jokaisena hetkenä ja samalla siitä, että sähköntuotantokapasiteetti kehittyy kysynnän mukaan. Kun Suomessa harkitaan mahdollisia tukielementtejä sähköntuotannolle, sen tulisi kohdella myös olemassa olevaa kapasiteettia tasapuolisesti. Muuten vaarana on, että uusi tuettu tuotanto ajaa vanhaa pois markkinoilta tai vääristää markkinaehtoisten hankkeiden asemaa. Kävisi kuten siinä hölmöläisten tarinassa, jossa peittoa vedetään aina yhdestä kulmasta ja toisesta sitä jää uupumaan.

Suomen sähköjärjestelmää on kehitettävä markkinaehtoisesti ja tasapuolisesti

Kun Suomessa harkitaan mahdollisia tukielementtejä sähköntuotannolle, sen tulisi kohdella myös olemassa olevaa kapasiteettia tasapuolisesti. Muuten vaarana on, että uusi tuettu tuotanto ajaa vanhaa pois markkinoilta tai vääristää markkinaehtoisten hankkeiden asemaa.

www.upm.com

 

[maanma]

Taitaa heitä harmittaa kun muut käyttää halvempaa sähköä kun heidän omat TVO sitoumukset pystyy tuottamaan. Jos eivät käytä tai lopettavat tehtaita niin TVO sitoumus jää - tosin vielä ne osuudet menee jonkinaikaa kaupaksi.

Kohta ovat harvassa ne jotka ydinvoimaan sitoutuvat.

 

[huugo]

Aika pehmeästi kirjoittaa.. pihvi kai tässä lauseessa: "Kun Suomessa harkitaan mahdollisia tukielementtejä sähköntuotannolle, sen tulisi kohdella myös olemassa olevaa kapasiteettia tasapuolisesti."

Eli varmaankin haluavat, että jos uutta ydinvoimaa tai muuta kapaa tuetaan, niin vanhat UPM voimalat saisi saman rahan.

Eikös tuo ole ihan ok vaatimus?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Uusien sähköntuotantoinvestointien lisäksi Suomessa pitää huolehtia jo olemassa olevan kapasiteetin toimintaedellytyksistä. Järjestelmässä on yhä enemmän sääriippuvaista kapasiteettia, joka ei ole käytettävissä kaikkina tunteina tai päivinä.

Järjestelmässä on myös suuruusluokka 1 TW GW (FG varavoima) kapasiteettia, jota ei käytetä, ei koskaan eikä milloinkaan vaikka tarvittaisiin, koska ei ole sota tai muuta vielä pahempaa ja turvataan markkinoiden vapaata toimintaa. Nämä nyt kuitenkin ovat olemassa. Tämä voisi olla myös jokin varaventtiili, että jos kauppa ei käy järkevästi, nämä hyräytettäisiiin käyntiin ja pyyhittäisin peetä CO2 kiintiöillä. "Veronmaksajat" lähinnä sähkön käytön suhteessa ovat jo kuitenkin kustantaneet nämä laitokset eli ne kulut ovat jo nytkin niissä FG:n siirtohinnoissa.

Nyt tuottajat luottavat kuin vuoreen, että nämä eivät koskaan eikä milloinkaan pilaa heidän kissan päiviään. Esim. USA:ssa, federal tasolla on öljyn varmuusvarastot ja ne käyvät kauppaa, kun siltä tuntuu. Samalla ylilyöntejä vastaan rahoittavat toimintansa. Se "federal reserve" öljy tulee suoraan suoneen markkinoille ja vie samalla hapet keinottelijoiden ylilyönneiltä.

 

[kotte]

Järjestelmässä on myös suuruusluokka 1 TW (FG varavoima) kapasiteettia, jota ei käytetä, ei koskaan eikä milloinkaan vaikka tarvittaisiin, koska ei ole sota tai muuta vielä pahempaa ja turvataan markkinoiden vapaata toimintaa. Nämä nyt kuitenkin ovat olemassa.

Kyllä tuota käytetään ja on käytetty kuluvanakin vuonna, kun esimerkiksi ydinvoimala putoaa yllättäen verkosta ja voimalaitosten pyörivän massan ja eri laitosten lyhytaikainen venymiskyky alkaa ylittyä. Muutoin tuollaisesta tilanteessa seuraisi säännöstely jo minuuttien tai muutaman kymmenen sisällä ja olisi varmaan tapahtunutkin useampaan kertaan kuluneen talven aikana, kun kerran laitoksia on käynnistetty tarpeeseen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kyllä tuota käytetään ja on käytetty kuluvanakin vuonna, kun esimerkiksi ydinvoimala putoaa yllättäen verkosta ja voimalaitosten pyörivän massan ja eri laitosten lyhytaikainen venymiskyky alkaa ylittyä. Muutoin tuollaisesta tilanteessa seuraisi säännöstely jo minuuttien tai muutaman kymmenen sisällä ja olisi varmaan tapahtunutkin useampaan kertaan kuluneen talven aikana, kun kerran laitoksia on käynnistetty tarpeeseen.

Tuohan on vain sitä verkon pystyssä pitämistä. Siihenhän niitä juuri kerrotun mukaan käytetään mutta laitoksilla ei osallistuta sähkömarkkinoille. Sitten jos kaupallinen voimalaitos joudutaan ajamaan alas ja aukkoa paikataan tällä varavoimalla, on tietysti mielenkiintoinen kysymys, kenen laariin se menee. Voimalaitosyhtiö on myynyt sen päivän tuotannon vaikkapa 5 s/kWh, sitten osa vuorokauden tuotannosta jää tekemättä. Lähtökohtaisestihan ne joutuvat sen ostamaan päivän sisäisessä kaupassa, todennäköisesti hyvin kalliilla. Kokonaisen reaktorin tehoa ei ehkä voi edes teknisesti mistään ostaa vaan kulutusta on pudotettava. Jos todellakin putoaa äkisti verkosta pois, tätä vartenhan niillä on jopa automatiikka, että tehtailla myllyt pysähtyy sillä samalla sekunnilla. FG:n varavoimallakin on jokin käynnistymisaika, mutta se ei ole kaupan silloin kun seuraavan päivän hinnat määrätään. FG voisi itse asiassa tehdä jopa tiliä tällä, siinä tulisi koekäyttökin kuitattua.

 

[kotte]

Sitten jos kaupallinen voimalaitos joudutaan ajamaan alas ja aukkoa paikataan tällä varavoimalla, on tietysti mielenkiintoinen kysymys, kenen laariin se menee.

Tuottamatta jääneen sähkön taseselvitykselle on säädetty oma hinnanmuodostusmekanisminsa, joka käsittääkseni perustuu Fingridin itsensä tekemiin päivän sisäisiin tuoreiden säätökauppojen hintoihin. Päivän sisäisiltä markkinoilta saanee usein korvaavaa sähköä halvemmalla, kunhan ehtii tehdä hyväksytyt ostotarjoukset. Fingridkin toimii tuolla ao. reservimarkkinoilla, mutta sen varavoimalaitosten roolina on toimia puskurina ennen kuin asia on ehditty järjestää päivän sisäisillä markkinoilla (tai jos sitä ei kerta kaikkiaan pystytä järjestämään, mikä lienee melko harvinaista). Seuraavien vuorokausimarkkinoiden sulkeutuessa asia on yleensä palautunut normaaliksi markkinoilla hoidettavaksi.

Korjatkaa, jos esitän asian harhaanjohtavasti tai virheellisesti...

 

[tet]

Jos todellakin putoaa äkisti verkosta pois, tätä vartenhan niillä on jopa automatiikka, että tehtailla myllyt pysähtyy sillä samalla sekunnilla. FG:n varavoimallakin on jokin käynnistymisaika, mutta se ei ole kaupan silloin kun seuraavan päivän hinnat määrätään. FG voisi itse asiassa tehdä jopa tiliä tällä, siinä tulisi koekäyttökin kuitattua.

OL3:lla on tuollainen suojaus, millään muulla laitoksella ei ole. Sen aktivoitumisaika on max. 200 millisekuntia, jos oikein muistan. Se on olemassa vain siksi, että OL3:n maksimitehon kokoista tehonpudotusta ei kantaverkko muuten kestä, taajuusohjattu reservi ei ehdi hätiin tarpeeksi nopeasti.

FG:n varavoimaloilla ei todellakaan voi alkaa tehdä tiliä etukäteen, koska ne ovat viimeinen hätävara, jolla kantaverkkoon saadaan häiriösietoisuus takaisin pidemmissä tehovajeissa. Niiden käynnistymisaika on muistaakseni max. 15 minuuttia. Jos ne myytäisiin markkinoille, niin silloinhan meillä ei tuota viimeistä hätävaraa olisi.

 

[maanma]

Kyllä ne voisivat olla osittain kaupassa mukana 5000e/MWh. Jos alkaa mennä kaupaksi niin sitten voi rakentaa lisää.