Suomen energiaomavaraisuus/huoltovarmuus
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
En oikein usko, että soveltuvia valmiita puukaasulaitoksia on missään eikä puun kaasuttaminen taida missään lähimailla olla kannattavaa voimantuotantoon suuressa mitassa. Puujalostuksen sivujakeitakin voisi uskoakseni hyödyntää taloudellisemmin muulla tavoin.
Yhtenä polttoaineelähteenä voisi toki mainita biokaasun, jonka saatavuus toki on varsin rajallista, mutta jota sitäkään ei hyödynnetä läheskään niin paljon kuin olisi mahdollista. Biokaasun tuotanto olisi myös mahdollista yhdistää varsin kätevästi synteettisen metaanin tuotantoon, eli (mahdollisesti rikkivedystä tms. uuttamalla puhdistettuun) raakabiokaasuun lisätään ajottaisella ylimääräisellä tuuli-, aurinko- (ja käytännössä valitettavasti myös ajoittain ylimäärin ydinvoimalla säätövaikeuksien takia) tuotettua elektrolyysivetyä ja tuo seoskaasu syötetään seuraavaan bioreaktoriin, joka muuntaa vedyn ja hiilidioksidin metaaniksi. Noin saadaan jo varsin puhdasta moottoripolttoaineeksi soveltuvaa metaania.
Yleisesti ottaen vaihtoehtoiset moottorivoiman polttoaineet olisivat vetyä tai synteettisesti vedyn avulla tuotettua ja vety puolestaan tuotettaisin käyttämällä elektrolyysin sähkönlähteenä ajottaista tuuli- ja aurinkovoiman liikatuotantoa, jota puolestaan jaeltaisiin laajalti vetyputkiston kautta, joka toimii samalla puskurivarastona. Ohessa syntyy myös kohtuullisesti hukkalämpöä, mikä moottorivoimalan tuottaman hukkalämmön ohella kannattaisi kerätä esimerkiksi taajamien kaukolämmöksi (ja mielellään vielä puskuroida suurin lämpövarastoihin, kun hukkalämmön synty ja kysyntä eivät kohtaa kellonajan, vuorokauden- eikä vuodenajankaan suhteen ideaalisesti).
Tuolla on maatilamittakaavassa tehty ja moduleita yhteen saadaan isompia, siis puuhakkesta pyrölyysillä sähköä ja lämpöä:
volter.fi
Walter voimalaitos | Volter
Voimalaitoksemme on uudistunut! Uusi voimala kantaa nimeä Walter ja on kehitetty asiakkaiden toiveiden pohjalta. Viimeisen 10 vuoden aikana saatu n. 2 miljoonan käyttötunnin kokemus on muodostanut tukevan pohjan Walterin kehitykselle. Walter tuo mukanaan useita merkittäviä parannuksia: Walter on...
volter.fi
Tuo on ollut tiedossa ja voi toimia maatilamittakaavassa tai yleisemmin pienehkön sahan mittakaavassa, muttei teollisena toimintana. Monesti sivuvirrat ja tähteetkin voi kuitenkin myydä. Kun koneiston hoitamisessa on vaivaa ja kustannuksia, en eri asia, tuottaako voittoa. Monesti tähteet käytetään lämmitykseen, koska sellaisen laitoksen ylläpito on yksinkertaisempaa ja halvempaa kin yhteistuotantolaitteiston. Sähkön ja lämmön tarve kulkevat monesti oman kalenterinsa mukaan, mikä vähentää maatilamittakaavan sähkön ja lämmön yhteistuotannon kannattavuutta.Tuolla on maatilamittakaavassa tehty ja moduleita yhteen saadaan isompia, siis puuhakkesta pyrölyysillä sähköä ja lämpöä:
Walter voimalaitos | Volter
Voimalaitoksemme on uudistunut! Uusi voimala kantaa nimeä Walter ja on kehitetty asiakkaiden toiveiden pohjalta. Viimeisen 10 vuoden aikana saatu n. 2 miljoonan käyttötunnin kokemus on muodostanut tukevan pohjan Walterin kehitykselle. Walter tuo mukanaan useita merkittäviä parannuksia: Walter on...
- Keskustelun aloittaja
- #965
Wega Group Oy (Wega) ja EPV Energia Oy (EPV) ovat solmineet aiesopimuksen kaasumoottorivoimalaitoksen hankekehityksestä Oripään kunnan alueella sijaitsevan kiertotalouslaitoksen yhteyteen. Wegan kehittämän Varsinais-Suomen kiertotalouslaitoksen päätuotteena tulee olemaan nesteytetty bio- ja e-metaani, joita hyödynnetään teollisuuden ja liikenteen sekä energiatuotannon käyttöön. Kiertotalouslaitoksen lopputuotetta voidaan säilyttää ja käyttää EPV:n suunnitteleman kaasumoottorivoimalaitoksen fossiilittomana pääpolttoaineena.
Kaasumoottorivoimalaitoksella pystyttäisiin tuottamaan puhdasta ja fossiilitonta sähköä. Samalla se varmistaisi sähkön saantia erilaisissa häiriötilanteissa ja uusiutuvan, sääriippuvaisen energian tarjonnan vaihdellessa.
Moottorivoimalaitoksen arvioitu kokonaissähköteho olisi 40–50 MW. Toteutuessaan moottorivoimalaitos tukee sähkön toimitusvarmuutta ja lisää sähköjärjestelmän kipeästi tarvitsemaa säätökykyistä tuotantoa talven huippukulutuskaudelle sekä tasapainottaa nopeasti vaihtelevaa sääriippuvaista tuotantoa. Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmistelussa fossiilittoman jouston malli, mikä toteutuessaan edistää joustavaa, sääriippumatonta energiatuotantoa ja -varastointia.
www.epv.fi
Kaasumoottorivoimalaitoksella pystyttäisiin tuottamaan puhdasta ja fossiilitonta sähköä. Samalla se varmistaisi sähkön saantia erilaisissa häiriötilanteissa ja uusiutuvan, sääriippuvaisen energian tarjonnan vaihdellessa.
Moottorivoimalaitoksen arvioitu kokonaissähköteho olisi 40–50 MW. Toteutuessaan moottorivoimalaitos tukee sähkön toimitusvarmuutta ja lisää sähköjärjestelmän kipeästi tarvitsemaa säätökykyistä tuotantoa talven huippukulutuskaudelle sekä tasapainottaa nopeasti vaihtelevaa sääriippuvaista tuotantoa. Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmistelussa fossiilittoman jouston malli, mikä toteutuessaan edistää joustavaa, sääriippumatonta energiatuotantoa ja -varastointia.
EPV Energia suunnittelee kaasumoottorivoimalaitoksen rakentamista Varsinais-Suomen kiertotalouslaitoksen yhteyteen - EPV
Wega Group Oy (Wega) ja EPV Energia Oy (EPV) ovat solmineet aiesopimuksen kaasumoottorivoimalaitoksen hankekehityksestä Oripään kunnan alueella sijaitsevan kiertotalouslaitoksen yhteyteen. Wegan kehittämän Varsinais-Suomen kiertotalouslaitoksen päätuotteena...
www.epv.fi
- Keskustelun aloittaja
- #966
Ruotsissa jäi tehoreservi hankkimatta tulevalle talvelle liian korkean hinnan takia. Tarkoitus oli hankkia sitä 800MW
energiteknikk.net
Sverige står uten effektreserve til vinteren - Energiteknikk
Svenska kraftnät lyktes ikke å skaffe seg nødvendig reservekraft, som skal erstatte utfaset fossileffekt, på grunn av for høye priser.
energiteknikk.net
Siis sähkön luotettavasta saannista ei kannata maksaa niin paljon kuin pyydetään eikä luotettavalla saannilla ei ole niin väliä, vaan sillä, että eipä tupruteta enää hillidioksidia suljetun varavoimalan piipusta. Ulkoistettaneen varavoiman hankkiminen sähkön käyttäjille omilla vara-aggregaateillaan?
- Keskustelun aloittaja
- #968
Ilmeisesti öljy oli niin pahis, ettei se enää kelvannut. Tilalle ei sitten saatukaan mitään ainakaan toistaiseksi.
As Energiteknikk has reported , Svenska kraftnät has discontinued the use of the oil-fired power plant in Karlshamn , operated by Sydkraft Thermal Power AB, as a strategic reserve (formerly called power reserve). The power plant was the reserve last winter, but will not be used anymore, mainly due to its large fossil fuel footprint.
- Keskustelun aloittaja
- #969
Pitkin huvikseen katsoa, että onko se öljy palanut vielä lähimpinä vuosina Ruotsissa. Onhan se.
energy-charts.info
Jostain valmiudesta on ollut puhetta, mutta mitä sitten lie. Mukavasti massuttelee kyllä öljyä, 70m3/h.
en.sbp.se
Energy-Charts
Die Energy-Charts bieten interaktive Grafiken zu: Stromproduktion, Stromerzeugung, Emissionen, Klimadaten, Spotmarktpreisen, Szenarien zur Energiewende und eine umfangreiche Kartenanwendung zu: Kraftwerken, Übertragungsleitungen und Meteodaten
energy-charts.info
Jostain valmiudesta on ollut puhetta, mutta mitä sitten lie. Mukavasti massuttelee kyllä öljyä, 70m3/h.
70,000 liters of oil are burned every hour - the power plant needs to hire
The oil-fired Karlshamnsverket power plant has been in operation for an extended period to support the electricity supply in southern Sweden. The need has become so high that they now need to reinforce the workforce with an additional ten people.
en.sbp.se
Viimeksi muokattu:
Ilman muuta tuota perustetta on käytetty, mutta kysehän on kumminkin varavoiman luonteisesta reservivoimasta. Ennen kuin moisen kohdalla ripotellaan tuhkaa tukkaan voisi tehdä jotakin maantie- ja lentoliikenteen päästöjen poistamiseksi sekä etsiä ratkaisuja, millä esimerkiksi sähkölämmityksen aiheuttamaa kuormaa voisi vähentää äärimmäisen kylmän sään sattuessa (silloinhan sähköntuotannon riittävyys on pahiten koetuksella ja jopa fossiilien polttaminen paikallisesti pienentäisi merkittävästi päästöjä siihen nähden, että rakennuksia lämmitetään ääritilanteessa fossiilisesti tuotetulla suoralla sähköllä). Sähköntuotantoreservihän käynnistetään vain, kun tuotannon riittävyys on uhattuna. Joka tapauksessa silloin käynnistetään jonkinlaista fossiilisilla polttoaineilla toimivaa vaihtoehtoista energiantuotantoa tai valmistaudutaan rajoittamaan kansalaisten sähkönsaantia, jottei sähköverkko kaadu (jolloin sen saaminen normaalitilaan vie luultavasti vuorokausia).
En osaa sanoa, mikä oli tilanne v. 2024 syksyllä, mutta olikohan silloinkin kyse siitä, että Ruotsista vietiin sähköä suuria määriä Tanskaan, Liettuaan, Puolaan ja Saksaan? Itsehän ovat järjestäneet siirtoyhteyksiä noihin fossiilimaihin sen sijaan, että olisivat itse vetäneet niitä maansa sisälle uusiutuvan tuotannon alueilta Etelä-Ruotsiin. Jos Ruotsissa poltetaan tuossa tilanteessa öljyä (ja saadaan hyvä hinta sähköstä), vastaavasti säästyy hiiltä Puolassa, Saksassa ja Tanskassa sekä palavaa kiveä Virossa ja varastoitua maakaasua Latviassa. Sillaista tilannetta, että Ruotsista ei olisi merkittävää vientiylijäämää naapureimaihin, en muista nähneeni.
- Keskustelun aloittaja
- #971
Kappas, tälläkertaa näin. Kerrankin osaavan henkilöstön osaamista osataan arvostaa. Kemijoki Oyn henkilöstö siirtyy "omaan" huomaan ja palvelut hoidetaan oman väen kesken ulkoistuksen sijaan.
yle.fi
Kemijoki Oy huolestui huoltovarmuudesta ja purkaa ulkoistuksen – koskee 70 työntekijää
Voimalaitosten tekninen huolto ja kunnossapito sekä tuotantojärjestelmien käynnissäpito on ollut ulkoistettu vuodesta 2014 alkaen.
yle.fi
Tuo voi merkitä useanlaista lähestymistapaa. Itse olen viime vuosikymmeninä seurannut läheltä teollisuuden kunnossapidossa vastaavaa trendiä. Ensin homma ulkoistettiin. Ulkoistuksen aikana tehostettiin useita kertoja, ja viimein "sisäistettiin" takaisin omiin käsiin. Erona vanhaan on, että ennen ulkoistusta talossa olivat kaikki organisaatiotasot, kun nykyään on lähinnä vain johtoporras. Työt teetetään eri firmoilla, omaa väkeä on minimimäärä. Kun siinä välissä ulkoistettuna hommat hoiti lähinnä se yksi kumppanitaho, jolle homma oli ulkoistettu, nykyään työn tekevät lukuisat eri toimijat. Oma väki lähinnä vain tilaa töitä eri firmoilta. Toki ihan hätäkorjauksiin on omassa talossa osaamista, mutta ei erillisinä kunnossapitoasentajina, vaan tuotannon puolella "moniosaajina".
Harrastelija
Vakionaama
Erilaiset talouden ja työelämän trendit näyttäisi toistuvan yhden tai kahden sukupolven välein. Samoista asioista joka sukupolven pitää maksaa omat oppirahansa.
- Keskustelun aloittaja
- #974
Tuosta voisi ajatella että noin 10 hlöä on hävinnyt reilussa kymmenessä vuodessa.
Kemijoki Oy huolestui huoltovarmuudesta ja purkaa ulkoistuksen – koskee 70 työntekijää
Voimalaitosten tekninen huolto ja kunnossapito sekä tuotantojärjestelmien käynnissäpito on ollut ulkoistettu vuodesta 2014 alkaen.
yle.fi
- Keskustelun aloittaja
- #975
Tutkimus: Luotettava sähkö ei ole enää itsestäänselvyys – vihreä siirtymä saattaa tarvita fossiilista varavoimaa
Suomen sähköjärjestelmä on ollut poikkeuksellisen luotettava, mutta näin ei välttämättä ole enää tulevaisuudessa. Aalto-yliopiston tuore tutkimus varoittaa, että ilman lisäpanostuksia joustavaan tuotantoon ja kysynnän hallintaan sähkön toimitusvarmuus voi heiketä merkittävästi jo 2030-luvulla.
Tutkimus: Luotettava sähkö ei ole enää itsestäänselvyys – vihreä siirtymä saattaa tarvita fossiilista varavoimaa | Aalto-yliopisto
Suomen sähköjärjestelmä on ollut poikkeuksellisen luotettava, mutta näin ei välttämättä ole enää tulevaisuudessa. Aalto-yliopiston tuore tutkimus varoittaa, että ilman lisäpanostuksia joustavaan tuotantoon ja kysynnän hallintaan sähkön toimitusvarmuus voi heiketä merkittävästi jo 2030-luvulla.
www.aalto.fi
Miksi sen pitää olla _fossiilista_? Eikös se voi olla uusiutuvaa nestemmäistä polttoainetta tms... ymmärrän varavoiman tarpeen, mutta en miksi sen pitää olla nimenomaan fossiilista. Biovoimalakin kävisi. Ja pienydinvoimala varmaan myös...
Varavoimaloita ei saa kaupallisesti kannattavaksi, joten voimaloiden pitäisi olla tavalla tai toisella esim. huoltovarmuuskeskuksen hallinnassa. Ja sähkön huoltovarmuusmaksulla pitäisi huolehtia voimaloiden ylläpidosta ja polttoaineiden ostosta.
Ja nimenomaan polttoaineen pitäisi olla uusiutuvalla energialla tuotettua ja polttoaineet ostettaisiin kotimaisilta toimijoilta huoltovarmuussyistä ja näin mahdollistettaisin liiketoimintaa ja tuotekehitystä sen ympärille.
Ja varavoimaloita pitäisi käyttää myös markkinalla siten, että ne olisivat aina esim. 30snt hinnalla myymässä sähköä. Näin kuluttajat saisivat vastinetta myös panostukselleen, koska korkeimman pään hintoja leikkaisi kummasti joku 500MW tarjous 30snt hinnalla.
- Keskustelun aloittaja
- #978
Teoriassa on olemassa, mutta käytännössä ei. Vety ja biopolttoaineet ei ole laajamittaisessa käytössä ja ovat kalliita. Fosiiliset ovat luotettavia, olemassa olevia ja infra on olemassa.
Tutkijat puhuivat 2030-luvulla olevasta tarpeesta. Jos haluttaisi niin kyllä siihen mennessä jotakin uusiutuvaa polttoainetta olisi tarjolla.
Ja en tiedä miten isoista asioista on päästömielessä kysymys, kun varavoimasta puhutaan. Ihmetyttää vaan fossiilisuuden vaatimus ihan otsikossa. Säästäriippumatonta varavoimaa ymmärrän - miksi sen pitää olla fossiilista, en ymmärrä.
Fossiilinen energia on toki halvempaa kuin uusiutuvalla energialla tuotettu. Uusiutuvan polttoaineen käytöllä pitäisi olla muita perusteita. Vähän niinkuin öljylämmityksen kanssa, kun samaan aikaan käytössä on VILP, ei sen öljyn uusiutuvuudella ole käytännössä merkitystä kun öljyä kuluu vuositasolla niin vähän.
Wärtsilältä tilaukseen vain niitä 23MW moottorivoimaloita ja hajasijoitetaan niitä ympäri sähköverkkoa antamaan vakautta verkkoon. Ja samaan kompleksiin näiden voimaloiden kanssa voisi laittaa synkronikompensaattorit, mitkä antaisi verkon häiriötilanteessa aikaa moottorivoimalan käynnistykselle.
Ja normaalitilanteessakin ne synkronikompensaattorit vakauttaisi verkkoa kun niitä olisi hyvin hajasijoitettu verkkoon.
Wärtsilältä tilaukseen vain niitä 23MW moottorivoimaloita ja hajasijoitetaan niitä ympäri sähköverkkoa antamaan vakautta verkkoon. Ja samaan kompleksiin näiden voimaloiden kanssa voisi laittaa synkronikompensaattorit, mitkä antaisi verkon häiriötilanteessa aikaa moottorivoimalan käynnistykselle.
Ja normaalitilanteessakin ne synkronikompensaattorit vakauttaisi verkkoa kun niitä olisi hyvin hajasijoitettu verkkoon.
Viimeksi muokattu:
Alkuvaiheessa siksi, että järkevän hintaista ei-fossiilista polttoainetta ei ole riittävästi saatavilla kohtuuhintaan. Nesteen ja UPM:n "premium"-dieselöljyt olisivat melko vähäfossiilisia, jos valmistuksessa tarvittava vety olisi vihreää. Biokaasua taas ei ole mahdollista valmistaa riittävästi vain mädättämällä luonnonmateriaaleista.
Fossiileilla käyvät monipolttoainemoottorit (pääasiassa metaanilla ja pienellä määrällä dieselillä syttyvät) olisi mahdollista muuntaa vedylle/e-metaanille/puhdistetulle biokaasulle/ammoniakille joko puhtaalle kaasuulle tai seoksille ja moiselle uusituvalle diesel-sytyspolttoaineelle. Varsinaiset kaasumoottorit ovat oma lukunsa, nekin ovat muuntokelpoisia, mutta eivät toimi nestemäisillä polttoaineilla ollenkaan ja sytytetään kipinällä (toki puristussytytteisiäkin kaasumoottoreita on ainakin ollut tietyssä kokoluokassa). Esimerkiksi Wärtsilän tuoteportfoliossa on kaikkia noita vaihtooehtoja tarjolla ja muunnossarjoja sekä muuntopalveluita siirtymiseksi fossiilittomaan käyttövoimaan. Fossiilittomaan käyttövoimaan siirtyminen edellyttää kuitenkin, että ensin saadaan riittävästi vihreän vedyn tuotantoa ja kaasuputki vedyn siirtämiseksi tuotantopaikalta jalostamoon ja/tai varavoimaloille.
Ja sitten vähän todellisuutta. Vuonna 2024 Suomen sähköstä tuotettiin:
- maakaasulla 0,8 %
- turpeella 1,1 %
- hiilellä 1,6 %
- biomassalla 12 %
- Keskustelun aloittaja
- #985
Noinkohan mahtaa mennä? Onko sähköntuotanto teollisuutta varten vai teollisuus sähköntuotantoa varten? Luulisi että jossain määrin ainakin valmistusmäärät kärsisivät mutta kaippa sellaista teollisuutta sitten on missä homma voisi toimiakin. Varmaan jossain näin jo toki tehdäänkin.
Helsingin energiayhtiö Helen arvioi, että Suomeen saataisiin jopa 100 miljoonan euron säästöt pienillä muutoksilla. Helenin mukaan joustojen hyödyntäminen edellyttää vain ajattelutavan muutosta ja osaamista.
Varsinaisen selvityksen säästöistä teki konsulttiyhtiö AFRY.
”Selvityksen mukaan isossa osassa suomalaista teollisuutta löytyisi mahdollisuuksia skaalata tuotantoa alas kylminä, tuulettomina pakkaspäivinä. 10–20 prosentin vähennys sähkön käytössä, kun markkinahinta on yli 150 euroa megawattitunnilta, sekä 20 prosentin myynti omasta tuotannosta voivat tuoda 100 miljoonan euron hyödyn vuodessa”, sanoo Helenin toimitusjohtaja Olli Sirkka.
www.talouselama.fi
edit. Lieköhän sitten perustunut näihin?
Helsingin energiayhtiö Helen arvioi, että Suomeen saataisiin jopa 100 miljoonan euron säästöt pienillä muutoksilla. Helenin mukaan joustojen hyödyntäminen edellyttää vain ajattelutavan muutosta ja osaamista.
Varsinaisen selvityksen säästöistä teki konsulttiyhtiö AFRY.
”Selvityksen mukaan isossa osassa suomalaista teollisuutta löytyisi mahdollisuuksia skaalata tuotantoa alas kylminä, tuulettomina pakkaspäivinä. 10–20 prosentin vähennys sähkön käytössä, kun markkinahinta on yli 150 euroa megawattitunnilta, sekä 20 prosentin myynti omasta tuotannosta voivat tuoda 100 miljoonan euron hyödyn vuodessa”, sanoo Helenin toimitusjohtaja Olli Sirkka.
Helen: Nyt tuli arvio jättisäästöstä sähkössä
Säästöt edellyttävät teollisuudelta vain pieniä joustoja hintapiikkien aikana, sanoo Helen. Samalla paranee huoltovarmuus.
www.talouselama.fi
edit. Lieköhän sitten perustunut näihin?
Viimeksi muokattu:
Kultainen keskitie on varmaan kansatalouden kannalta paras. Jonka prosessi joustaa edullisesti, voi ottaa hyödyn kulutusjoustosta saatavasta säästöstä. Jonka prosessi ei jousta tai jolle jousto ei tuota riittävää säästöä menetyksiin nähden, kannattaa maksaa energiastaan enemmän, jos tuotos on arvokas. Mutta juuri mikään ei ole ns. kiveen hakattua (ja hakkuutakin voi jatkaa ja lovia paikkailla), eli moni homma voi pienellä kehittelyllä ja virittelyllä alkaakin näyttäytyä aivan uudessa valossa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tiedä sitten onko mikään riittävästi mutta tämmöistäkin on viritteillä. Siis kirjaimellisesti kotoisasta lehmänpaskasta tuotetaan metaania. Näitä laitoksia nousee kuin sieniä sateella ympäri Suomea. Miten sitten mahtaa olla kannattavuuden laita, en tiedä.
Etusivu - Suomen Lantakaasu
Suomen Lantakaasu muuttaa lannan sekä elintarvikeketjun jätteet ja tähteet kiertotaloustuotteiksi.
www.suomenlantakaasu.fi
- Keskustelun aloittaja
- #988
Jos nyt muistan oikein niin näiden potentiaalia kokonaiskaasunkulutuksesta taisi olla 2% luokkaa.Tiedä sitten onko mikään riittävästi mutta tämmöistäkin on viritteillä. Siis kirjaimellisesti kotoisasta lehmänpaskasta tuotetaan metaania. Näitä laitoksia nousee kuin sieniä sateella ympäri Suomea. Miten sitten mahtaa olla kannattavuuden laita, en tiedä.
Etusivu - Suomen Lantakaasu
Suomen Lantakaasu muuttaa lannan sekä elintarvikeketjun jätteet ja tähteet kiertotaloustuotteiksi.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tänne Pohjois-Savoon on rakenteilla parhaillaan kaksi laitosta. Kaasuverkkoa ei ole joten ilmeisesti tarkoitus on käyttää tuo metaani jotenkin paikallisesti.
Suomessa olisi periaatteessa mahdollista moninkertaistaa biokaasun tuotanto. Kannattavuuden kannalta kriittistä on raaka-aineen siirtely ja kuljetus. Etelä-Suomessahan toimitaan suurelta osin niin, että raakabiokaasusta poistetaan hiilidioksidi ja muut turhat tai haitalliset kaasut ja pumpataan tulos kompressorilla maakaasuputkistoon. Biokaasua sitten myydään taseperiaateella (kuten sähkönkin tapauksessa tuuli-, aurinko-, vesi- ym. voimaa), jolloin virallinen instanssi vahtii, että tarjonta kattaa sovitut kaupat eräkohtaisesti yksilöitynä ja korvamerkittynä.
Biokaasua voisi kyllä jatkaa tyypillisesti toisella mokomalla, jolloin tuloksena olisi biometaanin ja SNG:n 50%-50% seos. Tuo tapahtuu käytännössä lisäämällä rikki- ja silaaniyhdisteistä puhdistettuun biokaasuun vetyä ja johtamalla tulos toiseen hiilidioksidin metaaniksi muuttavaan bioreaktoriin, jollaisia esimerkiksi QPower (https://qpower.fi/) tarjoaa kaupallisena tuotteena tai eriasteisina palvelutuotteina asennettuna biokaasulaitoksen yhteyteen.
Biokaasua voisi kyllä jatkaa tyypillisesti toisella mokomalla, jolloin tuloksena olisi biometaanin ja SNG:n 50%-50% seos. Tuo tapahtuu käytännössä lisäämällä rikki- ja silaaniyhdisteistä puhdistettuun biokaasuun vetyä ja johtamalla tulos toiseen hiilidioksidin metaaniksi muuttavaan bioreaktoriin, jollaisia esimerkiksi QPower (https://qpower.fi/) tarjoaa kaupallisena tuotteena tai eriasteisina palvelutuotteina asennettuna biokaasulaitoksen yhteyteen.
Energiateollisuuden kysely kansalaisilta energian tuotantotavoista yms.
Yleisesti energiaomavaraisuus on tärkeää
energia.fi
Yleisesti energiaomavaraisuus on tärkeää
Ydinvoiman suosio vahvistuu, tuuli ja vesi säilyttäneet asemansa ja datakeskusten lämpö kelpaa ihmisille - Energiateollisuus
Energia-asenteissa tapahtuneet muutokset ovat maltillisia. Energiaomavaraisuus on kansalaisten keskeisin energiapoliittinen tavoite.
energia.fi