Ilmanvaihdon säätö?

V

verttinen

Jäsen
Miten onnistuisi ilmanvaihdon säätäminen omin toimin :).
Mietin, kun on ed. kanavapuhdistaja säätänyt ne hieman alipaineiseksi eli venttiilien kohdalta -4 litraa jne. Tuloja on +40litraa ja poistoja yht. 43 litraa. Jos jokaisen venttiilin alta itsetehdyllä kartiolla ja siipipyörämittarilla (tuulimittarilla) lukisi nuo ed.mittaajan litra-arvot? Tuulimittareissa ei vain ole litra/min tai litra /sek , vaan cmf ja m/s, eli joutuisi muuntamaan nuo litralukemiksi.
Mitä mieltä, onnistuisko jollain keinolla tai tuolla mainitsemallani keinolla?
 
R

Riihis

Aktiivinen jäsen
Hommaa ihan oikea paine-eromittari, saa vuokrattua ainakin. Sillä, taskulaskimella ja venttiilien k-arvoilla saa just eikä melkein. Ja +40/-43 on ihan hyvä, eikö? Mitä iv-suunnitelmat haluaisivat?
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Entäs jos mitaisi tulo- ja poistosuhteen lämpötilojen mukaan. Lämpömittarit eivät Biltemassa kalliita ole ja ne voi jättää paikoilleen. Sitten voi ruuvata tulo- ja poistoventtiileitä niin kuin haluaa ja koko ajan näkee tulo/poisto suhteen.
 
K

Karga

Aktiivinen jäsen
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Entäs jos mitaisi tulo- ja poistosuhteen lämpötilojen mukaan. Lämpömittarit eivät Biltemassa kalliita ole ja ne voi jättää paikoilleen. Sitten voi ruuvata tulo- ja poistoventtiileitä niin kuin haluaa ja koko ajan näkee tulo/poisto suhteen.
Klikkaa laajentaaksesi..
Kerro lisää? Miten tuolla paineeseen pääsee käsiksi, joka käsittääkseni on se kriittinen tarkkailtava suure?
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
Karga sanoi:
Kerro lisää? Miten tuolla paineeseen pääsee käsiksi, joka käsittääkseni on se kriittinen tarkkailtava suure?
Klikkaa laajentaaksesi..
Taitaa perustua siihen että enrgia ei häviä minnekään ja jos ilmavirrat on tasan niin poistosta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin sitä siirretöään sisäilmaan. Edelyttää että energiaa ei siirry olomuodon muutoksessa kondenssiveteen tai huurteeseen.

Minulla on paine-eromittari mittaamassa vaipan ja ulko-ilman paine-eroa. Nyt näyttää keikkuvan -1...0Pa tietämillä. Tulo ja poistoventiilit on sitten väänetty miten mukavalta tuntuu eli auki siellä missä ollaan ja pienemälle siellä missä ei olla. On sitten IV:n runkoputkissa myös mittausyhteet ja tuloa mitannut ventiileistkin mutta totesin ne turhaksi. Lämpötilojen mitaamalla saa sitten varmistettua että muut mittarit ovat tontilla.
 
Viimeksi muokattu:
I

iro

Vakionaama
verttinen sanoi:
Miten onnistuisi ilmanvaihdon säätäminen omin toimin :).
Mietin, kun on ed. kanavapuhdistaja säätänyt ne hieman alipaineiseksi eli venttiilien kohdalta -4 litraa jne. Tuloja on +40litraa ja poistoja yht. 43 litraa. Jos jokaisen venttiilin alta itsetehdyllä kartiolla ja siipipyörämittarilla (tuulimittarilla) lukisi nuo ed.mittaajan litra-arvot? Tuulimittareissa ei vain ole litra/min tai litra /sek , vaan cmf ja m/s, eli joutuisi muuntamaan nuo litralukemiksi.
Mitä mieltä, onnistuisko jollain keinolla tai tuolla mainitsemallani keinolla?
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei ole asiasta käytännön kokemusta, mutta ainakin teoriassa siipipyörä-mittarin "kalibrointia" voisi kokeilla mittamalla m/s lukemat kaikista venttiileistä ja jakamalla kunkin venttiilin tunnetun litramäärän saadulla m/s-lukemalla. Sijoittamalla nuo tulokset tilavuusviratus/nopeus-koordinaatistoon ja yhdistämällä pisteet pitäisi muodostua käyrä joka osoittaa kalibrointikertoimen mitatulla alueella (ja myös hieman sen ulkopuolella).
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kondensoituminen on ainakin täällä perin harvinaista. Jos ulosmenevä jäähtyy yhtä paljon kuin sisään tuleva lämpenee, silloinhan se on tasan. Itse olen säätänyt niin että poistoa on hiukan enemmän. Mittaukset koneelta ja jälkilämmitys pois tämän tasemittauksen ajaksi. Tarkimmin tämän saa tehtyä kun ulkona on muutama aste pakkasta tai ei ainakaan merkittävästi plussan puolella. Kesällä ei ole mitään lämpötilaeroja mitattavaksi.

Painesuhteisiin tämä ei ota kantaa mutta pitää olla kyllä tiivis talo, jos paineiden mukaan meinaa säätää. Ei tämmöistä vanhaa taloa saa kuin poistoimurilla alipaineeseen.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Karga sanoi:
Tuopa juuri, eli miten tiedät ja varmistat, että ilmavirrat on tasan pelkkää lämpöä mittaamalla?
Klikkaa laajentaaksesi..
Lämpötila pitäisi mitata juuri ennen kennoa sekä tulosuunnassa että poistosuunnassa, jottei puhaltimen lämpöhäviöt sotke lukuja, ja kelillä, jolloin kenno ei kerää huurretta tai kondenssia (jos lto-laitteessa on etulämmitys, sitä voi hyödyntää, mutta joka tapauksessa pakkasellakin voisi mittauksia tarkentaa mittaamalla poistossa myös poistoilman suhteellista kosteutta ennen ja jälkeen kennon ja laskemalla tästä; pakkasilla pitäisi ottaa huomioon myös lämpötilaerot kennon sisäpuolella).

Ilmanvaihto on tasapainossa lto:n osalta, kun jäähtymä ja lämpenevät ovat täsmälleen samat. Tämä ohella talosta saattaa olla muita poistoreittejä (harvemmin kuitenkin aktiivisia tuloreittejä), mutta noiden poistojen yhdistely lto-laitteen tulon ja poiston kanssa on hiukan arveluttavaa kikkailua muutoinkin (vaikka tällaista toki tehdäänkin käytännössä).
 
V

verttinen

Jäsen
Eikös huppu- tai kartiomittaus ole selkein ja ehkä varmin tapa. Ed.säätöarvot eli litrat ovat huonekohtaisesti selvillä lomakkeessa kunkin huoneen kohdalla + arvoina tulopuolella ja -arvolla imupuolella. Alipaineistus itsellä tosiaan tuo -3 litraa ja hyvin on toiminut.
Puhdistin muuten iv-koneen siivet hammasharjalla muutama vuosi sitten eka kerran ja keskuspölyimuri veti pölyt mennessään. Olipa kouruissa pölyä kertynyt vuosien mittaan, mikä vähensi ilman vaihtumista. Eron huomasi heti puhdistuksen jälkeen ilman vaihtumisena.
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
verttinen sanoi:
Eikös huppu- tai kartiomittaus ole selkein ja ehkä varmin tapa. Ed.säätöarvot eli litrat ovat huonekohtaisesti selvillä lomakkeessa kunkin huoneen kohdalla + arvoina tulopuolella ja -arvolla imupuolella. Alipaineistus itsellä tosiaan tuo -3 litraa ja hyvin on toiminut.
Puhdistin muuten iv-koneen siivet hammasharjalla muutama vuosi sitten eka kerran ja keskuspölyimuri veti pölyt mennessään. Olipa kouruissa pölyä kertynyt vuosien mittaan, mikä vähensi ilman vaihtumista. Eron huomasi heti puhdistuksen jälkeen ilman vaihtumisena.
Klikkaa laajentaaksesi..
Paine-eromittausta pidetään kaikkein tarkimpana mittaustapana. Mutta IV mittaukseen liittyy isoja virhematrginaaleja kun mitataan päätelaitteista. Tarkin mittaustapa lienee mitata runkoputkista mittausyhteistä jolloin virhe% on yksinumeroinen luku. Toistetvauudella virhettä saadan pienenettyä. Minun paine-eromittari ottaa näytteen kerran sekunissa ja laskee nistä keskiarvoja. Kokemuksen mukaan hyvin toistetavissa.
 
J

Joksa

Aktiivinen jäsen
Espejot sanoi:
Minulla on paine-eromittari mittaamassa vaipan ja ulko-ilman paine-eroa. Nyt näyttää keikkuvan -1...0Pa tietämillä. Tulo ja poistoventiilit on sitten väänetty miten mukavalta tuntuu eli auki siellä missä ollaan ja pienemälle siellä missä ei olla. On sitten IV:n runkoputkissa myös mittausyhteet ja tuloa mitannut ventiileistkin mutta totesin ne turhaksi. Lämpötilojen mitaamalla saa sitten varmistettua että muut mittarit ovat tontilla.
Klikkaa laajentaaksesi..
Millä korkeudella (huonessa) paine-eromittaus on? lisäksi ilmansunnta kiinnostaa. Täällä tuulee yleensä aina lännestä tuulen suuntakin varmaan vaikuttaa paine-eroon.
Voisin viritellä mittausta mökkiin.
 
R

Riihis

Aktiivinen jäsen
verttinen sanoi:
Eikös huppu- tai kartiomittaus ole selkein ja ehkä varmin tapa. Ed.säätöarvot eli litrat ovat huonekohtaisesti selvillä lomakkeessa kunkin huoneen kohdalla + arvoina tulopuolella ja -arvolla imupuolella. Alipaineistus itsellä tosiaan tuo -3 litraa ja hyvin on toiminut.
Puhdistin muuten iv-koneen siivet hammasharjalla muutama vuosi sitten eka kerran ja keskuspölyimuri veti pölyt mennessään. Olipa kouruissa pölyä kertynyt vuosien mittaan, mikä vähensi ilman vaihtumista. Eron huomasi heti puhdistuksen jälkeen ilman vaihtumisena.
Klikkaa laajentaaksesi..
Mikäs tässä nyt sitten on asian laita? Haluatko tarkistusmitata litramäärät? Pa-mittari ja k-arvot. -3l/s on sopiva alipaine. Huikii liian paljon? Konetta pienemmälle. Liian vähän? Konetta isommalle. Tuloilman suodatin tukkeutuu nopeammin, sekä (yleensä) on tiheämpi, joten nyt mitattu, ei välttämättä enää toteudu likaisilla suodattimilla. Tai toisen valmistajan suodattimilla. Tähän vielä lisätään mittaus epätarkkuus sekä ulkoiset vaihtelevat olosuhteet, niin sitä saisi olla vääntelemässä kaiken aikaa venttiilikaraa eestaas. IMO
 
V

verttinen

Jäsen
Riihis sanoi:
Mikäs tässä nyt sitten on asian laita? Haluatko tarkistusmitata litramäärät? Pa-mittari ja k-arvot. -3l/s on sopiva alipaine. Huikii liian paljon? Konetta pienemmälle. Liian vähän? Konetta isommalle. Tuloilman suodatin tukkeutuu nopeammin, sekä (yleensä) on tiheämpi, joten nyt mitattu, ei välttämättä enää toteudu likaisilla suodattimilla. Tai toisen valmistajan suodattimilla. Tähän vielä lisätään mittaus epätarkkuus sekä ulkoiset vaihtelevat olosuhteet, niin sitä saisi olla vääntelemässä kaiken aikaa venttiilikaraa eestaas. IMO
Klikkaa laajentaaksesi..
Tarkoituksena olisi uusia lto-laite ja sen jälkeen mittaukset samoilla arvoilla kuten edellisenkin koneen. Liekö onnistuu vai vaihtuuko arvot koneen vaihdon myötä, onko kokemuksia?
 
I

iro

Vakionaama
Joksa sanoi:
Millä korkeudella (huonessa) paine-eromittaus on? lisäksi ilmansunnta kiinnostaa. Täällä tuulee yleensä aina lännestä tuulen suuntakin varmaan vaikuttaa paine-eroon.
Voisin viritellä mittausta mökkiin.
Klikkaa laajentaaksesi..
Minulla kaksikerroksinen avoportainen talo, venttiileistä mitaten säädetty hieman alipaineiseksi, Vallox IV-kone näyttää sisään/ulos suhteeksi noin 80%. Paine-eroa vaipan yli mittaan alakerrasta noin 2 metrin korkeudelta eteläpuolelta (halkaisijaltaan 3 mm mittausputki ikkunan pokan läpi) SDP810-500PA-pohjaisella mittarilla.

Kuva 1: 5 sekunnin välein tehdyistä mittauksista lasketaan 2 min liukuvaa keskiarvoa, silti käyrä on melko pomppuinen.
Kuva 2: Tasoitettu tulosta käyttämällä mittauksien 60 minuutin liukuvaa keskiarvoa. Kuvassa näkyy myös että ulkoiset olosuhteet (ulkolämpötila, auringon lämmitys, tuuli, alakerran ja yläkerran sisälämpötilojen ero yms.) vaikuttavat paine-eroon (=ylipaine aikavälillä 12-20).
Kuvas 3 : Paine-eron ja ulkolämpötilan kuvaajat kuukauden ajalta.
 

Liitteet

  • Kuva1.jpg
    Kuva1.jpg
    53,5 KB · Katsottu: 61
  • Kuva2.jpg
    Kuva2.jpg
    91,7 KB · Katsottu: 68
  • Kuva3.jpg
    Kuva3.jpg
    109,9 KB · Katsottu: 75
R

Riihis

Aktiivinen jäsen
verttinen sanoi:
Tarkoituksena olisi uusia lto-laite ja sen jälkeen mittaukset samoilla arvoilla kuten edellisenkin koneen. Liekö onnistuu vai vaihtuuko arvot koneen vaihdon myötä, onko kokemuksia?
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei kokemuksia, mutta jos saat uuden koneen juuri samoille paineille, niin pitäisi olla samat arvot. Painotan pitäisi, itse ottaisin mittaussäädön alan tekijöiltä. Ja koneen vaihdon yhteydessä nuohous. Se uusi kone maksanee uutena joitakin tonneja, niin liekö parin tunnin mittaus enää mitään siinä summassa. Ja lienee kotitalousvähennys kelpoista...
 
V

verttinen

Jäsen
Itellä löytyisi Testo 510 ja siitä silikoniputket ja ohennus putken päästä, jonka voisi ikkunapokien kautta ulottaa ulkoilmaan.
Mitenhän tuolla pystyisi vai pystyykö mittaamaan kanavan päästä venttiilien raosta ilmamääriä?
Mittarissa on pascal-lukemia ja kun pitäisi saada litroiksi, mitkä on edellisessä nuohouksessa nuohooja mitoittanut.
 
R

Riihis

Aktiivinen jäsen
Pystyy muuttaan, venttiilin ohjeissa on kaava. Pitää tietää/mitata venttiilin aukiolo-asento, katsoa sille sopiva k-arvo taulukosta ja sitten laskea litramäärä laskimella. Kaava on √Pa x k-arvo = l/s
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
verttinen sanoi:
Itellä löytyisi Testo 510 ja siitä silikoniputket ja ohennus putken päästä, jonka voisi ikkunapokien kautta ulottaa ulkoilmaan.
Mitenhän tuolla pystyisi vai pystyykö mittaamaan kanavan päästä venttiilien raosta ilmamääriä?
Mittarissa on pascal-lukemia ja kun pitäisi saada litroiksi, mitkä on edellisessä nuohouksessa nuohooja mitoittanut.
Klikkaa laajentaaksesi..

Tarvitaan vielä mittausintrumentti mittariin mikä laitetaan ventiilin sisään. K-arvo antaa oikean tuloksen vain tietyllä tapaa mitattuna, näin olen ymmärtänyt. Esim runkoputkesta mitattuna täytyy mitata reunoilta ja keskeltä sekä laskea keskiarvo (pitot-putki). Päätelaiesiin siis tarvitaan sopiva mittausinstrumentti, joka lienee nimeltään mitta koukko* ja eri asia kuin pitot putki . Ohennus putken päästä voisi viitata mittakoukkuun, mahdollisesti.

*) Edit: korjattu virheellinen tieto että koukku olisi toiminnaltaan pitot putki
 
Viimeksi muokattu:
R

Riihis

Aktiivinen jäsen
Espejot sanoi:
Tarvitaan vielä mittausintrumentti mittariin mikä laitetaan ventiilin sisään. K-arvo antaa oikean tuloksen vain tietyllä tapaa mitattuna, näin olen ymmärtänyt. Esim runkoputkesta mitattuna täytyy mitata reunoilta ja keskeltä sekä laskea keskiarvo. Päätelaiesiin siis tarvitaan sopiva mittausinstrumentti, joka lienee nimeltään pitot-putki. Ohennus putken päästä voisi viitata pitot putkeen, mahdollisesti.
Klikkaa laajentaaksesi..
Eikös pitot-putkella mitata kanavanopeuksia ja siten litramääriä? Vai oliko se kuumalanka, no kuitenkin. Venttiilimittauksiin tarvii mittakoukun tai joskus riittää pelkkä letku. Riippuu räppänästä.
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
Riihis sanoi:
Eikös pitot-putkella mitata kanavanopeuksia ja siten litramääriä? Vai oliko se kuumalanka, no kuitenkin. Venttiilimittauksiin tarvii mittakoukun tai joskus riittää pelkkä letku. Riippuu räppänästä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Mittakoukku on minusta pitot-putki, voin olla väärässä. Sillä mitataan paine-eroa joka muutetaan sitten litramääriksi juurikin sillä k-arvolla.
Edit: olin väärässä, pitot putkella nimen omaan mitataan kanavanopeuksia.
 
Viimeksi muokattu:
M

Mikki

Hyperaktiivi
Sanokaapa mitä mieltä olette tästä heitosta: ilmamäärien mittaukset on keskimäärin täysin huuhaata ja olisivat käytännössä täysin tarpeettomia, jos koneellisesti hoidettuihin ilmanvaihdon kohteisiin määrättäisiin pakolliseksi myös "räppänät" suoraan ulos.

Nuo räppänät huolehtisi erillispoistojen korvausilmasta ja myös koneellisen ilmanvaihdon epätasapainotilanteista suuntaan ja toiseen. Näin ilmanvaihdon säätäminenkin olisi vain vähön "sinnepäin"
 
R

Riihis

Aktiivinen jäsen
Ei taida tykätä energialaskelmat siitä, että on reikä seinässä. Meillä tulee olemaan yksi tai kaksi ikkunan rakoventtiiliä käytössä, vaikka lto hoitaa tulot ja menot.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Riihis sanoi:
Ei taida tykätä energialaskelmat siitä, että on reikä seinässä. Meillä tulee olemaan yksi tai kaksi ikkunan rakoventtiiliä käytössä, vaikka lto hoitaa tulot ja menot.
Klikkaa laajentaaksesi..

Ei kannata sellaisiin laskelmiin räppänöitä ottaa. Mutta juuri noin... Ei kannata tulpata ikkunan ventiilejä, ne jeesaa hyvin yli ja alipainetilanteissa.
 
R

Riihis

Aktiivinen jäsen
Joku vuotomittaus tehdään uusiin taloihin, ja varmaan myös rahalla vanhoihin, missä mitataan talon ilmanpitävyyttä. Siihen mittaukseen joo ei reikä seinässä taivu millään
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Riihis sanoi:
Joku vuotomittaus tehdään uusiin taloihin, ja varmaan myös rahalla vanhoihin, missä mitataan talon ilmanpitävyyttä. Siihen mittaukseen joo ei reikä seinässä taivu millään
Klikkaa laajentaaksesi..

Jeps.. kyllä tiiviysmittaus kannattaa tehdä, se kertoo rakentamisen laadustakin jonkun verran. Mutta sen jälkeen IV säätö kerran about tasapainoon ja sitten räppänät auki.

Väittäisin että ilmanvaihto pysyisi näin aikalailla kunnossa vaikka suodattimet suttaantuu eri tahtia ja käytetään liesituuletinta ja takkaakin.

Meillä ei räppänöitä ole, mutta pidetään paria tuuletusikkunaa käytännössä aina raollaan, vaikka on koneellinen tulo ja meno. Meille ainakin se on sopinut hyvin.
 
R

Riihis

Aktiivinen jäsen
Meillä juttelee liesikupu ja lto-kone keskenään, ja kun kuvun tehostuksen laittaa päälle, niin kone lisää automaattisesti myös tuloa. Ei alipainetta, ehkä lievä ylipaine ja kupu vetää hienosti käryt. Ja siis pelkkä kupu, ilman omaa moottoria. Myös takkatoiminto löytyy, joka myöskin ylipaineistaa hetkeksi, jolloin kaakeliuuni vetää paremmin. Kerran sitä koitin, ei ole tarvetta, vetää ilmankin eikä pössäytä sisään ku lisää puita.
 
R

Riihis

Aktiivinen jäsen
Meillä on liesikupu, jossa ei ole moottoria. 8l/s ja tehostuksella 25l/s

(googletin vaan nopeasti liesituulettimia, ja niissä on poistoa jotain vaikka 336m³/h. Se on karkeesti 93l/s. Perjaatteessa, jos lto-koneesta laittaisi poiston nollille, ja tulon 70% niin taulukoiden mukaan onnistuisi. Käytännössä ei, koska tulot kolmessa eri kerroksessa..)
 
Viimeksi muokattu:
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
Joskus kokeilin saako talvella säädettyä takkaa/liesikupua tasapainoon... kyllä sai mutta tuloilman jäätymissuoja laukesi joten tehdasvalmisteinen takalämmitys tarvitaan jos ko estro on olemassa eikä sitä saa asetuksista pois.
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Meillä on ollut reikä tuulikaapin seinässä aikojen alusta asti ja väliovi ilman tiivistettä.
Aivan kaikki liesarin tarvitsema ilma ei siitä mahdu mutta se auttaa kyllä.
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Sälesuljin on melko tiivis eikä tarvi tilaa tai sähkötöitä. Halpa kokeilu
 

Liitteet

  • Screenshot_20250504-095817.png
    Screenshot_20250504-095817.png
    144,3 KB · Katsottu: 55
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
Kun täällä harrastetaan kaikenlaisia keretiläisiä ajatuksia niin venttiili varastoon missä on painovoimainen IV... tuloilma olisi akkuinun esilämmitämää :D
 
R

Riihis

Aktiivinen jäsen
Espejot sanoi:
Joskus kokeilin saako talvella säädettyä takkaa/liesikupua tasapainoon... kyllä sai mutta tuloilman jäätymissuoja laukesi joten tehdasvalmisteinen takalämmitys tarvitaan jos ko estro on olemassa eikä sitä saa asetuksista pois.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei riitä lto-kennon lämmitys enää, kun tuloilmaa halutaan reilusti enemmän kuin poisto lämmittää kennoa. Sikäli kone toimi "oikein". Jossain koneissa on etu ja jälkilämmitin, jolloin sähkölämpöä pitäisi olla tarpeeksi, vaikka kennon lämmöt ei ole tasapainossa. Ja sähkömittari pyörii pyörimistään
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom