Sähkön hinnan kehitys

Skata

Vakionaama
Jätän tän vaan tähän...

:rolleyes: Ovat näköjään 18:41 korjanneet jutun hintatiedot :p

IMG_3482.jpeg
IMG_3483.jpeg
 

kotte

Hyperaktiivi
Minulla on vissiin väärät hintatiedot
Eräillä muillakin. Tässä tuoreempi oikaisu em. Kauppalehden jutun yhteydessä:

"Oikaisu 16.1.2024 kello 18:34: Juttuun oikaistu tiedot pörssisähkön perjantain hinnoista. Jutussa luki alun perin virheellisesti, että sähkö maksaa korkeimmillaan 50 senttiä kilowattitunnilta. Oikea hinta on 0,5 senttiä kilowattitunnilta."
 

Espejot

Hyperaktiivi
Eräillä muillakin. Tässä tuoreempi oikaisu em. Kauppalehden jutun yhteydessä:

"Oikaisu 16.1.2024 kello 18:34: Juttuun oikaistu tiedot pörssisähkön perjantain hinnoista. Jutussa luki alun perin virheellisesti, että sähkö maksaa korkeimmillaan 50 senttiä kilowattitunnilta. Oikea hinta on 0,5 senttiä kilowattitunnilta."
Tätäkö se tarkoittaa että sähkön hinnan vaihtelu lisääntyy.
 

Skata

Vakionaama
Eräillä muillakin. Tässä tuoreempi oikaisu em. Kauppalehden jutun yhteydessä:

"Oikaisu 16.1.2024 kello 18:34: Juttuun oikaistu tiedot pörssisähkön perjantain hinnoista. Jutussa luki alun perin virheellisesti, että sähkö maksaa korkeimmillaan 50 senttiä kilowattitunnilta. Oikea hinta on 0,5 senttiä kilowattitunnilta."
Ja oikaisuakin on jo oikaistu ;) tuon 5 c/kWh mä ehdin näkemään …
Oikaisu 16.1.2024 kello 18:34: Juttuun oikaistu tiedot pörssisähkön perjantain hinnoista. Jutussa luki alun perin virheellisesti, että sähkö maksaa korkeimmillaan 50 senttiä kilowattitunnilta. Tämän jälkeen hinta muutettiin aluksi virheellisesti 5 senttiin kilowattitunnilta. Oikea hinta on 0,5 senttiä kilowattitunnilta.”
 

tet

Hyperaktiivi
Lisäksi on etenkin vanhojen lämpövoimaloiden kohdalla miehityskysymys, eli tarvitaan koko joukko väkeä työvuoroon (mahdollisesti ylityönäkin), jotta homma saadaan liikkeelle. Kovin tulee mpoinen kalliiksi muutaman tunnin takia.

Ei kai niitä voimalaitoksien käyttömiehiäkään yleensä mistään varamiespalvelusta vuokralle soitella. Kyllä he palkkalistoilla ovat koko ajan, ja palkka juoksee, vaikka laitos seisoisi. Koko vuoden palkkapotti pitää jakaa niille tunneille, jolloin laitos on tuotannolla, joten kustannukset tuotettua megawattituntia kohti ovat aika korkeat, jos laitosta ajetaan esim. vain muutamia vuorokausia vuodessa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ei kai niitä voimalaitoksien käyttömiehiäkään yleensä mistään varamiespalvelusta vuokralle soitella. Kyllä he palkkalistoilla ovat koko ajan, ja palkka juoksee, vaikka laitos seisoisi.
Epäilemättä tekevät kunnossapitotöitä sun muita "luppoaikoina", mutta lienee tuo silti tietynlainen työvuorojen organisaatiokysymys ja ainakin laskennallisesti vaatii työtuntien kohdentamista sähkön tuotannon aloittamiseen tms. Vastaavasti työpanosta jää vähemmän muiden "luppoajan" tehtävien hoitoon, mikä voi edellyttää muutamalla henkilöllä suuremman väkimäärän pitämistä remmissä.
 

fraatti

Hyperaktiivi

Kotitalouksien sähkölasku pieneni lähes seitsemän prosenttia vuonna 2024​

Kotitaloudet maksoivat sähköenergiasta viime vuonna keskimäärin 15 prosenttia edellistä vuotta vähemmän, sähkölämmittäjälle hinta laski reilut 14 prosenttia. Hintaa laskivat halvemmat pörssihinnat sekä kotitalouksien siirtymiset aiempaa edullisempiin uusiin sähkösopimuksiin. Sähkön siirtohinnat nousivat keskimäärin hieman yli kaksi prosenttia. Suomalaisen kuluttajan sähköstä maksama kokonaishinta on hieman alle EU:n keskiarvon.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Eikös paneelit nosta hintaa, jos niitä ei ole ilmaiseksi saanut ja asentanut?
Ei ainakana mulla ole sähkölaskussa näkynyt. Just maksoin laskun eikä siinä ollut paneeleista mitään maksua. Mut kesällä tahtuu tulla miinusmerkkinen sähkölasku muutamana kuukautena. Kyllä se helposti 10% voi olla säästöä.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Ei ainakana mulla ole sähkölaskussa näkynyt. Just maksoin laskun eikä siinä ollut paneeleista mitään maksua. Mut kesällä tahtuu tulla miinusmerkkinen sähkölasku muutamana kuukautena. Kyllä se helposti 10% voi olla säästöä.

Kai sillekin voi hinnan laskea helposti, jos esim 10 k€ paneelit tuottaa 10 MWh/vuosi? Ekoina vuosina varmaan aika kallista, mutta siitähän se sitten koko ajan halpenee aikaa myöten.
 

Jule

Vakionaama
”Uusien toistaiseksi voimassa olevien sähkösopimusten tarjoushinnat laskivat kotitalouksille 20,5 prosenttia ja sähkölämmittäjille 16,2 prosenttia vuonna 2024.” <- miten nämä kaksi muuten eroaa toisistaan? Kotitaloudet eivät ole sähkölämmittäjiä?
Monella sähköyhtiöllä on myynnissä sähkösopimuksia kerrostaloasuntoihin, eli myyvät kyllä kotitalouksille, mutta eivät sähkölämmittäjille.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Teirilän tilannekuvia. Tuossa muutama poiminta sieltä.

Yllättävän hyvin tuntuu sähköpannuille maistuvan sähkö muutenkin kuin aivan olemattomalla hinnalla.. :hmm:Siihän sitä on hyvää dataa tsiikailla ja miettiä sitä omaa mahdollista tehomaksua. :D
1737581771334.png

1737581881452.png

1737582087611.png

 

kotte

Hyperaktiivi
Yllättävän hyvin tuntuu sähköpannuille maistuvan sähkö muutenkin kuin aivan olemattomalla hinnalla..
Esimerkiksi maakaasussa on sen verran hinnan päälle valmisteveroa, että kyllä sähkö kaukolämpö- ja teollisuuslämmön ehdoilla on halvempaa kuin polttaminen vielä muutaman kymmenen euron megawattihinnalla.

Käppyrä on kyllä mielenkiintoinen, eli sähkökattilakulutus näkyy todellakin tasaavan sähkön tarjontapiikkejä varsin osuvasti (paremmin, mitä itse olisin uskonut).
 

Husky

Hyperaktiivi
Suomessa tilanne hyvä ellei datakeskukset tule pilaamaan sitä.

Heikon jalostusasteen omaavian dataskeskustrn nostama energian hinta tarkoittaa heikkenevää kilpailukykyä.
Kyllä.
Ja kuten toisessa ketjussa todettu, niin hyvä että keskusteluilmapiiri on muuttunut syystä tai toisesta ja voidaan edes sanoa asiasta mediassa ilman lynkkaamista. Että ei ole Suomen eduksi tehdä investointeja sähköntuottoon ja sitten ei hyödynnä oikeata teollisuutta vaan jotakin datakeskusta, joka ei edes työllistä ketään
 

fraatti

Hyperaktiivi

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

tet

Hyperaktiivi
Varttisähkö 11.6 ->


Saapa nähdä, kuinka käy. Saattaahan EPEX vielä palata ruotuun, jos nämä muut saavat heidät vakuutettua että homma toimii. Tässä on nyt sana sanaa vastaan, yksi sanoo ei ja muut kyllä. Jos näissä asemissa pysytään, niin katsellaan sitten syksyllä sitä varttihinnoittelua.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Uusiutuvien tuotanto vaatii paljon "joutomaata", ja tässä Suomella, Ruotsilla ja Norjalla on valttikortit käsissä. Sähkön on kuitenkin merkittävä tuotantotekijä lähinnä vain silloin kun se sähkö on sen prosessin eteenpäin ajava voima eli sillä sillä sulatetaan jotain tai saadaan aikaiseksi kemiallisia reaktoita. Oletan, että vaikkapa autotehtaan sähkölasku ei ole kummoinen suhteessa auton valmistuksen muihin kustannuksiin.
 

-Teme-

Vakionaama
Taitaa olla sama tilanne pitkään myös Carunan alueilla
Useimmat Carunan mittarit on saatu etänä päivitettyä varttimittaukseen. Vaihtotyö liittyy siihen että kuluttajat saa sen HAN/H1/P1 portin käyttöön.
Itsellä vahva epäilys että tuo vanha Carunan mittari ei mittaa oikein. Asennettu 2007 ja kk-tasolla heittoa n.1,5% pariin muuhun mittariin nähden mitkä käytössä.
Jännä että MID ei sisällä pakollisia kalibrointeja, sekä verkkoyhtiöitä ei velvoiteta itse suorittamaan mittauksia. Yli 35A napeilla oleville kiinteistöille on kyllä mittaus määritelty, mutta sekin menee käyttäjän kukkarosta.
 

-Teme-

Vakionaama
HAN portista olisi ollut se hyöty että voisit itse kalibroida mittarin. No, jahka se joskus tulee niin sitten onnistuu.
Miten kalibrointi onnistuu HAN portin kautta? Se on yksisuuntainen eikä varmasti Caruna anna käyttäjän rukata mittausdataa.
Carunan mittari laskee yläkanttiin tuon 1.5% ja se päätyy Datahubiin ja siitä laskuille. Summana se vuositasolla on n.330kWh.
Kai sen uuden mittarin saisi aiemmin jos tilaa akkreditoidun tarkastajan mittaamaan, mutta se maksaa enemmän kuin Carunalta tilattava mittarin vaihto (270€)
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Miten kalibrointi onnistuu HAN portin kautta?

Se tapahtuu näin. Poistat ensin kaikki kulutuslaitteet mittarin takaa. Sitten laitat kalibroitikuorman (kutsutaan myös nimellä mittanormaali) kiinni mittariin. Tarvitset siis sellaisen kuorman, jonka kuluttama teho on haluamallasi kalibrointitarkkuudella tunnettu. Sitten mittaat mittarilla tätä kuorman aiheuttamaa energiaa riittävän kauan esim. 15 minuuttia ja lopuksi suoritat kalibroinnin saamiesi tulosten perusteella. Kalibroinnin tulos on hyväksytty tai hylätty sen mukaan onko mittarin laskema energiamäärä kalibrointitarkkuuden rajoissa oikein.

Vaikeinta lienee tuollaisen mittanormaalin saaminen käyttöön. Moni käyttää esim. lämmitysvastusta, mutta sen tehonkulutus riippuu jännitteestä eikä se ole riittävän lineaarinen kalibrointikäyttöön. Jos mittaat kalibroidulla yleismittarilla vastukseen menevän virran ja jännitteen testin aikana, niin siinä tapauksessa tarkkuus voisi olla ihan riittäväkin energiamittarin kalibrointiin.
 

-Teme-

Vakionaama
Se tapahtuu näin. Poistat ensin kaikki kulutuslaitteet mittarin takaa. Sitten laitat kalibroitikuorman (kutsutaan myös nimellä mittanormaali) kiinni mittariin. Tarvitset siis sellaisen kuorman, jonka kuluttama teho on haluamallasi kalibrointitarkkuudella tunnettu. Sitten mittaat mittarilla tätä kuorman aiheuttamaa energiaa riittävän kauan esim. 15 minuuttia ja lopuksi suoritat kalibroinnin saamiesi tulosten perusteella. Kalibroinnin tulos on hyväksytty tai hylätty sen mukaan onko mittarin laskema energiamäärä kalibrointitarkkuuden rajoissa oikein.

Vaikeinta lienee tuollaisen mittanormaalin saaminen käyttöön. Moni käyttää esim. lämmitysvastusta, mutta sen tehonkulutus riippuu jännitteestä eikä se ole riittävän lineaarinen kalibrointikäyttöön. Jos mittaat kalibroidulla yleismittarilla vastukseen menevän virran ja jännitteen testin aikana, niin siinä tapauksessa tarkkuus voisi olla ihan riittäväkin energiamittarin kalibrointiin.
Silti tuo data pitää toimittaa Carunalle, että säätävät mittarin kohdilleen. En tosin usko että omien mittausten perusteella sitä tekisivät kuitenkaan. HAN portin kautta ei pitäisi myöskään sen mittausvakion tietoa pystyä puskemaan mittariin kalibointitietona?
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Silti tuo data pitää toimittaa Carunalle, että säätävät mittarin kohdilleen. En tosin usko että omien mittausten perusteella sitä tekisivät kuitenkaan. HAN portin kautta ei pitäisi myöskään sen mittausvakion tietoa pystyä puskemaan mittariin kalibointitietona?

En usko että mittalaitedirektiivin mukaista laitetta voisi kukaan muu säätää, kuin sen valmistaja. Koko ideahan on se että laite on kalibroitu tehtaalla eli se on jo täyttänyt tarkkuusvaatimukset, jotka siltä edellytetään. Jos kalibrointi ei testatessa ole enää voimassa, niin mittari menee lähes varmasti roskiin.

Tässähän haluttiin vain tietää, miten kalibrointi onnistuu HAN-portin avustamana. Onhan se selvästi helpompaa ja luotettavampaa kuin että tiiraisi sitä mittarin näyttöä. Toisaalta pulssejakin voisi laskea ledistä. Eikös se yleensä ole 1000 pulssia per kWh.
 

-Teme-

Vakionaama
En usko että mittalaitedirektiivin mukaista laitetta voisi kukaan muu säätää, kuin sen valmistaja. Koko ideahan on se että laite on kalibroitu tehtaalla eli se on jo täyttänyt tarkkuusvaatimukset, jotka siltä edellytetään. Jos kalibrointi ei testatessa ole enää voimassa, niin mittari menee lähes varmasti roskiin.

Tässähän haluttiin vain tietää, miten kalibrointi onnistuu HAN-portin avustamana. Onhan se selvästi helpompaa ja luotettavampaa kuin että tiiraisi sitä mittarin näyttöä. Toisaalta pulssejakin voisi laskea ledistä. Eikös se yleensä ole 1000 pulssia per kWh.
Ei, en halunnut tietää miten kalibrointi saadaan tehtyä HAN portin avustamana.

HAN portista olisi ollut se hyöty että voisit itse kalibroida mittarin. No, jahka se joskus tulee niin sitten onnistuu.
HAN portilla voisi kalibroida ulkoisen mittarin, ei verkkoyhtiön mittaria.

Itsellä on 2kpl Shellyn pro 3 EM mittaria ja tovin oli myös 3EM gen3 kiinni ja ne näyttivät keskenään parin kW sisään samanlaista lukemaa. Carunan mittari taas vääntää +1.5% joka pitäisi saada siis kohdilleen.
Shellyn mittarit ovat eri erästä ja erinlaisilla virtamuuntajilla jolloin niissä on eri kalibroinnit.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
HAN portilla voisi kalibroida ulkoisen mittarin, ei verkkoyhtiön mittaria.

Tässä nyt on varmaan sekaannus sanoissa. Kalibrointi on tapahtuma jonka lopputulos on se, että laite täyttää vaatimukset tai se ei täytä vaatimuksia. Säätäminen sitten on taas toimenpide, jota usein tehdään jos kalibrointi epäonnistuu, eli laite ei täytä sille asetettuja vaatimuksia.

Mittatekniikan keskus suosittaa kalibrointi-termin käyttämistä vain, kun laitteen antamaa lukemaa verrataan jäljitettävästi kalibroituun massaan eli mittanormaaliin, joka on kalibroitu akkreditoidussa kalibrointilaboratoriossa.

Shellyn mittarit ovat eri erästä ja erinlaisilla virtamuuntajilla jolloin niissä on eri kalibroinnit.

Olen huomannut että Shelly käyttää kalibrointi-sanaa merkityksessä, jota mittalaitteiden valmistajat eivät käytä. Tarkoitat siis että kaksi mittariasi on säädetty näyttämään keskenään samaa lukemaa, mutta kumpaakaan niistä ei ole kalibroitu eli tarkastettu että ne näyttävät tarkasti oikeaa lukemaa?

Carunan mittari taas vääntää +1.5% joka pitäisi saada siis kohdilleen.

Omakotitalojen sähkönkulutus mitataan mittareilla, joiden tarkkuusluokka on 2, eli virhe saa olla enintään 2 %. Noin sanottiin netissä. Näillä tiedoilla Caruna ei taida sitä edes vaihtaa tuollaisen virheen vuoksi.
 
Back
Ylös Bottom