Invertteri On-Grid, 48v lataus, 3-vaihe onko sellaista?

L

LaiskaHärkä

Jäsen
Pitäisi vaihtaa invertteri 3-vaiheiseen on-grid versioon jotta saisi myytyä sähköä verkkoon ja muutenkin kytkettyä kaikki talon vaiheet mukaan aurinkovoimaan.
Ongelmana on että olemassaoleva 280ah 48v akku järjestelmä ei tunnu olevan tuettuna oikein missään sopivan kokoluokan 3-6kw invertterissä
Mahtaako jossain olla malli joka nämä speksit täyttäisi:
PV in: n. 500v
AC out: 3 vaihe 3-7kw
AC in
Akkulataus 20-100ah, 48v

Eli hybridi haussa, mutta jos ei ole niin sitten ilmeisesti pitäisi hommata laturi erikseen, mieluusti pitäisi olla sellainen joka osaa luovuttaa silloin kun sitä tarvitaan ja mahdollisesti ladata päivällä paneeleistä ylijäämä akkuihin ja kneties yösähköllä vielä loput.
Tietääkö tietäjät josko moinen edes mahdolista (Kaiki on tietty mahdolista, mutta alle 3000€)
 
Ne mallit mitkä markkinoidaan matalajänniteakku-hybridimalleiksi ei taida olla muuta vaihtoehtoa kun 1-vaihe, jos haluaa 3-vaiheisen pitää ostaa kolme identtistä invertteriä ja ryhmittää ne kaapelilla
Jos valitsee korkeajänniteakku-järjestelmän asian laita on ihan toinen
Ja saa hyväksynnällä jos ostaa euroopan solar-puodeista

Kallista mutta samalla se antaa mahdollisuuden tasata kuormat paremmin? Ei taida yksikään koti missä olisi tismalleen samat kuormat kolmella vaiheella yhtaika...

Itsekin tätä pähkäillyt, kustannus estää toteutuksen
 
Kenties noita low voltage battery ratkaisuja tässä tulee, mutta ei taida olla aikaa odotella ensi vuoden puolelle, jää aika merkittävät säästöt ehkä tässä jo syksyllä saamatta.
Katselin noita Victronin speksejä (Kiinalaiset on testattu ja rikottu kertaalleen) ja eikös 1-vaiheinen toisaalta voisi riittää, netotan verkkoon ylijäämän mitä siitä 1-vaiheesta jää ja vaikka pakastin tms sattuisi olemaan toisessa vaiheessa niin ostan ja myyn verkkoon samaan aikaan, nollasummapeli (-verot yms) vai toimiiko homma 1-vaiheisilla niin.

esim: https://www.europe-solarstore.com/o...iplus/victron-multiplus-ii-48-5000-70-50.html
 
GoodWe:stä pitäisi tarkastaa, että mikä VDE-ARN 4105 versio on sertifioitu, jos talossa ei vielä ole verkkotuotantolaitteita.
Verkkoyhtiön vähimmäisvaatimus on ollut jonkun aikaa 2018/11.
 
...eikun nyt ilmeiststi löytyi viralliset paperit https://en.goodwe.com/Ftp/EN/Downlo...A)_Certificate VDE-AR-N 4105 & VDE V 0124.pdf

Eli eikös tuo nyt ole juurikin se vaadittu certi
1663159920416.png
 
Vaikka tuo Goodwe ES sarjalainen paperilla toimisikin ongelmaksi alkaa tulla saatavuus, noita ei oikein mistään tunnu saavan.
Vaihtoehtona pitäisi speksata ilmeisesti MTTP Charge Controller + invertteri, osaako joku suositella sopivaa settiä.
Speksit:
10 paneelia 450w max 13amp max
VOC 41v
Laturi:
PV in: n. 120-500v
Akkulataus 20-100ah, 48v
(280ah 48v, Daly BMS)
Invertteri:
AC out: 1 vaihe 3-5kw
On-Grid eli DE-ARN 4105:11/2018 certified

Lähinnä toi laturi mietityttää, ei ole tuttuja vehkeitä kun olen vain noiden valmiiden hybridien kanssa pelannut....
 
Toi SUN-8K-SG04LP3 Wifi/CTtaitaisi tosiaan täyttää kaikki vaatimukset, hinta aavistuksen tyyris ja toimituskin Joulukuun puolelle ilmeisesti, pitää tutkia josko jostain löytyisi hyllystä....
 
Rh- sanoi:
www.karkkainen.com

Phocos PSW-H-5kW-230/48V Hybridi OFF Grid 1-vaihe aurinkosähköinvertteri | Karkkainen.com verkkokauppa

<strong>Phocos PSW-H-5kW-230/48V</strong> on todella monipuolinen all-in-one tyyppinen hybridi 1-vaihe siniaaltoinvertteri MPPT -aurinkolataussäätimellä. Se soveltuu käytettäväksi sekä OFF-Grid, että ON-Grid -kohteisiin ja on siten laajennettavissa myös jälkeen päin esimerkiksi akkujen osalta...
www.karkkainen.com www.karkkainen.com

Tollanen tuli vastaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
No tämähä Phocos osoittautui muuten hyväksi, mutta maahantuoja (Onninen) sanoi että ei ole On-Grid invertteri, tarvittavat sertifioinnit puuttuu, eli on ainoastaan Off-grid käyttöön. :-(
Kärkkäinen siis vähän valehtelee sivuillaan. (En ole kovin yllättynyt)
 
Nostetaanpa vanhaa ketjua, ettei tarvitse muita ketjuja sotkea hybridi-asialla.

Onko markkinoille tullut uusia vaihtoehtoja hybridi-invertteriksi? Korkeajännite-versioita löytyy melko kattavasti, mutta näitä 48v akkujen kanssa toimivia onkin sitten hyvin rajoitetusti.

Ketjussa on ollut esillä TAB-merkkinen SUN-sarjan hybridi-invertteri ja vastaava löytyy myös Deyen SUN-sarjana. Ohjeet ovat samanlaiset, mallinimet samankaltaiset ja TAB:in hyväksytyt akut on ilmoitetty Deyen dokumentilla eli sama laite eri logolla. Hintaeroa tosin Suomesta ostettuna on paljon. TAB Suomen akuista 3 900 € (https://www.suomenakut.fi/aurinkoenergia/tab-hybridi-invertteri-8kw-3-vaihe-wifi-ct/p/5006/) ja Deye Nordsolarista ostettuna 2 970 € (https://nordsolar.fi/tuote/deye-sun-8k-sg04lp3-8kw-hybridi-invertteri/).

Deye voisi olla tuohon hintaan ihan mielenkiintoinen.

Periaatteessa molemmat (TAB ja Deye) on kiinnostavia tapauksia, mutta akun lataamisen ja käytön ohjaaminen jää hieman kysymysmerkiksi. Luultavasti Home Assistantiin tehty sama lisäosa toimii molempien kanssa, vaikka onkin mainittuna vain Deye/SunSynk-merkeille: https://github.com/kellerza/sunsynk. Ohjaamisen saattaisi voi tehdä riittävästi eri työtiloja (work mode, ohjeen sivu 30, https://nordsolar.fi/download/deye-...?wpdmdl=57104&refresh=65e47aed2e4441709472493) aktivoimalla Home Assistantin kautta. Tuo Deye/Sunsynk antaa ilmeisesti mahdollisuuden myös muokata maksimiarvoja lataamiselle ja käytölle - alla lisäosan luomia sensoreita lähdekoodista katsottuna.

Ohjauksen osalta mietityttää oikeastaan vain se, että kirjoitetaanko ohjaukset pysyvään muistiin, jolloin ohjauksia olisi käytössä vain rajoitettu määrä. Ei kovin kustannustehokasta, jos 5-10 vuoden kuluttua invertteri soveltuu enää vain verkonpainoksi.

Python: 
###########
# Settings
###########
SENSORS += (
    NumberRWSensor(128, "Grid Charge Battery current", AMPS, max=210),
    SwitchRWSensor(130, "Grid Charge enabled"),
    SwitchRWSensor(146, "Use Timer", on=255),
    SwitchRWSensor(145, "Solar Export"),
    NumberRWSensor(143, "Export Limit power", WATT, max=RATED_POWER),
    NumberRWSensor(108, "Battery Max Charge current", AMPS, max=210),
    NumberRWSensor(109, "Battery Max Discharge current", AMPS, max=210),
    NumberRWSensor(102, "Battery Capacity current", AMPS, max=2000),
    NumberRWSensor(191, "Grid Peak Shaving power", WATT, max=100000),
)


Oikeastaan ainoa vaihtoehto näille olisi Victronin tuotteet. En tiedä mitä kaikkia lisäosia tarvitsisi, mutta jos haluaisi esim. 8 kW -paneelit sekä akun käyttömahdollisuuden, alkaa ostoslistaan tulla pituutta. Toisaalta Victronin tuotteet ovat ilmeisen laadukkaita ja tarjoavat hyvät mahdollisuudet rakentaa toimivan järjestelmän sekä ulkopuolisen ohjauksen:

ESS mode 2 and 3 [Victron Energy]

www.victronenergy.com www.victronenergy.com

Paljonko Victronin järjestelmälle tulee hintaa? 3-vaihejärjestelmä + lataussäätimet ja muut osat, mahtaako irrota esim. MultiPlus II 3000 kVa x 3 ympärille kasasttu järjestelmä alle 5 000 euron? Toki tässä saisi sitten halutessaan täyden 3-vaiheisen akkuvarmistetun järjestelmän ja toki laitteetkin ehkä laadukkaampia ja paremmalla tuella sekä ohjausmahdollisuuksilla. Tarjoaa myös laajennettavuutta paremmin.

Victronille näyttäisi löytyvän Venus OS -järjestelmästä jopa automaattinen ESS-optimointi:

flows.nodered.org

victron-dynamic-ess

Fetch the ideal ESS setpoint from VRM
flows.nodered.org flows.nodered.org
 
Reilu vuosi aiheen päivityksestä.
Nyt alkaa akut olla sen hintaisia, että harrastus olisi taloudellisesti mahdollista.
Mikä voisi olla kohtuuhintainen invertteri Home Assistantin kaveriksi 48V akuille?
Tuo TAB olisi vieläkin yksi vaihtoehto.
 
Victron Multiplus II 48/5000 GX on pelannut hyvin. Yksivaiheinen kytkentä, vaihenetotus hoitaa loput. Jos haluat kytkeä paneelit niin tarvitset erillisen MPPTn tai Victron Easysolar 48/5000 laitteen multiplussan sijaan. Meillä on mikrot katolla joten Multiplus oli suoraviivainen valinta.

16kWh + Victron MP2 48/5000 GX systeemille tuli kokonaishintaa 2500-3000€ väliin kaikkine tarvikkeineen. Pitää talven jälkeen simuloida excelissä olisiko kapasiteetin tuplauksella järkevä takaisinmaksuaika.
 
Viimeksi muokattu:
Invertterin inputin pitää kestää akun antama jännite. 48V akun voi toteuttaa LiFePo4llä 14S, 15S ja 16S. 16S taitaa olla se mitä valmisakut ovat. Eli 16x3,65V.
Kiitos haraldh Edit: Korjattu oikea maksimi kennojännite
 
Viimeksi muokattu:
maanma sanoi:
Invertterin inputin pitää kestää akun antama jännite. 48V akun voi toteuttaa LiFePo4llä 14S, 15S ja 16S. 16S taitaa olla se mitä valmisakut ovat. Eli 16x4,65V.
Klikkaa laajentaaksesi...
LiFePO4 akun enimmäisjännite on 3.65 V. Eli 16*3.65 = 58.40 V. Sekoitat varmaan LiPo akkuihin joiden maksimijännite on 14.2V. Tai sitten oli vain typo.
 
Penninvenyttäjä sanoi:
Lisätään lähtötietoihin että tulisi verkkoon kytkettynä. Yllämainitut laitteet näyttivät olevan off-grid malleja.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mikähän ym Soliksesta tekee pelkän off-grid laitteen? Se on toki myös off-grid kykyinen.
 

Liitetiedostot

Ja sama homma Victronin kanssa. Verkossa se on kiinni. Varavoimalähtö löytyy mutta tällä hetkellä siinä ei ole mitään kiinni. Jos tulee pieniä vihreitä miehiä rajan yli niin voi harkita että kytkisi tärkeimmät sen taakse. Toivottavasti jää kytkemättä.
 
Monissa mikroinverttereissä tuo jännitealue on sopiva 14S, mutta vain osassa 16S. Tällöin lataus pitää toteuttaa erikseen. Toisaalta jos on erikseen niin ohjaus on täysin omissa käsissä.
 
En tiedä. Mutta tuo solartech sivu on ../off-grid/..
Jos nuo saa verkkoon, niin Solikset vaikuttaa todella hyviltä. Kyllä niissä lukee "Injection into the national grid (EN50549-1)"
 
jkoljo sanoi:
16kWh + Victron MP2 48/5000 GX systeemille tuli kokonaishintaa 2500-3000€ väliin kaikkine tarvikkeineen. Pitää talven jälkeen simuloida excelissä olisiko kapasiteetin tuplauksella järkevä takaisinmaksuaika.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mitä olet kalkuloinut tuolla 16kWh järjestelmällä takaisinmaksuajaksi? Muodostuu kaiketi osittain hinta-arbitraasista ja aurinkosähkön omakäytöstä.
 
Niin muodostuu. Lisäksi talvella voi käyttää halpaa pörssi/yösähköä leikkaamaan kalleimpia tunteja. Victronin DESSin hommia on sitten päättää että käytetäänkö akkusähkö itse vai myydäänkö se.

Laskeskelin alustavasti että akkujärjestelmä maksaisi itsensä takaisin noin 4-5 vuodessa, ja paneelijärjestelmä noin 7 vuodessa. Kombinaatio tullee tähän välimaastoon (parempana kuin osiensa keskiarvo). Aurinkosähkön omakäytön vaikutus on helppo arvioida mutta hinta-arbitraasi ja muu pörssisähkön hintakikkailu on vähän vaikeampaa, joten päätin alkaa seurata tilannetta toteutuneiden laskujen mukaan.

Sinisellä on merkitty tapaus, jossa on arvioitu kumulatiivinen sähkön kustannus mikäli mitään investointeja ei olisi tehty. Tämä tulee Home Assistantin raportoimasta talon kulutuksesta sähkönhinnan ja siirtohinnan avulla. Oranssilla (ja harmaalla) on merkittu aidot toteutuneet laskut. Ensimmäinen hyppy on paneeli-investointi. Toinen hyppy on akkuinvestointi. Tällä hetkellä järjestelmäkokonaisuuden takaisinmaksuhetki näyttäisi asettuvan vuoden 2031 alkuun. Tilannekuva tarkentuu valtavasti kun eletään tästä hetkestä vaikkapa vuosi eteenpäin. Erityisesti talven vaikutus takaisinmaksuajan kehitykseen on mielenkiintoinen.

1749206121713.png
 
Juuri tällaiset laskelmat kiinnostaa. Henkilökohtaisesti etenkin tuo akuston TMA, vaikka ei sinänsä harrastuksille pitäisi laskea hintaa.
 
Jos akuston elinkaari kymmenisen vuotta, tuossa laskelmassa kerkiää kerryttää viitisen vuotta profittia. Seuraava kierros onkin todennäköisesti tuottavampi akuston halvemman hankintahinnan johdosta. Haluatko vielä avata mikä tuo sun akusto tarkalleen ottaen on?
 
Tällä hetkellä näyttäisi siltä että lataan akkua n. 350 kWh/kk, mikä tekee noin 22 sykliä/kk eli 264 sykliä vuodessa. Kennojen käyttöikä on valmistajan mukaan 8000 sykliä. Näinollen akun pitäisi kestää enemmän kuin 10v. Kalenteri-ikä tulee ennemmin vastaan kuin sykli-ikä, ja sen arvioiminen on hyvin hankalaa. Mitä tästä opittiin? Akkua kannattaa pumpata lappu tiskissä kunhan siitä on rahallista hyötyä. Toivottavasti varttihinnoittelu tuo hintoihin heittelyä.. :)

Akusto on itse kasattu 16kWh 48V LFP paketti. EEL v5 kotelossa, EVE MB31 kennoja. Kuten sähkökuvista selviää niin lisäsin itse koteloon katkokytkimen ja paremman sulakkeen. Kotelo on varustettu lämmityselementillä mikäli talvella varasto kävisi muuten liian kylmäksi. Kotelossa on JK BMS, joka juttelee Victronin invertterille CAN väylällä.

Maksoin kennoista noin tonnin + postit Hollannista eli akuston kuluminen ei senkään vuoksi erityisesti pohdituta.
 
Opiskelen itse tällä hetkellä nykyisen työn ohella sähköasentajaksi, tässähän olisi syksylle sopiva harjoitustyö opettajan johdolla tehtäväksi. Suurin projekti taitaa olla Home Assistanttiin kaiken saaminen hallintaan, siinä onneksi tekoäly pätevä apuri.
 
Foorumilta löytyy jeesiä kyllä tuohon. HA ei ole loppujenlopuksi kovin paha nakki kunhan siihen vähän ensin tutustuu. Esimerkiksi nämä Victronin kamat integroituu tosi sutjakasti Modbus over TCPllä sekä MQTTlla. Saa ihan valita kumpaa haluaa käyttää.
 
Jatketaas tähän.eilen kännissä tuli tilattua 2 ,16kw akkua basengeer..mitäs tähän sit vertix? Katolla ja telineessä nyt noin 9000kw/h verran…onko jossain vertissä jo älyä pörssisähköön ja akkuihin. Mitään koti ohjausta ei ole..ja mitä muita releitä tarvii..varmaan joku mittari ja sähkäri
 
En mä nyt tiedä kannattaako pienen 2kWh akun kaveriksi kovin kummoisiin automaatioihin panostaa.

Aurinkopaneeleitakin lienee kuitenkin vain 9kWp edestä..? :cool:
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom