Täällä päin on yksityistie jossa kuulemma otetaan kuva jokaisen kulkuvälineestä joka tiellä ajaa. Maksu kuulemma seuraa perässä. Tuo kerrottu liikennemerkin lisäkilvessä tien alussa ainakin toisesta suunnasta. Ennen tuosta oikoi kaikki jotka asuivat meidän kunnan puolella kun lyhensi matkaa omalle asuin alueelle.
Yksityistiet
- Keskustelun aloittaja arimika
- Aloitettu
pökö
Kaivo jäässä
Tuskin pitää maksaa
Kannattaa kuitenkin vilkaista yksityistielaista mm. pykälät 28, 38, 41 ja 42, niin ei tule ullatuksia
pökö
Kaivo jäässä
Kannattaa varmaan vilkaista montaa muutakin asiaa, mutta tuskimpa tuosta maksua tulee. Voi tulla iso riita pelkästään ihmisten kuvaamisesta
Kyllä minun autoa ainakin on kuvattu jo ties kuinka monella yksityisparkkisella. Miten se tie siitä eroaisi? Lähettävät myös laskun parkkimaksusta kuvan perusteella - ei mitään valvontamaksuija vaan ihan vain se kohtuullinen pysäköintimaksu.
Yksityisteiden osalta tilanne voi olla mutkikkaampi sen maksun määräytymisen osalta. Esim. voiko sitä edes laskuttaa yhdestä kerrasta.
On joo ja kaikkia vit..taa. Ehkä joissain tapauksissa myös ”kiinteistön” omistajaa. Tätä lisää! Ennen sentään pystyi neuvotella. Vit...tahan toi yhden auton sakottaminen lähes reaaliajassa tyhjällä parkkipaikalla on, joka ei hyödytä yhteiskuntaa mitenkään.
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Espejot
Hyperaktiivi
Onko ilmoitettu henkilörekisterin pitäjää
Kaikki yksityistiet on kyllä henkilörekisterinpitäjiä. Täytyyhän siellä olla rekisteriselosteet jo pelkästään osakasluettelon takia. Kuvata saa vapaasti, tie ei ole kotirauhan piirissä. Rekisteriin sitten vaan on kirjattu että kuvat tallennetaan maksujen lähettämistä varten.Onko ilmoitettu henkilörekisterin pitäjää
Voi laskuttaa, mutta yleensä ei laskuteta (hallintotyö aivan liian työlästä suhteessa tuloon). Se on ihan tiekokouksen tai osakkaiden asia määritellä. Laki määrittelee vaan, että maksujen pitää olla kohtuullisia ja samansuuntaisia kuin osakkaiden vastaavasta ajosta olisi.
Lisäksi siinä helposti joutuu känkkäränkkien kanssa polttamaan tajuttoman määrän työtä kun seuraavaksi ollaan lähettämässä perintäkirjeitä, sitten pidetään tiekokousta jos maksut kyseenalaistetaan ja sitten kun lähetät ulosottoon, niin saatetaan olla vielä käräjillä. Aika usein vaan tien osakkaat maksaa viulut, ellei ole tosi räikeätä touhua ja vahingollista. Ei kukaan jaksa sitä touhua.
Yleensä käyttömaksulappuja lähetellään lähinnä poikkeavasta ajosta, esimerkiksi tukkirekkarallista, josta voikin kertyä satasia maksettaa äkkiä. Ja jos tie saa avustusta, se takaa kohtuullisen sattumanvaraisen yksityiskäytön muutenkin, myös läpiajon. Mutta ei säännöllistä läpiajoa, esimerkiksi päivittäistä työssäkäyntiä.
Esimerkiksi itse maksan muutamasta yksityistiestä, vaikka en asukaan niiden varrella. Käytän säännöllisesti läpiajoon ja olen sen ilmoittaunut tiekunnalle ja pyytänyt laskun. Kenelläkään ei ole valittamista. Asiat voi hoitaa oikeinkin.
Hempuli
Töllintunaaja
Yksityisteistä on hyvin mietoja kustannuksia myös sähköautojen käyttäjille, vaikka homman hoitaisi laillisestikin. Eri asia, jos omistaa kiinteistöjä tien vaikutuspiiristä. Jos tie saa avustuksia, niin satunnainen käyttö on sallittua tarkoittaen lähinnä marjastuksen ja kalastuksen tyyppistä liikennettä. Yksityistielaki lähtee siitä, että tienkäyttäjät, olivat ne ulkopuolisia tai osakkaita, ovat itse aktiivisia pitämään maksuperusteet kunnossa eikä tehtävää ole sälytetty tienkunnan toimihenkilöille.
Pulmana ovat läpiajon mahdollistavat oikaisevat tiet etenkin navigaattorien kulta-aikana. Tällöin tien kunnossapidon kustannukset saattavat tulla kohtuuttomaksi osakkaille.
Tiekunnan toimihenkilönä yksi käytännön esimerkki. Käyttämäni tien osa päättyy pyörätiehen, jonka toisessa päässä on uusi okt-alue eikä se oikaise kahden päätien väliä. Tien varrella on toinen eläkeläistalous meidän lisäksi. Tiekunnassa laitoimme alkupäähän 'päättyvä tie' -liikennemerkin lisäkilvellä 'yksityistie' ja toiseen päähän pyörätien merkkiin myös saman lisäkilven. Tien ulkopuolinen läpiajoliikenne vähentyi huomattavasti jääden enää lokakuu 190 ja marraskuu 165 autoa, jotka katsoivat oikeudekseen ajaa kevyen liikenteen väylällä sekä 'moottoriajoneuvolla ajo kielletty' -merkin ohitse. Ymmärrän hyvin, ettei ole iso juttu, jos minä tästä vähän oikaisen ajatuksen.
Pyydettiin kaupungilta esteitä asuntoalueen päähän ja kaupunki laittoi joustopollarit, mikä vähensi kulun 10-20 autoon. Paitsi että joku sahasi ne poikki, kun kolisee auton pohjaan ja soitti vielä kaupungille, että sahaa seuraavatkin. Me laitettiin sitten betonipossut omaan päähän ja laskemattoman määrän kertoja nostelin 80 ja 200 kg possuja ojasta, kunnes vihdoin sain niin pitkät putket kiilattua tienpohjaan, ettei ilman konevoimaa nouse. Yrittäjiä on kyllä riittänyt, mutta yhä vähemmän.
Tiekunnan toimihenkilönä oleminen on kiva harrastus, suosittelen muillekin.
Pulmana ovat läpiajon mahdollistavat oikaisevat tiet etenkin navigaattorien kulta-aikana. Tällöin tien kunnossapidon kustannukset saattavat tulla kohtuuttomaksi osakkaille.
Tiekunnan toimihenkilönä yksi käytännön esimerkki. Käyttämäni tien osa päättyy pyörätiehen, jonka toisessa päässä on uusi okt-alue eikä se oikaise kahden päätien väliä. Tien varrella on toinen eläkeläistalous meidän lisäksi. Tiekunnassa laitoimme alkupäähän 'päättyvä tie' -liikennemerkin lisäkilvellä 'yksityistie' ja toiseen päähän pyörätien merkkiin myös saman lisäkilven. Tien ulkopuolinen läpiajoliikenne vähentyi huomattavasti jääden enää lokakuu 190 ja marraskuu 165 autoa, jotka katsoivat oikeudekseen ajaa kevyen liikenteen väylällä sekä 'moottoriajoneuvolla ajo kielletty' -merkin ohitse. Ymmärrän hyvin, ettei ole iso juttu, jos minä tästä vähän oikaisen ajatuksen.
Pyydettiin kaupungilta esteitä asuntoalueen päähän ja kaupunki laittoi joustopollarit, mikä vähensi kulun 10-20 autoon. Paitsi että joku sahasi ne poikki, kun kolisee auton pohjaan ja soitti vielä kaupungille, että sahaa seuraavatkin. Me laitettiin sitten betonipossut omaan päähän ja laskemattoman määrän kertoja nostelin 80 ja 200 kg possuja ojasta, kunnes vihdoin sain niin pitkät putket kiilattua tienpohjaan, ettei ilman konevoimaa nouse. Yrittäjiä on kyllä riittänyt, mutta yhä vähemmän.
Tiekunnan toimihenkilönä oleminen on kiva harrastus, suosittelen muillekin.
Eikös se satunnainen käyttö ole aina lähtökohtaisesti sallittua, jos sitä ei erikseen ole kielletty. Pelkkä kyltti "yksityistie" kieltää vain satunnaiset ja säännölliset kuljetukset ja säännöllisen käytön, ei satunnaista käyttöä. Pitää olla oikea kieltokyltti (ja lisäkilpi joka sallii osakkaiden olla huomioimatta kieltoa). Ja sitä kieltoa ei sitten saa laittaa, jos on niitä avustuksia saanut lähiaikoina.
No huh huh! Meitä tienkäyttäjiä on kyllä moneen junaan näemmä.
Olen mökkipaikkakunnalla kolmen tiekunnan osakas, vaikka mökki on vain yhden niistä päässä. Ensimmäistä pitkin pääsee toiselle, ja toista pitkin sitten sille kolmannelle, jonka päässä mökki on (toiselle pääsee vain ensimmäistä pitkin, ja kolmannelle pääsee vain toista pitkin)
Joo, just näin se taitaa mennä. Ja mikään kyltti ei voi estää jokamiehenoikeutta, mutta sehän taas ei koske moottoriajoneuvoja.
- Keskustelun aloittaja
- #13
Tähän mun alkuperäseen viesttiin viitaten
Tämä tapaushan on jatkumoa sille että kyseessä oleva kunta ei enään anna avustuksia yksityiteille kuin poikkeus tapauksissa jotka kunnan kannalta tärkeitä. Tuo yllä oleva yksityistie loppuu kuntarajaan, Ja sen meidän kunnan alueella tie jatkuu kunnan ylläpitämänä tienä.
En tiedä tuon yksityistien sääntöjä eikä se minun kulkua kotiin lyhennä niin eipä toi haittaa. Mutta on noita varmasti muuallakin
vastaavia.Mulle ihan sama vaikka vetäisit ojan/ puomin kuntarajalle.
harb
Aktiivinen jäsen
Meillä on mökki kolmen yksityistien takana. Kahdessa on tiekunta ja kolmannessa ei (viimeinen, kuusi mökkiä ja metsää, suljettu portilla).
Tuon toisen yksityistien osalta järjestely on mielenkiintoinen, koska siinä on eri tiekunnat Turunväylän etelä- ja pohjoispuolella (kumpaakin kautta pääsee ulos)
Pari vuotta sitten, kun laitettiin nopeusrajoitus tielle mahdollisten vahingonkorvausvaatimusten välttämiseksi, niin se tuli loogisesti hyvään paikkaan (jyrkän ylämäen alkuun) mutta väärän tiekunnan alueelle.
Luultavasti tuosta ei ole mitään ongelmaa, kun meidän puheenjohtaja on jäsenenä myös toisessa tiekunnassa.
Olen ollut tiekunnan tilintarkastajana ja huomannut että hallinnollisten asioiden (kirjanpito, isännöitsijä) pyörittäminen syö helposti 30% tiekunnan rahoista. Sen takia vaihdettiinkin tilikausi kolmen vuoden mittaiseksi että saatiin pidettyä hallinnon kustannukset jotenkin kurissa.
Pitkän tilikauden ongelma taas on inflaation vaikutusten ennakoinnin mahdottomuus.
Tuon toisen yksityistien osalta järjestely on mielenkiintoinen, koska siinä on eri tiekunnat Turunväylän etelä- ja pohjoispuolella (kumpaakin kautta pääsee ulos)
Pari vuotta sitten, kun laitettiin nopeusrajoitus tielle mahdollisten vahingonkorvausvaatimusten välttämiseksi, niin se tuli loogisesti hyvään paikkaan (jyrkän ylämäen alkuun) mutta väärän tiekunnan alueelle.
Luultavasti tuosta ei ole mitään ongelmaa, kun meidän puheenjohtaja on jäsenenä myös toisessa tiekunnassa.
Olen ollut tiekunnan tilintarkastajana ja huomannut että hallinnollisten asioiden (kirjanpito, isännöitsijä) pyörittäminen syö helposti 30% tiekunnan rahoista. Sen takia vaihdettiinkin tilikausi kolmen vuoden mittaiseksi että saatiin pidettyä hallinnon kustannukset jotenkin kurissa.
Pitkän tilikauden ongelma taas on inflaation vaikutusten ennakoinnin mahdottomuus.
Hempuli
Töllintunaaja
Empiirisesti olen havainnut, että foorumilaiset ovat tavallista tiedonjanoisempaa väkeä. Siksi muutama sana yksityisteistä, kun niiden kanssa olen saanut olla tekemisissä.
Suomessa yksityisteitä on paljon kilometreissä, joskin ajosuoritteet eivät yllä valtateiden tasolle. Muistelisin, jotta 1990-luvulla ja sitä ennen yksityistiet saivat valtiolta kunnossapitoavustusta 80 % kusteista. Itse pidän tätä syynä sille, että yksityisteiden käyttöä ilman lupaa tai satunnaisen käytön määrettä venyttäen ei pidetä moitittavana. Eikä osakkaillakaan kovin suurta taloudellista rasitetta tullut silloin.
Tyypillisesti ennen ja aika paljon nykyisin tietä ovat ylläpitäneet ja rakentaneetkin paikalliset maatalot, joilla on siihen ollut kalustoa. Tämäkin on pitänyt kustannukset kurissa varsinkin kun suurin osakas ja maksaja tekee itse kunnossapidon. Kunnossapitotaso on toki osakkaiden tiekokouksessa päättämä ja voi olla paljon surkeampi kuin yleisillä teillä.
Nykyisin valtionapua saa vain perusparannuksiin jonkin osuuden määrärahojen puitteissa. Taajamissa on maalaistalot jäljellä, mutta pellot myyty kaavoitettavaksi asuinkäyttöön eikä isäntä tai emäntä pidä enää tietä kunnossa. Kunnan avustus tiekunnille on varmaan 30 % luokassa, mutta hyvin kuntakohtainen asia. Yleensä kuitenkin menoerä, jonka perusteena on koulukuljetukset ja satunnaisen käytön salliminen eikä siihen liikoja euroja haluta osoittaa.
Tiekuntiin ei vapaaehtoisia toimihenkilöitä ole jonoksi asti ja nykyisin aika paljon suositaan tieisännöitsijää asuntoyhtiöiden tapaan, joka tilaa ja hoitaa tilaa tien kunnostuksen ja ylläpidon urakoitsijoilta. Hyvä niin, koska pienen tiekunnan on hankala saada joku hoitamaan tienpätkää, kun siirtymismatkaa tulee paljon. Auraus ja sorastus voi vielä onnistua, mutta tienvarren niitto ja tiepohjan kosteudensidonta voi tulla kaukaakin.
Tiekunnalle syntyy siis kuluja tätä nykyä huomattavasti enemmän kuin ennen, joten ulkopuolisiin käyttäjiin suhtaudutaan kriittisemmin.
Yksityistielaki on yleisluontoinen, joka sisältää vastuita tien käyttäjille sopia käytöstään tiekunnan kanssa ja vastaavasti tiekunnan toimihenkilöillä ei ole valtuuksia esim. pysäyttää ajoneuvo käytöstä sopimista varten. Osakkaissa on myös eroja, toiset ajelee hissukseen, jotta tällaisina sateisina kesinä ei kuopat syvene ja laajene ja niitä, jotka ajelevat koko rahan edestä. Vaan on yksityistielakia hankala sorvata, kun yksityisteitä on paljon ja niihin mahtuu hyvin erilaisia tapauksia. Pahimpia juuri kahden päätien välin oikaisevia, kun niille navi ohjaa kulkijoita.
Mutta kuten ketjussa on jo käynyt ilmi, niin ellei omista tiekunnan alueelta kiinteistöjä, ovat käyttömaksut hyvin kohtuullisia ulkopuoliselle henkilöauton käyttäjälle. Suuruusluokka tyypillisesti kympeissä ja monesti käyttömaksua ei hallinnollisen työn vuoksi edes määrätä.
Suomessa yksityisteitä on paljon kilometreissä, joskin ajosuoritteet eivät yllä valtateiden tasolle. Muistelisin, jotta 1990-luvulla ja sitä ennen yksityistiet saivat valtiolta kunnossapitoavustusta 80 % kusteista. Itse pidän tätä syynä sille, että yksityisteiden käyttöä ilman lupaa tai satunnaisen käytön määrettä venyttäen ei pidetä moitittavana. Eikä osakkaillakaan kovin suurta taloudellista rasitetta tullut silloin.
Tyypillisesti ennen ja aika paljon nykyisin tietä ovat ylläpitäneet ja rakentaneetkin paikalliset maatalot, joilla on siihen ollut kalustoa. Tämäkin on pitänyt kustannukset kurissa varsinkin kun suurin osakas ja maksaja tekee itse kunnossapidon. Kunnossapitotaso on toki osakkaiden tiekokouksessa päättämä ja voi olla paljon surkeampi kuin yleisillä teillä.
Nykyisin valtionapua saa vain perusparannuksiin jonkin osuuden määrärahojen puitteissa. Taajamissa on maalaistalot jäljellä, mutta pellot myyty kaavoitettavaksi asuinkäyttöön eikä isäntä tai emäntä pidä enää tietä kunnossa. Kunnan avustus tiekunnille on varmaan 30 % luokassa, mutta hyvin kuntakohtainen asia. Yleensä kuitenkin menoerä, jonka perusteena on koulukuljetukset ja satunnaisen käytön salliminen eikä siihen liikoja euroja haluta osoittaa.
Tiekuntiin ei vapaaehtoisia toimihenkilöitä ole jonoksi asti ja nykyisin aika paljon suositaan tieisännöitsijää asuntoyhtiöiden tapaan, joka tilaa ja hoitaa tilaa tien kunnostuksen ja ylläpidon urakoitsijoilta. Hyvä niin, koska pienen tiekunnan on hankala saada joku hoitamaan tienpätkää, kun siirtymismatkaa tulee paljon. Auraus ja sorastus voi vielä onnistua, mutta tienvarren niitto ja tiepohjan kosteudensidonta voi tulla kaukaakin.
Tiekunnalle syntyy siis kuluja tätä nykyä huomattavasti enemmän kuin ennen, joten ulkopuolisiin käyttäjiin suhtaudutaan kriittisemmin.
Yksityistielaki on yleisluontoinen, joka sisältää vastuita tien käyttäjille sopia käytöstään tiekunnan kanssa ja vastaavasti tiekunnan toimihenkilöillä ei ole valtuuksia esim. pysäyttää ajoneuvo käytöstä sopimista varten. Osakkaissa on myös eroja, toiset ajelee hissukseen, jotta tällaisina sateisina kesinä ei kuopat syvene ja laajene ja niitä, jotka ajelevat koko rahan edestä. Vaan on yksityistielakia hankala sorvata, kun yksityisteitä on paljon ja niihin mahtuu hyvin erilaisia tapauksia. Pahimpia juuri kahden päätien välin oikaisevia, kun niille navi ohjaa kulkijoita.
Mutta kuten ketjussa on jo käynyt ilmi, niin ellei omista tiekunnan alueelta kiinteistöjä, ovat käyttömaksut hyvin kohtuullisia ulkopuoliselle henkilöauton käyttäjälle. Suuruusluokka tyypillisesti kympeissä ja monesti käyttömaksua ei hallinnollisen työn vuoksi edes määrätä.
Osakkaiden yksikkömaksujen määräytymisperusteet ovat myös muuttuneet vuosien saatossa. Viimeisin ohjeistus on että käyttöä tulkitaan kiinteistön elinkaaren mukaan, jossa käytetään mallia että jokaisella kiinteistöllä on auto jne.
Tiekunta myös keksii vaikka mitä maksuja joita osakkailta voidaan pyytää, esimerkiksi kynnysrahaa uusilta jäseniltä, rakentamisen aikana korkeampaa maksua yms joita ei voi vaatia tasa-arvoperiaatteen mukaan.
Tiekunta myös keksii vaikka mitä maksuja joita osakkailta voidaan pyytää, esimerkiksi kynnysrahaa uusilta jäseniltä, rakentamisen aikana korkeampaa maksua yms joita ei voi vaatia tasa-arvoperiaatteen mukaan.
Maksut määräytyy periaatteessa tien rasituksen mukaan mitä kukin aiheuttaa ja kyllähän se rakentamisen aikana on yleensä selvästi kovempaa. Sillon voidaan määrätä lisämaksuja.
Juuri näin.
Ja MML:n ohjeistus yksiköinnistä on vain ohjeistus, tiekunta voi käyttää muitakin yksiköintiperusteita, kunhan lähtökohtana on aina tielle aiheutettu rasitus. Varmaan kuitenkin lähes kaikki (isommat) tiekunnat käyttävät jotain versiota MML:n ohjeista, koska se on helpointa (ei tarvitse "keksiä" omaa, ohjelmistot tukevat OotB jne) ja sillä välttää myös mahdolliset omaan yksiköintitapaan liittyvät erimielisyydet. Tiekunnissa kun niitä riitoja tuppaa riittämään muutenkin.
kuten kirjoitin tällä hetkellä ohjeistus on että maksut kulkee kiinteistön elinkaaren mukaan, 50 vuoden ajalle laskettuna.
Lisäksi jos tuollaisia erillisiä maksuja määritellään, ne pitää olla määritelty tiekunnan säännöissä ja maksuperusteissa, eikä esimerkiksi jälkeenpäin niitä toimittaa.
MML:n ohjeissa otetaan kantaa rakentamisaikaiseen yksiköintiin. Läheskään kaikilla tiekunnilla ei ole sääntöjä, ja jos on, niissä voidaan esim. todeta että yksiköinti tehdään MML:n ohjeiden mukaisesti. Tai sitten kokous vain päättää, että noudatetaan MML:n ohjeita. Ja tehtiin yksiköinti millä tavalla tahansa, niin kokoushan sen maksuunpanoluettelon vahvistaa.
Olen myös erään yksityistien hallituksessa. Tämä taitaa olla tämän kaupungin kolmen suurimman joukossa, vaikka pituutta ei ole kuin alta 3km.
Täällä kaikki maksaa käytön mukaan. Jos kulkusuuntia on kaksi, niin % mukaan mihin mennään ja kuinka pitkästi. Ja monta autoa on tai muuta kulkuneuvoa. Farmarit maksavat myös tienkäytöstä käytön mukaan.
Tähän mennessä rakentajia ei ole veloitettu erikseen.
Tien varrella on myös heppatalli, josta tulee todella paljon liikennettä. Heille lasku on nelinumeroinen. Tievarrella olevalla kiinteistöllä oli myös jonkinmoinen näyttely tai vastaava, jossa kävi kesällä tuhansia ihmisiä. Tästä laskutettiin kiinteistön omistajaa erikseen.
Aina löytyy puliveivaajia jotka väittävät että heillä ei käy roska-auto tai mikään muukaan, jotta ei tarvisi maksaa omaa osuuttaan.
Hempuli
Töllintunaaja
Talon rakentamisen aiheuttamasta raskasta liikenteestä voidaan MML:n ohjeistuksen mukaan periä käyttömaksua parilta vuodelta samansuuruisena kuin painoluvun mukainen maksu olisi. Kynnysraha ei ole ohjeistuksen mukainen, mutta mikäli tien rakentamisen kustannuksia on kuolettamatta, niin niistä voidaan laskea osuus rakentamiskustannuksista. Ideana on kuitenkin juuri @-Teme- mainitsema elinkaari 50 vuoden ajalta, jotta ei jokaista pikku säätöä tai autojen lukumäärän vaihtelua tarvitse ottaa huomioon. Itse pidän MML:n ohjeissa hyvänä sitä, että yksikköperusteet pidetään hyvin stabiilina eikä esim. se, että tänä vuonna ei mökillä käydä, aiheuta hallinnollista työtä.
Olen mukana kahdessa tiekunnassa eikä kummassakaan ole ollut ongelmia yksiköinnin tai maksamattomuuden kanssa. Suurin murhe on ollut tien pitäminen kunnossa kohtuukustannuksin. Varsinaiset, joskin harvinaiset, riidat ovat olleet henkilöistä riippuvia ja niillä tuntuu olevan usean sukupolven mittaiset juuret.
Mökkitiekunnan puheenjohtajan kanssa soiteltiin eilen ihan muissa asioissa, mutta mainitsin, jotta hän oli ollut tasoittamassa tietä. Tämä sanoi alkukesän olleen hankala, kun satelee ja kuopat kasvavat juuri suurimman liikenteen aikaan. Soratiessähän pöly pitää pienet muruset tiessä kiinni ja muruset taas aina isompia kappaleita. Lätäköistä ja pölyttämisellä lähtee tien kunto heikkenemään. Heitin ajatuksen, jotta meidän mökkiläisten pitäisi ajella hilljempaa, niin tuo vain nauroi, ettei siihen pysty vaikuttamaan.
Olen mukana kahdessa tiekunnassa eikä kummassakaan ole ollut ongelmia yksiköinnin tai maksamattomuuden kanssa. Suurin murhe on ollut tien pitäminen kunnossa kohtuukustannuksin. Varsinaiset, joskin harvinaiset, riidat ovat olleet henkilöistä riippuvia ja niillä tuntuu olevan usean sukupolven mittaiset juuret.
Mökkitiekunnan puheenjohtajan kanssa soiteltiin eilen ihan muissa asioissa, mutta mainitsin, jotta hän oli ollut tasoittamassa tietä. Tämä sanoi alkukesän olleen hankala, kun satelee ja kuopat kasvavat juuri suurimman liikenteen aikaan. Soratiessähän pöly pitää pienet muruset tiessä kiinni ja muruset taas aina isompia kappaleita. Lätäköistä ja pölyttämisellä lähtee tien kunto heikkenemään. Heitin ajatuksen, jotta meidän mökkiläisten pitäisi ajella hilljempaa, niin tuo vain nauroi, ettei siihen pysty vaikuttamaan.
harb
Aktiivinen jäsen
Tää oli se toinen syy miksi päätettiin 40 nopeusrajoitus mökkitielle laittaa. Vähentäisi rasitusta jos ajettaisiin edes vähän hiljempaa. Vaikka tie on kapea niin turhan helposti vauhti nousee 50 paremmalle puolelle kun pituutta on kuitenkin yli 5km. Onneksi puheenjohtaja asuu ympärivuotisesti ja on itse hoitanut lanaamista.
Mutta toinen on tosiaan tiekunnan vastuun vähentäminen ettei metsään ajaja voi syyttää laiminlyönnistä.
Täällä taisi vuosi pari sitten keväällä käydä niin että joku herra oli keksinyt että hän lähtee asuntoautolla liikkelle kun aurinko alkoi vähänkin keväällä pilkoittamaan. Taisi siinä valtaosa teistäkin sulaa, mutta sitten tuli pieni "takatalvi" ja lunta taivaan täydeltä parina päivänä. Tämä onneton sitten tietty jäi jumiin tiellä olevaan mäkeen, jossa on bonuksena lievä mutka mäessä. No siitähän herra sitten luiteli takaperin mäkeä alas ja päätyi ojaan.
Satuttiin näkemään tapahtuma naapurin ikkunasta ja käytiin paikalla katsomassa että tarvitaanko siellä apua. Ei tarvittu, totesi vain että tienhoito on laiminlyöty koko tien osuudelta ja se on tienhoitokunnan vika. Sillä ei ollut mitään tekemistä asian kanssa että hänellä oli kesärenkaat alla ja ulkona satoi toistakymmentä senttiä lunta joka oli tamppaantunut tiehen kiinni.
Oli siinä kyllä naurussa pitelemistä. Suhtautuminen tietty olisi ollut aivan toisenlainen, jos hän olisi sanonut tehneensä virhearvion sen sijaan että olisi syyttänyt tapahtumasta muita.
Tiehoitokunta ei ole tässä lähiakoina tainnut kuin korvata jonkun rikkoutuneen renkaan. Lanatessa joku kiven pää oli noussut pilkottamaan tienreunaan ja jollain sitten meni siinä rengas rikki.
Päättyvät tiet ovat vielä helppoja, niiden liikennettä pystyy seuraamaan paremmin, mutta kun on läpikulkutie joka oikaisee monen kulkemista 10-20km, niin läpikulkijoita on. Säännöllisestä käytöstä on vaikea määrätä käyttömaksua, vaatisi kamera seurannan tms. Sitten kun ilmoittaa, että on päätetty määrätä maksu tien käytöstä niin vastaus on, että ei käytä tietä enää tai menee vain tien varressa oleville kiinteistöille. mitä tuossa sitten voi muuta kuin jättää laskuttamatta...
Hempuli
Töllintunaaja
Muistan lukeneeni yhden oikeustapauksen tien käytöstä, missä oikeus ei määrännyt käyttömaksua perittäväksi. Perusteluissa oli, jotta olisi tarvittu kirjanpito auton liikkumisesta eli pvm ja kellonaika, jotta maksu olisi ollut määrättävissä. Kuvia ei vaadittu, mutta olisi toki ollut plussaa. Vaan johan tuota pitäisi kytätä 24/7.
Käyttömaksut tuomittunakin ovat sen verran pieniä, ettei niiden saamiseen kovin paljon vaivaa voi nähdä. Samoin ovat wannabe-Rovanperät, jotka tuhoavat tietä, pitäisi olla tiekunnalla laskutettua ylimääräistä tienkorjausta jokaisen jäljiltä, mitä voi periä.
Meidän pikku yksityistielle tahtoo kanssa noita vesikuoppia tulla.
Itse pystyn rauhallisesti ajamalla niitä kiertämään, mutta ilmeisesti eräs naishenkilö päästelee vauhdilla niiden yli kun aina vesi sekoittunut ruskeaksi ja pudotessaan kuoppaan pyörä heittää soraa sivuille.
En ymmärrä miksei niitä voi edes yrittää kiertää vaan annetaan niiden vaan syventyä.
Näin se on, ei noilla paljoa saa rahaa tienhoitoon. Asukkailta ja metsätilojen omistajilta osa tuostakin käytöstä vain pitää laskuttaa.
Yksi havainto näiden sorateiden pilaajista on hevoset.
Kuski ajaa oikeaoppisesti tien oikeaa laitaa eli hevonen ravaa raidetta pitkin. Jokaisella askelmalla hevosen kenkä iskee pienen kuopan tiehen, mitkä sitten sopivien sadekelien myötä kasvavat suuriksi kuopiksi.
Johtopäätelmä:
Hevosten pitää kulkea keskellä tietä
Kuski ajaa oikeaoppisesti tien oikeaa laitaa eli hevonen ravaa raidetta pitkin. Jokaisella askelmalla hevosen kenkä iskee pienen kuopan tiehen, mitkä sitten sopivien sadekelien myötä kasvavat suuriksi kuopiksi.
Johtopäätelmä:
Hevosten pitää kulkea keskellä tietä
En hevosista liiemmin pidä liikenteessä, mutta en kyllä yksityistietä 9-16km hoitaneena ja lananneena usko, että kuoppien syntyminen johtuisi hevosista. Kuopat syntyvät pääasiassa siitä, että tien muoto on väärä, vesi ei laske tieltä ojiin, toki montut kasvat kun ovat jo syntyneet, mutta tuskin hevosista johtunee.
Hempuli
Töllintunaaja
Tämä on ymmärryksen puutetta, ei sinulta, vaan vedenroiskuttajalta. Soratien tekniikka on sama kuin pihalla,, nollaraetta pitää olla mukana, jotta syntyy kiinteää pintaa. Veden mukana ja pölyttämisellä hienoaines häviää, jolloin myös karkeampi aines irtoaa. Kuopat syvenee ja aiheuttaa uusien kuoppien alkua. Kuopan täyttö irtosoralla on vain hetken paikka, sillä tie pitää lanata kuoppien syvyydeltä uudelleen.
Mulla ei oikein ymmärrys riitä seudulliselle jätehuollolle, kun omia kusteja säästääkseen pitää hommata suurimmat ja painavimmat autot kuljettamaan muutamaa pussia roskaa. Jollain seudulla onnistuu yhteinen jäteastia tien alkupään tuntumassa, mutta usein se saa lieveilmiöinä sohvia yms.
Yhden heppavaeilluksia järjestävän tallin tiedän, joka haki tiekunnaltaan lupaa. Käyttömaksu oli muodollinen, mutta ehtona oli, että ratsastetaan keskellä tietä urien välissä.
Täälläkin on heppoja jonkinverran mutta en ne tuota tietä pilaa. Kyllä ne on autoilijat, jotka lanaavat samaa raidetta aina kuopista välittämättä.
Toki ainahan nämä sorarännit ovat sellaisia, että vaativat jatkuvaa ylläpitoa.
Tämä meidän tie suolattiin tänään. Onkohan tuo vesikelillä samanlaista törkyä että se jää kun tauti auton kylkiin kiinni kuin talvella levitettävä suola?
On tätä aikaisemminkin suolattu, mutta asia tuli tässä nyt mieleen kun satuin pesemään autoa.
Jos joku sotki autot, se oli lipeä mitä ajettiin aikanaan Tampereen seudulla Lielahden sellutehtaalta. Sitä kun päästettiin tielle jossa monttuja se vasta sotki kun roiskahti pyörän alta.
Ei riitä täälläkään. Ennen yksi firma haki bion, muovin ja sekajätteen kerralla monilokeroautolla. Sitten se estettiin, ja bio ja muovi siirtyivät ekokympille. Se hakee kahdella eri autolla nuo (vielä samana päivänä), ja vanha palveluntarjoaja hakee sitten sekajätteen (ja edelleen samana päivänä). Sen sijaan että ennen kävi yksi auto, niin nyt käy kolme.
Hempuli
Töllintunaaja
Ei tietoa kesä- ja talvisuolauksen erosta. Talvellahan suolaus sulattaa jäätä ja rapa roiskuu. Kesällä suola imee ilman ja maan kosteuden ja sitoo hienoaineksen tiehen. Sateella tien kaltevuuden pitäisi ohjata vedet ojaan, kuten on jo mainittu. Uskoisin, jotta kesäsateessa tien pinnan vesi ei ole kovin suolaista talveen verraten.
Ihmisten loputon k*sipäisyys estää monta asiaa. Meilläpäinkin on näihin rinkipisteisiin tapana kertyä vaikka mitä rojua niitten astioiden viereen. Ei ne siitä mihinkään hyppää ilman, että ”joku muu” tekee töitä sen eteen. Ei ole oikea lajitteluasemakaan kaukana, on hyvin auki ja halpaa. Mutta ei. Vaivan näkevät tuoda ne törkynsä rinkipisteelle, miksei samalla ajais muutaman kilsan pidemmälle ja maksais sen vitosen. Ne törpöt pitäis saada paikan päällä kiinni ja kouluttaa, kasvatus on pettänyt. Tarttis varmaan talkoilla kameravalvonta pystyttää, jotta voisi sitten katsoa tallenteet kun rojua ilmestyy.
Tuohon nimismiehen kiharan syntyyn, joku kun keksis miten suoran hyväkuntoisen hiekkatien nopeudet sais pysymään siinä 50km/h:ssa, niin lanausrahaa säästyisi. Liikennemerkkiä ei kukaan ainakaan usko. Suuri osa ei kuoppaisen tien valittajista on syyllisiä ihan itse, eivätkä ymmärrä sitä.
Jos nyt heti levityksen jälkeen sattuu päältä ajamaan, niin huuhtoisin alustan kyllä. Mutta kyllä se pölynsidontaan käytettynä ja lanattuna sitoutuu kyllä siihen tiehen kuin tauti ja sateellakaan pinnassa ei ole kuin puhdasta vettä. Paljon parempi vaihtoehto kuin puoli maapalloa täyttävä pölypilvi, joka paskoo auton ja tukehduttaa tienvarren asukkaat. Pirun kallista vaan nykyään sekin, on pienellä aikaa muistaakseni säkin hinta tuplaantunut.
Täällä oli kamera kunnallisessa jätepisteessä. Vein sinne sekalaista tavaraa autolla siten että nostin takakontista ulos alumiinisen sähkökeskuksen, jonka laitoin nojaamaan jäteastiaa vasten ja aloin purkamaan muuta tavaraa sekajäteastiaan. Lopuksi kannoin keskuksen metallinkeräysastiaan.
Jonkun ajan päästä tuli kotiin sakkomaksu 150 € koska olin jättänyt jätettä astian ulkopuolelle. En tietysti hyväksynyt sitä ja käskin virkailijoiden katsoa videoitansa loppuun saakka. En tiedä katsoivatko mutta maksu peruttiin joka tapauksessa.
Toinen hauska sattumus täällä oli kun pieni tienpätkä johti mökkiläisten tonteille, joka oli rasitteena paikalliselle maanomistajalle. Omistajalla on sen tien varrella venepaikkoja vuokralla ja tiekunta oli sitä mieltä että maajussin pitäisi maksaa enemmän maksuja kun siellä on käyttäjiäkin enemmän. Tilanne päätyi sen verran lihavaan sopuun että maajussi raapaisi siihen viereen oman tien ja sanoi että pitäkää tienne.
Viimeksi muokattu:
Hempuli
Töllintunaaja
Parempi lihava sopu kuin jatkuva riita.
Allaolevan tapauksen syntyhistoriaa en tunne, mutta reilu puoli kilometriä on tehty tietä rinnakkain, mikä joskus ihmetytti kaupunkilaista. Nykyisin ei, kun on törmännyt erilaisiin maaseudun tapoihin, joissa joskus havaitsee lievää jääräpäisyyttä, jonka muutaman sukupolven takaista syntyhistoriaa ei kukaan muista.
Allaolevan tapauksen syntyhistoriaa en tunne, mutta reilu puoli kilometriä on tehty tietä rinnakkain, mikä joskus ihmetytti kaupunkilaista. Nykyisin ei, kun on törmännyt erilaisiin maaseudun tapoihin, joissa joskus havaitsee lievää jääräpäisyyttä, jonka muutaman sukupolven takaista syntyhistoriaa ei kukaan muista.
Täällä tie on kulkenut varmaan lähelle 100v samasta paikasta. Eräs perillinen muutti isänsä taloa asustamaan reilut 10v sitten. Kun hän sai jälkikasvua, hän keksikin että tie kulkee liian läheltä taloa ja on vaaraksi lapselle. Alkuun hän ehdotti että tiehoitokunta siirtää tietä kauemmaksi talosta tienhoitokunnan kustannuksella. Siirto ei tietty kukaan kieltänyt, mutta siirtohalukuus loppui siinä vaiheessa kun selvisikin että kenen kustannuksilla siirto tehtäisiin ja mitä se maksoi.
Seuraavaksi hän ehdotti että tie katkaistaaan hänen kohdaltaan. Hänen toisella puolella asuvat kulkevat tietä toista kautta ja toisellapuolella asuvat toista kautta. Tähän tokaisinkin että mitäpä jos hänen naapurinta haluaa myös katkaista tien....
Joskus tuntuvat olevan varsin hankalia asioita nämä.