Ulkoyksiköstä tuli vettä helteellä

[repomies]

Toinen Haierin ulkoyksiköistä pissi tänään allensa ihan sillä lailla että ropina kävi veden tippuessa hetken aikaa maassa lojuneen lenkkiavainsarjan nahkojen päälle. Sitten veden tulo loppui, eikä enempää tullut.

Asennuspaikasta johtuen en päässyt katsomaan ulkoyksikön tilannetta, mutta satuin olemaan todistamassa veden tippumista.

Sisäyksikkö jauhaa kylmää normaalisti, ei eroa aiempaan. Sisäyksikön kondenssi päätyy painovoimaisesti alaspäin aivan eri paikkaan, ulkoyksikkö on sisäyksikköä korkeammalla. Eli sisäyksikön kondenssista ei voi olla kyse. Joku kohta pumpun ulkoyksikössä on kondensoinut niin paljon, että lopulta vettä lorahti kerralla vähän isompi määrä ulos. Teoriassa voisi olla kylmäainevajaustakin, mutta yleensä silloin koneet tekevät ulkoyksikön putkiliitokseen jääpallon, joka ei sula ennen kuin kone sammutetaan.

Ei välttämättä tavatonta, mutta eipä ole ennen tullut moista vastaan. Harvemmin sitä helteillä ulkoyksikköä niin tarkasti seuraileekaan.

 

[jussi]

Kun paisari on yleensä ulkoyksikössä, niin kyllähän sinne saattaa mahtua vähän kondensoivaa putkeakin joka sit keränny vettä.

 

[RPekka]

Teoriassa voisi olla kylmäainevajaustakin, mutta yleensä silloin koneet tekevät ulkoyksikön putkiliitokseen jääpallon, joka ei sula ennen kuin kone sammutetaan.

Toisaalta jos kylmäainevajausta ei ole niin ulkoyksikön liitos ei mene pakkaselle jolloin siihen vain kertyy kondenssia. Varmaan jäänyt johonkin sopivasti jumiin kunnes lorahti kerralla pois.

 

[kotte]

Periaatteessahan myös putket keräävät kostealla helteellä kondenssia koko pituudeltaan. Jos eristys ei ole täysin tiivis ja putket on vedetty yläkautta, niihin saattaa kertyä vettä. Riippuen hiukan sisäyksikön jäätymiseneston toiminnastakin, tuolla eristeen ja putkistojen välissä voi olla niin kylmää, että kosteus kertyykin jäänä, joka sulettuaan tehon vähetessä hulahtaa runsaampana roiskauksena.

 

[repomies]

Periaatteessahan myös putket keräävät kostealla helteellä kondenssia koko pituudeltaan. Jos eristys ei ole täysin tiivis ja putket on vedetty yläkautta, niihin saattaa kertyä vettä. Riippuen hiukan sisäyksikön jäätymiseneston toiminnastakin, tuolla eristeen ja putkistojen välissä voi olla niin kylmää, että kosteus kertyykin jäänä, joka sulettuaan tehon vähetessä hulahtaa runsaampana roiskauksena.

Höyrystymislämpötilaa ja sisäyksikköä pyritään kyllä pitämään plussan puolella, putkien ei pitäisi vetää pakkasen puolelle kuin aivan lyhyen ajan startin jälkeen koneen säätäessä toimintaansa. Eristeet eivät vaikuta tuohon.

Melkeinpä aina pysyvä jää hellekelillä missä tahansa putkessa on kylmäainevajaus. Kone mittaa sisäyksiköltä että ei ole liian kylmää, kun ainetta ei riitä sisäyksikölle asti höyrystymään, ja jääpallo putkilinjan alkupäässä heti paisarin jälkeen kasvaa, koska siinä kohtaa on todella kylmää ja paine alhainen.

 

[pökö]

Periaatteessahan myös putket keräävät kostealla helteellä kondenssia koko pituudeltaan. Jos eristys ei ole täysin tiivis ja putket on vedetty yläkautta, niihin saattaa kertyä vettä.

Tämä ei ole edes tavatonta. Kun putket on riittävän kauan riittävän kylmiä niin eristeen pintakin viilenee kastepisteeseen ja silloin eristekin hikoilee. Se on sattumien summa, vesi voi valua koneeseen asti

 

[Mikkolan]

Tämä ei ole edes tavatonta. Kun putket on riittävän kauan riittävän kylmiä niin eristeen pintakin viilenee kastepisteeseen ja silloin eristekin hikoilee. Se on sattumien summa, vesi voi valua koneeseen asti

Tänä aamuna n. klo 9 ( täällä ) kastepiste oli 17,5 C eli tuota viileämpiin pintoihin kondensoituu vettä. Kaljan ohella monta muutakin jutskaa huurtuu.
Klo 5 aamulla ulkolämpötila oli 12,7 C , kastepiste 11,7 C ja kosteus 94 %. Meinaan että kannattaa tarkkailla kylmälaitteiden alustoja.

 

[kotte]

Höyrystymislämpötilaa ja sisäyksikköä pyritään kyllä pitämään plussan puolella, putkien ei pitäisi vetää pakkasen puolelle kuin aivan lyhyen ajan startin jälkeen koneen säätäessä toimintaansa.

Mitä olen nähnyt käytännössä, usein pidetään juuri ja juuri pakkasen puolella, kun laitteesta pyritään ottamaan maksimiteho pienellä puhalluksella (siis hiljaisella äänellä) tai kuivatuksessa, kun lämpötilatavoite on säädetty lähelle minimirajaa. Lämpö ei johdu järin hyvin höyrystinputkesta lamelleihin, tuossa on asteiden verran lämmönsiirtymän vastusta ja lämmönsiirtymässä höyrystyvästä kylmäaineesta putken seinämään lisää, joten pikku pakkanen ei vielä näy lamelleissa ja jään kertyminen putken ympärille yleensä suojelee lämpötila-anturiakin paremmin virtaavan ilman lämmittävältä vaikutukselta.

Inverttereissä voidaan säätää kompressorinkin tehoa, mutta tyypillisesti säädetään puhalluksen voimakkuudella höyrystymislämpötilaa höyrystimessä olevan lämpötila-anturin perusteella. Jos lämpötila-asetus on korkea tai puhallusasetus suurella, yleensä ei höyrystintä edes saada pakkasen puolelle.

 

[Tata]

Taisi olla sadevettä joka tuli alas kun pumppu käynnistettiin.