Mitä on ilmastonmuutos
- Keskustelun aloittaja tet
- Aloitettu
Vielä syntymättömät Afrikan lapset ovat syyllisiä tähän kaikkeen. Jepjep.keskustellaMuuten, jos tätä planeettaa joku uhkaa niin se on väestöräjähdys eikä yksi elämälle välttämätön hiilenkierron kaasu, viimeisen vain 50v aikana pallon ihmismäärä on tuplaantunut ja kehitys jatkuu. Siitäkään ei juuri enää keskustella. Edes tuo tekoäly ei sitä suoraan mainitse.
Lisää argumentaatiokonttausta (jota on nähty tässä ketjussa aikaisemminkin) eli sanotaan että tämä uhka ei ole pahin, vaan on muitakin pahoja. Tämä on sinällään totta, mutta johtopäätös tästä että mitään ei tarvitse tehdä on vaikea ymmärtää minulle.
Jos on joku uhka johon itse ihmiskunta voi vaikuttaa, niin se kannattanee minimoida. Tosiaan suojatiellä kannattaa katsoa molempiin suuntiin vaikka riski on että huomenna kuolee lentokoneen pudotessa päälle.
Väkimäärä tais kasvaa myös koko koronan ajan. Ehkä haavoittuvuus, jos olisi paljon pahempi. Nyt ollaan siinä pisteessä, että miljardille parille pitäisi saada sähköautot.
Miljardit ihmiset lisää kuluttamaan resursseja ei ole mikään ongelma mutta kaikelle elämälle välttämätön hiilidioksidi on vai? Voit toki tehdä ihan mitä itse päätät päästöillesi mutta takaan ettei sillä ole mitään vaikutusta mihinkään. Vain joku Kiinan puoluejohto voisi CO2 päästöihin vaikuttaa niin että se jossain tuntuisi. Niin muuten se Afrikan väkiluku kasvaa suunnilleen Suomen väkiluvun verran joka kuukausi... 50 miljoonaa vuodessa ja yli miljardin 20 vuodessa.
Kokoajan osoitellaan vaan muualle. Mihin päädymme maa-planeetan asukkaina jos kaikki käyttäytyvät näin? (Aika helppoa löytää aina argumentti että vika on muissa)
Yleensäkin elämänasenteena oman tulkinnan mukaan aika huono tapa.
Mutta tosiaan jaetaan joukkoihin. Osoitellaan muita. Osoitellaan muihin ongelmiin. Kaikkea sitä löytyy tästä vastauksesta. Tosiaan ilmastonmuutos on ihmiseläimen viisaustesti. Yllä yksi valiettava datapiste tähän asiaan.
Mitä sun mielestä pitäisi tehdä toisin?Suomi nyt vaan toimii omana maanaan jolla on oma, kunnianhimoinen ilmastopolitiikkansa (ainakin vielä). Ja omat kansalaisensa jotka maksaa sen, saavuttamatta sillä mitään. Jollain promillen päästöillä nyt ei vaan ole mitään merkitystä eikä meillä ole omaa ilmastoakaan, se on fakta. Koko touhu valitettavasti muistuttaa kovasti menneiden vuosikymmenten muita ideologioita joilla myös koitettiin innolla parantaa maailmaa (ja jotka myös oli tieteellisesti aivan varmoja ja todistettuja). Ja tietysti taas toisinajattelijat leimataan yksinkertaisiksi ja taantumuksellisiksi, asiahan on jo päätetty ja todistettu (MOT) eikä siitä saisi juuri edes keskustella
Husky
Hyperaktiivi
Olen kysynyt ennenkin (ei näkökantoja tullut):
Historiassa isoissa tulivuorenpurkauksissa on ollut pitkäaikaisia vaikutuksia lämpötiloihin (sanoisin ulkomuistista että jopa kymmeniä vuosia ja sadot pieniä ja nälänhätä jne). Jos nyt kävisi noin, mikä ihan mahdollista, niin olisiko se hyväksi ilmastomielessä?
Voisiko sen aikaa käyttää Suomessakin hiiliatomeja kuten muu maailma, ainakin Euroopan ulkopuolella, tekee huoleti?
Ja kyllä, juuri oli Ylellä uutinen Kiinan suunnattomista lisäyksistä hiilivoimaan, vaikka muuta on väitetty ja Kiina aina vedetään tässä kohtaa hihasta.
Historiassa isoissa tulivuorenpurkauksissa on ollut pitkäaikaisia vaikutuksia lämpötiloihin (sanoisin ulkomuistista että jopa kymmeniä vuosia ja sadot pieniä ja nälänhätä jne). Jos nyt kävisi noin, mikä ihan mahdollista, niin olisiko se hyväksi ilmastomielessä?
Voisiko sen aikaa käyttää Suomessakin hiiliatomeja kuten muu maailma, ainakin Euroopan ulkopuolella, tekee huoleti?
Ja kyllä, juuri oli Ylellä uutinen Kiinan suunnattomista lisäyksistä hiilivoimaan, vaikka muuta on väitetty ja Kiina aina vedetään tässä kohtaa hihasta.
- Keskustelun aloittaja
- #48
Tämän kakkoskohdan voit huoletta poistaa listaltasi, se ei pääse lähellekään tarvittavaa mittakaavaa. Maailmassa on alle 450 toiminnassa olevaa ydinreaktoria. Vaikka jokainen niistä posahtaisi samaan aikaan Tsernobylin laajuudessa, niin seurauksena olisi korkeintaan miljoonia kuolonuhreja, ei miljardeja. Ja lähes kaikki nämä kuolemat tapahtuisivat vasta pikkuhiljaa seuraavien vuosikymmenten aikana.
Kiina rakentaa lisää hiilivoimaa, mutta silti jännästi Kiinan hiilidioksidipäästöt laskevat. Mistähän mahtaisi johtua, voisiko olla että sulkevat vielä suuremman määrän vanhoja voimaloita.
Husky
Hyperaktiivi
"Kiinassa rakennetaan parhaillaan 186 uutta kivihiilivoimalaa ja useita kymmeniä voimaloita odottaa viranomaisten hyväksyntää. Uusia hiilivoimaloita pystytetään enemmän kuin vanhoja suljetaan."
Tuo Ylellä 2021 marraskuussa. Ylen haku toimii huonosti kun juuri 1kk sisään oli juttu muttei löydy.
No tuo Kiina on mikä on, mutta mites tuo varsinainen kysymykseni?
Tuo Ylellä 2021 marraskuussa. Ylen haku toimii huonosti kun juuri 1kk sisään oli juttu muttei löydy.
No tuo Kiina on mikä on, mutta mites tuo varsinainen kysymykseni?
- Keskustelun aloittaja
- #50
Neljä vuotta sitten tilanne tuo, nykyään toisenlainen.
Tässä kohdin lukija voi pohtia mikä ero tuhoilla on kun kirjoitetaan :
Laajat ydinvoimaloiden tuhot (jota edustanee @tet kommentti)
Laajat ydinvoimaloiden tuhot sotien tai ympäristökatastrofien tai maajäristysten seurauksena.
Rinnastuksen vertailussa varsin tuoreessa muistissa on Japanin Fukusiman ydinvoimaonnnettomuus jossa onnettomuuden tsunamin (vedenalaisen maajäristyksen) seuraukset eivät kohdistuneet pelkästään voimalaitokseen vaan paljon muuhunkin, kuolonurit mukaanlukien.
Eihän noilla ole oikeasti mitään merkitystä maailmanlaajuisesti. Fukushiman voimalaonnettomuus tuskin tappoi juuri ketään, se itse tsunami alle 20.000. Tsernobylin onnettomuuden uhrilukua ei tiedä varmasti kukaan, koko 40v aikana aiheutuneista ennenaikaisista syöpäkuolemista ym. arvio on jotain 4000-100.000 luokkaa. Vertailun vuoksi maailmassa kuolee yksin auto-onnettomuuksissa joka vuosi 1,2 miljoonaa ihmistä.Rinnastuksen vertailussa varsin tuoreessa muistissa on Japanin Fukusiman ydinvoimaonnnettomuus jossa onnettomuuden tsunamin (vedenalaisen maajäristyksen) seuraukset eivät kohdistuneet pelkästään voimalaitokseen vaan paljon muuhunkin, kuolonurit mukaanlukien.
Tuo tulivuorenpurkauksen aikaansaama ilmaston viileneminen johtuu siitä että ilmakehässä on niin paljon pölyä että auringon säteily ei pääse maahan asti, ja samahan on todettu kiinassa jossa hiilivoimaloiden sulkeminen ja puhdistaminen on saanut aikaan lämpötilan nousua suurkaupungeissa.
Eihän se lämpötilan laskeminen paljoa auta, jos sadolla ei ole kasvun edellytyksiä, se tarvitsee veden lisäksi myös valoa, ei itseasiassa se lämpötila on pohjoisia alueita lukuunottamatta se vähiten kriittisin.
Vaiko ne sadat 5 miljoonan pikkukansat, jotka pää märkänä ostaa kiinalaista hiilivoimalla kyhättyä halpap*skaa, ja ..tut. veisaa ekologisuuden tai minkään muun kanssa.
Aina on mahdollista katsoa peiliin, eikä odottaa että Kiinan puoluejohto korjaa omien valintojen seuraukset. Päästövalinnan voi tehdä jo ostovaiheessa.
Ajatelkaa, minun kouluaikana opetettiin juurikin että CO2 tarvitaan elämiseen, esim fotosynteesi kasveilla. Kuinka tänä päivänä toitotetaan lapsille että sama kaasu on lähes myrkyllistä?
Sanon että tässä takana on suurimmaksi osaksi raha. Jos olisin oikein tyhmä ostaisin sähköni vihreänä ja maksaisi pari senttiä enemmän. Hyvä?
En tiedä missä on sanottu että CO2 olisi myrkyllistä. Varsin passiivinen kaasuhan seon. Pitoisuuksista on vain kysymys.
Laitatko linkkiä tekstiin jossa CO2 sanotaan myrkylliseksi?
Ja ei kai kukaan kiistä että CO2 on tarpeen monessa asiassa. Vai olenko missannut jotakin?
Ihan samalla tavalla vesi on myrkyllistä ihmiselle kun liikaa juo.
Vesimyrkytys on ihan kuolettava tila. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesimyrkytys
Pitoisuus on tässä se ydinjuttu.
Noin 10 vuotta sitten seurasin erään henkilön opinnot ammattikoulussa. En muista enää tarkasti miten sanottiin, mutta ydinasia oli että CO2 on erittäin ei toivottu kaasu ja annettiin ymmärtää että sitä ei tarvita mihinkään. Eli yksinkertaisesti huono asia kaikkiaan. Otin yhteyttä opettajaan. Kirjoitin mitä mieltä olin, sain vastauksen mutta se oli erittäin ympäripyöreästi perusteltu. Rivien välistä paistoi että tämä nyt on vaan se päivän melodia.
Husky
Hyperaktiivi
Kiinalaisen halparoskan kuljetus ympäri maailmaa on juuri niitä asioita mistä pitäisi aloittaa. Eikä aloittaa hulluimmasta päästä.
Eikä sitä, että suomalaisten ei pidä mitään tehdä vaan se, kun olemme köyhiä, niin emme voi olla edelläkävijöitä. Jos EU on edelläkävijä jo globaalisti, niin kenen luvalla Suomesssa ollaan vielä EU:n edelläkävijä. 2035 vs EU tavoite.
Juuri Ylellä professorit nauroi röhönaurua hallituksen tavoitteesta alittaa EU tavoite 60% velkasuhteessa. Miksi on epäsallittua laittaa siihen kunnianhimoisempi tavoite, jos lähtökohtaisesti ilmastotavoite on lukittu noin.
Näitä kysymyksiä voi alkaa isompi osa maksumiehistä miettiä kun äänestää. Itseä hyödyttävät asiat kun jätetään taustalle ja globaalit asiat ohittaa.
Husky
Hyperaktiivi
Ilmastopuheessa vain aina on tuo lämpötila se kriisiasia, niin siitä tuli tuo assosiaatio tuohon asiaan.
Ennenkuin joku alkaa pilkata, niin en siis tarkoita ratkaisuksi, vaan ihan kysymyksenä että olisiko eduksi ilmaston kannalta, jos noin kävisi
- Keskustelun aloittaja
- #60
Tässä kohdin lukija voi pohtia mikä ero tuhoilla on kun kirjoitetaan :
Laajat ydinvoimaloiden tuhot (jota edustanee @tet kommentti)
Laajat ydinvoimaloiden tuhot sotien tai ympäristökatastrofien tai maajäristysten seurauksena.
Rinnastuksen vertailussa varsin tuoreessa muistissa on Japanin Fukusiman ydinvoimaonnnettomuus jossa onnettomuuden tsunamin (vedenalaisen maajäristyksen) seuraukset eivät kohdistuneet pelkästään voimalaitokseen vaan paljon muuhunkin, kuolonurit mukaanlukien.
Aina voi saivarrella siitä, mitä tarjoittaa "laajat ydinvoimaloiden tuhot". Jos tsunami tuhoaa ydinvoimalan, sen voimalan tuhovoima on sama, kuin jos se tuhoutuu ns. itsestään. Muut tsunamin aiheuttamat tuhot ovat sitten tsunamin tuhoja, eivät ydinvoimalan tuhoja.
Lisäksi Kiinan puoluejohto on jo toiminut tässä asiassa, ja siellä päästöt ovat kääntyneet laskuun.
Kannattaisi tosiaan miettiä hiukan perusteellisemminkin, kun on äänestyksen aika. Jos Suomea vertaisi yritykseen ja päätät, että et ota enää uutta lainaa, jottei velkaantumisaste nouse kohtuuttomaksi, vaan karsit korkojen maksuista, vanhojen lainojen lyhennyksistä, raaka-aineiden ostosta, vuokrien maksusta ja viivästytät verojen ja palkkojen maksusta tavoitteen saavuttamiseksi, on äkkiä edessä tilanne, jota kutsutaan likvideettikonkurssiksi. Velkojat sitten päättävät, miten jäljellä oleva omaisuus realisoidaan velkojen maksamiseksi.
Kuten yrityksenkin tervehdyttämisessä, valtiontalouttakin on tervehdytettävä tyypillisesti niin, että karsitaan tuottamattomista menoista ja otetaan lisää lainaa sellaisiin menoihin, joista tiedetään saatavan tuottoa ja etenkin korkoa korolle. Jotkin kiinteät velkasuhdetavoitteet ja tavoiteajat ovat tällaisessa tilanteessa äkkiä kiviriippa, jotka ulkoisista tekijistä johtuen voivat estää talouden tervehdyttämisen ja johtavat lopulta vain hallitsemattomaan lisävelkaantumiseen (esimerkiksi vanhojen velkojen korot on maksettava eikä se ole mahdollista, jos talous kuihdutetaan vaikeassa suhdannetilanteessa sellaiseksi, että korkoja ei saada veroilla kerätyksi). Säästämällä lisää ei vinksallaan oleva kansatalous yleensä oikene enää sen jälkeen, kun säästöjen osalta on menty kipurajalle, vaan on puututtava rakenteisiin niin, että karsitaan tuottamattomat osat pois ja satsataan tuottaviin.
Velan ottaminen tuottaviin hankkeisiin ei ole paha asia, mutta velan ottaminen juokseviin menoihin pitää karsia mahdollisimman vähiin ja korkeintaan sen kaltaisiin tarkoituksiin kuin vanhojen velkojen korkojen väliaikaiseksi maksamiseksi, jos muuta vaihtoehtoa ei ole ja vastaaviin tarkoituksiin, joista säästäminen on suurempi haitta kuin uuden rahan lainaaminen jopa lisäkuluihin.
Sanon omana mielipiteenäni, että vastaavissa lukuina ja tavoitejaksoina ilmastuissa kiinteissä mekaanisissa päästövähennystavoitteissa on hiukan samanlaisia ongelmia. Kun on pitkät jaksot ja komeat tavoitteet vuosikymmenien päästä, eipä alkuun tarvitse vaivata päätään liikaa moisilla ja sitten kun aikaraja tulee vastaan, vaihtoehtoina saattavat siinä vaiheessa hyvinkin olla tavoitteiden ja tavoiteaikojen vesittäminen tai hallitsemattomaksi käyvä yhteiskunnallinen mekkala -- ellei sitten itse ympäristöongelma ole ehtinyt kehittyä asteelle, jossa pääosa väestöstäkin ymmärtää, että viivyttelymahdollisuudet on käytetty loppuun ja toimeen ryhdytään kriisin puhjettua, miten silloin voidaan, jos voidaan.
Husky
Hyperaktiivi
Kyllä, ja jos edelläkävijä EU on ymmärtänyt asian ja asettanut 2050, niin keskimääräistä köyhemmällä voisi olla vaikka 5v pitemmällä.
Yleisen käsityksen mukaan fosiililisten polttoaineiden käyttö vaikuttaa CO2 kautta lmaston muutokseen. Vaikutuksen suuruudesta väännetään sitten kättä. Yleisessä käsityksessä nostetaan esiin siis CO2 haitat ja hyödyt jäävär vähälle huomiolle, vaikka niitakin on.
Oheisen(vanhahkon) tiedon mukaan fossiilisista polttoaineista surimman osuuden eli öljyn ennustetaan loppuvan noin 40 vuoden päästä joten siltä osin ilmastonmuutoshuolet vähenevät, vai vähenevätkö? 40 vuotta on aika lyhyt aika. Tarttis tehrä jotain että näkis tuon päivän.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001841835.html
Oheisen(vanhahkon) tiedon mukaan fossiilisista polttoaineista surimman osuuden eli öljyn ennustetaan loppuvan noin 40 vuoden päästä joten siltä osin ilmastonmuutoshuolet vähenevät, vai vähenevätkö? 40 vuotta on aika lyhyt aika. Tarttis tehrä jotain että näkis tuon päivän.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001841835.html
Ja jos fossiiliset onnistutaan polttamaan loppuun on maapallolla jopa 17astetta lämpimämpi. Yli puolet tuosta ymmärtääkseni hiilestä johtuvaa päästöä.Oheisen(vanhahkon) tiedon mukaan fossiilisista polttoaineista surimman osuuden eli öljyn ennustetaan loppuvan noin 40 vuoden päästä joten siltä osin ilmastonmuutoshuolet vähenevät, vai vähenevätkö? 40 vuotta on aika lyhyt aika. Tarttis tehrä jotain että näkis tuon päivän.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001841835.html
Veikkaisin että sivilisaatio kuten sen nyt tunnemme ei selviä tuosta. Jossakin jonkinlainen joukko ihmisiä ehkä kituuttaa, mutta miljardit ihmiset voi unohtaa.
"Drill baby drill" -ajattelu on globaalin itsemurhan edistämistä. Ehkä jopa rikos ihmiskuntaa vastaan? Milloin tuommoisia oikeudenkäyntejä nähdään?
Arctic could warm by 17C if all known fossil fuels are burned, study finds - Carbon Brief
Burning all known fossil fuels could push global temperature 8C above preindustrial levels, with the Arctic taking the brunt of the warming.
www.carbonbrief.org
Kaiketi moinen järjettömyys loppuu joka tapauksessa (tavalla toisella) kuten kaikki muukin eri tasojen itsemurhan edistäminen ennen kuin ehtii vaikuttaa peruuttamattomasti. Pitemmällä jaksolla vaikutuskin saattaa kääntyä positiiviseksi, kun seurauksiin alettiin kiinnittää enemmän huomiota tapahtuneen valossa.
Yleisen käsityksen mukaan fosiililisten polttoaineiden käyttö vaikuttaa CO2 kautta lmaston muutokseen. Vaikutuksen suuruudesta väännetään sitten kättä. Yleisessä käsityksessä nostetaan esiin siis CO2 haitat ja hyödyt jäävär vähälle huomiolle, vaikka niitakin on.
Oheisen(vanhahkon) tiedon mukaan fossiilisista polttoaineista surimman osuuden eli öljyn ennustetaan loppuvan noin 40 vuoden päästä joten siltä osin ilmastonmuutoshuolet vähenevät, vai vähenevätkö? 40 vuotta on aika lyhyt aika. Tarttis tehrä jotain että näkis tuon päivän.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001841835.html
Öljyhän on ollut loppumassa n. 50vuoden päästä aina.
Oikeastihan öljy ei lopu, vaan halpa öljy loppuu... tai alkaa oikeastaan olla jo loppunut. Sinänsä fossiilipohjaista nestemäistä polttoainetta kyllä voidaan tehdä ilmankin öljyä hyödyntäen maaperän kaasuja, mutta kannattaa miettiä myös sitä että kumpi on järkevämpää, käyttää rahaa fossiilisten esiintymien esiin kaivamiseen ja jalostamiseen, vai olemassa olevien tunnettujen ilmaisten energialähteiden hyödyntämiseen?
Ja voidaan tehdä ilman maaperän kaasujakin keräämällä hiilidioksidia ilmasta, bioenergian polttamisesta, raakabiokaasusta tms. sekä elektrolyysivedystä ja sopivalla kemiallisella synteesiprosessia. Suomessakin on rakenteilla pilot-laitos lentopolttoaineen valmistamiseksi moisista lähtöaineista. USA:ssa taas on kehitelty lentopolttoaineen valmistamista lentotukialuksen ydinreaktoreiden tuottamalla sähköllä erottamalla hiilidioksidia merivedestä ja moisella energialla tuotetusta elektrolyysivedystä.
Ainut ongelma näissä on hinta. Fossiilinen energia on liian halpaa tai teknologian pitää kehittyä isosti. Nykyisin tasolla teknologia testiä, kenties joskus enemmän.
Joo, mutta mitä järkeä tuossa on? Jossain lentotukialuksessa tuo voidaan tietysti perustella, mutta miksi käyttää sähköä, jotta sen voi muuttaa huonolla hyötysuhteella palavaksi nesteeksi, jolla sitten tuotetaan liikevoimaa huonolla hyötysuhteella?
Jos ja kun halutaan käyttää nykyinen teknologia elinkaaren loppuun hiilineutraalisti.
Kaupallisesti ei järkevää nykyisin koska lisähiilen päästäminen ilmakehään niin halpaa.
Lentopolttoaineiden tapauksessa lähinnä sen takia, että kerosiinin kaltainen neste on standardoitu tarkoitukseen etuineen ja ongelmineen. Lentokonetta ei yksinkertaisesti saa lentämään esim. valtameren ylitse kuin polttomoottorin kaltaisella laitteella ja "siedettävällä" nopeudella vielä niin, että voimalaitteena on ohivirtausuihkumoottori. Vaihtoehtoisia polttoaineita saattaisivat olla nestemäinen vety tai LNG, mutta ne ovat hankalampia kuin kerosiini eikä synteettisen kerosiinin valmistaminen vedystä ja hiilidioksidista viene olennaisesti enempää energiaa kuin nestemäisen vedyn tai LNG:n valmistaminenkaan. Hiilidioksidi ei ole ongelma, jos se kerätään ilmasta tai merivedestä eikä välttämättä edes silloin, kun se kerätään bioenergian sivutuotteena esimerkkinä sellutehtaan soodakattilan pakokaasujen talteenotto, raakabiokaasuun sisältyvä hiilidioksidikomponentti tai tiettyjen kierrätyskelvottomien yhdyskuntajätteiden hävittäminen.
Mutta kuten @huugo totesi, fossiilinen kerosiini on halvempaa silloin, kun sitä on saatavilla tai sitä on luvallista käyttää. EU on ollut tehtailemassa luopumisaikatauluja fossiiliselle kerosiinillekin ja toisaalta lentoyhtiöt näkevät asiassa markkinointia tukevan ratkaisun tietyille asiakasryhmille (vaikka toki tuota voisi viherpesuksikin kutsua). Vetypolttokennon ja sähkömoottorin hyötysuhde muuten ei olennaisesti parempi kuin suihkuturbiinillakaan moisessa käyttötarkoituksessa ja paino on ongelmana.
Tuossa vaan ikävästi on aika paljon oletuksia mukana ilman varmaa tietoa. Edelleenkin. Kukaan ei todellisuudessa tiedä, mitä olisi tapahtunut ilman ihmistä tässä kohdin aikaa, eikä tiedä nytkään mikä ihmisen osuus on. Kaikki tähän asti tehdyt mallinnukset (jotka ovat siis ihmisen tietokeelle ohjelmoimia arvauksia) ovat menneet pieleen.
Se, että joku/jotkut jatkuvasti toistaa tiettyä syytä muutokseen, ei tarkoita että se olisi totta. Vaikka niin moni luulee. Minusta koko muutos on hieman epävarma, tapahtuuko oikeasti edes mitään normaalista poikkeavaa... Näitä muutoksia kun on tapahtunut jo kauan ennen ihmistäkin ja paljon isompiakin, kun mistä nyt vöyhkätään.
Jotenkin näkisin itse, että täysin turhaan estämiseen panostamisen sijasta pitäisi varautua siihen ja yrittää hyödyntää se mahdollisuuksien mukaan. Vaan kun todellisuudessa vaikutukset ovat olemattomia ja erittäin hitaita, niin vaikeeta on.
Nuo median höpinät helleputkista ja käristyskupoleista pitää jättää huomion ulkopuolelle, niitä on ollut ennekin, ne on säätä.
Kukaan ei tule koskaan tietämään koska vaatimuksesi on mahdoton. Tieteen konsensus on että ilmastonmuutos on ihmisen toimien aiheuttamaa. Piste. Siitä ei tarvitse vääntää. Jos uskoo tieteeseen niin on tätä mieltä.
Veikkaan että et olisi tyytyväinen mihinkään simulaatioon, koska se on simulaatio - ei totta. Ja valitettavasti maailmassa ei ole takaisinkelaus / oho-nappia.
simulaatiot ovat tehneet tiedeyhteisömme jäsenet tieteen jatkuvasti oppivaa ja korjaavaa prosessia noudattaen. Se on parasta jota meillä on. Ja ei täydellinen, siksi tiedekin on prosessi.
jos odotamme töydellisiä vastailsia ennen toimimista, emme koskaan toimi. Maailmassa on aina satunnaisuutta, eikä sitä etukäteen voi _täysin_ poistaa.
Maailma ei ole täysin estämässä ilmastomuutosta vaan pyrkimässä välttämään täyden katastrofin. Se mistä keskustellaan on että missä kohtaa täysi katastrofi (=tipping points) tapahtuu. Nyt olemme luultavasti jo 1.5 astetta ylittäneet ja jo päästetyt kaasut lämmittävät ilmakehää edelleen.
Sitten kun tipping point ohitetaan homma on käsistä. Ei juuri sinä päivänä, mutta vuosikymmenten ja satojen matkalla. Tietty sittenkin ihminen voi koettaa ratkoa asiaa, mutta faktana esim maahan tuleva auringon energiamäärä on niin valtava sitä vastaa taistelu on suht vaikea peli.
Hitaudesta. Mitatut muutokset ovat äärimmäisen nopeita maapallon historiassa. Yllä näit hiilidioksidin muutokset - menemme pystysuoraan ylöspäin. Koskaan ennen ei tuommoista ole havaittu tapahtuneen ennen. Ainakaan kun jotakin älykästä elollista pallollamme on ollut.
Totta. Sään ja ilmasto ovat eri asia.
Ilmasto vaikuttaa helleputkien pituuteen, maksimilämpötiloihin jne. todennäkösyyksien kautta. Voidaan ihan laskea millä todennäköisyydellä tapahtuma x on mahdollinen jos ilmastonmuutos ei olisi olemassa. Tai jos se on olemassa tasolla 1.5c jne Varmasti jo nykyisin löytyy tapahtumia joiden todennäköisyys on hyvin pieni ilman ilmastonmuutosta.
Mitä on ilmaston muutos, kuuluu aiheen kysymys. Ei kai siihen löydy yhtä yksinkertaista vastausta mutta kaiketi se voisi olla lämpötilan muutos oC aikayksikössä eri maaosissa ja muutosten seuraukset sitten mitataan ainakin rahassa ja ihmishenkinä.
Tuosta lämpötilan muutoksesta ensiksi jotain. Lämpötilahan vaihtelee tunnetusti eri maanosissa ja ei vuodenaikoina laajasti. Sellainen lämpötila- arvo kuin 1,5 oC on ollut esillä ja se on ilmoitettu olevan lämpötilan nousu esiteollisesta ajasta n v 1750 tähän päivään ja sitä ei saisi ylittää. Sensijaan se nykyinen keskilämpötila on jäänyt vähemälle ja se on eri lähteiden mukaan noin + 15 oC. Esiteollinen keskilämpötila on ollut siis noin 13,5 oC.
Tähän liittyen herää kaksi pääkysymystä ja alakysymykset
1. Kuinka todennäköinen ja luotettava on tuo v 1750 keskilämpötila 13,5 oC ja kuinka otolliset ovat olleet ihmiskunnan elinolosuhteet tuolloin nykyiseen verrattuna?
2. .Kuka tai mikä taho on päättänyt puolestamme luotettaviin laskelmiin perustuen että juuri tuo 13.5 oC olisi se optimaalinen keskilämpötila ihmiskunnan elinolosuhteiden kannalta eri maanosat huomioiden tai jos sitä ei ole päätetty niin onko tuo nykyinen 15 oC keskilämpötila sittenkin päätetty olevan oikea keskilämpötila ihmiskunnan kannalta tai jos sitäkään ei ole päätetty niin mikähän olisi se optimaalinen keskilämpötila?
Hiilidioksidi CO2 liittyy olennaisesti kasvihuoneilmiöön ja sitä kautta maapallon ilmastoon ja muutoksiin. Sen arvo on oletettu olleen tuolloin esiteollisena aikana noin 280 ppm (n 0,028%) ilmassa ja on nyt noin 420 ppm (0.042%) ilmassa.
3. Tähän liittyen sama kysymys kuin edellä eli kuinka luotettava on tuo v 1750 CO2 arvo 280 ppm?
4 .Kuka tai mikä taho on luotettaviin laskelmiin perustuen päättänyt puolestamme että juuri tuo 280 ppm ollsi se optimaalinen CO2 taso vai onko se sittenkin oleva tuo 420 ppm?
Tunnustettu tosiasia lienee siis se että CO2 vaikuttaa maapallon lämpötilaan mutta sen vaikutuksen suuruudesta ja ihmiskunnan aiheuttamista CO2 päästöjen vaikutuksesta kiistellään. Vahälle huomiolle on jäänyt ei ihmisperäiset CO2 päästöt yleensä ja osuus kokonaispäästöistä sekä CO2 myönteiset vaikutukset mm maapallon viheriöitymiseen ja kasvien satoihin.
Tuosta lämpötilan muutoksesta ensiksi jotain. Lämpötilahan vaihtelee tunnetusti eri maanosissa ja ei vuodenaikoina laajasti. Sellainen lämpötila- arvo kuin 1,5 oC on ollut esillä ja se on ilmoitettu olevan lämpötilan nousu esiteollisesta ajasta n v 1750 tähän päivään ja sitä ei saisi ylittää. Sensijaan se nykyinen keskilämpötila on jäänyt vähemälle ja se on eri lähteiden mukaan noin + 15 oC. Esiteollinen keskilämpötila on ollut siis noin 13,5 oC.
Tähän liittyen herää kaksi pääkysymystä ja alakysymykset
1. Kuinka todennäköinen ja luotettava on tuo v 1750 keskilämpötila 13,5 oC ja kuinka otolliset ovat olleet ihmiskunnan elinolosuhteet tuolloin nykyiseen verrattuna?
2. .Kuka tai mikä taho on päättänyt puolestamme luotettaviin laskelmiin perustuen että juuri tuo 13.5 oC olisi se optimaalinen keskilämpötila ihmiskunnan elinolosuhteiden kannalta eri maanosat huomioiden tai jos sitä ei ole päätetty niin onko tuo nykyinen 15 oC keskilämpötila sittenkin päätetty olevan oikea keskilämpötila ihmiskunnan kannalta tai jos sitäkään ei ole päätetty niin mikähän olisi se optimaalinen keskilämpötila?
Hiilidioksidi CO2 liittyy olennaisesti kasvihuoneilmiöön ja sitä kautta maapallon ilmastoon ja muutoksiin. Sen arvo on oletettu olleen tuolloin esiteollisena aikana noin 280 ppm (n 0,028%) ilmassa ja on nyt noin 420 ppm (0.042%) ilmassa.
3. Tähän liittyen sama kysymys kuin edellä eli kuinka luotettava on tuo v 1750 CO2 arvo 280 ppm?
4 .Kuka tai mikä taho on luotettaviin laskelmiin perustuen päättänyt puolestamme että juuri tuo 280 ppm ollsi se optimaalinen CO2 taso vai onko se sittenkin oleva tuo 420 ppm?
Tunnustettu tosiasia lienee siis se että CO2 vaikuttaa maapallon lämpötilaan mutta sen vaikutuksen suuruudesta ja ihmiskunnan aiheuttamista CO2 päästöjen vaikutuksesta kiistellään. Vahälle huomiolle on jäänyt ei ihmisperäiset CO2 päästöt yleensä ja osuus kokonaispäästöistä sekä CO2 myönteiset vaikutukset mm maapallon viheriöitymiseen ja kasvien satoihin.
Viimeksi muokattu:
Hyvää pohdintaa. Ilmastonmuutos on muutos - eli nyt ollaan 1.5c kohdalla ja jo päästetyt kaasut aiheuttavat lämpenemistä tästä eteenpäinkin. Mikäli päästöjä ei vähennetä muutos vain kiihtyy.
Sama tuohon co2 pitoisuuteen. Pitoisuus jatkaa kasvuaan sahalaitamaisesti ylöspäin. Kysymyksessä on nimenomaan muutos jonka derivaattakin saattaa olla yhä kasvava. (Tämä lause omaa pohdintaa)
Onko nykyinen co2 pitoisuus optimi on epärelevantti, sillä olemme matkaamassa maapallon ilmaston mahdollisesti epästabiilin tilanteeseen. Nykyinen muutos on niin raju, että vaikka nyt oltaisi jossakin "optimipisteessä" niin hetken päästä ollaan yli ja mtka vaan jatkuu. Nykypäästöillä maapallo ei ole stabiilissa tilassa / tasapainotila on tuntematon.
Ja totta ilmakehä on aina muuttunut eikä ole sama koskaan. Nykyinen pystysuora muutostahti vaan on ennennäkemätöntä. Sitä sivilisaatio ja maapallo ei pidemmänpäälle kestä. 17 astetta lisää jos fossiiliset polttoaineet käytetään loppuun. Se on paljon!
Jos fossiilienergian poltto jatkuu ja ilmakehän lämpeneminen alkaa karata käsistä, joudutaan ilmeisesti tarpeeseen muokata auringon ilmakehän lävitse päästämän säteilyn osuutta hyvinkin nopealla aikataululla. Yleisestihän tunnetaan esimerkiksi rikkkiyhdisteiden säteilypakotetta alentava vaikutus. Noiden levittäminen ei välttämättä olisi mahdotonta esimerkiksi niin, että lentopolttoaineisiin erityisesti lisätään rikkiyhdisteitä osaksi polttoainesisältöä painottaen erityisesti noiden sumuttamissa ylempiin suhteelliseen stabiileihin ilmakehän kerroksiin. Muitakin varjostavia kemikaalivaihtoehtoja on ja myös valtamerten laivaliikenne on potentiaalinen levittäjä noille. Jos tuolle tielle joskus joudutaan, paluuta ei ole ennen kuin ilmakehän hiilidioksidipitoisuus saadaan laskemaan riittävästi.
Ilmaston muutos on juuri se, että lämpenemisestä johtuva sään epävakaus luo nopeasti kasvavan riskin ilmaston (muutoksen vuoksi) ENNUSTETTAVUUDELLE.
Co2 lämmön noususta ensimmäinen vaikutus on tuulen lisääntyminen ja suunnan muutokset. Tässä on nyt edetty jo vaiheeseen, jossa JET virtaukset epästabilisoituvat.
Toinen en vaikutus liittyy sateiden jakautumisen muutoksiin. Ennen vakaat alueet muuttuvat kuivemmaksi. Lumihuippuiset juomavesilähteet muuttuvat epävarmoiksi, kunnes ehtyvät niin että juomavettä on saatavilla 1-3kk aikaisemman 12kk asemesta.
Kahvinviljely on yksi ensimmäisistä epävakauden uhreista. Toki varmaan uusia paikkoja löytyy vielä, mutta satoa joudutaan odottamaan. Lihan hinnan nousua Yhdysvalloissa seuraamalla voi havaita jo pientä inflaatiosta poikkeavaa hinnannousua eläinrehu lähteissä, joista monia käytetään myös ruoan tuotannossa.
Co2 lämmön noususta ensimmäinen vaikutus on tuulen lisääntyminen ja suunnan muutokset. Tässä on nyt edetty jo vaiheeseen, jossa JET virtaukset epästabilisoituvat.
Toinen en vaikutus liittyy sateiden jakautumisen muutoksiin. Ennen vakaat alueet muuttuvat kuivemmaksi. Lumihuippuiset juomavesilähteet muuttuvat epävarmoiksi, kunnes ehtyvät niin että juomavettä on saatavilla 1-3kk aikaisemman 12kk asemesta.
Kahvinviljely on yksi ensimmäisistä epävakauden uhreista. Toki varmaan uusia paikkoja löytyy vielä, mutta satoa joudutaan odottamaan. Lihan hinnan nousua Yhdysvalloissa seuraamalla voi havaita jo pientä inflaatiosta poikkeavaa hinnannousua eläinrehu lähteissä, joista monia käytetään myös ruoan tuotannossa.
Ja valitettavasti monissa tapauksissa vesi tuleekin sitten tuhotulvina tuon 1-3kk aikana.
Valitettavasti harvoin esitetään mitään konkretiaa, mitä pitäisi tehdä.
Tässä tulee nyt konkretiaa:
Oma vuosittainen CO2/tase pitäisi saada painettua keskimääräiselle 2500kg/co2 10v tarkastelujaksolla.
Itse olen, n.3700kg/co2 vuositasolla.
Tiedossa on ettei se ole helppoa, mutta tavoiteltavaa. Ensimmäiset 5v voi tavoitella ensin tuplaa tuosta eli 5000kg/co2 rajaa.
Laskureita on ja perheen kokonaistase jyvitetään henkilöluvun mukaan pl. Co2 intensiiviset harrastukset oman tuoton mukaan.
Edit: korjattu yksiköt tn => kg
Tässä tulee nyt konkretiaa:
Oma vuosittainen CO2/tase pitäisi saada painettua keskimääräiselle 2500kg/co2 10v tarkastelujaksolla.
Itse olen, n.3700kg/co2 vuositasolla.
Tiedossa on ettei se ole helppoa, mutta tavoiteltavaa. Ensimmäiset 5v voi tavoitella ensin tuplaa tuosta eli 5000kg/co2 rajaa.
Laskureita on ja perheen kokonaistase jyvitetään henkilöluvun mukaan pl. Co2 intensiiviset harrastukset oman tuoton mukaan.
Edit: korjattu yksiköt tn => kg
Viimeksi muokattu:
Tuossa on sellainen dilemma, että pelkästään säästämällä ei kovin usein pääse hyviin tuloksiin. Olennaista olisi muuttaa kulutustottomuksia niin, että fossiilienergian käyttö vähenee valitsemalla vaihtoehtoja, jotka tuolle tielle vievät. Seuraava dilemma on, että jos fossiilenergian käyttö vähenee, myös hintakin on omiaan laskemaan. Siitä syystä ylikansalliset sopimukset kuten juuri esimerkiksi EU-tason kiristyvät säännökset voivat saada myönteistä aikaan (ja saada hiilikaivoksia suljetuksi kannattamattomana sekä satsauksen uusien öljyensiintymien etsintään vähenemään). Valitettavasti asiat ovat viime aikoina kärsineet globaalissa mielessä huomattavaa takapakkia (joten voi vain toivoa lisää myrskytuhoja Karibian meren pohjoisrannikolta kohti koillista, josko paine kasvaisi ja järki joskus palaisi laajemmalti).