Sähkökattiloiden maihinnousu

[janti]

Sähkökattiloiden nopea rynnistys mullistaa suomalaisen energiajärjestelmän. Kantaverkkoyhtiö Fingrid arvioi, että sähkökattiloiden yhteenlaskettu teho voi olla jopa 6000 megawattia vuonna 2040. Miten sähköverkkojen rakentaminen pysyy vauhdissa mukana?

Sähkökattiloiden maihinnousu

Sähkökattiloiden teho voi nousta 3000–6000 megawattiin vuoteen 2040 mennessä. Viime vuonna sähkökattilainvestointeja tehtiin jo 1000 megawattia edestä ja sähkökattilatehoa on odotettavissa yli 2000 megawattia tämän vuoden loppuun mennessä. Kehitys haastaa kantaverkon kehittämisen.

www.energiauutiset.fi

 

[Arisoft]

Kantaverkkoyhtiö Fingrid arvioi, että sähkökattiloiden yhteenlaskettu teho voi olla jopa 6000 megawattia vuonna 2040. Miten sähköverkkojen rakentaminen pysyy vauhdissa mukana?

Niille laitetaan tehomaksu. Samalla tavalla siis kuin auton lataajillekin sakkoa siitä, että käyttää halpaa sähköä.

 

[Mikki]

Sähkökattilat on erittäin toivottuja ja hyödyllisiä, KUNHAN niiden kaveriksi rakennetaan myös tuntuvan kokoinen lämpöakku.

 

[Arisoft]

Sähkökattilat on erittäin toivottuja ja hyödyllisiä, KUNHAN niiden kaveriksi rakennetaan myös tuntuvan kokoinen lämpöakku.

Akku vain pahentaa tilannetta kun kattilaa ajetaan täysillä, siis kaikkia kattiloita. Verkon on ajateltu toki kestävän tuon, mutta nyt Fingrid ilmeisesti joutuu vahvistamaan verkkoa että huipputehot saadaan nopeasti siirrettyä tuulimyllyistä lämpövarastoihin.

 

[Mikki]

Akku vain pahentaa tilannetta kun kattilaa ajetaan täysillä, siis kaikkia kattiloita. Verkon on ajateltu toki kestävän tuon, mutta nyt Fingrid ilmeisesti joutuu vahvistamaan verkkoa että huipputehot saadaan nopeasti siirrettyä tuulimyllyistä lämpövarastoihin.

En ymmärrä miten se pahentaa tilannetta? Kyllähän kattiloita kannattaa toki ajaa täysillä, kun verkossa on runsaasti tarjontaa sähkölle (ja sähkö on ilmaista tai lähes ilmaista). Ja kun kaukolämpöverkkoon ei määräänsä enempää voi työntää, on lämpöakku erittäin hyvä kohde.

Runkoverkkoa on kyllä syytä vahvistaa jatkuvasti, onhan tuo uusiutuvan energian tuotanto niin epätasaista, että verkot on siitä kovilla joka tapauksessa.

 

[maanma]

Etelä-Suomen hakevoimalat päällä sitten 2-3kk, jos sitäkään. Sähkön keskihinta tulee nousemaan >15snt.

 

[Arisoft]

En ymmärrä miten se pahentaa tilannetta? Kyllähän kattiloita kannattaa toki ajaa täysillä, kun verkossa on runsaasti tarjontaa sähkölle (ja sähkö on ilmaista tai lähes ilmaista). Ja kun kaukolämpöverkkoon ei määräänsä enempää voi työntää, on lämpöakku erittäin hyvä kohde.

Fingrid ei tuota sähköä vaan välittää sitä. Ja jos he sanovat, että kulutuspiikki tuottaa ongelmia niin se tarkoittaa sitä, että siirrettävä hetkellinen sähkömäärä on niin suuri ettei se mahdu johtoihin ja tarvitaan lisää johtoja.

Ilman lämpövarastoja sähköä ei voitaisi kuluttaaa kattiloissa niin runsaasti, koska ne menisivät liian kuumiksi.

 

[ekomies]

Hurjia lukuja. Vastukset ja langat hohkaa punaisina.

 

[Arisoft]

Hurjia lukuja. Vastukset ja langat hohkaa punaisina.

Niistä jätetään vastuslanka pois juuri tästä syystä. Vastuksena käytetään vettä. Jos vettä ei tule tarpeeksi, se alkaa kiehua ja teho laskee itsestään. Kai tuollainen voi silti räjähtää jos paine ei pääse pois.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tämä tuossa sattui silmään:

" Kantaverkkoa rakennetaan uusiutuvan energian ehdoilla. Tuulivoima ja aurinkovoima ovat olleet jo pitkään ainoa sähköntuotantomuoto, johon energiayhtiöt investoivat Suomessa. Tuulivoiman rakentaminen painottuu pohjoiseen, mutta sähkönkäyttö kasvaa Etelä-Suomessa."

Suomessa siis panostetaan kovasti siihen, että Helsinkiin saadaan siirrettyä muualla tuotettua energiaa ja kaikki osallistuvat siirtokustannuksiin. Itse asiassa, juuri etelässä siirtokustannuset asiakkaille ovat kaikista pienimmät.

 

[Hempuli]

Joo ... jaetaan Suomi kahteen tai useampaan hinta-alueeseen, kuten naapurit ja Saksaakin ehdotellaan.

 

[Arisoft]

Itse asiassa, juuri etelässä siirtokustannuset asiakkaille ovat kaikista pienimmät.

Ei kaiketi kantaverkon osalta ole?

Mutta kieltämättä kuluttajien siirtohinta on Vantaalla kohtuullinen verrattuna siihen mitä muualta Suomesta olen kuullut. Syy toki on selvä, tiheä asutus ja välistävetäjänä toimii Kunta itse.

 

[Kellarinlämmittäjä]

No se vielä puuttuisi jos nuo kantaverkkomaksutkin olisi pienemmät. Nehän ovat samat etelän iloksi. Vähän sama kuin jos junalippju olisi aina sama matkasta riippumatta.

 

[Mikki]

On se kyllä väärin, että halvimmat siirtohinnat on kauimpana sähkön tuotannosta. Vaikka inhoan monimutkaisuutta, niin jonkinlainen kantaverkkomaksujen progressiivisuus olisi paikallaan sen mukaan, että kuinka kaukana käyttöpaikat on sähkön tuotannosta.

PK-seudulle esimerkiksi voisi lätkäistä tuntuvasti lisää kantaverkkomaksua, kun täällä ei ole enää kohta yhtään mitään tuotantoa. Tai sekin vähä tuotanto mitä on, kattaa vain prosentteja alueen kulutuksesta.

 

[huugo]

On se kyllä väärin, että halvimmat siirtohinnat on kauimpana sähkön tuotannosta. Vaikka inhoan

Mitenkähän maksut jakautivat nyt? Jos ovat yhtään suhteessa siirrettynä energiaan niin etelä taitaa olla isoin maksaja jokatapauskessa. Tietty aina voi vaatia lisää....

 

[Mikki]

Mitenkähän maksut jakautivat nyt? Jos ovat yhtään suhteessa siirrettynä energiaan niin etelä taitaa olla isoin maksaja jokatapauskessa. Tietty aina voi vaatia lisää....

Kulutetun sähkön mukaan se menee. Mutta silti ei se ihan oikein ole, että tuotantolaitokset (esim. tuulimyllyt) on muiden riesana kuin PK-seudun ja "per käyttäjä" hinta on on kuitenkin sama niillekkin joiden takapihalla se mylly on.

Suht yksinkertainen malli voisi olla esimerkiksi, että kantaverkkosopimuksen tehneen tahon asiakkaiden keskimääräisestä sijainnista laskettaisiin 100km säteellä tuotanto ja sitten alueen kulutus. PK-seudulla tuo voisi olla esim. 2% ja Keminmaassa 500%.

Tuolla periaatteella Keminmaassa ei pitäisi kantaverkkomaksua tulla juurikaan ja PK-seudulle tuntuvasti.

 

[huugo]

Kulutetun sähkön mukaan se menee. Mutta silti ei se ihan oikein ole, että tuotantolaitokset (esim. tuulimyllyt) on muiden riesana kuin PK-seudun ja "per käyttäjä" hinta on on kuitenkin sama niillekkin joiden takapihalla se mylly on.

Mylly on erijuttu kuin siirto. Kyllähän maavuokra ja kiinteistövero myllystä jää sinne metsien keskelle. Ja rahaa vaan tiskiin niin sen myllynkin voi omistaa kukavaan.

Se piuha tosiaan kulkee maan läpi joten miksi alkupään pitäisi saada erityisen paljon hyvitystä. Eniten sitä johtoa on keskisuomessa. Ja eniten johdosta häiriötä aiheutuu ihmismassalle eteläsuomessa- ketä me piuhat keskellä metsää haittaa. Arvokkainta maa on eteläsuomessa- pohjoisen kairoilla ei paljoa vaihtoehtoista käyttöä ole.

Eli kyllä näitä voi perustella ihan mihin suuntaan vaan....

 

[RauskiH]

Eniten sitä johtoa on keskisuomessa. Ja eniten johdosta häiriötä aiheutuu ihmismassalle eteläsuomessa

Purkaahan net kannattaa ettei ihmismassoja häiritse. Linjat pituussuunnassa poikki Oulun alapuolelta ja lisää paikallista tuotantoa ettei sähköä tarvitse siirtää koko suomen mitalta

 

[Jule]

Toisaalta, sinne pohjoiseen ei olisi juuri uutta tuotantoa rakennettu, jos kantaverkko ei sen energian siirtoa mahdollistaisi.

Sinänsä tässä keskustelussa menee nyt aika tukevasti kantaverkon siirrot ja paikallisverkkoyhtiöiden laskutukset sekaisin. Jos se paikallisverkko on kansainvärisen sijoittajan omistama, se siirtomaksu on pilvissä vaikka kantaverkkohinta olisi nollassa, samoin kuin tilanteissa joissa se paikallisverkko on vaan harvojen käytössä, jolloin se käyttäjäkohtainen hinta kasvaa väkisinkin. Ei tuo kantaverkon osuus ole siinä siirtoyhtiön veloituksessa kuin jotain kymmenyksiä.

Sähkökattilat eivät myöskään varsinaisesti lisää kantaverkon rasitusta - tai ei sen enempää kuin verkkoon liitetty tuotantokaan. Ei sähköä voi kuluttaa yhtään sen enempää kuin mitä sitä tuotetaan.

 

[-Teme-]

Vatkaimia Porkkalan ja Porvoon välinen merialue täyteen, jättäen laivaväylät jäljelle.
Siinä olisi lyhyt siirtoyhteys sähköpadoille ja ei kuormittaisi siirtoverkkoa juurikaan. Aluetta voi laajentaa tietty lännessä Hankoon tai Paraisille ja idässä Kotkaan
PV vaan ei anna suostumusta tuohon

 

[Espejot]

Sähkökattilat eivät myöskään varsinaisesti lisää kantaverkon rasitusta - tai ei sen enempää kuin verkkoon liitetty tuotantokaan. Ei sähköä voi kuluttaa yhtään sen enempää kuin mitä sitä tuotetaan.

Tätä olen miettinyt... jos tehomaksu laskee kulutusta niin mitä käy tuotanolle. Tässähän häntä heiluttaa koiraa. Eikö helpompaa olisi pistää se siirto kuntooon koska siitähän asiakkaat maksavat - niitä siirtomaksuja.

 

[Arisoft]

Sähkökattilat eivät myöskään varsinaisesti lisää kantaverkon rasitusta - tai ei sen enempää kuin verkkoon liitetty tuotantokaan. Ei sähköä voi kuluttaa yhtään sen enempää kuin mitä sitä tuotetaan.

Kyllä sähköä voidaan tuottaa ja kuluttaa enemmän kuin mitä verkko kestää. Kattiloita käytetään nimenomaan silloin kun tuotannossa on ylitarjontaa. Spot-hinta ei ymmärtääkseni huomioi muita kuin tarjousalueiden välisiä pullonkauloja.

 

[kotte]

On se kyllä väärin, että halvimmat siirtohinnat on kauimpana sähkön tuotannosta. Vaikka inhoan monimutkaisuutta, niin jonkinlainen kantaverkkomaksujen progressiivisuus olisi paikallaan sen mukaan, että kuinka kaukana käyttöpaikat on sähkön tuotannosta.

PK-seudulle esimerkiksi voisi lätkäistä tuntuvasti lisää kantaverkkomaksua, kun täällä ei ole enää kohta yhtään mitään tuotantoa. Tai sekin vähä tuotanto mitä on, kattaa vain prosentteja alueen kulutuksesta.

Etäisyys siirrossa maksaa ja lyhyelle etäisyydelle suuri siirtoteho syntyy halvimmalla (sama juttu on tieverkon kohdalla, eli vaikka moottoritie on kallis rakentaa, se tulee likennesuoritteeseen nähden halvemmaksi kuin hyväkuntoisen ja hiljaisesti liikennöidyn tien ylläpito pitkälle etäisyydelle).

Sähkön siirron kustannusten kannalta ongelmallisia alueita ovat Itä-Suomi (pitkät etäisyydet ja vähän tuotantoa ja vähän kulutusta ja jopa vähenevää teollisuudessa) sekä pohjoinen ja itäinen Lappi (pitkät etäisyydet, vähän tuotantoa ja kulutustakin). Etelä-Suomi on aika hyvin kalustettu runkosiirron puolesta liittyen ydinvoimaloihin, rajasiirtoyhteyksiin (kaapelit Ruotsiin, puunjalostukseen liittyvä kulutus ja tuotanto, vanhat siirtoyhteydet Venäjälle sekä Viron kaapelit). Sen sijaan Satakunnan ... Meri-Lapin tuulivoima-alue ja sen yhteydet Pohjois-Ruotsiin on jatkuvan kehityspaineen alla, koska tuotanto ja siirtosuunnat vaihtelevat paljon. Ratkaisuhan helpottaisi huomattavasti, jos paljon sähköä kuluttavat uudet teollisuuhankkeet painottuisivat juuri tuolle tuulivoimavyöhykkeelle, mistä merkkejä on jo ollutkin.

Kulutetun sähkön mukaan se menee. Mutta silti ei se ihan oikein ole, että tuotantolaitokset (esim. tuulimyllyt) on muiden riesana kuin PK-seudun ja "per käyttäjä" hinta on on kuitenkin sama niillekkin joiden takapihalla se mylly on.

Suht yksinkertainen malli voisi olla esimerkiksi, että kantaverkkosopimuksen tehneen tahon asiakkaiden keskimääräisestä sijainnista laskettaisiin 100km säteellä tuotanto ja sitten alueen kulutus. PK-seudulla tuo voisi olla esim. 2% ja Keminmaassa 500%.

Tuolla periaatteella Keminmaassa ei pitäisi kantaverkkomaksua tulla juurikaan ja PK-seudulle tuntuvasti.

Tuo asia ei ole noin yksioikoinen. Erityisesti tasaisesti tuottava sähköntuotanto on keskittynyt eteläisimpään Suomeen (ydinvoimatehoa yli 4GW ja kaapeliyhteyksiä yli 2GW, lisäksi huipputehotuotantoa toista GW). Lisäksi ydinvoimalakeskittymän edustalle on kaavailtu valtavaa määrää merituulivoimaa, sillä veden syvyyden ja tuulten sekä juuri siirtoyhteyksien vuoksi tuolla on edullisia alueita. Suomen jakaminen kahteen hintavyöhykkeeseen olisi luultavasti takuu sille, että Pohjois-Suomessa jouduttaisiin keskittymään lähinnä vedyn tahkoamiseen siirtoputkistoon vietäväksi etelän kautta ulkomaille samalla, kun sähkön hintavaihtelut kasvaisivat entisestään. Tuo toisaalta puhaltaisi tuulta em. etelän merituulivoimahankkeille ja sähkövarastohankkeillekin.

" Kantaverkkoa rakennetaan uusiutuvan energian ehdoilla. Tuulivoima ja aurinkovoima ovat olleet jo pitkään ainoa sähköntuotantomuoto, johon energiayhtiöt investoivat Suomessa. Tuulivoiman rakentaminen painottuu pohjoiseen, mutta sähkönkäyttö kasvaa Etelä-Suomessa."

Suomessa siis panostetaan kovasti siihen, että Helsinkiin saadaan siirrettyä muualla tuotettua energiaa ja kaikki osallistuvat siirtokustannuksiin. Itse asiassa, juuri etelässä siirtokustannuset asiakkaille ovat kaikista pienimmät.

Käytännössä uuden tuotannon ja kulutuksen rakentajat maksavat pääosan kantaverkon vahvistuksista. Rahat tuulivoiman tuotosta jäävät sijoittajille sekä veroina ja lisääntyneen aktiivisuuden seurauksena paikkakunnalle. Kulutusta rakennetaan sinne, missä sähköä tarvitaan ja käyttäjät maksavat osuutensa. Esimerkiksi teollisuuden on välistä edullista sijoittua lähemmäs Keski-Euroopan markkinoita helpomman ja lyhyemmän vesireitin ääreen. Sähkökattilat ja vastaavat toimivat lähinnä ajoittaisen ylituotannon käyttämiseen johonkin hyödylliseen tarkoitukseen. Välistä ne käyttävät vain vapaana olevaa siirtokapsiteettia esimerkiksi aamuöisin ja jos niiden takia joudutaan investoimaan uuteen kapasiteettiin, maksavat sitten liittymishinnan. Toisaalta valtakunnan keskeinen runkoverkko on edellytys sille, että lisää tuotantoa voi liittää johonkin paikkaan ja että sähkö voidaan myydä suoraan tarvitsijalle sen sijaan, että pitäisi investoida lisää paikallisiin laitoksiin sähkön käyttämiseen jonkin hyödykkeen tuottamiseen kannattavasti. Suomessa on kuntia, jotka tukevat avoimesti tuulivoiman rakentamista ja saavat hyvät verotulot samalla kun kunnan maanomistajat aivan toisen kertaluokan vuokratulot kuin perinteisestä maa ja metsämaasta on tuloina mahdollista saada. Niin liiketoiminnan vastaista asenteellisuutta suoraan sanoen harvoin näkee kuin suhtautumisessa tuulivoiman rakentamiseen ja sen tuotosten myyntiin sinne, missä on kysyntää ja mahdollisuuksia saada tuotoksille parempaa katetta.

 

[tet]

Vatkaimia Porkkalan ja Porvoon välinen merialue täyteen, jättäen laivaväylät jäljelle.
Siinä olisi lyhyt siirtoyhteys sähköpadoille ja ei kuormittaisi siirtoverkkoa juurikaan. Aluetta voi laajentaa tietty lännessä Hankoon tai Paraisille ja idässä Kotkaan
PV vaan ei anna suostumusta tuohon

Merituulivoimahankkeet ovatkin kaikki Pohjanlahdella. Varmaan osin juuri PV:n takia, mutta myös kannattavuuslaskelmien takia. Ja niitähän riittää, 26600 MW (1440 myllyä) suunnittelussa tällä hetkellä. Kun nyt edes joku joskus lähtisi toteutukseen...

 

[fraatti]

Merituulivoimahankkeet ovatkin kaikki Pohjanlahdella. Varmaan osin juuri PV:n takia, mutta myös kannattavuuslaskelmien takia. Ja niitähän riittää, 26600 MW (1440 myllyä) suunnittelussa tällä hetkellä. Kun nyt edes joku joskus lähtisi toteutukseen...

katso liitettä 108605

Taitavat tuottaa pauttiarallaa samalla tavalla kuin maatuliwoimakin, jonka saamaa hintaa on jo nakerreltu. Saattaapi mennä tovi, kun rakennuskustannukset lienevät kuitenkin korkeammat.

 

[kotte]

Taitavat tuottaa pauttiarallaa samalla tavalla kuin maatuliwoimakin

Väitetään kuitenkin, että hieman tasaisemmin ja eri tahdissa kuin maalla (kun laitosten painopistekin olisi etelämpänä ja lännenpänä).