Tuollaista sattuu. Matkustin itse vajaa viikko sitten melko myöhään illalla 120-paikkaisessa 4-vaunun raitiovaunussa, jossa oli lisäkseni vain yksi matkustaja. Toisaalta muistelisin joskus lentäneeni Keski-Euroopasta Helsinkiin 120-paikkaisella lentokoneella, jossa oli lisäkseni n. 5 muuta matkustajaa ja kerran Atlannin ylitse suuremmalla koneella, jossa oli yhteensä vajaat parikymmentä.
Sähköauton lataamiselle 24 sentin kWh-vero? Tällainen on ”Sveitsin malli”
- Viestiketjun aloittaja Espejot
- Aloituspäivämäärä
Voipi olla että tollanen raippavero kannustaisi ihmiset hankkiin jatkossa vain bensa-pelejä ja oltaisiin sitten loppuelämä riippuvaisia rikkaista öljyntuottajamaista kuten tähänkin asti. Mut täähän se tuntuu olevan tahtotila jostain käsittämättömästä syystä osalla porukasta. Ite ainakin unohtaisin seuraavassa liisarivaihdossa sähköauton ja ottaisin bensapelin takaisin jos sähköautoilusta halutaan tehdä väkipakolla yhtä kallista.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vaikea keskiä, mikä tuossa "Sveitsin mallissa" olisi se jutun juuri. Koskisiko tuo vero ainoastaan latausasemia? Jos niin eihän siinä mitään järkeä että vain tienpäällä latausta verotettaisiin, kun se on luultavasti vain pieni osa latausta ja koskisi käytännössä vain niitä harvoja onnettomia, joilla ei jostakin syystä ole "kotilataus" mahdollisuutta. Jotta homma edes teoriassa toimisi, siinä autossahan pitäisi olla sinetöity mittari, joka rekisteröisi, paljonko sinne on energiaa syötetty. Tulee mieleen, että tuo on vain pölyä silmille aloite uutisointeineen. Ei mahda kannatusta saada.
Riippuu niin matkasta. Mulla duuniin Espoosta Helsinkiin 38 km autolla ja kestää 31-38 min. Julkisilla menisi nyt 1.24 ja ensin pitäisi 8 min odotella tuon päälle. 2 vaihtoa ja yhteensä 25 minuuttia kävelyä. Käytännössä välttäisin ekan vaihdon kävelemällä reilun 1 km ylimääräistä, jolloin aikaa menisi muutama minuutti enemmän. Enpä ole juuri julkisilla tuota mennyt, varsinkin kun usein on ollut vielä lisähidasteita julkisissa.
Hempuli
Töllintunaaja
Veroissa jätetään usein kantokustannukset huomiotta ja puhutaan vain bruttotuotosta eikä nettotuotosta. Tuottokin on vähän vaikea käsite julkisen sektorin kanssa, kun tarkoitus ei ole tuottaa lisää rahaa, vaan investoida koulutukseen, terveyteen, infraan jne.
Kantokustannukset on munmiälest ihan hukkaan heitettyä rahaa ja resurssia. Ja se tulee äkkiä vastaan, jos per ajoneuvo lisätään jokin vimpain, yhteys ja valvontamekanismi. Olkoonkin vimpaimet bisnestä joillekin.
Kantokustannukset on munmiälest ihan hukkaan heitettyä rahaa ja resurssia. Ja se tulee äkkiä vastaan, jos per ajoneuvo lisätään jokin vimpain, yhteys ja valvontamekanismi. Olkoonkin vimpaimet bisnestä joillekin.
On se liki, harvempi auto taitaa enää kuluttaa 7 litraa uusista autoista, joten miksi uusille päästöttömille sähkiksillekään langetaan noin kovaa. Oikea vertailukohta olisi ehkä 4 litraa sataselle.
Tuo kWh-vero julkisilla pikalatureilla voisi vielö jotenkin olla perusteltavissa. Pikalataustoimijat voidaan velvoittaa veronkeruuseen ja se kohdistuu enempi pitkiin matkoihin, joita ehkä voisi korvata junilla tms. Sikäli järkevää.
Mutta se kotilatauksen verottaminen jo kompastelee. Ettäkö kotona joku laite laskee wattitunteja ja lähettää verottajalle tietoa. Lasketaanko siihen mukaan ne sähköt, jotka,otetaan V2L kautta ulos, eli ei ajeta. Luodaanko kotona koottujen tai harmaana myytyjen latauslaitteiden markkinat? Kuka valvoo ettei kenelläkään ole omatekoista latauslaitetta, sehän ei ole erityisen monimutkainen kampe. Pitääkö verorahoista kustantaa tv-tarkast…. kompostitark…. laturitarkastajien pesti, jotka käy kyttäämässä ihmisten pihoissa ja talleissa iltahämyssä autojen johtoja.
Ei se auto voi mitata, koska sitten se mittaisi vaikka eurooppaturneen sähkötkin. Eiköhän jokainen maa laskuta omansa kuten nkyään polttoaineen kanssakin. Suomen verottajan kynsi ei varmasti laillisesti voi ulottua rajan takaisiin kilometreihin.
Kyllä se ongelmallisten kaupunkikeskustojen tai vaikka pitkien moottoritie/valtatiesiirtymien verottaminen vaikka kameratekniikalla olisi myös ihan oikeansuuntaista. Pitkien motareiden verotus jne. Paikalliset kauppareissut voisi maalla tehdä verottomana, mutta sellaiset ajot verotetaan, joille voisi olla edes jonkunlainen vaihtoehto. Vai siirtyykö sitten liikenne sivuteille…
Tosin sitten täytyy olla hyvät liityntäpysäköinnit ja oikeasti toimiva joukkoliikenne. Ei taida löytyä kun Helsingistä, jos sieltäkään. Turussa ei ainakaan tule mitään mieleen.
Tosin ei vaikka näille meidän mummolareissuille mitään vaihtoehtoa ole. Pääseehän sitä toki junalla vaikka Turku-Jyväskylä, mutta molemmat pään yhteenlaskien silti jää 100 kilometriä per sivu ongelmasiirtymää, jolle ei ole vaihtoehtoa. Lisäksi auto on piukassa tavaraa monta kassillista, koira ruokineen ja tarpeineen vielä päälle. Lähinnä huono vitsi on suunnitella mitään junaa siihen.
7 on paljon, mutta 4 on vähän. Riippuu tietysti autosta ja ajosta. Pääsee tuolla mun 508 dieselillä 4:ään, mutta silloin pitää ajaa pelkkää maantietä, pitkiä matkoja ja reilusti alle 100 km/h. Toisaalta 7 ei ole kuluttanut ikinä koko tankillista. 5-6 on tuolle realistinen.
Tienkäyttömaksut ja ruuhkamaksut kaupunkien keskustoissa on sitten ihan oma asiansa, eikä tietenkään kilometrivero niiden mahdollisuutta poista. En tiedä miten muualla maailmassa homma toimii jos on tienkäyttömaksuja ja ruuhkamaksuja, että kai siellä autoiluakin itsessään verotetaan jollain tavalla? Se taitaa olla selvää, että Suomi on vähemmistössä maiden joukossa, joissa ei kerätä mitään maksuja moottoriteiden käytöstä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Jotenkin nyt itse arvaan, että sveitsiläsillä on ollut vara ostella sähköautoja. Poliittinen järjestelmä myös sallii tämmöisen keskustelun ja aloitteellisuuden kätevästi. Tuosta on pitkä matka, että asia saisi kannatusta ja olisi edes teknisesti toteutuskelpoinen. Asialla mehtominen nyt vaan sattuu sopimaan jollakin tavalla jonkin intresseihin. Se voi olla vaikka noiden mittareiden myynti, polttoaineiden myynnin edistäminen tai jokin muuten ihmeellinen ideologinen juttu.
Jep hyvin perinteistä. Uusi asia pelottaa mutta lopulta valtaosan mielestä se olikin hyvä juttu. Siihenhän nää maailman ongelmat suurimmaksi osaksi perustuukin - uuden pelkoon.
Viikkarilla autolla ulos Tukholmassa ja siitä matka etelään. Kirjepostissa tuli ruuhkamaksu 2,5€.
Onko järkeä vai ei mutta tasapuolisesti kaikki maksaa.
Eikös se mittaa jo nykyisinkin ladatun sähkön määrän? (En tiedä, mutta ei pitäisi olla mitään estettä, miksei) ja ainakin se tietää, missä maassa ajetaan. Auto ei ehkä vielä lähetä tietojaan verottajalle (kun siis uusista autoista puhutaan), mutta tehtaalle kuitenkin. Tarvitaan vain direktiivi, joka tekee mahdolliseksi käyttää auton joka tapauksessa keräämiä tietoja myös luotettavan verotuksen pohjana (vrt. IoT-tietojen käyttö omistajan tarkoituksiin).
Bensa- ja dieselautoissa maksetaan sama vero esimerkiksi erillisen sisälämmittimen kuluttamasta polttoaineesta tai tankista lämmitykseen siirretystä polttoaineesta, joten miksi sähköauton kohdalla pitäsi tehdä poikkeusta?
Julkisesta liikenteestä vs. auto. Minulla on tilanne, että pääsen junalla työmatkan, mutta molemmissa päissä on noin 1km kävelyä. Käytännössä tuo vie noin tunnin kokonaisuudessaan.
Autolla noin 25min ja matka-aika aikalailla vakio. Päivässä siis työmatkaan voi joko käyttäää 50min tai 120min. Jos työpäiviä on vuodessa noin 250, se tarkoittaa työmatkaan käytettyä aikaa joko:
- 208 tuntia autolla
- 500 tuntia julkisella liikenteellä
Erotus on siis noin 290 tuntia, mikä vastaa 35 työpäivää. Eli käytännössä vuositasolla oman auton vs. julkisen liikenteen välisen eron voi myös esittää nin, että tekee työpäiviä 250 vuodessa tai sitten 285 työpäivää. Minusta tuossa on aika iso ero.
Autolla noin 25min ja matka-aika aikalailla vakio. Päivässä siis työmatkaan voi joko käyttäää 50min tai 120min. Jos työpäiviä on vuodessa noin 250, se tarkoittaa työmatkaan käytettyä aikaa joko:
- 208 tuntia autolla
- 500 tuntia julkisella liikenteellä
Erotus on siis noin 290 tuntia, mikä vastaa 35 työpäivää. Eli käytännössä vuositasolla oman auton vs. julkisen liikenteen välisen eron voi myös esittää nin, että tekee työpäiviä 250 vuodessa tai sitten 285 työpäivää. Minusta tuossa on aika iso ero.
Täällä kun ihmetellään tyhjinä kulkevia busseja, niin niitä nyt vain tarvitaan kulkemaan ruuhka-aikojen lisäksi myös hiljaisempina aikoina, jotta (autottomat) ihmiset voivat luottaa pääsevänsä kulkemaan kohtuullisen luotettavasti eri aikoihin. Toki voisi miettiä, olisiko bussiyhtiöiden järkevämpää käyttää hiljaisten aikojen vuoroilla vaikka minibusseja isojen sijaan mutta luulisi kilpailutettujen bussiyhtiöiden osaavan laskea mikä kannattaa ja mikä ei, ellei sitten moista ole kilpailutussäännöissä kielletty?
Itse tosin kuljen kaikki alle 20 km matkat mieluummin sähköpyörällä kuin bussilla tai autolla. Harvoin tosin yli 10km matkoja on tullut edes tehtyä. Se nyt vain on kulkemismuoto, joka kokonaisuutena sopii parhaiten minulle.
Faktahan on silti se, että suurin osa ihmisistä valitsee kulkuvälineensä kahdella perusteella, joista toinen on kulkemiseen käytetty aika ja toinen matkan kustannukset. Preferenssit toki vaihtelevat, kumpi on tärkeämpää. Muuttamalla näitä kahta (infrarakentamisella, tuilla tai veroluontoisilla maksuilla) yhteiskunta voi vaikuttaa siihen, miten ihmiset haluavat liikkua.
Yksi tekijä, jota kaikki eivät huomioi on myös se, että lihasvoimin (tai edes osin) taitettu matka ei ole samalla tavalla hukkaan heitettyä aikaa kuin moottorivoimin taitettu, sillä se on (useimmiten) sekä yksilön, että yhteiskunnan kannalta hyödyllistä. En toki kiistä sitä, etteikö joillekin päivittinen työmatka ole se hetki kun voi päästää irti kaikesta stressistä ja nollata pään ja ottaa hetken omaa aikaa, enkä sitä, etteikö julkisilla kulkemiseen käytettyä aikaa voi käyttää hyödyksi esim. töitä tekemällä tai sosiaalisia suhteita hoitamalla puhelimella, mutta vähemmistössä taitavat moiset tavat olla etenkin ruuhka-aikoina.
Itse tosin kuljen kaikki alle 20 km matkat mieluummin sähköpyörällä kuin bussilla tai autolla. Harvoin tosin yli 10km matkoja on tullut edes tehtyä. Se nyt vain on kulkemismuoto, joka kokonaisuutena sopii parhaiten minulle.
Faktahan on silti se, että suurin osa ihmisistä valitsee kulkuvälineensä kahdella perusteella, joista toinen on kulkemiseen käytetty aika ja toinen matkan kustannukset. Preferenssit toki vaihtelevat, kumpi on tärkeämpää. Muuttamalla näitä kahta (infrarakentamisella, tuilla tai veroluontoisilla maksuilla) yhteiskunta voi vaikuttaa siihen, miten ihmiset haluavat liikkua.
Yksi tekijä, jota kaikki eivät huomioi on myös se, että lihasvoimin (tai edes osin) taitettu matka ei ole samalla tavalla hukkaan heitettyä aikaa kuin moottorivoimin taitettu, sillä se on (useimmiten) sekä yksilön, että yhteiskunnan kannalta hyödyllistä. En toki kiistä sitä, etteikö joillekin päivittinen työmatka ole se hetki kun voi päästää irti kaikesta stressistä ja nollata pään ja ottaa hetken omaa aikaa, enkä sitä, etteikö julkisilla kulkemiseen käytettyä aikaa voi käyttää hyödyksi esim. töitä tekemällä tai sosiaalisia suhteita hoitamalla puhelimella, mutta vähemmistössä taitavat moiset tavat olla etenkin ruuhka-aikoina.
Viimeksi muokattu:
No eipä sitä julkista liikennettä silloinkaan oikein viitsi käyttää kun sitä olisi tarjolla. Meiltä on 450 metriä pysäkille, siitä kulkee päiväsaikaan 20 min vuorovälillä Fölin runkolinja 6A. Ajoaika aamulla töihin olisi 23 minuuttia, toisessa päässä 1.0 km kävelyä. foli.fi mukaan yhteensä 45 minuuttia 8.2 kilometrin matkaan, sis. kävelyt + vähän marginaalia bussin odotukseen.
Sähköfillarilla tuon ajaa noin 20 minuuttiin, autolla tuosta saa vielä viitisen minuuttia pois. Ensisijaisesti kuljen fillarilla, tosin nyt olen melkein täysin etätöissä.
Kuljen bussilla vain jos siihen on joku erityinen syy, ehkä pari kertaa vuodessa. Tuo 45 minuuttia on muuten aika lailla sama kuin työmatka autolla Kaarina-Salo talvirajoituksilla, silloin kun vielä kävin siellä asti.
Sähköfillarilla tuon ajaa noin 20 minuuttiin, autolla tuosta saa vielä viitisen minuuttia pois. Ensisijaisesti kuljen fillarilla, tosin nyt olen melkein täysin etätöissä.
Kuljen bussilla vain jos siihen on joku erityinen syy, ehkä pari kertaa vuodessa. Tuo 45 minuuttia on muuten aika lailla sama kuin työmatka autolla Kaarina-Salo talvirajoituksilla, silloin kun vielä kävin siellä asti.
Minulla on käytännössä ihan samankaltaiset lukemat matka-ajoille eri kulkumuodoilla ja bussi on ollut käytössä pääasiassa vain silloin kun pyörä on ollut rikki/huollossa, mitä tapahtuu 0-2 kertaa vuodessa, jos en ole viitsinyt luomupyörää kelin vuoksi tai muiden menojen painaessa päälle ottaa alle.
Sähköstäkin maksetaan jo niin sähköveroa kuin arvonlisäveroa, joten miksi eri käyttötarkoituksiin pitäisi olla eri verot?
Pääkaupunkiseudulla liikenneruuhkat ja pysäköinnin vaikeudet ja hinta nostavat julkisen liikenteen houkuttelevuutta. Kuljin töihin tilanteesta riippuen autolla, bussilla tai polkupyörällä. Noiden matka-ajoissa ei ollut suurta eroa, mutta pyörä oli käytännössä hitain, kun joutui käytännössä aina käymään aluksi suihkussa töihin tultua (sähköpyöräkään ei muuten juuri muuttaisi tilannetta, kun syksyllä useinkin sataa, eikä oikoreittiä voi käyttää järkevästi talvella). Bussi oli nopein kävelyineen molemmissa päissä talvella (silloiset kaistajärjestelyt suosivat) etenkin, jos oli ruuhka-aikaan lumisadetta ja laski henkilöauton pysäköintiin kuluvan ajan työantajan virallisesti osoittamalle pysäköintipaikalle lämpimään halliin (joskus sai tosin tolppapaikan aivan konttorin vierestä, mikä oli ruuhka-ajan ulkopuolella puolestaan nopein tapa).
Työn kahleista vapauduttua olen hommannut kuukausilipun ja sitä tulee käytetyksi useimpiin matkoihin, jopa yhteen pysäkinväliin raitsikalla (sattumalta yksi säännöllinen asiointimatka nopeutuu noin, jos näkee matka-apista ennakolta vuoron osuvan kohdalleen, vaikkakin kävelykin menee joka tapauksessa toisen raitsikkapysäkin kautta). Varsinaisesti haluan välttää pysäköintikustannuksia tai etäisemmän ja epävarmemman maksuttoman pysäköintipaikan riskiä (pysäköintiinhän uppoaa säännöllisillä menoilla saman verran rahaa kuin julkisen liikenteen lippuun). Kaupassa tulee silti käydyksi auton kanssa ainakin kerran tai joskus kaksikin kertaa viikossa tai silloin, kun hakee rautakaupasta tms. jotakin isompaa, mitä ei viitsi kantaa mukanaan kauempaa. Lähimmässä kauppakeskuksessa tosin voi käydä kotoa nopeiten junalla, kun yhdensuutaiseen matkaan kuluu aikaa kävelyineen ja odottelumarginaaleineen vajaa 10 minuuttia (kun osaa passata varsin säännöllisesti liikennöiviin päiväaikaan 10 minuutin välein kulkeviin junavuoroihin). Helsingin keskustaan en viitsi ikinä ajaa (en ole mennyt autolla moniin vuosiin, kun en osta sieltä mitään mukaan).
Työn kahleista vapauduttua olen hommannut kuukausilipun ja sitä tulee käytetyksi useimpiin matkoihin, jopa yhteen pysäkinväliin raitsikalla (sattumalta yksi säännöllinen asiointimatka nopeutuu noin, jos näkee matka-apista ennakolta vuoron osuvan kohdalleen, vaikkakin kävelykin menee joka tapauksessa toisen raitsikkapysäkin kautta). Varsinaisesti haluan välttää pysäköintikustannuksia tai etäisemmän ja epävarmemman maksuttoman pysäköintipaikan riskiä (pysäköintiinhän uppoaa säännöllisillä menoilla saman verran rahaa kuin julkisen liikenteen lippuun). Kaupassa tulee silti käydyksi auton kanssa ainakin kerran tai joskus kaksikin kertaa viikossa tai silloin, kun hakee rautakaupasta tms. jotakin isompaa, mitä ei viitsi kantaa mukanaan kauempaa. Lähimmässä kauppakeskuksessa tosin voi käydä kotoa nopeiten junalla, kun yhdensuutaiseen matkaan kuluu aikaa kävelyineen ja odottelumarginaaleineen vajaa 10 minuuttia (kun osaa passata varsin säännöllisesti liikennöiviin päiväaikaan 10 minuutin välein kulkeviin junavuoroihin). Helsingin keskustaan en viitsi ikinä ajaa (en ole mennyt autolla moniin vuosiin, kun en osta sieltä mitään mukaan).
Arvonlisävero on yleinen tasavero kaikesta liikevaihdosta ja lisäksi on sektorikohtaisesti kohdistuvia menoja esimerkiksi infrastruktuuin ylläpitoon (vaikka esimerkiksi autoverot, käyttömaksut ja polttoaineverot ovatkin kääntyneet fiskaalisiksi).
Suomen valtio on matkalla faktuaaliseen konkurssiuhkaan nykymenoa, joten ei käytännössä ole toivoakaan, että liikenteen verotusta voisi kokonaisuutena laskea nykytasolta, joten vaihtoehtoina ovat joko sähköautojen rajoittaminen (mikä ei ole realistista eikä toivottavaa) tai säätää niille jokin tasapuolisesti kohdistuva erillisvero. Energiaan tai kuljettuun matkaan perustuvat verot olisivat luultavasti helppoja toteuttaa käytännössä ja ne kohdistuisivat hyvin samoilla perusteilla kuin liikenteen verotus tähänkin mennessä.
Kuljettu matka olisi hyvä, koska siihen päälle voidaan lisätä sitten fossiilisten haittaverot kuten tähänkin asti. Sähköautoilun on oltava halvempaa nyt ja tulevaisuudessa, koska se ei aiheuta lähipäästöjä.
Eiköhän fossiilisilla pysy omat erillisveronsa, jotka siis muodostuvat haitan perusteella haittavero-osuuksina. Jos toisaalta markkinoille tulee sähköpolttoaineita tms. niidenkin verotuksen tulisi olla alempia, eikä auton elektroniikka pysty päättelemään, kumpaa käytetään. Toisaalta, haitan kannalta ei liene eroa, käytetäänkö fossiileja auton polttoaineena vai esimerkiksi talon lämmitykseen. Matkaa kohtin perustuva verotus painotettuna ajoneuvon massalla (johtavat suhteellisen lähelle toisiaan, vaikkakin energiaperuste ottaa huomioon myös lastin ja ajotavan) olisi korvaus tien käytöstä ja osuudesta tieverkon rakentamisen ja ylläpidon kustannuksiin ja mahdollisesti joihinkin liikkumisesta aiheutuviin sivuvaikutushaittoihin (kuten renkaiden jauhautumiseen mikromuoviksi sekä ilmavirtauksen ja renkaiden aiheuttamaan meluun, lisäinfrastruktuurin kuten kevyen liikenteen järjestelyn lisäkuluihin tms.).
Mulla siis luvut 70 ja 180 min eli melkein 2 h/työpäivä eroa joka neljäs päivä tulisi ylimääräinen työpäivä julkisilla. No onneksi teen 50% etätöitä.
Hempuli
Töllintunaaja
Sepä siinä, että saa rahaa edes pikkasen muun maan kansalaisiltakin.
Etelästä Tukholman läpi Kapellskäriin ja ruuhkamaksu 0 €.
Espejot
Hyperaktiivi
Periaatteessa kyllä mutta käytänössä ei sillä työmatkaa kun ei lasketa työajaksi kuin vain erikoistapauksesa. Se on pois vapaa ajasta ja miten vapaa-ajan arvostaa niin joo, se on toinen asia. Mutta periaatteesa autoraha vois vaikka pistää siivouspalveluihin - mistä siis ruikkaat tekee - ja sillä saa lisää vapaa-aikaa. Mutta joo, jotku pesee autojaan vapaa-aikana tai jopa keskustelee niistä somessa tai vaihtaa öljyt että on se vapaa aika mielenkiintoinen käsite. Mutta laskee tämän miten päin vaan niin kokonaisedeulisin tapa matkustaa on julkinen liikenne aina ruuhkasuomessa, ei voi mitään.
Keskusteluissa on tähän asti ollut vain kiinteiden pisteiden a-b välillä liikennöivät
Entäs sitten ne jotka pakosta tarvitsevat sitä autoa osana duunia?
Haluaisin nähdä sen grynderin joka kantaa sirkkelin ja muut työtarvikkeet bussiin kulkeakseen julkisilla, kun yksin ajaville langetetaan raippaveroa kilsoista. Siitä taas saadaan oma lisä urakkahintoihin kun lisätään matkustustapalisä
Entäs sitten ne jotka pakosta tarvitsevat sitä autoa osana duunia?
Haluaisin nähdä sen grynderin joka kantaa sirkkelin ja muut työtarvikkeet bussiin kulkeakseen julkisilla, kun yksin ajaville langetetaan raippaveroa kilsoista. Siitä taas saadaan oma lisä urakkahintoihin kun lisätään matkustustapalisä
Junassa useimmat näkyvät lukevan jotain kännykästä. Jos tuo tehtäisiin kotona, sittenpä voi laskea, että autolla ajoon käytetty aika on kokonaan pois omasta vapaa-ajasta, kun taas junamatkustus ei vie sitä laisinkaan. Kävellessä pysäkeille/asemille tietenkin on hankalampi lukea, mutta tuo puolestaan tulee hyödyksi liikunta-aikana ja aika tehokkaastikin, jollei matkoilla hidastele.
Itse kyllä pidän pyöräilyä edullisempana ja on useimmissa tapauksissa nopeampikin. Se ei myöskään rasita yhteiskunnan taloutta toisin kuin julkinen liikenne.
Pääkaupunkiseudun julkinen liikenne maksaa 900 miljoonaa euroa vuodessa. Asukkaita on noin 1,6 miljoonaa se tekee noin 560 euroa per asukas. Tämä raha ei sisällä vielä infraan kuluvia summia, jotka lienevät vielä suuremmat. Julkisen likenteen sijaan edullisempaa olisi antaa ilmainen polkupyörä jokaiselle asukkaalle.
Mikä lasketaan erikoistapaukseksi? Kyllä minä laskutan matka-ajan, siihen käytän aikaa minkä voisin käyttää tuottavammin.
Lisäksi aikana ennen yrittäjyyttä, usein Junassa ja lentokoneessa oli läppäri edessä jolloin matka-aikana tuli tehtyä duunia. Lisäksi omalla autolla ajaessa tuli Hki-Tku tai toiseen suuntaan, sovittua puhelinpalavereja jolloin sekin aika tuli tehtyä duunia.
Junalla Tku-Hki yhteen suuntaan keskimäärin 20€, lisäksi muut liityntäkuljetuksen maksut niin lähempänä 60€-70€ kokonaiskuluissa olla per kerta. Lasken myös isompien kaupunkien välillä liikennöimisen ruuhkasuomi liikenteeksi. Aikaa kuluu omasta osoitteesta julkisilla liikennöidessä vähintään 3x enemmän kuin omalla autolla.
Espejot
Hyperaktiivi
On olemassa selainen käsite kuin erikoisalat. Verotajan sivuilta muuten löytynee määritelmät miten työmatkojen kustanuksiin suhtaudutaan. Kaverilla firma kustantaa auton koska sitä tarvitaan paikasa A paikasta B liikkumiseen. Minä olen saanut vähenettyä verotuksessa oman auton käytön mutta tullut siihen tulokseen että jos omaa autoa tarvii niin siitä täytyy kyllä maksaa. Sillä yksi kriteeri miksi maksoin OKT tontista extraa oli hyvät kulkuyhteydet.
Höpö höpö. Samalla kaavalla julkinen terveyden huolto on kallein terveydenhuoltomuoto.
Viimeksi muokattu:
Jos julkista ei verovaroin tueta, ei suomessa kulkisi kuin isoimpien kaupunkien keskustoissa julkista liikennettä.
Vuosittain sitä julkista liikennettä tuetaan noin 1.5miljardilla eurolla
eli jokaista tehtyä matkaa on tuettu n.2€ summalla
Yleistä joukkoliikenteen järjestämisestä, rahoituksesta ja liikevaihdosta | Tieto Traficom
Tilannekuvassa esitetään yleistietoa joukkoliikenteen järjestämistavoista, rahoituksesta ja liikevaihdosta sekä julkisen liikenteen jakautumisesta eri kulkutavoille. Tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa, noin vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Tiedon tuottamisesta...
tieto.traficom.fi
No eikö se olekkin kallein terveydenhuoltomuoto yhteiskunnalle? Potilasmaksut kattavat vain pienen murto-osan kaikista kuluista.
Varmasti on yksityiset sairauskuluvakuutukset yhteiskunnalle paljon halvempia, kuin julkinen terveydenhuolto.
Taitaa olla että tässä nyt kommunismi ja kapitalismi kohtaavat.
Espejot
Hyperaktiivi
Valtion osuudet on muutama % mutta esim HSL kuntaosuudet on n. puolet. Eli mun bussilippu maksaa omakustanteisena n. 140EUR kk joten yksityisauto häviää kustanuksissa mennen tullen.
Ei. Kallimpaa on vaihtaa väestö vähemmän viinaa juoviin.
Vaikea on käsittää tuota ajattelua, että verovaroilla tuetut tai lähes kokonaan niillä kustannetut palvelut on jotenkin selvästi parempia ja kustannustehokkaampia yhteiskunnalle, kuin se että ihmiset maksaisivat nuo palvelut itse.
Julkinen liikenne maksaa PK-seudulla satoja miljoonia suoraan veronmaksajille, käytti ne julkista liikennettä tai ei.
Yksityisestä autoliikenteestä ei tule mitään sellaisia kuluja, mitä autoilijat eivät moninkertaisesti maksaisi jo nyt yhteiskunnalle.
Julkinen liikenne maksaa PK-seudulla satoja miljoonia suoraan veronmaksajille, käytti ne julkista liikennettä tai ei.
Yksityisestä autoliikenteestä ei tule mitään sellaisia kuluja, mitä autoilijat eivät moninkertaisesti maksaisi jo nyt yhteiskunnalle.
Viimeksi muokattu:
Onko tuossa 140€/kk mukana myös se mitä veroissa kannetaan?
Yhteiskunnalle on kalliimpaa tuo julkinen liikenne kuin yksityisautoilu. Yksityisautoilun verovaroista kun kannetaan monta yhteiskunnan muuta kohdetta