Keskustelua sähköautoista

[Jule]

Itselläni kun on Volvon täyssähkö, niin kiinnostaa kuulla, mihin tuo kommenttisi Volvosta perustuu. Onko kyse plugin-hybrideistä, vai oletko nähnyt jotain täyssähkö-Volvojen akuista? Itselläni ei ole osunut silmiin vielä lauseen puolikastakaan Volvon täyssähköjen akkuongelmista.

En mäkään ole volvoista kuullut akkuongelmia pl. se yksi äijä joka koitti saada holöanissa lunariin menneen auton akun suomessa volvon piikkiin tekemällä siitä julkisen jutun.

Niitä ilmastoinnin kompuroitahan D6 hybrideissä meni ihan hemmetisti, ennen kuin tajuttiin että tavallisen ilmastointihuollon aineet hajottaa sähkökompuran.

 

[jarkko_h]

En mäkään ole volvoista kuullut akkuongelmia pl. se yksi äijä joka koitti saada holöanissa lunariin menneen auton akun suomessa volvon piikkiin tekemällä siitä julkisen jutun.

Niitä ilmastoinnin kompuroitahan D6 hybrideissä meni ihan hemmetisti, ennen kuin tajuttiin että tavallisen ilmastointihuollon aineet hajottaa sähkökompuran.

Ladattavat hybridit

Volvolta jättimäinen takaisinkutsu – näitä malleja se koskee, myös Suomessa

Takaisinkutsun kerrotaan johtuvan tulipaloriskistä.

www.is.fi

Jos ladattavien hybridien akkujen laatuprosessit tällä tasolla, miksi ne olisivat paremmin täyssähköisissä?

Tuossakin osa tuurilla selvinnyt johonkin asti. Viallisimmat kennot vaihdetaan ja lisätään diagnostiikkaa jolla mennään pahimmillaan vain muutama vuosi eteenpäin.

Toki näistä opitaan ja uskon että 1-2 sukupolvea, niin laatuprosesstit kunnossa.

 

[tet]

Ladattavat hybridit

Volvolta jättimäinen takaisinkutsu – näitä malleja se koskee, myös Suomessa

Takaisinkutsun kerrotaan johtuvan tulipaloriskistä.

www.is.fi

Jos ladattavien hybridien akkujen laatuprosessit tällä tasolla, miksi ne olisivat paremmin täyssähköisissä?

Tuossakin osa tuurilla selvinnyt johonkin asti. Viallisimmat kennot vaihdetaan ja lisätään diagnostiikkaa jolla mennään pahimmillaan vain muutama vuosi eteenpäin.

Toki näistä opitaan ja uskon että 1-2 sukupolvea, niin laatuprosesstit kunnossa.

Näyttävät olevan vuosimalleja 2020-2022, eli siis osapuilleen vuoden -19 puolivälistä vuoden -21 puoliväliin valmistettuja. Tuon ikäisissä on ollut aika paljon isoja takaisinkutsuja useilla eri automerkeillä. Jäljet johtivat kaiketi samoille sylttytehtaille Korean suuntaan vähän joka merkillä, eli LG- ja Samsung-merkkisiin akkukennoihin. Luulenpa että korealaiset ovat petranneet tuon episodin jälkeen.

 

[jarkko_h]

Näyttävät olevan vuosimalleja 2020-2022, eli siis osapuilleen vuoden -19 puolivälistä vuoden -21 puoliväliin valmistettuja. Tuon ikäisissä on ollut aika paljon isoja takaisinkutsuja useilla eri automerkeillä. Jäljet johtivat kaiketi samoille sylttytehtaille Korean suuntaan vähän joka merkillä, eli LG- ja Samsung-merkkisiin akkukennoihin. Luulenpa että korealaiset ovat petranneet tuon episodin jälkeen.

Totta, mutta on tuossa pahasti sakannut myös Volvon ja muiden merkkien komponenttitestaus. Ja tässä tapauksessa myös Volvon vikadiagnostiikka ollut puutteellinen kun ei ole löytänyt viallisia kennoja ennen palovaaraa.

Ilmeisesti on luotettu sokeasti toimittajan testeihin. Esim. kulutuslektroniikassa parhaimmat valmistajat tekevät itse mittavat testit akuille, eivät luota toimittajien myyntipuheisiin laatuprosesseista.

Jos Volvon. omat prosessit eivät toimi, tulee jossain vaiheessa uusi toimittaja joka otetaan hinnan/saatavuuden vuoksi. Ja taas ollaan potentiaalisesti samojen ongelmien parissa.

Mutta eiköhän Volvo kiinalaisten kanssa ota opiksi tästä pian. 1-2 autosulupolvea ja sähköautot ovat tikissä. On ihan normaalia että tekemällä opitaan. On aika epärealistista ajatella että ensimmäisissä autosukupolvissa kaikki asiat olisivat 100% tehty oikein akkujen ja sähköisesten voimalinjojen osalta.

 

[HeTi]

Komponenteista puheenollen...

Euroopan autovalmistajien liitto (ACEA)
Olemme syvästi huolissamme mahdollisista merkittävistä häiriöistä eurooppalaisessa ajoneuvotuotannossa, jos Nexperia-sirujen toimitusten keskeytystä ei saada ratkaistua välittömästi.

1. lokakuuta autovalmistajat ja heidän toimittajansa saivat Nexperialta ilmoituksen tapahtumaketjusta, jonka seurauksena he eivät enää pysty takaamaan sirujensa toimituksia autoteollisuuden toimitusketjuun. Nexperia on tärkeä, suuren volyymin puolijohteiden toimittaja, joita käytetään usein esimerkiksi ajoneuvojen sähköjärjestelmien elektronisissa ohjausyksiköissä.

Ilman näitä siruja eurooppalaiset autoteollisuuden toimittajat eivät voi rakentaa osia ja komponentteja, joita tarvitaan ajoneuvojen valmistajien toimituksiin, ja tämä uhkaa siten tuotannon pysähtymistä.
Tarvitsemme nopeita ja käytännöllisiä ratkaisuja kaikilta asianosaisilta mailta.
Katso koko lausuntomme https://lnkd.in/ehrsFRX6.

 

[fraatti]

Komponenteista puheenollen...

Euroopan autovalmistajien liitto (ACEA)
Olemme syvästi huolissamme mahdollisista merkittävistä häiriöistä eurooppalaisessa ajoneuvotuotannossa, jos Nexperia-sirujen toimitusten keskeytystä ei saada ratkaistua välittömästi.

1. lokakuuta autovalmistajat ja heidän toimittajansa saivat Nexperialta ilmoituksen tapahtumaketjusta, jonka seurauksena he eivät enää pysty takaamaan sirujensa toimituksia autoteollisuuden toimitusketjuun. Nexperia on tärkeä, suuren volyymin puolijohteiden toimittaja, joita käytetään usein esimerkiksi ajoneuvojen sähköjärjestelmien elektronisissa ohjausyksiköissä.

Ilman näitä siruja eurooppalaiset autoteollisuuden toimittajat eivät voi rakentaa osia ja komponentteja, joita tarvitaan ajoneuvojen valmistajien toimituksiin, ja tämä uhkaa siten tuotannon pysähtymistä.
Tarvitsemme nopeita ja käytännöllisiä ratkaisuja kaikilta asianosaisilta mailta.
Katso koko lausuntomme https://lnkd.in/ehrsFRX6.

Siinä on yksi hyvä esimerkki siitä että kiinariippuvuudesta (mistä on oma ketjunsakin) pitäisi hommautua eroon. Ja varsikaan sinne ei pitäisi myydä enää mitään.

Spoiler: Kiemuroita

Miksi Nexperialla on toimitusongelmia

Nexperian toimituskatkokset johtuvat poliittisista ja hallinnollisista rajoituksista, ei teknisestä tuotantoviasta.

Alankomaat otti Nexperian haltuunsa (hätätoimin), koska yhtiön hallinnossa ja omistusrakenteessa oli epäselvyyksiä (kiinalainen omistus, Wingtech).

Tämän seurauksena Kiinan hallitus reagoi asettamalla vientirajoituksia Nexperian kiinalaisille yksiköille ja alihankkijoille, mikä esti sirujen viennin ulkomaille.

Samalla Yhdysvaltojen vientikontrollit ja “entity list” -säännökset rajoittavat Nexperian pääsyä tiettyihin teknologioihin ja komponentteihin.

---

Kumpi on suurempi syy – Kiina vai USA?

Kiinan vientirajoitukset ovat tällä hetkellä suurin ja suorin syy toimituskatkoksiin.
Ne pysäyttävät fyysisesti tuotteiden viennin, kun taas Yhdysvaltojen vaikutus näkyy enemmän taustalla teknologiasääntelyn ja poliittisen paineen kautta.


---

Yhteenveto:

> Nexperian toimitusongelmat johtuvat poliittisesta kriisistä:
Alankomaiden väliintulo + Yhdysvaltain painostus → Kiinan vastatoimet → vientirajoitukset → sirupula.

Spoiler: Alkuperäinen omistaja

Kyllä — Nexperia on alun perin eurooppalainen yritys.

Tässä lyhyt kehityskulku:


---

Alkuperä

Nexperia syntyi vuonna 2017, kun Philipsin vanha puolijohdeyksikkö NXP Semiconductors myi osan liiketoiminnastaan.

Tämä myyty osa oli NXP:n “Standard Products” -divisioona, joka valmisti mm. diodit, transistorit ja logiikkapiirit — siis peruskomponentteja, ei huippuluokan prosessoreita.

Ostajaksi tuli kiinalainen Wingtech Technology, mutta yrityksen pääkonttori jäi Alankomaihin (Nijmegen) ja työntekijät sekä tehtaat pysyivät pääosin Euroopassa (mm. Hollannissa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa).



---

Nykytila

Nexperia toimii edelleen hollantilaisena yhtiönä, mutta on täysin kiinalaisessa omistuksessa (Wingtech).

Tällä omistuspohjalla on ollut suuri rooli nykyisessä poliittisessa kiistassa:

EU ja Alankomaat näkevät sen strategisesti tärkeänä “eurooppalaisena teknologiayhtiönä”.

Yhdysvallat ja osa EU-maista pelkäävät, että kiinalainen omistus uhkaa teknologista riippumattomuutta.
---

Yhteenveto

> Kyllä – Nexperia on eurooppalaislähtöinen yritys, joka syntyi NXP Semiconductorsin osasta.
Sittemmin se siirtyi kiinalaiseen omistukseen, mikä on nyt poliittisen kiistan ja toimitusongelmien keskiössä.

 

[Jule]

Totta, mutta on tuossa pahasti sakannut myös Volvon ja muiden merkkien komponenttitestaus. Ja tässä tapauksessa myös Volvon vikadiagnostiikka ollut puutteellinen kun ei ole löytänyt viallisia kennoja ennen palovaaraa.

Ilmeisesti on luotettu sokeasti toimittajan testeihin. Esim. kulutuslektroniikassa parhaimmat valmistajat tekevät itse mittavat testit akuille, eivät luota toimittajien myyntipuheisiin laatuprosesseista.

Jos Volvon. omat prosessit eivät toimi, tulee jossain vaiheessa uusi toimittaja joka otetaan hinnan/saatavuuden vuoksi. Ja taas ollaan potentiaalisesti samojen ongelmien parissa.

Mutta eiköhän Volvo kiinalaisten kanssa ota opiksi tästä pian. 1-2 autosulupolvea ja sähköautot ovat tikissä. On ihan normaalia että tekemällä opitaan. On aika epärealistista ajatella että ensimmäisissä autosukupolvissa kaikki asiat olisivat 100% tehty oikein akkujen ja sähköisesten voimalinjojen osalta.

Noiden LGn kennojen kanssa ilmeisestikään se huolellinenkaan testaus ei olisi juurikaan auttanut, kun niitä viallisia kennojahan oli ihan hemmetin vähän, mutta täysin sattumanvaraisesti.

Tuon takaisinkutsun kyllä tiesin, mutta en ollut tietoinen että niitä olisi volvoissakin palanut.. Takaisinkutsua tosin ei voi pitää varsinaisesti tekniika n kypsymättömyyden merkkinä, noita takaisinkutsujahan on kuitenkin jatkuvasti kaikenlaisissa autoissa, myös tulipalovaaran takia tehtäviä takaisinkutsuja.

Lisäksi ei voi puhua ensimmäisen polven viasta, tai 1-2 polven parantavasta vaikutuksesta, nuo takaisinkutsututhan ovat 10vuotta uudempia kuin ne volvon ekat akkuautot, ja jo seuraavaa sukupolvea.

 

[Husky]

Ottanee 1-2 sukupolvea ennen kuin kaikilla merkeillä ladattavat autot ovat aikuisten oikeasti kestäviä ja vähemmän paloherkkiä. Tämä toki luonnollista, koska aika vasta on alettu opettelemaan sähköautojen suunnittelua ja valmistusta.

Juu. Ja mielenkiintoista, kun ei herättänyt raivoa tässä ketjussa tuo pointti, voi ehkä olla yksittäisestä sanasta kiinni, mistä lähtee ja mistä ei vaikka pointti olisikin sama

Tässä jokinhetki sitten (tässä topikissa?) oli linkki jossa vakuutusyhtiötä oli haastateltu, ja siinä mainittiin että esimerkiksi talon sähkökeskusksesa lähtenyt palo on merkitty sähköautopaloksi tilastossa.

Eikö sitten pitäisi, jos piuhat punaisina ladataan sulakkeen yli menevillä ampeereilla sähköautoa?
Onhan tässä ketjussa ollut puhetta, että "voi ottaa enempikin" kun on ollut puhe, että jossakin vaiheessa 25A menee jo talon ja veden lämmityksessä (kun ei sähkisten ns kuormanhallinta osaa vaihekohtaisesti ohjata) eli että siihen voi vielä heittää sähkiksen latauksen päälle

 

[nackerton]

Jos paloriski huolettaa, niin ostaa LFP-akullisen auton. Niitä ei helpolla saa palamaan.

 

[Husky]

Tämän asian voisi kyllä katsoa sitten jos tosiaan huomioisi

 

[Jule]

Eikö sitten pitäisi, jos piuhat punaisina ladataan sulakkeen yli menevillä ampeereilla sähköautoa?
Onhan tässä ketjussa ollut puhetta, että "voi ottaa enempikin" kun on ollut puhe, että jossakin vaiheessa 25A menee jo talon ja veden lämmityksessä (kun ei sähkisten ns kuormanhallinta osaa vaihekohtaisesti ohjata) eli että siihen voi vielä heittää sähkiksen latauksen päälle

Ja se sähkökeskuksesta lähtenyt mutta bensakiulun polttava tulipalo merkitään sitten polttispaloksi?

Pointti oli siis tuo että tilastoon merkitään sähköautopalo kun sähköauto palaa, riippimatta siitä onko se sähköauton vika vai ei. Ilmeisesti samoin käy myös polttisten kanssa, joten mitä iloa tuosta tilastosta on?

Se 25A nimellisvirran sulake kyllä palaa 26A virralla, ei heti, mutta riittävän pitkään kuormitettuna. Käytännössä sulake palaa aina reilusti ennen kuin keskus - ellei sinne ole sitten jotain omia patentteja tehty. Sen 25A keskuksen piuhat kestävät käytännössä 50A jatkuva virtaa ongelmitta.

 

[-Teme-]

Pitkään saa poltella gG sulaketta 26A kuormalla että se napsahtaa.
Muistaakseni pitää kestää tunnin 1.6x kuormaa
Itsellä käynyt kun kikkailin kuormanhallinnan kanssa, että unohdin sen pois käytöstä, niin 20min oli 38A kuorma 25A gG sulakkeella ja hyvin kesti ennen kuin havaitsin asian
Näemmä ennen tuota 38A kuormaa oli ollut 28A kuorma 30min

 

[Jule]

Pitkään saa poltella gG sulaketta 26A kuormalla että se napsahtaa.
Muistaakseni pitää kestää tunnin 1.6x kuormaa
Itsellä käynyt kun kikkailin kuormanhallinnan kanssa, että unohdin sen pois käytöstä, niin 20min oli 38A kuorma 25A gG sulakkeella ja hyvin kesti ennen kuin havaitsin asian
Näemmä ennen tuota 38A kuormaa oli ollut 28A kuorma 30min
katso liitettä 109321

Joo, mutta kyllä ne kaapelit lämpenee vielä paljon hitaammin kuin nuo sulakkeet.

 

[Arisoft]

Joo, mutta kyllä ne kaapelit lämpenee vielä paljon hitaammin kuin nuo sulakkeet.

No sehän se on se tarkoituskin ettei kaapeli sula poikki vaan sulake. Kaapelit kyllä lämpenee. Toisin kuin sulakkkeet, ne on usein eristetty muoviin ja ties mihin rakenteisiin. Tarpeeksi kun lämmittää niin kyllä nekin kuumenee. Eristeiden muovi sulaa ja sitten johdot voi tarttua toisiinsa ja tulee oikosulku, joka polttaa jossain muualla sulakkeen, jota ei heti vaihdetakaan saati sitä kaapelia siitä välistä.

Mutta kuormanhallinan ei tarvitse siis yrittää mitään äärimmäisyyksiä. Joskus saa virta ylittää rajan kunhan pysytään rajoissa.

 

[tet]

Noiden LGn kennojen kanssa ilmeisestikään se huolellinenkaan testaus ei olisi juurikaan auttanut, kun niitä viallisia kennojahan oli ihan hemmetin vähän, mutta täysin sattumanvaraisesti.

No tämä. Ja sama homma Samsungin kennojen kanssa, ei niitäkään saatu kiinni testauksessa kun vialliset ovat niin harvinaisia.

 

[pökö]

Ovimurheita

Oviongelma johti kuskin kuolemaan kolarissa – tämä ratkaisu saatetaan kieltää kokonaan

Oviongelma johti kuskin kuolemaan kolarissa – tämä ratkaisu saatetaan kieltää kokonaan

Sivulliset pyrkivät tempomaan auki palavan auton ovia, mutta tuloksetta.

www.is.fi

 

[jarkko_h]

No tämä. Ja sama homma Samsungin kennojen kanssa, ei niitäkään saatu kiinni testauksessa kun vialliset ovat niin harvinaisia.

Selittelyt harvinaisesta viasta eivät vakuuta. Tuotantotestaus on ollut puutteellista. 100% testauksella jäisivät kiinni, jopa 10% tarkastuksella todennäköisyys iso. Jopa joissakin kulutuselektroniikan laitteissa käytetyllä 2% kattavuudeltaan olisi saattanut "harvinaiset" viattomien jäädä kiinni.

Vaikka tuotantotestaus olisi ollut 0% kattavuudeltaan olisi tuotetestaukessa Volvolla, Jaguarilla... pitänyt ylirasituskokeissa varmistaa tapa viallisen kennon löytämiseksi. Myt autoissa oli keskeneräinen diagnostiikka ja softakorjaukset tehtiin vasta kun kuluttajat olivat testanneet autoja -
tulipaloon asti.

Vielä on keskeneräiset prosessit, toiminta tuote- ja diagnostiikan teataus. Mutta kehitys menee nopeasti oikeaan suuntaan nyt kun tulee isoja laskuja autovalmistajille. Tuskin tulevat Volvomallit jättävät enää tulipaloherkkää "harvinaista" kennoa autossa huomaamatta.

 

[BBF]

Pitkään saa poltella gG sulaketta 26A kuormalla että se napsahtaa.
Muistaakseni pitää kestää tunnin 1.6x kuormaa

Ei taida palaa ikinä 1A ylivirralla. Vähintään tunnin kestää 1,25x nimellisen eli yli 30A. Ei sulake ole mitään tarkkuuslaite.

 

[HelaKammo]

Ei taida palaa ikinä 1A ylivirralla. Vähintään tunnin kestää 1,25x nimellisen eli yli 30A. Ei sulake ole mitään tarkkuuslaite.

Kuinkahan vaikuttaa myös itse tilan lämpö, jos sulakkeet ovat tolpassa kaapissa -25°C tai sisällä +25°C, toinen varmasti kestää paljon enemmän ylikuormaa. Puhutaan nyt siis posliinisulakkeista.

Omat päänallit 25 A ja kyllä ne selvästi lämpeää, kun kuormittaa enemmän.

 

[Jule]

No sehän se on se tarkoituskin ettei kaapeli sula poikki vaan sulake. Kaapelit kyllä lämpenee. Toisin kuin sulakkkeet, ne on usein eristetty muoviin ja ties mihin rakenteisiin. Tarpeeksi kun lämmittää niin kyllä nekin kuumenee. Eristeiden muovi sulaa ja sitten johdot voi tarttua toisiinsa ja tulee oikosulku, joka polttaa jossain muualla sulakkeen, jota ei heti vaihdetakaan saati sitä kaapelia siitä välistä.

Mutta kuormanhallinan ei tarvitse siis yrittää mitään äärimmäisyyksiä. Joskus saa virta ylittää rajan kunhan pysytään rajoissa.

Ei kyllä muovieristeisiä sulakkeita taida olla missään pienoisjännitteen ulkopuolella käytössä.. Johdonsuojat ovat toki muovin sisällä, mutta yleensähän niissä se homma perustuu nimenomaan siihen hallittuun lämpenemiseen, joka tietyssä kohtaa naksauttaa kärjen auki, hieman samaan tapaan kuin termostaatteissa.

Jos kaapelin eristeet sulaa autoa lataillessa, niin sitten siellä on tehty jotain omia patentteja joka tuon ylipäätään mahdollistaa.

Tietysti löysät liitoksetkin voivat saada ainakin siitä liitoksen luota eristeen sulamaan, mutta virheellinen asennus se on sekin jos liitokset ovat löysällä.

Kuinkahan vaikuttaa myös itse tilan lämpö, jos sulakkeet ovat tolpassa kaapissa -25°C tai sisällä +25°C, toinen varmasti kestää paljon enemmän ylikuormaa. Puhutaan nyt siis posliinisulakkeista.

Omat päänallit 25 A ja kyllä ne selvästi lämpeää, kun kuormittaa enemmän.

Kyllähän se ympäristön lämpötila varmasti jonkinverran vaikuttaa siihen virtaan, mutta käytännössähän se lanka nimenomaan sulaa poikki, eli metallista riippuen se on monta sataa astetta kuuma siinä kohtaa, enkä mä nyt tiedä kuinka iso vaikutus siihen virtaan on sillä onko lämpötila ero esim 800 vai 850 astetta.

Toki myönnän en tiedä mitä metallia(seosta) se lanka on, mutta kuvittelisin että se tuskin on mitään kovin matalassa lämpötilassa sulavaa, se tulppasulakkeen ja sen telineen lämpötilahan voi olla jossain lähempänä 100°C ihan ongelmitta.. Tai no toki sormet polttaa, mutta rakenteellisesti ne ovat posliinia ja jotain terässeosta joka ei noissa lämmöissä ole vielä moksiskaan, ja niihin liittyvät johtiemtkin pitäisi 90°C kestää.

 

[ttk2]

Ensimmäinen pidempi sähköautomatka takana ja kokemus oli positiivinen. Yhteensä ajettiin 2000 km, mutta mennessä ja tullessa oli mukana normaali mökkimatka vajaa 300 km.

Kotona lataus 100 % ja seuraavana yönä mökillä sama. 700 km menomatkalla ensimmäinen lataus ruokatauon aikana, ja toinen, kun oltiin jo sen verran lähellä, että tehtiin (viikon ainut isompi) kauppareissu odottaessa.

Viikon aikana latausta vuokramökillä (jossa tiesimme olevan pörssisähkö, joten ladattiin vain halpoihin aikoihin) aika maltillisesti, kun liikuttiin ihan muutaman kymmenen kilometrin säteellä. Ennen kotiin lähtöä taas lataus täyteen.

Eilen aamupäivällä kohti kotia (mökin kautta) samoin kahdella lataustauolla.

Tuskin mitään uutta informaatiota kenellekään, mutta itselle positiivinen yllätys, että taukoja ei tarvittu enempää tai pidempään kuin mitä samalla reissulla on dieselin kanssa pidetty. Toki olin valmis myös pidempiin taukoihin, kun tämä ei meille ollut kynnyskysymys. Ei vielä varsinaisesti talvikeli, vaikka pientä yöpakkasta jo esiintyi ja pari astetta pakkasta oli lähtiessäkin.

Pyhätunturin pohjoispuolella range-ahdistus saattaisi iskeä. Siellä täydellä diesel-tankilla on varmasti vapaampi kulkemaan. Pääväyliltä taitaa löytyä latureita, mutta sitä en tiedä kuinka usein pitäisi ladata ihan varmuuden vuoksi laturin ohi ajaessaan.

Neljä pikalatausta, yhteensä 56,96 €, johon päälle "kotilataukset". Yhteishinta kuitenkin alle 100 €.

Heinäkuun lopulla ostettua autoa ei ole aiemmin ladattu kuin hitailla latureilla, koska ei ole ollut tarvetta muulle. Toimii siis hyvin meille, mutta vielä on ensimmäinen talvi kokematta (mutta esilämmityksestä ja sen ajastuksesta on ollut jo nyt iloa).

 

[Ton1A]

Onhan tässä ketjussa ollut puhetta, että "voi ottaa enempikin" kun on ollut puhe, että jossakin vaiheessa 25A menee jo talon ja veden lämmityksessä (kun ei sähkisten ns kuormanhallinta osaa vaihekohtaisesti ohjata) eli että siihen voi vielä heittää sähkiksen latauksen päälle

Kuormanhallinta (siis jos sellainen on) toimii kyllä tässäkin tilanteessa. Vaikka autoa ei voikaan komentaa vaihekohtaisesti, kuormanhallinta pitää huolen siitä että mikään vaihe ei ylikuormitu, ohjaamalla kaikkien vaiheiden lataustehon alas.

 

[Husky]

Ei kyllä muovieristeisiä sulakkeita taida olla missään pienoisjännitteen ulkopuolella käytössä.. Johdonsuojat ovat toki muovin sisällä, mutta yleensähän niissä se homma perustuu nimenomaan siihen hallittuun lämpenemiseen, joka tietyssä kohtaa naksauttaa kärjen auki, hieman samaan tapaan kuin termostaatteissa.

Jos kaapelin eristeet sulaa autoa lataillessa, niin sitten siellä on tehty jotain omia patentteja joka tuon ylipäätään mahdollistaa.

Tietysti löysät liitoksetkin voivat saada ainakin siitä liitoksen luota eristeen sulamaan, mutta virheellinen asennus se on sekin jos liitokset ovat löysällä.



Kyllähän se ympäristön lämpötila varmasti jonkinverran vaikuttaa siihen virtaan, mutta käytännössähän se lanka nimenomaan sulaa poikki, eli metallista riippuen se on monta sataa astetta kuuma siinä kohtaa, enkä mä nyt tiedä kuinka iso vaikutus siihen virtaan on sillä onko lämpötila ero esim 800 vai 850 astetta.

Toki myönnän en tiedä mitä metallia(seosta) se lanka on, mutta kuvittelisin että se tuskin on mitään kovin matalassa lämpötilassa sulavaa, se tulppasulakkeen ja sen telineen lämpötilahan voi olla jossain lähempänä 100°C ihan ongelmitta.. Tai no toki sormet polttaa, mutta rakenteellisesti ne ovat posliinia ja jotain terässeosta joka ei noissa lämmöissä ole vielä moksiskaan, ja niihin liittyvät johtiemtkin pitäisi 90°C kestää.

Onko välttämättä mistään omasta patentista kyse, eikös vain osan 25ampeerista saa käyttää yhdestä ns töpselistä, oliko vain 8A? Ja jos piuha seinässä menee jostakin kohdasta missä alkaa lämpö nousta. Eli että riskiä on jos liikaa virtoja on

Kuormanhallinta (siis jos sellainen on) toimii kyllä tässäkin tilanteessa. Vaikka autoa ei voikaan komentaa vaihekohtaisesti, kuormanhallinta pitää huolen siitä että mikään vaihe ei ylikuormitu, ohjaamalla kaikkien vaiheiden lataustehon alas.

Aivan, onkin tainnut noin olla mainintoja palstalla (vaikka ehkä joku yksittäinen toisellakin tavalla tainnut olla jossain ketjussa). Ohjaus ehkä vähän hitaasti, esim jos 2kW patteri räpsähtää 5 minuutiksi päälle, niin reagoikohan?

 

[Jule]

Onko välttämättä mistään omasta patentista kyse, eikös vain osan 25ampeerista saa käyttää yhdestä ns töpselistä, oliko vain 8A? Ja jos piuha seinässä menee jostakin kohdasta missä alkaa lämpö nousta. Eli että riskiä on jos liikaa virtoja on

Johtuu töpselistä. Normaalia sukotöpseliä suositellaan kuormitettavan vain 8A virralla, mutta onhan sitä toki olemassa voimapistorasioita joista paljon isommankin virran voi ottaa.

Ja se seinästä läpi menevä kaapeli suojataan johdonsuojalla niin ettei se kaapeli lämpene liikaa - tai pitäisi suojata, tässä tullaan tuohon "ranettamiseen". Niiden kaapeleiden kuormituksiin on olemassa taulukot ja laskentakaavat, joiden mukaan suoja pitää valita.

 

[-Teme-]

Aivan, onkin tainnut noin olla mainintoja palstalla (vaikka ehkä joku yksittäinen toisellakin tavalla tainnut olla jossain ketjussa). Ohjaus ehkä vähän hitaasti, esim jos 2kW patteri räpsähtää 5 minuutiksi päälle, niin reagoikohan?

Täällä kuormanhallinta reagoi 10sek kuluessa ja pudottaa lataustehon alas ja sen jälkeen alkaa nostamaan pikkuhiljaa

 

[huugo]

Täällä kuormanhallinta reagoi 10sek kuluessa ja pudottaa lataustehon alas ja sen jälkeen alkaa nostamaan pikkuhiljaa

millainen prosessi kuormanhallinnoissa on. Tein itse HA:lla + Shelly 3EM:llä seuraavasti

• 30sek välein pollaus
• vaiheittainen tarkastus, että yhteisvirta jää alle 24A
• jos tilaa niin nosto 2A per pollauskerta.
• jos tilaa alle 7A, niin sitten 15min paussi.
• 15min päästä uusi testi ja aloitus 6A

En keksinyt miten HA:lla saisi tehtyä nopeamman kuin 30sek. Mutta toistaiseksi ei ole palanut sulakkeita. kopkop.

Pahin tilanne olisi 25A aikaisemmin ja siihen 6A lisää => 31A, ja tätä 30sek. Kestäneekö sulake tätä?

 

[-Teme-]

millainen prosessi kuormanhallinnoissa on.

En ole sitä itse tehnyt, vaan löytyy latauslaitteesta mikä itse keskustelee keskuksessa olevan pro 3em laitteen kanssa

Pitäisi tosin suunnitella itse myös vastaava

Pahin tilanne olisi 25A aikaisemmin ja siihen 6A lisää => 31A, ja tätä 30sek. Kestäneekö sulake tätä?

Hyvin kestää tuon ajan.
Tulppasulakkeen gG tulee kestää 1.6x nimellisvirran 1h ajan eli 40A

 

[pökö]

Tälläinenkin päässyt lehteen että kauppoja halutaan purkaa

Outo trendi piinaa Suomessa sähköautokauppaa – ”Aina on pelko takapuolessa” https://www.is.fi/autot/art-2000011555776.html

 

[Husky]

"Autoala on törmännyt Suomessa uuteen ilmiöön, jossa sähköauton ostajat yrittävät purkaa kaupan ilman todellista perustetta. Asiantuntija arvelee, että taustalla on uudenkarheiden sähköautojen huono jälleenmyyntiarvo."

Virheen takia saa purkaa, mutta jälleenmyyntiarvo ei ole virhe.

No oli tuota jo polttisten aikana: ota velka, osta Volga. Volga loppuu ennen kuin velka

 

[Mase]

Käsittääkseni tulppasulakkeen tulee palaa tunnissa 60% ylivirralla, mutta kestää 40% ylivirta tunnin ajan.

 

[-Teme-]

Mitä seurannut FB kotilataus ryhmää, niin asoy kanssa on järkyttäviä taisteluita että autolle saisi latauspisteen. Onneksi ei itsellä ole kyseisiä ongelmia.
Velvoite että ei asuinkäytössä olleeseen kiinteistöön (yli 20 autopaikkaa) pitää asentaa latauspiste on vissiin aika hyvin toteutettu, mutta harmi että siinä ei ole avattu että se olisi kaupallisesti käytettävä.
Nyt näkee latauspisteitä seinillä, mutta ilman käyttöä kun vain kiinteistön omaan käyttöön ja ketään siellä ei sitä käytä.
Toivottavasti lausuntokierroksella ollut lakiehdotus OM 2025:40 helpottaa myös asoy asukkaille saada latauspiste. Alkuperäisessä ehdotuksessa oli että asukkaan vaatimuksesta piste järjestettävä, mutta lausunnoissa tuo halutaan muutettavan.

 

[pökö]

Käyttääkö täällä monikin sähkölaitteita niin että mennään ylivirralla sulakkeet kuumina aina kun voi?

 

[-Teme-]

Ei nyt sähkölaitetta kuormiteta maksimia ja sen yli.
Keskus kuitenkin on 50A speksattu, mutta 25A sulakkeilla varustettu ja pystyy pohjat & tulpat vaihtamalla muuttamaan lennosta 35A.
En näe tuossa ongelmaa turvallisuuden kannalta, etteikö keskuksen läpi voisi ajaa 40A virtaa, kun se on alle luokituksen.

 

[bungle]

Tarkkana renkaanvaihtojen kanssa ja sitten ryömimään auton alle, jos käyttää ammattilaista/palvelua (kanattaa ottaa kuvat ennen ja jälkeen): https://www.is.fi/autot/art-2000011570757.html

 

[Minä]

Parempi vaihtaa itse!

 

[Jule]

Ei nyt sähkölaitetta kuormiteta maksimia ja sen yli.
Keskus kuitenkin on 50A speksattu, mutta 25A sulakkeilla varustettu ja pystyy pohjat & tulpat vaihtamalla muuttamaan lennosta 35A.
En näe tuossa ongelmaa turvallisuuden kannalta, etteikö keskuksen läpi voisi ajaa 40A virtaa, kun se on alle luokituksen.

Vaikka keskus olisi nimellisvirraltaankin vain 25A, se kestää sen 50A, lisäksi käytännössä suurin osa keskuksista on nimellisesti 50A (pl. taloyhtiöiden huoneistokeskukset).

 

[Husky]

Tarkkana renkaanvaihtojen kanssa ja sitten ryömimään auton alle, jos käyttää ammattilaista/palvelua (kanattaa ottaa kuvat ennen ja jälkeen): https://www.is.fi/autot/art-2000011570757.html

Huhhuh, voi polttikseenkin kallista remonttia saada pudottamalla tunkilta, mutta tuollainen lasku onnistuu vain sähköauton kanssa

"Renkaanvaihto päättyi karmealla tavalla – loppulasku yli 46 000 euroa
Huolimaton vaihtotyö teki kuluttajan autosta kerralla teknistaloudellisesti korjauskelvottoman"

Sitten tullaan siihen, kun metsäläinen ajelee jääkökkäreiden yli metsätiellä, niin metsäläistä voi alkaa epäilyttää koko homma. Tai kaupunkilainen + jäätynyt aurausvalli ja paraneeko enää ojanpohjien kautta ajella mikä silloin tällöin tarpeen

 

[Husky]

Parempi vaihtaa itse!

Pullo, saksi vai hallitunkki paras jos sepelialusta?

 

[Jule]

Huhhuh, voi polttikseenkin kallista remonttia saada pudottamalla tunkilta, mutta tuollainen lasku onnistuu vain sähköauton kanssa

"Renkaanvaihto päättyi karmealla tavalla – loppulasku yli 46 000 euroa
Huolimaton vaihtotyö teki kuluttajan autosta kerralla teknistaloudellisesti korjauskelvottoman"

Sitten tullaan siihen, kun metsäläinen ajelee jääkökkäreiden yli metsätiellä, niin metsäläistä voi alkaa epäilyttää koko homma. Tai kaupunkilainen + jäätynyt aurausvalli ja paraneeko enää ojanpohjien kautta ajella mikä silloin tällöin tarpeen

Kyllä tuollaisen samanlaisen laskun saa jos esim polttiksen nostaa suoraan öljypohjasta.

 

[Wespa]

Halli toki, mutta sillekin syytä kehittää tasainen alusta. Itsellä käytössä vanha pieni vesipatteri.