Faasimuutosvaraatot ja niiden lataaminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mikki
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Voisiko varaaja olla täynnä parafiinia ja sitä lämmitetään/jäähdytetään kierukan kautta? Se toki kovettuisi kierukan pintaan ellei siellä ole jokin väliaine joka siirtää lämpöä.
Syöpyminen lienee suurin ongelma tuossa. Siksi tuo pötkylä on aika nerokas oivallus kun se toimii ihan normaalilla varaajan veden kierrolla.


Liian hyvää ollakseen totta?
Ehkei sittenkään, käytännön ratkaisulle kertynee vaan hintaa runsaasti ( jos tuota tarkoitit: https://sunamp.com/en-gb/wp-content...Brochure-_English_Low_res_aad-uk-th-br-v3.pdf

Saadaanko lämpöpumpulla sellaisia lämpötiloja aikaiseksi talvella että päästään hyödyntämään faasimuunnosta. Vilp/MLP.
Erilaisilla seostuksilla voi vaikuttaa faasimuutos-lämpötilaan. DIU-mies voisi valita alemman lämpötilan lämpöpumppukäyttöön. Itekkin aatelin 45 - 55 C tasoa, jolloin lämpöhäviöt olisi pienemmät mutta riittäisi lämmitykseen ja jopa käyttöveteen.

Joko noita ilmoituksen mötkylöitä on kyselty/ostettu? Itse asiassa ne onkin aika edullisia kun vertaa että DIU-mies ei saa edes sitä vastaavaa paraffiini määrää tuolla hintaa?
 
R290 pumpuille lupaillaan 75C lämpöjä. R32 pumpuille 65C on käytännössä liikaa

Aurinkolämpö ja -såhkö on oikeat tavat ladata tuollaisia.
Riittääkö aurinkolämpö ja -sähkökään talvella aina faasimuutos-alueelle riittävästi? Alemmalla lämpötilalla varmistettaisiin että täysi kapasitetti on käytössä talvellakin.
 
Saadaanko lämpöpumpulla sellaisia lämpötiloja aikaiseksi talvella että päästään hyödyntämään faasimuunnosta. Vilp/MLP.
Sama kävi heti mielessä. Käyttöveden teko tulee 58 asteisella kiertovedellä ja epäsuoralla lämmityksellä tuossa vain yläosa varaajan katolla päätyy samaan lämpöön. Kaikki muu lämmitys on tolkuttomasti alhaisempaa lämpöä luokkaa 30 astetta. Kompuralla ei vissiin ole tuon kanssa oikein mitään tehtävissä. Ylijäämä sähkö paneleilta ja kennoilta saatava kiertovesi voisi olla sitten ainoa kohde MLP tapauksessa. Käyttövettä tehdään kerran vuorokaudessa tuolla 58 asteen kiertovedellä. Monet lämpöpumput kyllä tekee nykyään 65 asteista, mutta silti vaikuttaa lämpöpumppu käyttöön hieman lattealta tuo faasivaraaja. Pörssisähkö tietysti, mutta esim mullakin pelkkä siirto jo 8 c/kWh ja COP ollut käyttövedelle nyt 3,4, niin saa siinä jo miettiä käyttöikkunaa, että pääsee muutaman euron vuodessa säästämään.
 
Vielä on pötkylät pahvilaatikoissa tarvitsijalle, pitkämatkalaisille km-tukea bensakuluihin ostohintaan saatavilla!

Tosiaan uudet lämpöpumput pystyvät ko. alueen hyödyntämään, vanhemmat; käytännössä ei ole järkeä (huono COP, kompressorin kova kuormitus), vaikka mainoksessa +60°C luvattaisiinkin. Mutta ajattelisin, että aurinkokerääjien tai tulisijan kanssa tässä olisi kompakti paketti. Aurinkolämpökerääjä on pinta-alan suhteen n. 3-4 kertaa tehokkaampi kuin sähköpaneeli, eli jos on vähän tilaa (esim. katolla), niin aurinko lämpökeräin voi olla erinomainen ratkaisu energiatuoton suhteen, ainakin keväällä ja kesällä, joskus syksylläkin. Kuten aiemmin totesin, liikalämmöllä voi lämmittää porakaivoa, joka lämmityskaudella antaa näin hieman paremman COP:n lämpimämmän keruuliuoksen takia. Löytyykö tutkimusta, pysyykö lämpö kaivossa? Jos on vesivirtausta kaivon sisällä (ylös tai alas), niin silloin lämpö kyllä karkaa, mutta onhan monessa kaivossa melko huono veden tuotanto, tai vettä kaivoon tulee vain yhdestä korkeudesta, silloin porakaivon käyttö kausivaraajana on ihan perusteltua, kun kaivon sisäistä virtausta ei ole. Aurinkolämpökerääjillä pitää aina olla suunniteltu ylilämmön käyttö, porakaivon kapasiteetti kyllä riittää tässä.

Voihan pötkylöitä lämmittää tulivehkeilläkin, tai halvalla suoralla pörssisähköllä. Laskin auki: tämä 500L faasivaraaja riittäisi esim. 1000L paljun lämmittämiseen hanavedestä heti, jos haluaa enempää odottelematta paljuun ja faasivaraaja on lähtötilanteessa +60°C tai hieman yli. Aika harva voi tehdä tämän: hanasta täydellä paineella 1000L +38°C lämmintä vettä.

Vielä kommentti DIY parafiinivaraajiin: Parafiinin lämmönjohtavuus on erittäin huono kiinteänä ja nesteenäkin paljon vettä huonompi, siksi paksut rakenteet ovat yksiselitteisesti liian hitaita. Nämä kalikat tarjoavat paljon vesikontakti pinta-alaa ja lyhyet etäisyydet, jolloin nopea lataus tai purkaminen on mahdollista.
 
220 litran tulistimesta haalistuksen kanssa saa tuon ulos. Kerettiläistä tietysti siinä missä nuo pötkylätkin.

Tuo tuli mieleen jo aiemmin mutta sitten tajusin että ei tuo auta. Faasinmuutosta ei tapahdu lämmöllä, joka on alle muutospisteen. Se haalentimesta tuleva vesi ei vaihda faasia pätkääkään. Muutosenergia tulee 100% siitä vastuksesta, jolla vettä lämmität veden muutospistettä korkeammaksi. Faasin muutoksessa vesi jäähtyy hieman ja lämmität sitä aina uudelleen kuumemmaksi sillä vastuksella.
 
R290 pumpuille lupaillaan 75C lämpöjä. R32 pumpuille 65C on käytännössä liikaa
Bosch 7001/7800i (R410A) luvataan 71 C meno 12 ja 16 kW malleille. Mulla on toi 3-12. Näyttää käyttävän yleensä 3 kW vastusta legionella-ajon lopussa kompuran rinnalla, jolloin kompuran teho laskee 5->3 kW. Silloin menovesi 72 C ja käyttövesi 66 C. Onnistuisi siis helposti tuolla 58 C, mutta aika vähän olisi hyötyä, kun lämmityksessä ei läheskään noin kuumaa tarvita.

Onkos noi edes hyväsyttyjä käyttöveteen?
 
Aikaisemmin oli jo puhetta, että käyttöveden väliin on oltava erotus. Käytännössä kierukka tai lämmönvaihdin riittää ja lisäsuojaa vikatilanteessa antaa paine-ero: käyttövesi korkeammassa paineessa -> lämmitysjärjestelmän varoventtiili alkaa tiputtaa jatkuvasti.

Eli kalikat lämmitysveden sekaan, ei käyttöveteen, josta lämpöä lämmönvaihtimella käyttöveden puolelle. Normi lämpöpumpuilla näistä ei paljon ole hyötyä, lämpöpumppujen COP menee lähelle 1, kun tehdään äärikuumaa. Tosin, jos tehdään joka tapauksessa "lakisääteistä" +55C, niin silloin osa faasimateriaalista toimii, koska varaajan yläosa on kuumempi, kuin +55C (kts. lämpöpumpun menoveden lämpötila käyttövesivaiheen lopussa) kalikoiden sulaminen tapahtuu +56..+58C, tarkkaa sulamispistettä näillä ei ole. Mutta käytännössä tilan säästön vuoksi esim. aurinko-tai puulämmön kanssa ovat erinomaisia. Vaikka 500 L varaajan faasimuutoksen ulkopuolella teho on aavistuksen huonompi, kuin pelkällä vedellä, niin silti varaajaa voi käyttää normaalisti faasimuutosalueen ulkopuolellakin. (vesi 500L 2,09 MJ/aste ja faasikalikoilla + vedellä täytetty 500L varaaja 2,01 MJ/aste, ero ilman faasimuutosta on melko pieni, n. 4%)

Aurinkolämpökeräin on 3-4 kertaa tehokkaampi pinta-alan suhteen, kuin aurinkosähköpaneeli. Pienikin pinta-ala riittää tuottamaan paljon lämpöä, esim. kesäkauden lämpimän käyttöveden tuotanto, kompuran käyttötunnit isolla lämmöllä (kovin kuormitus kompuralla) vähenee = käyttöikä pitenee tuntuvasti, sähköä kuluu vähemmän. Miksi aurinkolämpöä ei käytetä enemmän, edut ovat moninaiset? Sähköpaneelien n. 20% hyötyä ulosmittaa sähköyhtiöt ja varmaan verottajakin.
 
Miksi aurinkolämpöä ei käytetä enemmän, edut ovat moninaiset?
Edellä asiaan jo viitattiinkin ansiokkaasti. Jopa foorumin jäsenkunnassakin on laitettu keräimiä myyntiin ja paneeleita tilalle. Olen minä itsekin tuota keräinjuttua pohtinut. Vuotuinen säästö voisi olla suuruusluokkaa 100 €, ylläpidosta aiheutuisi kuitenkin jotain vaivaa ja kuluja, lisäksi ne pitäisi jotenkin rakentaa tai ostaa. Eli sitä kannatusta ei oikein ole olemassa. Vaikka minulla on merkittävää kesäaikasita lämmitystä, VILP tekee saman kuluttaen sähköä aika tarkkaan yhden euron päivässä kesäsäästä riippumatta ja siitä nyt on vaikea keksiä mitään ylimääräistä vaivaa koituvaiksi.
 
Aurinkolämpökeräin on 3-4 kertaa tehokkaampi pinta-alan suhteen, kuin aurinkosähköpaneeli.
Lämpökeräinten teho ei ole nykyään kuin ehkä tuplat paneeleihin verraten, siis per m2. Jossain erikoissovelluksessa niillä voi olla paikkansa. Keräimet ovat kalliita ja vaativat ylläpitoa paljon enemmän kuin paneelit. Kesällä paneelit ja lämpöpumppu tuottavat lämpöä ehkä tuplasti verrattuna keräimiin. Mutta asiahan ei ole tietenkään noin yksiselitteinen.
Jos joku luopuu ilmaiseksi keräimistä niin mulla kyllä niille käyttöä löytyy; vaikka esilämmittämään sitä lämpöpumppua, joka toimii paneelisähköllä.

Omassa rojektissa oli tarkoitus tehdä 2,5 m x 2,5 m keräimiä 4 ... 6 kpl kierrätys materiaalista ja hintatavoite ehkä 30 €/m2. Pirusti olis omaa tekemistä niissä ja toistaiseksi rojekti on vasta klubiaskissa vaikka materiaaliakin on jo varattunakin.
 
Viimeksi muokattu:
Keräimet on laitettu joskus 15 vuotta sitten jolloin sähköpaneleista ei puhuttu mitään. Aika vähän niissä on huoltamista, kerran olen nesteen vaihtanut. Päästää vilpin kesälomalle, toivottavasti pidentää sen elinaikaa.
Ei haittaa katon siivoamista tai mahdollista korjaamista joten siellä pysyy niin kauan kuin toimi. Hyötysuhde parhaimillaan
30W/3000W eikä syty palamaan.
 
Laadukkaat sähköpaneelit tuottaa 20%, ne halvat, jotka ostit, ovat alle 17%, vanhat vieläkin vähemmän! Lämpökeräimien hyötysuhde on x..65%, omatekoiset hyvin valmistetut ehkä 40%, laadukkaat tehdastekoiset selektiivipinnoitteella (absorboi lähes kaiken, säteilee alle 10%) toteutetut tasokeräimet tuon 65%. Tyhjöputkikeräimissä pinta-alaa hukataan putkien väliin (kompromissi, koska aurinko voi paistaa kulmassa) ja päädyssä, kun kerätään lämpöä, muuten erinomainen tekniikka, vaikkakin kallis. Jos tilaa on ja saadaan lumi pois päältä, niin jopa pakkasessa keräävät hyvin lämpöä (pystysuora asennus seinällä). Laskelma: tasokeräin vs. tavan paneeli 65/17 = 3,8.

Rakentamassani isossa järjestelmässä yllätti, miten hyvin pilvien läpi lämpöä säteilee. Täyttö oli pilvisenä päivänä ja keräimet oli tyhjinä reilusti yli +100C (tämä arveltiin seuraavan jälkeen), kaikista varoventtiileistä purkautui höyrygeysirit, näytti, että kerrostalon katto olisi savua täynnä. Onneksi ei saatu palokuntaa paikalle. Samalla katolla on 1/4 lämpökeräimiä ja 3/4 sähköpaneeleita, energiaa katolta suoralla auringonpaisteella tulee 150% siitä, mitä tulisi, jos olisi pelkkiä sähköpaneeleita. Ja porakaivokenttä kiittää, kun niihin johdetaan kesällä paljon lämpöä, ei ainakaan kenttä jäähdy 5 vuodessa, niin kuin ilman aurinkolämpöä. Hyödyt ovat moninaiset.
 
Osaatko kertoa, miten tämä suhtautuu siihen, että esim. VILPillä voi tehdä tuon saman noin @COP5. Silloin kun nuo keräimet jotain tuottavat, myös VILP toimii erinomaisesti. Riittää, että on esim. päivällä ja yöllä sentin hintaista energiaa ja se tekee täällä kaikkiaan ~10 s/kWh veroineen. Nuo säästöt jäävät kovin pieniksi. Aurinkoenergia sopii kovin huonosti suomalaisiin hyvin eristetettyihin taloihin. Silloin kun sitä keräimistä tulee, sitä ei tarvita muuhun kuin ehkä kylmettyneen kaivon elvyttämiseen. Tuulen kanssa on jo paljon paremmin, sillä yleensä talviaikaan tuulivoima tuottaa parhaiten.
 
Laadukkaat sähköpaneelit tuottaa 20%, ne halvat, jotka ostit, ovat alle 17%, vanhat vieläkin vähemmän!
Keväällä ostetut, ylivuotinen malli 415W 21,2%, maksoi 57€. Nyt sama on 455W 22,8%, maksaa 72€.
17% paneelit ovat yli neljä vuotta vanhoja. Mökillä on sellaiset, olivat kalliimpia kuin noi uudet.

Laskelma: tasokeräin vs. tavan paneeli 65/17 = 3,8
Laskelma, 65/21,2=3,1
Laskelma, 65/22,8=2,9

Edit. Aika nopeasti aurinkopaneelit kehittyy vielä.
 
Osaatko kertoa, miten tämä suhtautuu siihen, että esim. VILPillä voi tehdä tuon saman noin @COP5. Silloin kun nuo keräimet jotain tuottavat, myös VILP toimii erinomaisesti. Riittää, että on esim. päivällä ja yöllä sentin hintaista energiaa ja se tekee täällä kaikkiaan ~10 s/kWh veroineen. Nuo säästöt jäävät kovin pieniksi. Aurinkoenergia sopii kovin huonosti suomalaisiin hyvin eristetettyihin taloihin. Silloin kun sitä keräimistä tulee, sitä ei tarvita muuhun kuin ehkä kylmettyneen kaivon elvyttämiseen. Tuulen kanssa on jo paljon paremmin, sillä yleensä talviaikaan tuulivoima tuottaa parhaiten.
Kerrostalossa tarvitaan lämmintä vettä kesälläkin, sama kummalla järjestelmällä sitä tehdään auringosta se kuitenkin sästää kompuran käyttötunteja.
 
Mutta kerrostalossa kuluu muutakin sähköä kesällä. Siksi jos kerrostaloon asennetaan mitään aurinkoon liittyvää, niin 99,9%:sti se on aurinkopaneelit ja aivan perustellusti.

Ja niin se taitaa olla nykyään prosentit myös omakotitaloissa. Ja yhtä perustellusti. Aurinkokeräimiä ei edes myydä enää kovin monessa paikassa.
 
Mutta kerrostalossa kuluu muutakin sähköä kesällä. Siksi jos kerrostaloon asennetaan mitään aurinkoon liittyvää, niin 99,9%:sti se on aurinkopaneelit ja aivan perustellusti.

Ja niin se taitaa olla nykyään prosentit myös omakotitaloissa. Ja yhtä perustellusti. Aurinkokeräimiä ei edes myydä enää kovin monessa paikassa.
En kiistä paneelien paremmuutta, yritin sanoa että kompuran tunteja kannattaa säästää vaikka vaikka verkkosähkö olisi
halpaakin.
 
En kiistä paneelien paremmuutta, yritin sanoa että kompuran tunteja kannattaa säästää vaikka vaikka verkkosähkö olisi
halpaakin.

Mutta kompuran voi kieltää jos sitä haluaa säästää ja ajaa sitä vastuksella koko kesän. Eihän siihen tarvi kuin vähän isommat paneelit, millä tuotetulla sähköllä lämmittää ihan yhtä paljon kuin keräimillä sitä varaajaa. Yleensähän paneelien kanssa "ylituotanto" on kesän ongelma, eikä alituotanto.

SAMALLA kuitenkin kattaen kaiken muunkin sähkönkulutuksen talossa paneelien tuottoaikaan ja akuilla vaikka koko kesän 100%. Mistä keräimet eivät vähennä sentin senttiä.
 
Keräimet ovat kalliita ja vaativat ylläpitoa paljon enemmän kuin paneelit.
Mulla oli 11 vuotta ilman ylläpitoa.

Kun laitoin keräimet 2014 niin silloisia paneeleita olisi tarvittu 36m2 samaan tehoon, mutta asia ei ole noin suoraviivainen tehon suhteen.

Sanoisin että hyvällä toteutuksella keräin puoltaa paikkaansa kyllä.
 
Mutta kompuran voi kieltää jos sitä haluaa säästää ja ajaa sitä vastuksella koko kesän. Eihän siihen tarvi kuin vähän isommat paneelit, millä tuotetulla sähköllä lämmittää ihan yhtä paljon kuin keräimillä sitä varaajaa. Yleensähän paneelien kanssa "ylituotanto" on kesän ongelma, eikä alituotanto.

SAMALLA kuitenkin kattaen kaiken muunkin sähkönkulutuksen talossa paneelien tuottoaikaan ja akuilla vaikka koko kesän 100%. Mistä keräimet eivät vähennä sentin senttiä.
Ei noista keräimistä kannata vetää hernettä nenään, ne käyttää joilla on.
 
Juttuhan lähti kysymyksestä, että miksei keräimiä asenneta enempää? Siihen lähinnä olen vastannut, koska jos ne kerran on huippulaitteita, niin täytyyhän olla syitä miksi ne on valunut täysin marginaaliin.

Yleensä huipputuotteet menestyy, etenkin jos ole parempaa vaihtoehtoa tarjolla. Nyt on... Kun 99% aurinkovoimaan sijoittaviista valitsee toisen ratkaisun.

Jotkut jopa purkaa toimivia keräimiä että saa paneelit tilalle. 😂
 
Ja voihan sitä kerrata kummankin edut ja haitat, kun kerran keskustelu käyntiin ryöpsähti:

Keräimillä saa kasaan enemmän lämpöä hyvän ja tasaisen paisteen vallitessa etenkin, jos tyytyy vain lämpimän veden tuottoon eikä erityisen kuuman veden. Toisaalta lämpötila kärsii entisestään ja kyky tehdä kuumaa, jos aurinko paistaa sivusta, ulkoilma on hyvin kylmä tai sää on puolipilvinen. Edullisista tarjouksistakin on nykyisin puutetta, kun suosio on pieni.

Paneeleilla taas syntyy sähköä, hyvissä oloissa selvästi vähemmän energiamielessä kuin keräimillä lämpöä, mutta sähkö on mahdollisimman arvokasta energiaa, kun sillä saa aikaiseksi vaikka kuinka kuumaa ja sähköä käyttäen saa saaliiksi enemmän lämpöenergiaa kuin keräimillä, jos käyttää sähkön lämpöpumpun käyttövoimana. Paneelit myös tuottavat sitä paremmin, mitä kylmempi on ilma eikä puolipilvinen sää haittaa sen enempää, mitä taivaalta saatava säteilynenergiakin säästä kärsii. Runsaan kysynnän takia paneeleiden hintataso on nykyisin edullinen ja hyviä erikoistarjouksia on usein saatavilla. Toisaalta sähkön hyödyntäminen energiatehokkaasti vaatii melko hintavia lisälaitteita, kuten verkkoinverttereitä määräykset täyttävine asennuksineen, jopa akkuja sekä useimmiten myös lämpöpumppuja, jos on tarkoitus käyttää tuotto lämpönä. Sähkö tosin on arvokasta muutoinkin kuin lämpönä.

Paneeleiden asentaminen on toisaalta tehtävä oikein ja huolellisesti sähkötöiden puolesta tulipalovaaran minimoiseksi, kun taas keräimillä on lähinnä vain riski rajallisesta vesivahingosta, vaikkakin periaatteessa asennusten kanssa kunnolla munimalla saattaa saada aikaan jopa höyrykattilaräjähdyksen. Faadimuutosvaraajien kannalta ei loppujen lopuksi ole välttämättä kovin suurta eroa, onko keräimet vai paneelit, jos paneeleita varten on muutoinkin käyttöä tukevat järjestelyt valmiina ja etenkin maalämmön kanssa noita voinee hyvinkin soveltaa tehokkaasti käyttövesivaraajan näennäisen kapasiteetin kohottamiseen vuodenajasta riippumatta niin, että samalla paneeleista saadaan keräimiä suurempi energiahyöty.
 
Itse asiassa ne onkin aika edullisia kun vertaa että DIU-mies ei saa edes sitä vastaavaa paraffiini määrää tuolla hintaa?
Näin se varmaan on.

Eri asia sitten, tarvitseeko kukaan tuota parafiinia muuhun kuin polttoaineeksi takkaan, jos se sisältö sitten juuri parafiinia on.

Jos ajattelee riskejä, prafiinia tai muuta pötkylöiden sisältämää vahaa saattaa päästä karkuteille. Lopputuloksena koko talon lämmitysjärjestelmä on saastuettu tuollaisella mönjällä, joka ei liukene mihinkään ja josta voi ehkä jollakin höyrypesulla saada suurimman osan mutta ei koskaan kaikkea ulos. Jos tuo pötkylöiden sisältö pääsee karkuun, koko talon lämmitysjärjestelmä pitää todennöisesti rakentaa alusta loppuun uudelleen. Muutama tippakin kiertelevää ja jähmettyvää parafiinia on varmasti omiaan tukkimaan termostatteja ja erilaisia pieniä osittain auki olevia säätöventtiileitä. Siinä rinnalla kalpenevat kaikki hampun kuidut ja vesien magnetiitit.

Tämän rinnalla vaikkapa lämpöpumpun kompressoriöljy on kevyttä keittoa. Öljyt sentään lähtevät pesuaineella tai liuottimilla (PEX putket kestävät näköjään koviakin liuottimia). Tosin lämmitysjärjestelmän pesuoperaatio olisi varmaan yhtä helvettiä jos realisoituisi. Toisaalta "kompressoriöljy" ei mahda olla samalla tavalla paha aine aiheuttamaan tukoksia, koska se ei kuitenkaan jähmety mihinkään.
 
Ei noissa keräimissä oikein ole taloudellista järkeä, kun ovat niin paljon kalliimpia, muuten kuin juuri jossain kerrostalossa, jossa niitä paneeleita voi asentaa suhteellisen pienen määrän energian tarpeeseen nähden.

Tosin jos siellä kerrostalossa on jo ennestään lämpöpumppu, niin aika pitkä on TMA sille keräimelle silloinkin, kun se pitää laskea ylimääräisestä kompuran kulumisesta, mutuna se ei ikinä edes tule edullisemmaksi.

Omakotitalossahan tuossa keräimessä ei ole ikinä järkeä, kun samalla rahalla saa enemmän watteja sähköä kuin lämpöä, ja sitä tulee sähkönäkin yli tarpeen.
 
Mihin sen lämmön kesällä tunkee?
Joillain on tosiaan ollut vaikeuksia kun keräimet ylikuumenee eikä ole mitään keinoa lauhduttaa järjestelmää. Se pitää ottaa huomioon kun mitoittaa keräimiä.
Ylijäämä sähkö sentään menee verkkoon ilmaiseksi tekemättä mitään.

Helteillä voi käydä useammin suihkussa :)
 
Viimeksi muokattu:
Saunaosaston lattialämmitys ja käyttöveden esilämmitys kyllä nielee rittävästi ettei ole ongelmaa.
Eikö siihen riitä kesällä yksi tällainen? Tuon teho kai on luokkaa 1,5 kW ja kesällä tuottaa luokkaa 10 kWh keskimäärin vuorokaudessa. Entä, jos on 2 tai 4 tuollaista, jotta kämppääkin voisi lämmittää kevättalvella kuten aurinkopaneeleilla, eikä pelkkää käyttövettä.

 
Takaisin
Ylös Bottom