No siihen ei kauaa mene että kaikki kaupunkiseutujen bussit kulkevat sähköllä. 5v päästä ollaan jo varmaan todella lähellä tätä.Itseasiassa pitäisi lähipäästöjen takia ensin busseihin saada akut, eli vasta sitten saisi alkaa hifistellä pikkuautojen kanssa
Yksikään polttishlöauto ei ole meinannut minua kaasuttaa hengiltä omassa pihassa!
Sähköauton lataamiselle 24 sentin kWh-vero? Tällainen on ”Sveitsin malli”
- Viestiketjun aloittaja Espejot
- Aloituspäivämäärä
Nyt meenee kyllä hieman offtopic keskusteluksi tämä.
Vastauksena kysymykseen, niin työnantajat voivat vaikuttaa paljonkin linkissä esimerkki.
Atria vähentää 60 työpaikkaa Jyväskylästä, toimintaa keskitetään Kauhajoelle
Atria investoi 16 miljoonaa euroa Kauhajoelle, jonne keskitetään naudanlihan leikkuutoiminnot. Jyväskylässä jatkuu kuitenkin nautojen teurastus.
yle.fi
Hempuli
Töllintunaaja
Lähilinja on kilpailutettu sähköbussiksi. Jos sattuu dsl-bussi kohdalle, niin sen huomaa eikä mitenkään positiivisessa mielessä. Tämä asettaa painetta sähkökaluston lisäämiseen.
Sen sijaan, jos sähköajoneuvolle laitetaan sveitsin linkkarin tyyliin 24 snt/kWh veroa, niin sehän tarkoittaisi dieseliin verraten 2,40 €/ltr veroa energiasisällössä. Kyllä nyt on puhallettu alppitorvella sveitsinsankarin korvien väliin turhan lujaa.
Sen sijaan, jos sähköajoneuvolle laitetaan sveitsin linkkarin tyyliin 24 snt/kWh veroa, niin sehän tarkoittaisi dieseliin verraten 2,40 €/ltr veroa energiasisällössä. Kyllä nyt on puhallettu alppitorvella sveitsinsankarin korvien väliin turhan lujaa.
Tuolla aiemmilla sivuilla kun pähkäiltiin kustannuksia yhteiskunnalle, niin vaikuttaa että jotkut luulevat että yhteiskunta tarkoittaa valtiota.
Näin ei ole, vaan yhteiskunta tarkoittaa yksityisiä ihmisiä ja valtiota. Eli esim se USAn terveydenhuolto ei maksa valtiolle kovin paljoa, mutta yhteiskunnalle se on kallis, kun mukaan lasketaan kaikki yksityisten ja valtion maksamat terveydenhoitokulut.
Näin ei ole, vaan yhteiskunta tarkoittaa yksityisiä ihmisiä ja valtiota. Eli esim se USAn terveydenhuolto ei maksa valtiolle kovin paljoa, mutta yhteiskunnalle se on kallis, kun mukaan lasketaan kaikki yksityisten ja valtion maksamat terveydenhoitokulut.
Hempuli
Töllintunaaja
Ministeriöissä luetaan foorumia, joten kieli keskellä suuta kirjoitettaessa.
Ylen tiedot: Kiistelty lakiesitys datakeskusten sähköverotuen poistosta etenee, tilalle tulee uusi tukimekanismi
Hallitus esittää datakeskusten sähköveron huojennuksen poistoa, mutta suunnittelee tilalle tuen. Sen pitäisi turvata Suomen kilpailukyky konesalien rakentamisessa.
yle.fi
Siis noin on periaatteessa omastakin mielestäni, jos kuljetut kilometrit painotetaan ajoneuvon aiheuttamalla tien kulumisella, rasituksella, rakennevaatimusten kohoamisella jne. (Vaikkakin aidosti kilometripohjaisen verotuksen järjestäminen on vaikeampaa perustaen tiukan objektiivisiin mittauksiin verrattuna esimerkiksi vaihtoehtoon, että vero perustetaan sähköautoon ladatun sähkön määrään; jos auton valmistaja ja Euroopan laajuinen vaatimusnormiointiviranomainen tukee ratkaisuja, molemmat näistä ovat aivan mahdollisia). Sähkön tuottaminen itse ei sinällään ole peruste veronalennukseen eikä lataussähkön lähteelle toisaalta asettaa rajoituksia, eli kaikki lailliset tavat tehdä sähköä ovat samalla viivalla latauslähteinä eikä tämän pitäisi vaikuttaa liikenneverotuksen määräytymiseen.
Joo ja sitä tieinfraa tarvitsee tässä maassa jokainen, oli auto tai ei. Voi miettiä kuinka nopeasti tulee nälkä jos rekat ei kuljeta ruokaa kauppoihin.
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
Erilainen sähkövero ajoneuvokäyttöön on minusta järjetön idea. Suomen kaltaisessa pienessä maassa nykyjärjestelmä on varsin optimaalinen eli kustannetaan yhteiset tiet ja kadut verovaroista ja poliittisella prosessilla päätetään minne teitä rakennetaan ja millä tasolla ylläpidetään. Suuri osa teistä on yksityisiä, ja niihin ei valtion eikä kuntien tarvitse paljoa puuttua. Haittamaksut sitten erikseen; toki niihinkin liittyy omat haasteensa, esimerkiksi jos nastarenkaille tulisi tuntuva kauppalaskuun sisällytettävä haittamaksu, niin yleistyisi renkaiden hankkiminen ulkomaanreissuilla. Lähinnä voisi ajatella ulkomailta tulevien autojen, erityisesti raskaiden sellaisten, verottamista siten, että osallistuvat aiheuttamiinsa kuluihin. Vuotuisen autoveron suhteen voisi harkita, että tuo olisi kunnallinen maksu (niin kauan kuin valtion ja kuntien välissä ei ole hallinnollista yksikköä, jolla olisi oma verotusoikeus) ja kunnat voisivat sitten sitä säätää haluamallaan tavalla tai olla perimättä sitä ollenkaan.
Täällä päin kylläkin muu kuin sähköbussi alkaa kaupunkiliikenteessä olla harvinaisuus (lähinnä vikatilanteiden paikkaajan tai ruuhkahuippukäytössä, jos silloinkaan). Ihmeesti sähköbussit ovat vastikään vallanneet alan jopa 30km pituisilla kehätiereiteillä.Itseasiassa pitäisi lähipäästöjen takia ensin busseihin saada akut, eli vasta sitten saisi alkaa hifistellä pikkuautojen kanssa
Viimeksi muokattu:
Energiaperustainen (tai massalla tms. painotettu kilometriperustainen) vero on myös ruuhkamaksu: Jos jossakin kohtaa on ruuhkaa, kilometrejä kertyy yhteensä paljon (rahaa kertyy kapasiteetin parantamiseksi), mutta kertyisi vielä enemmän, jos kapasiteetti korjattaisiin tarvittavaksi (periaate on siis sama kuin sähkönsiirron kantaverkkoyhtiön pullonkaulatuloilla lain perusteluissa on mainittu). Ruuhka toisaalta vie jonottajien aikaa (ja polttomoottoriautolla käytännössä tuhlaa polttoainettakin).
Ruuhkamaksuja on iät ja ajat kerätty tien parannusten rahoitukseen, mikä on mielestäni OK, mutta kaikenlaiset "haittamaksuajatukset" ovat sitä tyypillistä ...
Kyllähän se on järjetöntä tuhlata nykyisen tasoiseen infraan kaikkien yhteisiä verorahoja. Perusteiden rakentaminen ja perustason ylläpito kuulukoot verorahoitteisuuden piiriin, mutta kun ilman todellista tarvetta rakennellaan jäätäviä satojen miljoonien eritasoliittymiä ja lisäkaistoja lisäkaistojen perään, niin tuollaisiin ökyhankkeisiin ei pitäisi verorahoja tuhlata. Yksityisautoilun ominaisuus on ruuhkautuminen ja se pitäisi vaan hyväksyä poliittisesti, että verovarojen käyttö siihen, että ei olisi hetkeäkään ruuhkaa, on aivan järjetön ja mahdoton ajatus.
Eli jos joku visionääri saa idean että "Hei rakennetaan moottoritien viereen toinen moottoritie joka maksaa 300M€, joka lyhentää matkaa 10km ja aikasäästö on 2min verrattuna olevaan moottoritiehen" niin ei muuta kun firmaa vaan perustaan ja etsiin rahoitusta hankkeelle.
En nyt jaksa uskoa että kovin moni jaksaisi lähteä ulkomailta renkaita hakeen vain sen takia että saa ropisuttaa nastoja
Ei noita voi yleensä leimata ökyhankkeiksi, vaan liikennesuoritteiden vaattimiksi parannuksiksi, jotka lähinnä saattavat autoveroja maksavat ja elinkeinoelämälle olennaiset rahdinkuljetusmahdollisuudet tasa-arvoisiksi myös tiiviin asutuksen ja elinkeinorakenteen alueilla harvemmin asuttujen ja hajautuneen elinkeinorakenteen alueiden kanssa. Ei siltojen ja lisäkaistojen rakentaminen erityisen kalliiksi tule, kun vertaa siihen, mitä muiden kuin valtateiden rakentaminen ja ylläpito maksaa maaseudulla liikennesuoritteeseen nähden (valtatiethän palvelevat valtakunnallista kuljetustarvetta, joten niihin on syytäkin satsata liikennevaateeseen verrannollisesti).
Vilkasliikenteisten teiden risteyksiä ei voi rakentaa sujuviksi ja turvallisiksi ilman siltoja, ja muun kuin sillan osalta tien pituus enemmän kuin kompensoi lisäkaistoista aiheutuvan kustannuslisän. Kun liikenne lisääntyy riittävästi, autoilijoiden psykologia ei jostakin kumman syystä saa näitä enää ajamaan riittävän turvallisesti ohituksia tai tielle kiilaamisia vältellen ja pitämään kunnon turvavälejä ym. jolloin onnettumuusmäärät alkavat kohota, eikä tähän näytä auttavan muu kuin joko eritasoliittymät tai lukuisten lisäpoliisien palkkaaminen joka risteykseen vahtimaan ja sakottamaan todetuista liikennerikkeistä.
Pointti olikin, että autoliikenteen ultimaattinen sujuvuus on järjetön ja mahdoton tavoite. MIkään määrä lisäkaistoja ja eritasoliittymiä ei ole missään päin maailmaa ratkaissut ruuhkia vaan ne lisäävät aina entisestään liikennesuoritetta. If you build it, they will come.
Se että jollain tiellä tai risteyksessä on ruuhkaa 7-9 ja 15-17 on vain parempi hyväksyä ja elää sen kanssa. Mieluummin se kuin pistää arvokkaita veroeuroja risteykseen sen takia, että se seisoo käytännössä tyhjillään 20/24 vuorokauden tunnista. Paljon tehokkaampaa olisi pistää ne autoinfran ökyhankkeiden rahat hankkeisiin, jotka vähentäisi tarvetta yksityisautoilla mennä tukkimaan se risteys joka aamu arkisin.
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
Siksipä ehdotinkin autoverotuksen siirtämistä kunnille, jolloin verojen keruuta ja käyttöä todennäköisesti mietittäisiin tarkemmin. Ainut oleellisempi mieleeni tuleva haaste tästä olisi sellaisten kulkuväylähankkeiden toteuttaminen, joista tien varrella olevat kunnat eivät juurikaan hyötyisi; miten ne kunnat, jotka hanketta ajavat, saisivat nämä hyötymättömät mukaan.Kyllähän se on järjetöntä tuhlata nykyisen tasoiseen infraan kaikkien yhteisiä verorahoja. Perusteiden rakentaminen ja perustason ylläpito kuulukoot verorahoitteisuuden piiriin, mutta kun ilman todellista tarvetta rakennellaan jäätäviä satojen miljoonien eritasoliittymiä ja lisäkaistoja lisäkaistojen perään, niin tuollaisiin ökyhankkeisiin ei pitäisi verorahoja tuhlata. Yksityisautoilun ominaisuus on ruuhkautuminen ja se pitäisi vaan hyväksyä poliittisesti, että verovarojen käyttö siihen, että ei olisi hetkeäkään ruuhkaa, on aivan järjetön ja mahdoton ajatus.
Eli jos joku visionääri saa idean että "Hei rakennetaan moottoritien viereen toinen moottoritie joka maksaa 300M€, joka lyhentää matkaa 10km ja aikasäästö on 2min verrattuna olevaan moottoritiehen" niin ei muuta kun firmaa vaan perustaan ja etsiin rahoitusta hankkeelle.
En nyt jaksa uskoa että kovin moni jaksaisi lähteä ulkomailta renkaita hakeen vain sen takia että saa ropisuttaa nastoja
Luulen kyllä että he jotka ajavat omalla autollaan Viroon tai Tukholmaan, hyvinkin hakisivat renkaat reissuillaan mikäli haittavero olisi relevantin suuruinen (eli sillä olisi nastojen käyttöä oleellisesti vähentävä vaikutus); esimerkiksi 100 €/rengas.
Espejot
Hyperaktiivi
Voihan sen tehdä niin että km-maksulla saa ajaa teitäpitkin ja silloista veloitetaan extraa.
Entäs sitten lossit? EIkö niille voisi myydä matkalippuja?
Hempuli
Töllintunaaja
Voisi. Ja on myytykin kertalippuja tai maksettu tiekunnan osakkaana melkoista tiemaksua. Tosin Norjasta voisi ottaa mallia ja käyttää kameraa rekkarin talteenottoon. Maksamiseen on Epass24 systeemi valmiina.
Espejot
Hyperaktiivi
Täysin sähköiset autolautat on niin halpoja - n 7 miljoona euroa - siltoihin verratuna että että tässä voidaan ehkä antaa pikkusen siimaa. Siis jos kulkevat sillä vaaralisten aineiden kuljetusvuorolla koska sisältäähän EV myös vaarallisia aineita. Ihme ettei niissä ole varoitusmerkkejä, saattaa aiheuttaa myrkyllisiä kaasupilviä tms..
Ei asia nyt ole ihan noinkaan, vaan tien leventäminen auttaa joksikin aikaa, mutta jos alueen elinkelpoisuus on niin hyvä, että se houkuttelee lisää liikentoimintaa ja uutta väkeä alueelle eikä mikään estä laajenemista myös ympäröivälle seudulle, uutta liikennettä syntyy vähitellen lisää ja sittenpä teitä pitäisi jälleen leventää, uusia yhdysväyliä rakentaa ja risteystoteutuksia parantaa. Jossakin vaiheessa kumminkin törmätään seinään, eli esimerkiksi seutukunta on niin täynnä arvokkaita kiinteistöjä rakennuksineen, että törmätään umpikujaan ja merkittävä väylärakentaminen edellyttäisi niin paljon vanhan ja arvokkaan repimistä, että ainakaan yleisenä ratkaisuna väylien parantaminen ei ole enää kestävää. Tuolloin ratkaisu on yleensä, että liikkumista ei enää voida perustaa yksin tai pian pääosinkaan henkilöautoihin, jos seutukunnan annetaan kuitenkin kehittyä edelleen eikä sen sijaan saateta sitä näivettymisen tilaan, vaan on tuotava alueen käytön kannalta tehokkaampia liikenneratkaisuja mukaan palettiin.
Jos sen sijaan valitaan alun perin ratkaisu, että annetaan liikenteen ruuhkautua tekemättä sille mitään, se näivettää pahiten ruuhkautuvat alueet ja saa aikaan eräänlaisen slummiutumiskehityksen aikasemmalla keskusta-alueella. Toisaalta harvoinpa tieverkosto ja ruuhkautuneisuus pysyvät kauan balanssissa, eli jos jossakin on hyvät ja ruuhkattomat väylät verrattuna lähialueiseen ja laajemmassakin mielessä, se on seutukunnalle niin suuri kilpailuetu, että uutta liiketoimintaa ja uusia asukkaita alkaa virrata seudulle, vaikkei sillä olisi muutoin erityisiä etuja jollei merkittäviä heikkouksiakaan. Eli dynaamistahan kaikki on, mutta huonoin on tilanne yleensä siellä, missä tiet ovat tyhjiä ja etenkin, jos liikenne on jopa vähenemässä.
Kiinteistöverohan menee jo kunnille ja tuo oikeastaan sopiiaivan riittävästi katujen ja katuihin liittyvän muun infran rakentamiskorvaukseksi (näinhän on ollut kaupungeissa jo satoja vuosia, eli kaupunki ja tontinomistajat vastaavat katujen kustannuksista). Juuri minkään kunnan intressinä ei ole panna tikkua ristiin muun kuin ehkä kaupallisen asioinnin ja palveluiden huoltotarpeen vaatiminen liikenneväylien kehittämiseen eivätkä eri kunnat puhalla asiassa samaan hiileen, vaan vetävät omiin suuntiinsa. Autoveron kohdistaminen kunnille johtaisi järjettömiin väylien reititykseen kuntien välillä ja kautta ja erimuotoiseen resurssien haaskaamiseen, mistä on jo aivan riittävästi esimerkkejä ja kokemusta menneisyydestä. Kaikki yleisemmät väylähankkeet suunnittelusta toteutukseen kuuluvat luonnostaan valtion reviirille ja onnistunut lopputulos edellyttää välillä myös lievästi diktatorisia otteita, kun kunnat vetävät aina mutkia matkaan omien intressiensä perusteella.
todellakin, kiinteistövero on juurikin hyvä esimerkki huonosta verosta tasapuolisuuden ja maksukyvyn ja järjettömyyden suhteen-
en saa minkäänlaista vastinetta kiinteistöverolle vaikka 1kk eläke mnee siihen, elikkä prosentualisestikin kohtuuton vero eikä kunnalla ole minkäänlaisia kustannuksia kiinteistöstäni...........heh, en edes enää omista tätä mutta maksan veron
en saa minkäänlaista vastinetta kiinteistöverolle vaikka 1kk eläke mnee siihen, elikkä prosentualisestikin kohtuuton vero eikä kunnalla ole minkäänlaisia kustannuksia kiinteistöstäni...........heh, en edes enää omista tätä mutta maksan veron
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
Liberaali ratkaisu olisi lopunkin katu- ja tieverkoston yksityistäminen, niin markkinavoimat hoitaisivat homman. Ne ovat tunnetusti tehokkaat. Ei tarvittaisi autoverotusta ensinkään, vain haittojen minimointiin maksuja.
Markkinavoimat ja kapitalismi ovat ainoa oikea tie tietyille puolueille tasan tarkkaan niin kauan, kun ruvetaan puhuun autoilusta. Siihen ei saa soveltaa markkinavoimia vaan sen on toimittava sosialismin periaatteella
Kun alue ei ole taloudellisesti vahva, kunnallisveron tuotto on niukka ja kiinteistöverot hilataan korkealle ja käytetään "syömämenoihin" eikä sellaisiin menoihin, jotka kaupungit ovat hamasta menneisyydestä asti joutuneet itse kustantamaan kuten juuri kadut ja liikenneinfrastruktuurin. Kiinteistöveron edeltäjiäkin on kaupungeissa kannettu keskiajalta saakka. Poikkeuksiakin toki on nykykunnilla, jos sijaitsevat alueella, jonne on ollut mahdollisuuksia rakentaa tuulivoimaa ja kunta on tarttunut mahdollisuuteen kaavoitusratkaisuin. Tällöin kiinteistövero on ollut väline kunnan talousvaikeuksien selättämiseen samalla, kun kuntalaisten verorasitus on pysynyt kohtuullisena.
Liberaali toki on, mutta on todettu jo toimimattomaksi keskiajalla, eli kadut vedetään paikallisten maanomistusolojen ja lehmien valitsemien reittien mukaan. Uudelleen tuota kokeiltiin Rockefellerin öljy-yhtiön toimesta USA:ssa 1800-luvulla, mutta hommasta tehtiin loppu säädetyllä trustilainsäädännöllä, kun haitat estivät talouden normaalin toiminnan.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tosin rakennusten neliöhinnat ovat samat läpi maan. Taantuvissa kunnissa peruskorjauksia ei juurikaan tehdä kun ei se rakennuksen arvo nollasta mihinkään muutu, vain vero kasvaa. Tonttien hinnoissa on tietty todella suuret erot, joka jossakin määrin tasaa veroa. Tämäkin on niin nykyaikaa, että kun ei muuta verotettavaa ole niin verotetaan ruusupuskaa.
Tuuli- ja vesivoimalle voisi laittaa jonkin kohtuullisen veron, joka koituisi sen kunnan tai vaikutusalueen parhaaksi. Kiinteistövero on jo rakenteellisesti määritelty perin huonosti sopimaan näihin.
Maapohjan veroprosentti on tyypillisesti n. 3-kertainen asuinrakennukseen nähden. Aikamoinen linna pitää olla, että asuinrakennuksesta tulisi kummoista kiinteistöveroa. Ilman maapohjaa pitää olla uusi 400 m2, jotta menee yli tonnin. Meillä Espoossa menee 2100 €/v kiinteistöveroa 187 km2 -76 talosta, jossa ikähyvitystä 49%. Talon osuus tuosta on 250 €/v, joten tosiaan "jossain määrin" tasaa veroa tuo tontti.
Ei ole edes asemakaava-alueella ja vesi/viemärikin on vesiosuuskunnalta, joten aika vähän tulee kaupungille kuluja tuosta.
Se on toi pk-seutu, jossa kaikki on erilaista.
Piti ihan katsoa oma, niin täällä meren keskellä mun puolikkaastani maapohjan osuus on 30 euroa ja talon 230 euroa. Tontti on vajaa puol hehtaaria. En ollut koskaan kuullutkaan, että maapohja voisi maksaa enemmän.
Siis miten niin neliöhinnat ovat samat läpi maan? Siis, kun eihän ne ole.
Hempuli
Töllintunaaja
TS 25.10.2025: "Määräaikainen asetus on viimeiset kolme vuotta taannut yksityistieosuuskunnille 85 prosentin korvauksen lossien kustannuksista. Asetuksen voimassaolo päättyy vuoden vaihteessa, eikä tieosuuskunnilla ole tietoa siitä, mitä sen jälkeen tapahtuu. Suomessa on noin 20 yksityistieosuuskuntien ylläpitämää lossia,"
Kaikkea tieinfraa ei ylläpidetä pelkästään verovaroin, vaan Suomessa on erillisiä tiemaksuja jo nyt. Maksu menee joko käytön tai omistuksen mukaan. Harvalle tämä lienee yllätys, mutta unohtuu helposti, kun ei ole erillisiä laitteita maksun perintään parkkiruutujen tapaan.
Mikäänhän ei pakota perimään samaa kilometriveroa kaikilta saman suuruisena. Sehän voi olla vaikka jokaisella eri suuruinen per km, perustuen vaikkapa käyttövoimaan ja moottorin tehoon, esimerkiksi. Tai ihan mihin tahansa muihin parametreihin. Esimerkiksi asuinpaikkaan.
Veron suuruutta voidaan hienosäätää yksilöllisesti, pääasia että sen kumulointi tapahtuu yksinkertaisimmalla mahdollisella tavalla, eli matkamittarista lukemalla. Mittarien ruuvaamisen valvontakin on aika helppoa lopulta, katsastuksen yhteydessä otetaan lukemat ylös ja verrataan historiaan. Poliisikin voi laittaa jopa puhallusratsioissa jokaisen pysäytetyn auton rekkarin ja mittarilukeman ylös ja lähettää tietokantaan, niin kyllä siellä softa hälyttää, jos lukemat poukkoilevat edestakaisin ajan kuluessa.
Mittareita taitaa ruuvata useimmiten jobbarit, harvemmin ne, jotka ajaa autolla ne kilometrit. Ilmoitan mää vuosittain vesimittarin lukemankin, ei se nyt tavatonta olisi ilmoittaa mittarilukemaa trafille vaikka kerran vuodessa, ellei useamminkin ja esimerkiksi myytäessä/ostettaessa.
Se olisi sikseensä järkevää touhua, että se olisi jokaisen kuluttajan suojaksi.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Eikös rakennuksien verotusarvo riipu vain iästä ja miten on rakennettu, liiteri, asuintalo ja onko se ylipäätänsä käytössä jne. Ikävähennyksessä on maksimi, jolloin rakennukselle jää aina tietty minimiarvo verotukseen. Kuntakohtaisia eroja on sitten siinä veroprosentissa, nekin yleensä pienimmät suurissa ja menestyvissä kaupungeissa kun laidemmalla kunnilla kesämökit ja vanhat talot alkavat olla ainut verotettava tulonlähde.
Eli auton 3 ekan käyttövuoden aikana olisi vapautettu veroista ja auto kannattaa vaihtaa ennen ensimmäistä määräaikaiskatsastusta.
Jos auton ostaa sellainen joka omaa korkean maksuluokan, niin paukahtaa ekassa katsastuksessa esim 120.000km edestä maksuja?
Juuri siksi kilometriveroa ennemmin ajoneuvossa käytetyn energian verotus, koska se on loppupeleissä yksinkertaista ja oikeudenmukaista koska se pohjautuu johonkin todelliseen eikä moottorin huipputehon, omapainon, istuinten määrän tms tuulesta temmattujen parametrien yhtälöön. Jos niitä huipputehoja oikeasti käytetään, näkyy se energiankulutuksessa ja siten verotuksessa. Mitä suurempi energiankulutus, sitä suuremmat haittavaikutukset ja suurempi verokertymä. Jos jonkun käyttäjäryhmän verotusta katsottaisiin aiheelliseksi keventää, tapahtuisi se verovähennyksellä ja maksamattomien verojen määrä pitää nykyäänkin selvittää autokaupan yhteydessä. Polttomoottoreissa kulutuksen mukainen vero näkyy jo nyt polttoaineiden hinnoissa ja sähköautot mittaavat joka tapauksessa energiankulutusta.
Ymmärrän pointtisi. Homma toimisi toki sähköautoissa, mutta vaatisi standardoidun latausenergialaskennan, eli vähintään softamuutoksen kaikkiin jo valmistettuihin autoihin. Mutta entäs muut käyttövoimat sitten? Niihin myös tankkausputkeen virtausmittari, ja standardoitu litralaskuri? Onnistuisi bensapumppujen laskureilla (eli menoveden hinnassa), mutta vain tasaverona kaikille sitten.
No mikäs tuossa laitetaan kaikkiin saman suuruinen kwh perustainen energiavero - toki niin päin että nostetaan sähkövero polttonesteiden tasolle. Samalla saadaan myös energiaa tuhlailevat talot veron piiriin.
Ja tietysti aurinkopaneelit yms veronkiertolaitteet pitää kieltää, tai asettaa niihin pakollinen energialaskuri. Halkolämmittäjät pitänee verottaa kunnallisen halkoverotarkastajan käynnillä, tai sitten kii teällä vuosittaisella tulpipesäverolla tilavuuden mukaan.
Olisihan se tietysti tasapuolista.
Ja tietysti aurinkopaneelit yms veronkiertolaitteet pitää kieltää, tai asettaa niihin pakollinen energialaskuri. Halkolämmittäjät pitänee verottaa kunnallisen halkoverotarkastajan käynnillä, tai sitten kii teällä vuosittaisella tulpipesäverolla tilavuuden mukaan.
Olisihan se tietysti tasapuolista.
Tasaverona kaikille ajoneuvoille kaikkiin käyttövoimiin esim. käyttöpaikkaan katsomatta, tarvittaessa käyttövoimakohtaisin painotuksin. Näin myytävän sähköauton verorästit olisi vakioitu eikä käytettyjen markkinoihin tulisi maantieteellistä vääristymää. Rästejä ei polttikselle pääsisi pumppumittauksen myötä muodostumaan, ja mahdolliset käyttöpaikan tms kevennykset henkilön verotuksessa eivät vaikuttaisi käytetyn arvoon mutta toimisi fossiilittoman siirtymän porkkanana. Ei myöskään mahdoton rasti selvittää tankkausten yhteydessä maksetut todelliset verot pankkitietojen pohjalta automaagisesti maantieteellistä tms verovähennystä varten.
Tilannehan on tuollainen jo nykyäänkin, paitsi tiettyjen hyvin harvinaisten tapausten kohdalla (kuten auton käyttö nestekaasulla tai itse pienimuotoisesti tuotetulla ja jalostetulla biokaasulla). Totta kai vaihtoehtoisia polttoaineita verotettaisiin itse aineen energiasisällön perusteella, mistä sähköauto saisi huomattavaa hyvitystä paremman hyötysuhteensa ansiosta (myös vetykäyttöön nähden).
Itse suhtaudun varsin epäillen verotuksen perustamiseen tanakkauspaikan tai omistajan virallisen asuinpaikan mukaan. Tuo ei alkuunkaan korreloi esimerkiksi ruuhkien aiheuttamiseen, koska eniten ruuhkia aiheuttanevat taajamien ulkopuolella asuvat, jotka pendelöivät töihin ja asioilleen keskusta-aluille sekä toisaalta välttämätön taajamissa tapahtuva huoltoliikenne. Taajamissa asuvat autonomistajat harvemmin liikkuvat ruuhka-aikaan ja suorittavat usein työ- ja asiointimatkansa samassa taajamassa muulla tavoin kuin henkilöautolla.
Lisää kaupunkien entisestään keskustojen näivettymistä ja asioimisen keskittymisen kesksutojen ulkopuolelle. Toisaalta myös vahvasti viittaus että etätyöt ovat mielekkäämpiä kuin lähityöt. Josta päästään että maksutaakka lankeaa suorittavaa duunia tekeville.
Mihin tosin ainakin itse suhtaudun aika neutraalisti, koska verkostomainen aluekeskustoista koostuva kaupunkialue on mielestäni toimivampi ja kehityskelpoisempi.