Jos saisin päättää niin oma +60€/vuosi työllistämiskustannus pistettäisiin datakeskusten sijaan vaikka siihen että olisi enemmän poliiseja tai kaupungeissa geneerisiä ympärisön siistinä pitäjiä tai jotain hyvin perinteistä manuaalityötä, mikä Suomessa on vedetty aivan nolliin (ja sen kyllä huomaa).Taitaa mennä tuon jutun mukaan jopa yli 60€ vuodessa minun osuus datakeskusten työpaikkojen saamisessa.
Karu arvio: näin paljon sähkön hinta voi nousta datakeskusten takia
Pörssisähkön hinta voisi kohota tuulettomina aikoina jopa yli 90 senttiin kymmenien tuntien ajaksi vuodessa.www.is.fi
Kumma että suomessa mikään business ei kannata ilman tukijaisia.
Koko selvityustyöryhmän raportin toteamus "Sähkön hinta voi nousta 10%" luetaan mediassa (ja monen kirjoittajan viestissä tällä foorumilla) ikäänkuin kuin ennustuksena, että Sähkön hinta nousee 10% datakeskusten takia, vaikka raporttihan nimenomaan jatkaa, että moinen tapahtuu, jolleivat datakeskukset osallistu tavalla tai toisella kulutusjouson toteuttamiseen, mihin niillä on monia mahdollisuuksia (ja omana lisäyksenäni, että paremmat edellytykset kuin useimmilla teollisuuslaitoksilla kuluttajista nyt puhumattakaan).
Minusta sosiaalihuoltoa tässä mallissa ovat vailla ainoastaan datakeskusten (ei suomalaiset) rakentajat ja käyttäjät. Nämä datakeskukset eivät juuri työllistä, että ainut tulo näistä on kiinteistö- ja sähköverot. Muut jää muille, varmaan joku bittivero olisi luontevampi kun käyttökin perustuu hakutuloksiin ym.
Kyllä ne kuule työllistävät valmistuttuaan hyvin paljon kunnolla palkattua väkeä, jotka käyttävät noiden palveluita työtehtäviensä alustoina. Vastaat tietenkin, että miksi rakentaa noita Suomeen, vaan sen sijaan rakentaa keskukset ulkomaille pitempien tietoliikenneyhteyksien, merikaapeliden ja kalliimman sähkön hinnan ääreen ja ostaa palvelut sieltä rahalla. Vastavalla ajattelullahan Suomessa ei kannattaisi tehdä mitään muuta kuin oman väestön suoraa hyysäämistä ja ostaa muu ulkomailta. Vaikka itse keskuksessa ei paljon väkeä työssä olekaan (ehkä muutama sata, eli saman verran kuin paperitehtaassa kolmivuorotyössä toteutuneen esimerkin valossa, kun paperitehdas Haminassa muunnettiin ensin datakeskukseksi ja myöhemmin rakennettiin laajennuksia), eriliset oheispalvelut tuovat välillisesti huomattavasti lisää työtä ja toisaalta kustannussäästöt poikivat sitäkin lisää työtä ja tulosta).
Tuohon en minäkään usko. Sen sijaan Suomen valtio on ilmaissut halunsa kanavoida sähkön vara- ja reservivoiman tuotantoon joko verovaroja tai sähkön käyttjiltä kerättyjä lisämaksuja. Noilta kansainvälisiltä datakeskustoimijalta voisi teknisistä syistä hankkia moisia palveluita halvemmalla kuin energian tuottajilta tai muilta, jos siis pelkästä tekniikasta ja taloudesta on kyse. Kannattaisi vakavasti neuvotella toteutusmahdolisuuksista, hinnasta ja palvelutakeista noiden tuottajien kanssa (esimerkiksi sen sijaan, miten paljon valtion tukirahaa tarvittaisiin, jotta Suomeen saataisiin uusi ydinvoimala ennen 2030-luvun loppua, vaikka tuo ei edes kykene vastaamaan etenkään kohtuullisen sähkön hinnan tarpeeseen tuulten ja lämmitystarpeen vaihdellessa ajoittaista niukkuutta aiheuttaen).
Niitä alustan käyttäjiä kiinnostaa vain hinta. Fyysinen sijainti ei ole merkityksellinen.
Siksi niillä onin varavoimakoneet, eli voivat tehdä sähkönsä itsekin paikallisesti riippumatta valtakunnan verkosta ja pudottaa siten normaalikulutuksensa pois. MIelestäni tuosta on ollut mediassa juttuakin menneinä vuosina liittyen esimerkiksi Telian keskukseen Helsingin Pitäjänmäellä ja vaikka moinen ei olisi tällä hetkellä aktiivisena valmiina suunnitelmina, tekninen valmius on toteutettuna olemassa.
On sillä kuitenkin merkitystä tukeutuvan infran ja oheispalveluiden tuottamaan liikevaihtoon ja työllisyysvaikutuksiin. Ei Suomeen olisi intoa rakentaa datakeskuksia, jollei uskottaisi edullisen sähkön saatavuuteen lähivuosina, pääasiassa niin, että Suomeen rakennetaan uutta edullista sähköntuotantoa, kun kerran edellytykset ovat olemassa.
No tää nykyinen hallitus on saanut esim uuden tuulivoiman rakentamisen käytännössä loppumaan kokonaan. Ja samainen hallitus näitä datakeskuksia nyt haalii. Tämän hetkisen hallituksen logiikkaan ja osaamiseen kun ei ole pätkän vertaa luottoa niin en usko että datakeskus tai pari jossain tunnin junan päässä tekee mitään muuta kuin hallaa suurimmalle osalle suomalaisista.
On sanottava, että olen aika pitkälle samaa mieltä, että Suomen nykyinen sisäisesti riitainen hallitus on huomattava riski monien aiheellisten, kansantaloudelle tärkeiden ja kannatettavien hankkeiden toteutumiselle. Toivottavasti se ei sentään muodostu takeeksi sille, että nykyisistä ongelmista ei päästä, vaan upotaan entistä syvemmälle suohon. Joskus on sentään valonpilkahduksia näkynyt, eli jotkut ministerit ovat sentään kääntäneet tiedon lisäännyttyä kelkkaansa joissakin asioissa, eivätkä ole välttämättä ajamassa pää edellä seinään toimimalla kuin Trumppi konsanaan kasvattamalla epävarmuutta välittämättä seurauksista.
Tämän keskustelun ei ole tarkoitus kääntyä politiikaksi, mutta oikaistaan nyt pari aivan täysin virheellistä väittämää. Näihin molempiin ylläoleviin väittämiin vastaus on halpa sähkö. Tuulivoimaa ei kannata lisärakentaa kun ei ole kulutusta ja hinta laskee. Halpa sähkönhinta houkuttaa myös niitä datakeskuksia. Molemmissa asioissa on kyse taloudellisista realiteeteista.
Meillä ei ollut mitään hinkua ottaa riskiä varavoimaan siirtymisessä kuin totaalisessa sähkökatkossa, jossa se tapahtui automaattisesti. Tuossa on aina se mahdollisuus, että jokin menee pieleen ja silloin osuu tuulettimeen ja lujaa. Jo pelkkä varavoimaan siirtyminen laittoi vatsan kuralle.
Kyllä esim. meillä töissä oltaisiin kovasti tyytyväisiä jos Azure datakeskus löytyisi Suomesta. Ja onhan se jo vihdoin rakenteilla.
Näin ekalla tasolla.
Kaikki hommat, joita pakataan harrastaa vain pakon edessä ja pakkoa yritetään välttää, menevät herkästi pieleen kokemuksen puutteessa (eikä virheitä ole löydetty, kun ei ole riittävästi kokemusta). Totta kai tuollainen laitos pitäisi rakentaa alun alkaen käytettäväksi kulutusjoustokohteena, jos sellaista on tarkoitus tehdä ja jopa sellaiseksi, että siirtymän voi tehdä asteittain tai jopa portaattomasti. Kysehän on vain siitä, että datakeskuksen DC-puolelle voi syöttää sähköä eri reittejä eli eri ac-verkoista. Nykyisissäkin varmoiksi rakennetuissa laitoksissa on yleensä ainakin kaksi riippumatonta reittiä ja sähkö menee joka tapauksessa online-upsien akkujen rinnalta.
Vain osa datakeskuksista syö sähköä tasaisesti eli laskentaa voidaan batch-tyyppisten ei-aikakriittisten kohdalla lepuuttaa toviksi (tuollaisia palveluita saa keskuksista tietenkin halvemmalla), tai sitten laskentaa siirretään maasta tai maanosasta toiseen riippuen siitä, mikä on sähkön hinta (missä siis tuulee, aurinko paistaa, on yö tai on päivä, tapauksesta riippuen). Ei datakeskus kuluta deterministisen tasaisesti muutenkaan. Erityisesti kryptovaluuttaa louhivat ja tekoälyn opetusajoja suorittavat keskukset voivat paikallisesti muuttaa kulutustaan sähkön hinnan perusteella joustavasti ja nopeasti, jos säästöstä koituu suurempi hyöty kuin laskentakapasiteetin suuremmasta hyödyntämisasteesta.
Onko tähän faktaa, eli kuinka suuri osuus oikeasti joustaa? Teoriassa noin mutta mitenkähän käytännössä. Äkkiä hankkivat fiksatulla hinnalla sähköä niin äkkiä muut joustaa hinnan kautta.
Ei usko kukaan muukaan. Linkkarissa työkseen datakeskusten kanssa puuhaavat ovat sen todenneet ihan ääneenkin.
Ei ole tilastofaktaa eikä tuollaisesta asiasta muuta dataa voi saadakaan kuin tilastoa jälkikäteen (jos siis tilaston pitämiseen velvoitetaan). Totta kai päätös siitä, miten kukin osapuoli toimii on markkinataloutta (eikä kyse ole pelkästään suorista kustannuksista, vaan uskotsta maineestakin ollaan valmiita maksamaan tällaisissa kysymyksissä huomattavasti).
www.tn.se
Ongelma ei voi ratketa kaupallisilla tai systeemitason poppakonsteilla, vaan rakentamalla energiavarastoja ja edistämällä kulutusjouston mahdollistavaa sähkön käyttöä. On ollut vuosikymmeniä nähtävillä, että satsaamiin tuuli- ja aurinkovoimaan on tehty väärässä järjesteyksessä, kun nuo olennaiset kehityskohteet on pitkälti laiminlyöty (vaikka niihin olisi pitänyt investoida enemän kuin itse sähkön tuotantoon).
yle.fi
Olisi tuosta jotakin säästöäkin, eli ei tarvittaisi juurikaan (kalliita) sähkövarastoja tai huipputehovoimaloita, jos heikkojen tuulien aikaan voimalinjoja ja -kaapeleita pitkin tuotaisiin sähköä tilalle Keski-Euroopasta vaihtoehtoiseen riitosuuntaan. Eivät hinnat tuosta ainakaan Suomessa nousisi tuulivoiman niukan saatavuuden aikoina (verrattuna mihin tahansa kotikutoiseen vaihtoehtoratkaisuun) ja vaikka korvaava energia tehdäänkin Keski-Euroopassa fossiilienergialla, viety tuulisähköä enemmän kuin kompensoisi tuon fossiilisosuuden, joka luovutetaan käyttöön Keski-Euroopassa keskimääräisten tai hyvien tuulten aikaan. Varavoima toki tarvitaan poikkeustilanteisiin, mutta tuon osalta ei todennäköisestä turvautumisesta polttoöljyyn tarvitse suurta murhetta kantaa, jolleivat rahat riitä Nesteen uusituvaan dieseliin varastojen täyttämiseksi. Rahatkin noiden lisämyllyjen pystyttämiseen ja voimansiirtolinjojen rakentamiseen varmaan saataisiin suurelta osin Keski-Euroopasta sijoituksina, kunhan sovittaisiin tuotetun lisätuulisähkön toimitusehdoista tuulen voimakkuuteen sidottuna tuotto-osuutena.
Ruotsissa ja Norjassa on taitaa tätä nykyä vallalla olla hiukan toisenlainen kanta asiaan, jonka oppivat kantapään kautta. Mallinnukset sähköhinnasta menivät aivan penkin alle.
Voi olla toinen kanta, mutta aivan hyvin voi olla hölmömpi, mitä IMF:n väki ehdottaa. Norjassa ei ole minkäänlaisia julkisen sektorin budjettiongelmia, joten äänestäjiä ei saa sellaisten ajatusten taaske, jotka voisivat sikäläistä elinkeinoelämää miellyttääkin (tämä ei sitten ole sama asia, kuin että miellyttäisi kaikkia elinkenoelämän edustajia). Ruotsalaisia taas kismittää sähkön korkea hinta erityisesti alueella SE4, jolta ovat rakentaneet siirtoyhteyksiä Liettuaan, Puolaan, Saksaan, Tanskaan ja sieltä edelleen useampaan suuntaan suljettuaan välillä kaikki ydinvoimalat alueella (eli alue on riippuvainen muualta Ruotsista tuodusta sähköstä, mutta linjat eivät riitä alkuunkaan suuren kulutuksen aikana, vaikka pohjoisempaa riittää sähköä vietäväksi valtavia määriä itään ja länteen.
Nimeomaan tuota sähkökaapelia ajattelin IMF:n edustajan tarkoittavan. Omasta mielestäni tuollainen kaapeli pitäisi vetää Pohjalahden perukoilta suoraan Saksaan irrallaan valtakunnanverkosta, mutta kustannuksia hiukan epäilen. Jos lakia hiukan muutetaan, tuo voisi olla silloin virtuaalisesti erillään Suomen sähkön hinnasta (Norjassa on yritetty vastaavaa Britanniaan vievän kaapelin osalta, mutta homma on jotenkin munattu ja sähkön hinta on kohonnut syystä, että norjalaiset eivät halua kehittää uutta vesi- ja tuulivoimaa, vaikka mahdollisuuksia olisi vaikka kuinka, vaan jatkavat mieluummin öljy-kaasukuplakylpyjä). Kehitteillä oleva vetyputki ja sen edellyttämät elektrolyysilaitteistot saattaisivat olla kokonaisuutena enemmän etua tuottava ratkaisu.Eikö se suomalainenkin sähkö tällä hetkellä "valu" ihan omia aikojaan niin pitkälle kun vaan seuraavan maan siirtokapasiteetti antaa myöden? Vai pitäiskö sitä rakentaa joku oma Suomi-Saksa -sähkökaapeli vaikka Itämeren pohjaan?
Avaappa tätä hieman tarkemmin. Miksi olisitte iloisia tuosta, verrattuna että olisi Ruotsissa jossa jo on? Ei riitä "ympäripyöreä" vastaus.
www.linkedin.com
www.linkedin.com
