U-Energy MLP

[PetriK]

Tuolle TH4 eli ulkolämpötilan käyrän mukaan säätymisestä ei taida kuitenkaan olla tarvetta. Homeassistant / Nodered pystyy ohjelmallisesti asettamaan pumpun pyyntilämmön vaikka vuorokaudenaajan tai ulkolämpötilan mukaan. Varaajan lämmön voi nostaa kun on halpaa sähköä ja taas kun on kalliimpaa niin annetaan vajota alemmas. Tosin 300L varaajalla ja 10C erolla sinne varautuu vain 3,5kWh joten säästöpotentiaali on rajallinen useimpina päivinä verrattuna esim. takalla lämmittämiseen.

 

[kotte]

Käsittääkseni mikään dT ei ole liian alhainen.

Tuottesuhteen perusteella pelkästään arvioituna tietenkin noin, mutta käytännössä kovin alhainen dT asettaa lauhtumisprosessin säädön ja sen itsesäätyvyyden hyvin tiukoille. Prosessi saattaa jopa ruveta värähtelemään, mikä puolestaan kostautuu ainakin pitkän päälle monin tavoin.

 

[Arisoft]

Sen sijaan se että energia/puskurivaraaja kerrostuu tehokkaammin silloin kun MLP ei ole päällä

Enpä osaa äkkipäätä sanoa onko kerrostumisesta mitään hyötyä. Osaisiko joku selittää miten kerrostuminen säästäisi energian kulutuksessa.

 

[Arisoft]

Tuottesuhteen perusteella pelkästään arvioituna tietenkin noin, mutta käytännössä kovin alhainen dT asettaa lauhtumisprosessin säädön ja sen itsesäätyvyyden hyvin tiukoille. Prosessi saattaa jopa ruveta värähtelemään, mikä puolestaan kostautuu ainakin pitkän päälle monin tavoin.

Tässä taisi olla puhe lämmön luovuttamisesta puskurista taloon. Ei pumpun dT:stä. Sillehän on tässä oma kiertonsa.

 

[kotte]

Osaisiko joku selittää miten kerrostuminen säästäisi energian kulutuksessa.

Esimerkiksi käyttövettä kulutettaessa muodostuvasta kerrostumasta on hyötyä, jos varaajan pohjalle pääsee muodostumaan viileämmän veden kerros. Tuo lämmittäminen lämpöpumpulla säiliön keskimääräiseen lämpötilaa on edullisempaa kuin antaa veden sekoittua ja ensi ja lämmittää sitten lähtien keskimääräisestä lämpötilasta. Indusoiden sama pätee myös loppunostoon kohti tavoitelämpötilaa (mutta merkitys vähenee kaiken aikaa säilyen silti kunnes tavoitelämpötila saavutetaan). Ei kannattaisi sotkea kerrostumaa myöskään lämpöpumpun lämmitysvaiheessa, vaan lämmittää pohjan kylmät kerrotumat ensin (tuon rationaalinen hallinta vain ei ole aivan yksinkertaista kotitalousmittakaavassa).

 

[kotte]

Tässä taisi olla puhe lämmön luovuttamisesta puskurista taloon. Ei pumpun dT:stä. Sillehän on tässä oma kiertonsa.

Olkoon noin, mutta varaajan purkaminen alhaisella dT:llä on varaajan varaustehokkuuden kannalta huono ratkaisu (varatun lämmön käyttöarvo heikkenee maksimaalisen nopeasti). Toisaalta tuo tekee uudelleenvarauksen helpoksi (kun kaikki säästömahdollisuudet on jo pelattu ennakolta pois, vrt. edellinen kommenttini tässä ketjussa).

 

[Arisoft]

Esimerkiksi käyttövettä kulutettaessa muodostuvasta kerrostumasta on hyötyä,

Ilman muuta mutta tämä ei ole käyttövettä.

Ei kannattaisi sotkea kerrostumaa myöskään lämpöpumpun lämmitysvaiheessa

Tämäkin on ilman muuta näin, mutta kierto on niin julmetun nopeaa ettei se taida onnistua vaan pakka menee heti sekaisin.

Optimi olisi että pumppu imee alhaalta kylmää ja tuottaa juuri oikean lämpöistä ylös. Silloin COP on paras jos vesi ei sekoitu vaan puskuri täyttyy ylhäältä alas ja pumppu sammuu kun lämmin vesi on saavuttanut alareunan.

Eli joissain tilanteissa tuo voisi onnistua. Käytännössä ei niin helppoa taida olla.

 

[Arisoft]

Olkoon noin, mutta varaajan purkaminen alhaisella dT:llä on varaajan varaustehokkuuden kannalta huono ratkaisu (varatun lämmön käyttöarvo heikkenee maksimaalisen nopeasti). Toisaalta tuo tekee uudelleenvarauksen helpoksi (kun kaikki säästömahdollisuudet on jo pelattu ennakolta pois, vrt. edellinen kommenttini tässä ketjussa).

Eli parannusta saadakseen on saatava sekä pumpun +dT että lämmityksen -dT niin hitaalla kierrolla että varaaja pysyy koko ajan sekoittumattomana. Silloi systeemi voi toimia sykleissä joissa pumppu saa lämmityksessä kerran viilentynytttä vettä varaajasta ja tuottaa sinne kerran lämmennyttä vettä tilalle.

Tuonhan saisi toimimaan jos sinne laitetaan shuntti veraajan jälkeen niin että se nopea kierto lämmityksessä ei ime kuin hitaasti kuumaa varaajasta. Kunhan se pumppu vain pystyy samanlaiseen hitaaseen täyttöön.

 

[kotte]

Ilman muuta mutta tämä ei ole käyttövettä.



Tämäkin on ilman muuta näin, mutta kierto on niin julmetun nopeaa ettei se taida onnistua vaan pakka menee heti sekaisin.

Optimi olisi että pumppu imee alhaalta kylmää ja tuottaa juuri oikean lämpöistä ylös. Silloin COP on paras jos vesi ei sekoitu vaan puskuri täyttyy ylhäältä alas ja pumppu sammuu kun lämmin vesi on saavuttanut alareunan.

Eli joissain tilanteissa tuo voisi onnistua. Käytännössä ei niin helppoa taida olla.

Jos yleensäkään on asennettu lämmitysvedelle varaaja, sille kaiketi on jokin käyttötarkoitus? Tyypillisesti ajatus lienee painottaa lämpöpumpun käyttöä sähkön varttihinnan perusteella. Varaajan tilavuus on aina kompromissi varaustarpeen ja kustannusten suhteen, joten olemassa olevan varaajan kapasiteettia kannattaisi aina käyttää optimaalisesti, missä tekijöinä ovat sähkön hinta, lämpöpumpun COP ja teho yhdistettynä varaajan kapasiteettiin. Tämä johtaa säännön mukaan tilanteeseen, jossa varausjaksoilla varaajaa kannattaisi hiukan ylilämmittää ja taas purkaa niin, että varauskapsiteetti hyödynnetään maksimaalisesti (kalliin sähkön jaksolla).

Optimaalinen lataus taas tapahtuu niin, että varaajan pohjalta imetään mahdollisimman viileää vettä, lämpöpumppu nostaa tuottamansa veden lämpötilaa tietyllä dT:llä ja vesi palautetaan juuri siihen vesikerrokseen, joka on tuon lämpöistä (purku tapahtuu latauslämpötilan mukaan säädettävän teleskooppiputken kautta, joka puhaltaa ylöspäin ja putken suuaukon edessä on laakea levy, joka hajottaa virtauksen ja kääntää sen vaakasuuntaiseksi).

 

[kotte]

Eli parannusta saadakseen on saatava sekä pumpun +dT että lämmityksen -dT niin hitaalla kierrolla että varaaja pysyy koko ajan sekoittumattomana. Silloi systeemi voi toimia sykleissä joissa pumppu saa lämmityksessä kerran viilentynytttä vettä varaajasta ja tuottaa sinne kerran lämmennyttä vettä tilalle.

Tuonhan saisi toimimaan jos sinne laitetaan shuntti veraajan jälkeen niin että se nopea kierto lämmityksessä ei ime kuin hitaasti kuumaa varaajasta. Kunhan se pumppu vain pystyy samanlaiseen hitaaseen täyttöön.

Latauskierron nopeutta ei voi pudottaa eikä nostaa. Sille on lämpöpumpun määräämä optimaalinen dT, jota on pyrittävä noudattaamaan. Kerrostuman säilyttäminen altauksvaiheessa täytyy perustaa varaajan sisäisen kierron hallintaan (mutta kuten todettua, tämä on kotitalousmittakaavassa hankalaa, vaikkakin periaatteessa mahdollista järjestää varaajan sisäisillä putkituksilla ja liikkuvilla väliseinillä).

Shuntteja ei lämpöpumpun kanssa kannata ikinä käyttää, vaan perustaa säätö lämmityskierron nopeuden modulointiin (täynnä olevan varaajan vettä kierrätetään lämmityspiirissä hitaammin kuin varaajan purun loppuvaiheessa). Lattialämmityspiiriltä tuo edellyttää tietynlaista layouttia (jäähtymä vaihtelee), mutta tavanomaisille radiaattoreille menetelmä sopisi suoraan. Säätöä ei voi tehdä luotettavasti vain pumppua moduloiden, vaan kullakin lämmityskojeella tulee olla termostaattiohjattu (tms.) kuristusventtiili ja pumpun tehoa ohjataan toissijaisesti (vakiopaine- tai kompensoidulla säädöllä).

 

[pökö]

Olisiko yhteensä noin 5k€ maksanut koko MLP järjestelmän rakentaminen mukaan lukien energiavaraaja sekä 350m lenkki 40mm putkea pellolle.

Tuo on hyvä hinta, samaa tasoa kuin oma mlp asennus 2018.

 

[pökö]

Nooh, kyllä tuossa mlp:ssä yllättävän "monipuolinen" kylmäpuolen hässäkkä on, jos vertaa vaikkapa kotimaisiin on/off-laitteisiin menneeltä vuosikymmeneltä. On mm. nelitieventtiiliä, kaikenlaista accumulaattoria ja liitoksia ihan kotitarpeiksi. Kyllä noissa vikapaikkoja piisaa.
Näytä liitetiedosto 110060

Kyllä oma nibe hieman yksinkertaisemmalta näyttää

 

[Arisoft]

Jos yleensäkään on asennettu lämmitysvedelle varaaja, sille kaiketi on jokin käyttötarkoitus?

Primääri tarkoitus on nostaa lämpöpumpun virtausnopeutta. Jos sitä ei tarvitse nostaa voi koko varaajan jättää pois.

Tyypillisesti ajatus lienee painottaa lämpöpumpun käyttöä sähkön varttihinnan perusteella.

Tämä on sekundäärinen tavoite, kuten tässä oli jo tuotukin esiin:

Tosin 300L varaajalla ja 10C erolla sinne varautuu vain 3,5kWh joten säästöpotentiaali on rajallinen

Eli varaajan tarkoitus on lisätä järjestlemän tilavuutta ja mahdollistaa veden kierrätys pumppuun sen optimaalisella dT lukemalla, mikä se sitten lieneekään.

Shuntteja ei lämpöpumpun kanssa kannata ikinä käyttää, vaan perustaa säätö lämmityskierron nopeuden modulointiin

Näin siinä tapauksessa että vesi jäähtyy lämmityskierrossa, mutta jos se ei jäähdy, kuten tässä esimerkissä jostain syystä tapahtuu, niin shuntti on ainoa tapa estää varaajan kerrostuman sekoittuminen. Tästä päädymmekin aiempaan kysymykseen. Millä logiikalla järjestelmä on edullisempi käyttää jos siihen varaajaan syntyy kerrostuma.

Omasta mielestäni kerrostumasta on hyötyä vain jos se säilytetään koko ajan. Jos se sekoittuu pumpatessa tai lämmitettäessä taloa, niin se ei tuota taloudellista etua, koska kummassakin tapauksessa menetetään viileän veden rikastuminen varaajan pohjalle, mikä on avain parempaan COP lukemaan.

 

[kotte]

Primääri tarkoitus on nostaa lämpöpumpun virtausnopeutta. Jos sitä ei tarvitse nostaa voi koko varaajan jättää pois.



Tämä on sekundäärinen tavoite, kuten tässä oli jo tuotukin esiin:


Eli varaajan tarkoitus on lisätä järjestlemän tilavuutta ja mahdollistaa veden kierrätys pumppuun sen optimaalisella dT lukemalla, mikä se sitten lieneekään.



Näin siinä tapauksessa että vesi jäähtyy lämmityskierrossa, mutta jos se ei jäähdy, kuten tässä esimerkissä jostain syystä tapahtuu, niin shuntti on ainoa tapa estää varaajan kerrotuman sekoittuminen. Tästä päädymmekin aiempaan kysymykseen. Millä logiikalla järjeselmä on edullisempi käyttää jos siihen varaajaan syntyy kerrostuma.

Omasta mielestäni kerrostumasta on hyötyä vain jos se säilytetään koko ajan. Jos se sekoittuu pumpatessa tai lämmitettäessä taloa, niin se ei tuota taloudellista etua, koska kummassakin tapauksessa menetetään viileän veden rikastuminen varaajan pohjalle, mikä on avain parempaan COP lukemaan.

Lämpöpumpun virtausnopeutta voisi yhtä hyvin nostaa palauttamalla osa lähdöstä saatavasta lämmitetystä vedestä imupuolelle suoraan. Tästä vain on seurauksena, että lämpöpumpun minituottoteho alitetaan ja käyntijaksot muodostuvat lyhyeksi. Varaajan tosiasiallinen tarkoitus on parantaa toimintaa katkokäynnillä (jaksot riittävänä pidetyn pituisiksi ja muiden kuin tässä esillä olevan maalämpöpumpun tapauksessa myös sultausenergian varastointi).

Vesi jäähtyy aina kierrossa, jos se yleensäkään lämmittää jotakin paikkaa. Shuntti on aina lämpöpumpun kohdalla tuottosuhdetta heikentävä laite eikä lämmityskiertoa kannattaisi yhdistää lämpöpumpun vesivaraajan perään, vaan hoitaa sama asiaa virtausta kuristamalla ja/tai pumppaustehoa säätämällä.

Kerrostuman jatkuiva säilyttäminen ei ole tavanomaisella lämpöpumpullä lämmittäessä mahdollista verottamatta tuottosuhdetta eli lisäämättä sähkönkulutusta, sillä tavanomaisilla kylmäaineilla dT on tiettyjen yksinumeroisen kokonaislukujen astelukuhaarukan rajoissa. Varaajaa ladattaessa kerrostuma menetetään aina. Ainoa mitä voidaan latausvaiheessa tehdä minimoida kerrostuman tarpeeton sekoittuminen ja tuo puolestaan implikoit, että varaaminen on aloitettava kylmimmästä kerrostumasta, kunnes koko varaaja on saatu tavoitelämpötilaan.

Mutta tässä esillä olevien sinällään aivan asiallisten lähtöoletusten pohjalta johtopäätökset ovat:

- Ei shunttia lainkaan (ellei sitten varalla vaihtoehtoista lämmönlähdettä varten; maalämpöpumpulla lämmitettäessä shuntti pidetään aina täysin auki).

- Jos tarvitaan huonekohtaista tarkempaa lämpötilan säätöä, se on syytä toteuttaa ao. lämmityspiiriin kuristusventtiilillä, jota jonkinasteinen automaatio ohjaa

- Lämmityspiirin painetta ja kiertonopeutta on syytä säätää nykyaikaisella kiertopumpulla joko vakiopainesäädöllä tai kompensoidulla säädöllä (ts. mṕumppu säätää paine-eroa suhteessa virtamaan). Muunlaisia pumppuja kuin tuollaista tukevia alkaa olla vaikea edes löytää johtuen EU:n asettamista kriteereistä.

Kaikenlaista eri lämpötilaisten vesien sekoittamista pitäisi aina välttää, kun lämmönlähteenä on lämpöpumppu, olkoon sekoituskohta mikä hyvänsä lämmitysjärjestelmässä.

 

[Arisoft]

Mutta tässä esillä olevien sinällään aivan asiallisten lähtöoletusten pohjalta johtopäätökset ovat:

Johtopäätöksisä ei ole mitään vikaa, mutta tarkoittaahan tämä sitä että kerrostuman muodostuminen taloudellisuutta parantavaksi on lämpöpumpun lämmittämässä pienessä varaajassa niin mahdoton tehtävä ettei siihen kannata edes pyrkiä?

 

[kotte]

Johtopäätöksisä ei ole mitään vikaa, mutta tarkoittaahan tämä sitä että kerrostuman muodostuminen taloudellisuutta parantavaksi on lämpöpumpun lämmittämässä pienessä varaajassa niin mahdoton tehtävä ettei siihen kannata edes pyrkiä?

Todellakin olen aika samaa mieltä, jos varaaja on niin pieni, että sen tarkoitus on lähinnä saattaa katkokäyntijaksojen pituus hyväksyttävälle tasolle. Tuo on toisaalta sitten yksinkertainen tapaus, eli maalämpöpumpun lämpötilatavoite pidetään riittävänä, jotta se keskimäärin tarjoaa juuri ja juuri riittävän lämpötehon jokaiseen jakopiiriin ja samalla lämmönjakopiirien virtaama säädetään aivan lämpöpumpusta riippumatta (tyypillisesti itsestään säätyvällä nykyaikaisella kiertopumpulla) ja turhan lämpimiksi taipuvaisten tilojen kiertoa ohjataan termostaattisesti ohjatulla kuristuksella (termostaattisen ohjauksen tarkkuus ja tavoitetason pitäminen nimittäin on aivan toista luokkaa kuin minkään pelkän virtaussäädön, joka parhaimmillaankin toimii vain sinne päin; virtauksen säätöratkaisu puolestaan on omiaan "kommunistiseen" ympäristöön kuten kerrostaloon, missä ajatus lähteekin sitä rataa, että eri asuntoihin toimitetaan lämpöä sen verran, mitä taloyhtiön hallinnon valtuuttama päättäjä kuten isännöisijä tai huoltoyhtiö katsoo kullekin riittävän, mutta jos erityistä vaivaa nähdään ja varoja käytetään, niin sitten siihen, että kukaan ei saa turhan paljon).

 

[PetriK]

Hyvää keskustelua ja argumentontia, sellainen lisäys että lämpimän käyttöveden kierukka menee koko varaajan lävitse ja tuo nyt näkyvä yli 5C kerrostuminen siinä on yhtenä tavoitteena.

Olen varmaan aiemmin jo sanonut että MLP ln kytketty lattialämmityksen paluuseen ja koko MLP kierto on aivan varaajan pohjalla muutenkin. Paluuveden lämpö on siksi hyvä saada mahdollisimman alhaiseksi jotta se sekoittuessaan varaajan veteen pitää pumpun mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella.

18kW pumppu ja 300L varaaja niin katkokäynniltä ei voi välttyä. Tilanne paranee kun saan maapohjaisen kellarin lämmityksen piiriin.

 

[kotte]

koko MLP kierto on aivan varaajan pohjalla muutenkin. Paluuveden lämpö on siksi hyvä saada mahdollisimman alhaiseksi jotta se sekoittuessaan varaajan veteen pitää pumpun mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella.

Tuo on hyvä ratkaisu, mutta vain kommenttina, että kierron hidastaminen lämmitysverkoston paluulämpötilan alentamiseksi ei tyypillisesti kannata. Tästä olisi vain seurauksena, että lähktölämpötilaa pitäisi nostaa vielä enemmän, jotta lämmitysteho pysyy ennallaan. Lämmitysvesi normaalisti jäähtyy kierrossa kääntäen eksponentiaalisesti, ja kun lämmönluovutus yleensä tapahtuu (etenkin lattialämmöstä) suhteessa lämmityskierron keskiarvoon, keskiarvossa painottuu menoveden korkeampi pää ja tuohan nousee vastaavasti enemmän kuin paluupää laskee virtauksen kuristuksesta samalla keskiarvolämpötilalla.

 

[pökö]

Tuo on hyvä ratkaisu, mutta vain kommenttina, että kierron hidastaminen lämmitysverkoston paluulämpötilan alentamiseksi ei tyypillisesti kannata. Tästä olisi vain seurauksena, että lähktölämpötilaa pitäisi nostaa vielä enemmän, jotta lämmitysteho pysyy ennallaan.

Tämä on totta ja kokeiltu asia. Lämpöverkon jäähtymä dt on meillä hieman pienempi kuin lämpöpumpun tuottama dt ja näin koko systeemi toimii meillä parhaiten.

 

[PetriK]

Tämä on totta ja kokeiltu asia. Lämpöverkon jäähtymä dt on meillä hieman pienempi kuin lämpöpumpun tuottama dt ja näin koko systeemi toimii meillä parhaiten.

Sama juttu täälläkin, dT sekä keräyskierrossa että MLP kierrossa noin 1-2C ja nyt lattiapiirissä noin 5C kun piirejä on jonkin verran avoinna.

Kysehän ei varsinaisesti ole hidastamisesta vaan paineen pienentämisestä, eli siirrytään painekäyrällä alemmas joka toki vaikuttaa kierron volyymiinkin ohikierron osalta. Kierron nopeus taas riippuu siitä että paljonko käyttölaitteet ovat yhteensä auki, sillä eihän käytännössä käyttölaitteet näillä lämmöillä ole taysin auki yhtäaikaisesti koskaan. Nyt tullaakin siihen mielenkiintoiseen kysymykseen että riittääkö painekäyrän volyymi kovemmilla lämmöillä pitämään kierron riittävänä kun samalla nostetaan kiertoveden lämpöä ilman merkittävää vaiktusta lattiakierron dT:hen.

Minusta tämä on sen verran monimutkainen yhtälö että tuskin on yhtä totuutta ilman useampia mittauspisteitä joita nämä standardiratkaisut Grundfos Alpya, U-energy 18kW sekä Uponor Smartrix toistaiseksi tarjoavat. Lisäksi asiaan vaikuttaa toki myös piirien asetukset paluveden asetusten osalta joilla maksimitilanteen kiertoa voidaan rajoittaa.

Maatilan remontti on tällä hetkellä sen verran vaiheessa että tuskin lähden 1-wire systemeitä virittelemään samalla tavoin kuin aikoinaan ILP mittauksille ja optimoinneille. Ehkä sitten kun aikaa on enemmän...

 

[fraatti]

Keruupuolella in IBO 32-80/180, nyt ajan sitä II asetuksella mutta taitaisi mennä I asetuksellakin, testailen kunhan pakkaset taas hieman kiristyvät. Näyttää tulopuolen veden lämmöksi tällä hetkellä 4- 5C ja dT jossain 1C luokkaa. Puskuri/Energiavaraajan kierto on Atmos Pico 25/1-8 ja pienimmällä asetuksella sekin. Varaajan kierron dT taisi olla kun viimeksi katsoin noin 1.5C.

UPONOR lattialämmitys on sitten aivan toisenlainen kokonaisuus, taisi maksaa suunnilleen 4x tämän MLP hässäkän verran. Siinä on Grundfos ALPHA1 25-40 180, sekin pienimmällä asetuksella näillä keleillä jolloin dT on noin 10C, keskimmäisellä asetuksella dT on vain 1-2C joka taitaa olla liian pieni. Uponor Smartrix on tavallaan hienosti säädettävissä mutta ei siitä kyllä tiedä että mitä mikin säätö tarkoittaa, kokeilemalla senkin ominaisuudet pitää oppia ihan samalla tavoin kuin kiinalaisen MLP:n asetukset.

Maapiiri 400m yhdellä lenkillä? Onko putki 2.4mm vai 3,7mm seinämällä?

Ja kone 18kW maksimitehoinen? (invertteri?) kuitenkin maapiiri kuulostaa kyllä erittäin lyhkäselle.

 

[PetriK]

Maapiiri 400m yhdellä lenkillä? Onko putki 2.4mm vai 3,7mm seinämällä?

Ja kone 18kW maksimitehoinen? (invertteri?) kuitenkin maapiiri kuulostaa kyllä erittäin lyhkäselle.

Joo, on 18kW invertteri ja 3,7mm putki. Laskennallinen lämmitystehon tarve on 11kW. Maapiirin pituus mietityttää itseänikin, lisätään jos on tarve sitten ensi vuonna. Päädyin tähän pituuteen sen takia että maapiiri sijaitsee alas viettävällä savipellolla jonne kalliolta valuu vettä läpi vuoden ja siihen sopi juuri tällainen lenkki helposti. Piiri on kovan savikerrostuman päällä koko matkan jossa veden virtaus kulkee, siksi jätettiin noin 1-1,5 metrin syvyyteen eikä sen syvemmälle. Muilla pelloilla olisi oltu tasaisemmalla maalla ilman veden virtausta savikerroksesssa. Tällä kohtaa ylempänä rinteessä on soraa jonka lävitse vesi kulkeutuu pellolle. Toki jos on ns. wanhan ajan talvi täällä etelässä voi olla että mennään puulämmityksellä sitten osa talvesta, mutta ei ole viimeiseen viiteen vuoteen kunnon pakkasia täällä etelässä enää näkynyt. Aika näyttää riittääkö tuo mutta maalla onneksi puulämmitys on vielä sallittua, toisin kuin näemmä Espoossa jossa uutisten mukaan puun polton hiukkaspäästöistä taas keskutellaan.

 

[fraatti]

Joo, on 18kW invertteri ja 3,7mm putki. Laskennallinen lämmitystehon tarve on 11kW. Maapiirin pituus mietityttää itseänikin, lisätään jos on tarve sitten ensi vuonna. Päädyin tähän pituuteen sen takia että maapiiri sijaitsee alas viettävällä savipellolla jonne kalliolta valuu vettä läpi vuoden ja siihen sopi juuri tällainen lenkki helposti. Piiri on kovan savikerrostuman päällä koko matkan jossa veden virtaus kulkee, siksi jätettiin noin 1-1,5 metrin syvyyteen eikä sen syvemmälle. Muilla pelloilla olisi oltu tasaisemmalla maalla ilman veden virtausta savikerroksesssa. Tällä kohtaa ylempänä rinteessä on soraa jonka lävitse vesi kulkeutuu pellolle. Toki jos on ns. wanhan ajan talvi täällä etelässä voi olla että mennään puulämmityksellä sitten osa talvesta, mutta ei ole viimeiseen viiteen vuoteen kunnon pakkasia täällä etelässä enää näkynyt. Aika näyttää riittääkö tuo mutta maalla onneksi puulämmitys on vielä sallittua, toisin kuin näemmä Espoossa jossa uutisten mukaan puun polton hiukkaspäästöistä taas keskutellaan.

Silmiin pisti vielä tuo mainittu virtaama ja alhainen kiertovesipumpun teho ja pieni dT. Useinhan lliuospuolella on tuon teholuokan koneissa ~11-12m nostokorkeudella olevia pumppuja. Olen jonkunverran joskus laskeskellut näitä.

Silmiin osui kuitenkin mainittu 2,8m3 virtaama. Tuolla putken pituudella ja sisämitalla siihen ei millään järkevällä teholla saa sellaista aikaiseksi. Tuo vaatii kaivojen tapauksessa jo kaksi kaivoa ja niissä putket ovat 2,4mm seinämällä.

Syötin kuitenkin chatgtp:lle tiedot mitä tästä tuli. Siinä ei ole lämmönvaihtimen ja keruuryhmän painehäviötä mukana, joten toteutunut virtaus on vielä hiukan alhaisempi kuin mitä tässä laskutoimituksessa on tuloksena.

Spoileri: keskustelu

Hyvä — lasketaan se. Teen laskelman oletuksin (koska täydellistä pumpun Q–H-käyrää en löytänyt numeerisena taulukkona, mutta valmistajan tiedoista löytyy tekniset suurarvot): käytin pumpun maksiminostokorkeudeksi 8,0 m ja maksimivirtaamaksi 90 l/min (≈5400 l/h) — tämä vastaa IBO 32-80/180 -tyyppimallin teknisiä tietoja. DAMBAT Jastrzębski S.K.A.+1

Oletukset & tiedot​

• Putken mitat: oletin ilmoittamasi 40 × 3,7 mm tarkoittavan ulkohalkaisijaa 40 mm ja seinämän paksuutta 3,7 mm → sisähalkaisija D ≈ 40 − 2·3.7 = 32.6 mm (0,0326 m).
• Putken pituus L = 400 m (suora, ilman merkittäviä lisävirtausvastuksia/komponentteja).
• Neste: 28 % etanol-vesiseos (v/v), lämpötila oletus 20 °C. Densiteetti käytetty taulukosta: ρ ≈ 972.01 kg/m³ (28 % v/v, 20 °C). (Lähde: tiivistetyt tiheystaulukot, OIV / alkoholitaulukot). oiv.int
• Dynaaminen viskositeetti: tehdään järkevä arvio — etanoli-vesiseosilla viskositeetti kasvaa veden (~1.0 mPa·s) yli; käytin peruslaskussa μ = 1.6·10⁻³ Pa·s (eli 1.6 mPa·s). Tämä on likiarvo — viscositeetti riippuu tarkasta konsentraatiosta ja lämpötilasta; kirjallisuus ja mitatut taulukot näyttävät että viskositeetti nousee 10–40 %-50 % veden arvosta noin tällä konsentraatiolla. catalogimages.wiley.com+1
• Putken karheus (oletus, teräsputki): ε = 0.045 mm.
• Pumpun käyttäytyminen: yksinkertaistin pumpun Q–H-käyrän lineaariseksi välillä (Q=0 → H=8 m ; H=0 → Q=90 l/min). Pumpussa on myös eri käyttötiloja (I/II/III, ECO ym.) joilla käyrä muuttuu — maksimiasetus tuottaa suurimman virtaaman. Manuals++1

Laskentamenetelmä​

Käytin Darcy–Weisbachin kaavaa painehäviölle:

hf=fLDv22gh_f = f \frac{L}{D}\frac{v^2}{2g}hf=fDL2gv2
missä vvv on virtausnopeus, fff kitkakerroin ratkaistiin Colebrook–yhtälöllä (iteratiivisesti). Pumpun nostokorkeus oletettiin lineaariseksi funktioksi Hpump(Q)=H0(1−Q/Qmax)H_{pump}(Q) = H_0 (1 - Q/Q_{max})Hpump(Q)=H0(1−Q/Qmax). Ratkaisin Q:n, jossa pumpun antama nostokorkeus = putken aiheuttama painehäviö (H_pump = h_f).

Tulokset (pääskenario)​

Käytin ylläoleita oletuksia (ρ=972.01 kg/m³, μ=1.6·10⁻³ Pa·s, ε=0.045 mm). Ratkaisu antaa:

• Virtaama ≈ 26.37 L/min ≈ 1 582 L/h (≈1.58 m³/h)
• Nostokorkeus tässä pisteessä ≈ 5.66 m
• Re ≈ 1.04·10⁴ (turbulentti virtaus)
• Kitkakerroin f ≈ 0.0326

Eli odotettavissa oleva kiertovirtaus noin 1,6 m³/h.

Herkkyys (vaihtoehtoiset oletukset)​

Pienen muuttelun vaikutus (viskositeetti / putken karheus) muutti tulosta vain vähän:

• jos μ = 1.2·10⁻³ Pa·s (alhaisempi viskositeetti) → ≈ 1 626 L/h
• jos karheus pienempi (ε = 0.0015 mm, hyvin sileä putki) → ≈ 1 685 L/h
• yhdistetty alhaisempi μ ja sileämpi putki → ≈ 1 685–1 690 L/h

Näin ollen käytännöllinen haarukka on noin 1 580–1 690 L/h riippuen tarkasta μ:stä ja karheudesta.

Huomioita ja rajoitukset​

1. Pumpun tarkka Q–H-käyrä (numeraaliset pisteet) tai pumpun asetukset (I/II/III, ECO, CP/PP) voivat muuttaa tulosta. Laskin lineaarisen approksimaation käyttäen valmistajan maksimiarvoja (H₀ ≈ 8 m, Q_max ≈ 90 l/min). Jos haluat, voin käyttää tarkkaa pumpun käyrää, jos lähetät valmistajan datapisteet tai PDF:n. DAMBAT Jastrzębski S.K.A.+1
2. Lisävastukset: laskelma oletti pelkkää putkelinjaa ilman kulkuventtiilejä, liitoksia, suuttimia, nousuja/laskeumia tai lämmönvaihtimia. Jokainen lisäkomponentti nostaa järjestelmän vastusta ja pudottaa virtaamaa.
3. Lämpötila vaikuttaa sekä tiheyteen että viskositeettiin — lämpimämpänä viskositeetti yleensä pienenee → virtaama kasvaa.
4. Jos pumpun asetuksena ei ole maksimi (esim. ECO tai matalampi nopeus), käytännön virtaama voi olla huomattavasti pienempi.

Mitä suosittelen käytännössä​

• Jos tarvitset tarkan arvion: lähetä pumpun virallinen Q–H-käyrä (datapisteet tai PDF) tai kerro pumpun asetustila (I/II/III tai ECO ym.). Silloin laskelma voidaan toistaa täsmällisesti.
• Mittaa vähintään yksi todellinen piste (virtausmittari tai putkivirtauksen laskenta paikan päällä) ja vertaa laskelmaan.
• Suurempi putki (sisähalkaisija) tai lyhyempi pituus → huomattavasti parempi virtaama; jos tarvitset enemmän kuin ~1.6 m³/h, harkitse DN40→DN50/63 laajennusta tai pumpun tehokkaampaa mallia / korkeampi asetusta.

---

Jos haluat, teen saman laskelman tarkemmin jos: 1) lähetät pumpun virallisen Q–H-käyrän tai 2) haluat että huomioin yksityiskohtaiset lisävastukset (venttiilit, nousut) tai eri lämpötilan/viskositeetin. Haluatko, että lasken myös, miten virtaama muuttuu jos putken sisähalkaisija olisi esim. 40 mm tai 50 mm?

 

[Arisoft]

Olen varmaan aiemmin jo sanonut että MLP ln kytketty lattialämmityksen paluuseen ja koko MLP kierto on aivan varaajan pohjalla muutenkin. Paluuveden lämpö on siksi hyvä saada mahdollisimman alhaiseksi jotta se sekoittuessaan varaajan veteen pitää pumpun mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella.

Jokin ei täsmää... paluuvesi tule pumpulle. Se on viileintä vettä mikä systeemissä kiertää. Miksi tämän jälkeen voisi enää olla tavoitteena saada varaajaan viielä viileä kerros? Sehän on jo lämmitettyä vettä.

 

[PetriK]

Jokin ei täsmää... paluuvesi tule pumpulle. Se on viileintä vettä mikä systeemissä kiertää. Miksi tämän jälkeen voisi enää olla tavoitteena saada varaajaan viielä viileä kerros? Sehän on jo lämmitettyä vettä.

Kyllä täsmää, pelkkä paluuvesi ei tietenkään riitä ylittämään pumpun vaatima minimivirtaus joka painaa virtauksentunnistimen anturin päälle - varsinkin jos kaikki venttiilit eivät ole täysin auki, siksi tarvitaan myös vettä varaajan pohjalta.

 

[PetriK]

Maapiiri 400m yhdellä lenkillä? Onko putki 2.4mm vai 3,7mm seinämällä?

Ja kone 18kW maksimitehoinen? (invertteri?) kuitenkin maapiiri kuulostaa kyllä erittäin lyhkäselle.

Olet tavallaan oikeassa, vaadittu virtaus tuottopuolella on 2,8M3 ja keruupiirissä on 4,8m3, kun pumppua ajaetaan täydellä teholla koko ajan.

Näillä muutaman asteen pakkaskeleillä keruupiirin pumppu on asetettu virtaamaan noin 1,6M3 joka riittää mainiosti. Katsotaan sitten kun pakkaset kiristyvät että pitääkö virtauksia nostaa vai ei. U-energyssä pystyisi nähtävästi käyttämään duty cycle ohjattua keruupumppua joka voisi olla vaihtoehto jatkossa. Samoin tuo että vaaditaanko rinnalle toinen lenkki selviää kyllä talven aikana, pelloilla kyllä on tilaa. Talon laskettu tämänhetkinen maksimikulutus 11kW on myös yksi huomioon otettava tekijä, tosin koska kyseessä on saneerauskohde (Hirsiseinä + villa) voi tuo heittää paljonkin suuntaan jos toiseenkin. Laskin aikoinaan että tämä yksi keruulenkki riittäisi juuri ja juuri 11kW lämpötehon tuottoon (huomioiden myös pumpun oma lämmöntuotto). Toinen keruulenkki tullee viimeistään ajankohtaiseksi kun kellarin lämmitysjärjestelmä on joskus rakennettu ja tähän on pumpun valinnasssa varauduttu.

Ainakin omaan DIY henkisyyteen kuuluu se että rakentelu on jatkuvaluonteista perustuen käytännön kokemuksiin, ei pelkästään kerralla teoriassa kuntoon ajattelua.

 

[Euroshopperi]

Shuntteja ei lämpöpumpun kanssa kannata ikinä käyttää, vaan perustaa säätö lämmityskierron nopeuden modulointiin (täynnä olevan varaajan vettä kierrätetään lämmityspiirissä hitaammin kuin varaajan purun loppuvaiheessa). Lattialämmityspiiriltä tuo edellyttää tietynlaista layouttia (jäähtymä vaihtelee), mutta tavanomaisille radiaattoreille menetelmä sopisi suoraan. Säätöä ei voi tehdä luotettavasti vain pumppua moduloiden, vaan kullakin lämmityskojeella tulee olla termostaattiohjattu (tms.) kuristusventtiili ja pumpun tehoa ohjataan toissijaisesti (vakiopaine- tai kompensoidulla säädöllä).

No eikös tuo ole just niin, että shuntteja pitää käyttää lämmityskierron modulointiin, kun ei parempaa oikein siihen käyttöön ole jos haluaa yksinkertaistaa järjestelmää.
Mulla on käytännössä talossa siis 2 shunttipiiriä. Yläkerta ja alakerta. Niissä molemmissa pyörii omilla pumpuillaan nyt max kierrolla vesi ja saattaa muutama termostaatti joskus rajoittaa siellä jotain huonetta, johon kiertopumppu sitten reagoi. Eli nuo kiertää täysillä, kun esim shuntti on kiinni ja varaajassa ei liiku vedet pätkääkään. Jäähtymään seurauksena shunttipiiri aukeaa ja rupeaa ottamaan varaajan yläosasta kiertoon lämpöä ja palauttaa piirin paluusta varaajan alaosaan tietysti, kun kerran yläosasta poistetaan. Kun molemmat shunttipiirit on auki, niin 2 Alpha 25-60 pumppua kierrättää jo varaajan kautta täyskierrolla ja tuossa kohtaa käynnistyy MLP. MLP n latauspumppu yhdistyy vielä noiden 2:den rinnakkain olevan Alphan kanssa kiertoon sarjassa ja varaaja alkaa saada jo vauhtia kiertoonsa.
Shuntti piireissä kun on max kierto, niin se pyrkii pitämään koko lattia tasalämpöisenä ja ottamaan koko saatavilla olevan lämmön käyttöön matalimmalla lämpötilallaan, eli piirin sisäisenä Dt arvona saa olla tavoitteena 0 astetta, jota se saattaa alkuunsa jopa hetken ollakin
Tämä nyt tietysti omista shuntti rakennelmista ja n 18 kW tehoisesta on/off koneesta. Ja tähän ei kyllä mahdu mitenkään sellainen järjestelmä, jossa kiertopumpun virkaa hoitaisi esim 1 koko lämmitystä pyörittävä pumppu. Eli esim MLP n oma kiertopumppu ei ole käytössä ollenkaan, joka muistaakseni on n 70 W tehoinen. Se on korvattu täysin 2:lla erillisellä, jotka nyt pyörii n 40 W tehoilla / pumppu.
Ja koska shunttipiirit pyörii täysillä, niin saadaan mahdollisimman alhainen kiertoveden lämpötila, Dt n ollessa mahdollisimman pieni ja vielä mahdollisimman suurella lämpömäärällä. Invertteri saattaisi pystyä vielä seuraamaan tuota varaajan lämpöä ja antaisi aina tarvittavaa lisätehoa tarpeen mukaan, mutta käyttöveden esilämmitys esim omaan 500 L varaajaan tekee jo lisätöitä säätelyihin.
No niin, tai näin, mutta shuntit on ainakin omalla kohdalla ainoa järkevä keino laittaa lämmönluovutus maksimi teräänsä ja alentaa kiertoveden lämmöt minimiin.

 

[PetriK]

No eikös tuo ole just niin, että shuntteja pitää käyttää lämmityskierron modulointiin, kun ei parempaa oikein siihen käyttöön ole jos haluaa yksinkertaistaa järjestelmää.
Mulla on käytännössä talossa siis 2 shunttipiiriä. Yläkerta ja alakerta. Niissä molemmissa pyörii omilla pumpuillaan nyt max kierrolla vesi ja saattaa muutama termostaatti joskus rajoittaa siellä jotain huonetta, johon kiertopumppu sitten reagoi. Eli nuo kiertää täysillä, kun esim shuntti on kiinni ja varaajassa ei liiku vedet pätkääkään. Jäähtymään seurauksena shunttipiiri aukeaa ja rupeaa ottamaan varaajan yläosasta kiertoon lämpöä ja palauttaa piirin paluusta varaajan alaosaan tietysti, kun kerran yläosasta poistetaan. Kun molemmat shunttipiirit on auki, niin 2 Alpha 25-60 pumppua kierrättää jo varaajan kautta täyskierrolla ja tuossa kohtaa käynnistyy MLP. MLP n latauspumppu yhdistyy vielä noiden 2:den rinnakkain olevan Alphan kanssa kiertoon sarjassa ja varaaja alkaa saada jo vauhtia kiertoonsa.
Shuntti piireissä kun on max kierto, niin se pyrkii pitämään koko lattia tasalämpöisenä ja ottamaan koko saatavilla olevan lämmön käyttöön matalimmalla lämpötilallaan, eli piirin sisäisenä Dt arvona saa olla tavoitteena 0 astetta, jota se saattaa alkuunsa jopa hetken ollakin
Tämä nyt tietysti omista shuntti rakennelmista ja n 18 kW tehoisesta on/off koneesta. Ja tähän ei kyllä mahdu mitenkään sellainen järjestelmä, jossa kiertopumpun virkaa hoitaisi esim 1 koko lämmitystä pyörittävä pumppu. Eli esim MLP n oma kiertopumppu ei ole käytössä ollenkaan, joka muistaakseni on n 70 W tehoinen. Se on korvattu täysin 2:lla erillisellä, jotka nyt pyörii n 40 W tehoilla / pumppu.
Ja koska shunttipiirit pyörii täysillä, niin saadaan mahdollisimman alhainen kiertoveden lämpötila, Dt n ollessa mahdollisimman pieni ja vielä mahdollisimman suurella lämpömäärällä. Invertteri saattaisi pystyä vielä seuraamaan tuota varaajan lämpöä ja antaisi aina tarvittavaa lisätehoa tarpeen mukaan, mutta käyttöveden esilämmitys esim omaan 500 L varaajaan tekee jo lisätöitä säätelyihin.
No niin, tai näin, mutta shuntit on ainakin omalla kohdalla ainoa järkevä keino laittaa lämmönluovutus maksimi teräänsä ja alentaa kiertoveden lämmöt minimiin.

Onko tuo shunttipiirin säätö toteutettu vakiolämpöisenä termostaatilla vai säädätkö shunttia esim ulkolämpötilan mukaan?

Itse hylkäsin shunttiajatuksen vakiolämpöisenä energiatehottomana (lämmittää turhaan teknistä kuilua). En myöskään pystynyt perustelemaan itselleni Ouman:in hankintaa kun tämä olisi sitten ollut erillinen tuosta pumpun omasta sään mukaan säätyvästä lämpökäyrästä. Ymmärrän kuitenkin että on-off pumpulla tuo on varmaan ihan järkevä lähestyminen - kun näitä "oikeita" tapoja toteuttaa on aina useampia kuin yksi.

 

[SON]

Ainakin omaan DIY henkisyyteen kuuluu se että rakentelu on jatkuvaluonteista perustuen käytännön kokemuksiin, ei pelkästään kerralla teoriassa kuntoon ajattelua.

Ei ihän aiheeseen liittyvää mutta tuohon ylläolevaan kylläkin. Meillä taisi olla jokun vuosi takaperin samankaltainen DIY projekti Ultimaten 3 kW onoff ilp ulkoyksiköstä toteutettu VILP. Oman purin toimintakuntoisena pois kun myimme talon. Mites sulla meni? Mielenkiintoinen juttu kuitenkin.

Mielenkiintoinen on tämä uusikin projekti seurattavaksi.

 

[Euroshopperi]

Onko tuo shunttipiirin säätö toteutettu vakiolämpöisenä termostaatilla vai säädätkö shunttia esim ulkolämpötilan mukaan?

Itse hylkäsin shunttiajatuksen vakiolämpöisenä energiatehottomana (lämmittää turhaan teknistä kuilua). En myöskään pystynyt perustelemaan itselleni Ouman:in hankintaa kun tämä olisi sitten ollut erillinen tuosta pumpun omasta sään mukaan säätyvästä lämpökäyrästä. Ymmärrän kuitenkin että on-off pumpulla tuo on varmaan ihan järkevä lähestyminen - kun näitä "oikeita" tapoja toteuttaa on aina useampia kuin yksi.

Ulkolämpö ohjattuna tietenkin. Mulla on siis 3 käyrää, mitä kone ohjaa ja tottelee. Varaajan käyrä on samoilla arvoilla kuin alakerran betonilattiat, eli puuskuttaa samaa tahtia. Yläkerran lattia vaatii alempaa lämpökäyrää ja sen lämmöt tuskin puuttuu käynnistymiseen koskaan. Paluun lämpöanturin siirsin niin lähelle MLP kuin pystyi. Meno anturit on shunttipiirin sisällä, että se pyörimään lähtevä lämpö on anturoituna molemmissa piireissä. Varaajan lämpöanturi on siellä 2/3 osan kohdalla anturiputkessa. Shunttimoottoreita pyörittää MLP älyohjain, mutta kiertopumpuille laitoin oman pistorasian, vaikka nekin olisi saanut tuolta rimalta otettua.
Kai sullakin tuossa Ultin pumpussa on muitakin kolmitieventtiilin ohjaimia. Niitä taitaa pystyä kääntelemään lämpökäyrän ohjaamana. En äkkiseltään uskoisi, ettei invertteriä saisi ulkolämpö ohjatuksi kuin yhdellä käyrällä

 

[PetriK]

Mulla on homeassistant ohjattu (javascript) ulkolämpötilan käyrä joka ei ole lineaarinen. Lisäksi HA ohjaa pumpun pois päältä kalleimpien varttien aikaan. Kunhan ehdin rakentamaan uponor RS485 interfacen pääsen käsiksi myös huonekohtaiseen dataan ja siten optimoimaan käyrää vielä paremmin huonekohtaisen pyyntilämmön osalta.

Tuo Uponor Smartrix lattialämmityksen ohjaus oikeastaan hoitaa kaiken automaattisesti myös tasoittaen eri kerrosten välistä eroa. Jokaisella piirillä on oma vapaastisäätyvä venttiili. Siinä on lisäksi joku autobalancing funktio joka vaikuttaisi toimivan vaikkei siitä paljoa olekaan julkisesti kerrottu.

Eli en tällä hetkellä tarvitse muita kolmitieventtiilin ohjaimia kuin käyttövedelle eikä sekään ole käytössä kun energia/puskurivaraajan kierukan esilämmityksen perässä on pieni 30L varaaja.

 

[PetriK]

Ei ihän aiheeseen liittyvää mutta tuohon ylläolevaan kylläkin. Meillä taisi olla jokun vuosi takaperin samankaltainen DIY projekti Ultimaten 3 kW onoff ilp ulkoyksiköstä toteutettu VILP. Oman purin toimintakuntoisena pois kun myimme talon. Mites sulla meni? Mielenkiintoinen juttu kuitenkin.

Mielenkiintoinen on tämä uusikin projekti seurattavaksi.

Joo - tein aikoinaan tuollaisen kaupunkiasuntoon, olisiko 10-15v sitten suunnilleen. Valitettavasti käyttäjän (=minä) virheen takia levylämmönvaihdin jäätyi ja se projekti loppui siihen kun on-off koneita ei sitten enää saanut.

 

[Arisoft]

Itse hylkäsin shunttiajatuksen vakiolämpöisenä energiatehottomana (lämmittää turhaan teknistä kuilua). En myöskään pystynyt perustelemaan itselleni Ouman:in hankintaa kun tämä olisi sitten ollut erillinen tuosta pumpun omasta sään mukaan säätyvästä lämpökäyrästä. Ymmärrän kuitenkin että on-off pumpulla tuo on varmaan ihan järkevä lähestyminen - kun näitä "oikeita" tapoja toteuttaa on aina useampia kuin yksi.

Itsellä on useita vaihtoehtoja käytössä. Shunttia käytän vain silloin kun lämmitän öljyllä. Se on ihan pakko koska muuten lämmitykseen lähtisi 65-75 asteinen vesi. Öljyllä tai vastuksilla lämmitetyn veden jäähdyttäminen shuntilla on ok. Joskus minulla on myös VILP samaan aikaan lämmittämässä. VILP ottaa veden aina paluuputkesta eli se saa kaikissa tilanteissa kylmintä vettä, mitä on tarjolla. Shuntilla säädän lämmitysveden ulkoilman ja sisäilman lämpöön perustuen sopivaksi.

Jos lämmitän pelkällä VILPpillä niin ei tulisi mieleenkään käyttää mitään Shunttia. Ei lämmitysveden tarvitse olla tasalämpöistä. Riittää että se keskimäärin on vuorokauden aikana sopivaa niin talo pysyy lämpimänä.

 

[Euroshopperi]

Monta tapaa taitaa olla tuolle shuntit käytölle näköjään. Mä olen käyttänyt sitä lämmityksen tehostamiseen ja kulutuksen vähentämiseen. On/off koneella ei varmaan tämän kummoisempaan pysty. Alkujaan shunttaus oli pakollinen öljyaikaan ja myöhemmin aurinkokennojen takia. Nyt ulosmittaan shunteilla lattialämmityksen lämmönluovutus tehot ulos ja alentelen kiertovesien lämpöjä minimiin.

 

[Arisoft]

Monta tapaa taitaa olla tuolle shuntit käytölle näköjään. Mä olen käyttänyt sitä lämmityksen tehostamiseen ja kulutuksen vähentämiseen. On/off koneella ei varmaan tämän kummoisempaan pysty.

Kyllä pystyy parempaan. Shuntin vuoksi pumppu tekee liian kuumaa. COP lukemassa se voi merkata todella paljon. Ongelmasi lienee siinä, ettei sinulla ole mitään omaa säädintä, joka sen voisi tehdä. Shuntti on ainoa millä voit säädellä lämmityksen tehoa.

Lattialämmitys ei kaipaa tasalämmintä vettä. Sille riittää on/off tyyppinen lämmitys. Kompressori käyntiin kun vesi menee liian viileäksi ja sammutus kun se menee liian kylmäksi. Lattia toimii puskurina ja tasaa lämmityksen.

 

[Euroshopperi]

Kyllä pystyy parempaan. Shuntin vuoksi pumppu tekee liian kuumaa. COP lukemassa se voi merkata todella paljon. Ongelmasi lienee siinä, ettei sinulla ole mitään omaa säädintä, joka sen voisi tehdä. Shuntti on ainoa millä voit säädellä lämmityksen tehoa.

Lattialämmitys ei kaipaa tasalämmintä vettä. Sille riittää on/off tyyppinen lämmitys. Kompressori käyntiin kun vesi menee liian viileäksi ja sammutus kun se menee liian kylmäksi. Lattia toimii puskurina ja tasaa lämmityksen.

Lämmityksen COP näyttäisi nyt olevan 5,1. Paljonkohan tuossa olisi vielä tuhlauksen puolella olevaa sitten. Tai oikeestaan tuo on koko vuoden SCOP lukema.

 

[Arisoft]

Lämmityksen COP näyttäisi nyt olevan 5,1. Paljonkohan tuossa olisi vielä tuhlauksen puolella olevaa sitten. Tai oikeestaan tuo on koko vuoden SCOP lukema.

Saattaa olla kokonainen yksikkö, jos pumppu voi tehdä viileämpää vettä. Asiaa voisi havainnollistaa jos sinulla olisi pumpussa tallentava sähkönkulutusmittari. Siitä pitäisi näkyä yhden käyntijakson aikana miten virran kulutus lisääntyy veden lämpötilan kohotessa.

 

[Euroshopperi]

Siinä on muutama 1,5 tunnin käyntijakso maaliskuulta. Tehoa vissiin otetaan luokkaa 3,6 kW tuossa ja sillä saadaan reilua 18 kW lämpötehoa syötettyä taloon. Mä en tuosta lämpötilan noususta ymmärrä sen enempää sitten, mutta vakiolämpöä sinne taitaa hävitä, kunnes paluu nousee. Käyttöveden lämmitys on sitten eri juttu ja lämmön nousu on nähtävissä kompuran ottaman tehon nousuna kohtuu selvästi.
Mulla on tuo lämmönluovutus lattioista sen verta huonolla tolalla, etten millään saa enää enempää siitä irti näillä kiertopumppujen tehoilla. Yläkerran alumiinilattia antaisi kyllä vieläkin helposti enemmän, mutta alkaa olla säätökäyrien pykälät liian karkeita. Isompi varaajakin olisi mieluinen. Suurin vika on kuitenkin se, ettei ole esim 20 mm väljyydellä tullut vedettyä noita lattiaputkia, tai sitten huomattavasti lyhyempinä lenkkeinä. 20 neliön roilotuksella vedetty viimeinen entraus ja 20 mm putki spiraali asennuksella on aivan loistava remppaus. Siellä kiertää tavara ja äärimmäisen helppo kuristella sopivaan lämpöön ilman termareita.

 

[Arisoft]

mutta vakiolämpöä sinne taitaa hävitä, kunnes paluu nousee.

Eli tuossa ei näy lämpötilan nousu muuten kuin ihan lopussa, jossa tehon kulutus lisääntyy ja pumppu pysähtyy.

Laita siihen vaikka viisi astetta vähemmän pyynniksi ja vertaa paljonko se silloin kuluttaa pyöriessään.

 

[Euroshopperi]

Ei lämpene kummoisesti enää, jos lasketaan lämmöt tuo ne 25 asteeseen kiertovesillä.