Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2025

Tuntuu että huomisen Hinnat ei perustu todellisiin tuotantokustannuksiin, toisaalta miinushinnat ja alle 3 sentin hinnatkaan ei ole mitenkään perusteltavissa. energialla on aina joku hinta 3-10 senttiä tuotantotavasta riippuen lienee käypä haarukka. Tätä kansa on äänestämällä vihreää ideologiaa kannattavia päättäjiä halunnut. onneksi pörssisähkölle vielä on vaihtoehtoja, mutta kuinka kauan kun järjestelmä menee polvilleen siksi että kiinteähintaiset käyttää säästämättä tai kuluttaja jolla on pörssisähkö joutuu laittamaan pääkytkimen off asentoon kun kukkaro ei kestä. pitäisin jopa todennäköisenä että 2 vuoden kuluessa olisi saatavana pelkästään pörssisähkösopimuksia. Harvalla on mahdollisuus lakata tekemästä arkisia asioitaan kun ei tuule, ja toisaalta täysin järjetöntä yltiökuluttaa kun tuulee reilusti
 

-Teme-

Vakionaama
Tammikuu, helmikuu ja maaliskuun keskiarvo oli 6,17c/kWh. Onhan jossain jotain vialla kun nyt tähän mennessä vielä lämmintä ollut ja hinta 6,90c/kWh.
minkä hinta 6,90? vissiin oma toteutunut, kun pörssin keskihinta 6.61snt/kWh julkaistujen hintojen osalta.
Kieltämättä kovin on ollut hintava kk kun oma pösä keskihinta on ylittänyt 4snt/kWh mutta ollut aika höveli ohjausten osalta. KV sopparilla oma toteutunut keskihinta tällä hetkellä 3.078snt/kWh eikä alle 3 tule painumaan 😢
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
Tuntuu että huomisen Hinnat ei perustu todellisiin tuotantokustannuksiin, toisaalta miinushinnat ja alle 3 sentin hinnatkaan ei ole mitenkään perusteltavissa. energialla on aina joku hinta 3-10 senttiä tuotantotavasta riippuen lienee käypä haarukka. Tätä kansa on äänestämällä vihreää ideologiaa kannattavia päättäjiä halunnut. onneksi pörssisähkölle vielä on vaihtoehtoja, mutta kuinka kauan kun järjestelmä menee polvilleen siksi että kiinteähintaiset käyttää säästämättä tai kuluttaja jolla on pörssisähkö joutuu laittamaan pääkytkimen off asentoon kun kukkaro ei kestä. pitäisin jopa todennäköisenä että 2 vuoden kuluessa olisi saatavana pelkästään pörssisähkösopimuksia. Harvalla on mahdollisuus lakata tekemästä arkisia asioitaan kun ei tuule, ja toisaalta täysin järjetöntä yltiökuluttaa kun tuulee reilusti
Esimerkiksi tuulivoiman tuotanto maksaa 2,5 -3,5 c/kWh. Tämä sisältää kaikki kulut. Mutta jos ei oteta huomioon 30 vuoden päässä oleva purku, niin voidaan kyllä toimia hyvinkin 4c/kWh hinnalla. Maailma muuttuu, paljon tapahtuu 30 vuodessa.
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
minkä hinta 6,90? vissiin oma toteutunut, kun pörssin keskihinta 6.61snt/kWh julkaistujen hintojen osalta.
Kieltämättä kovin on ollut hintava kk kun oma pösä keskihinta on ylittänyt 4snt/kWh mutta ollut aika höveli ohjausten osalta. KV sopparilla oma toteutunut keskihinta tällä hetkellä 3.078snt/kWh eikä alle 3 tule painumaan 😢
Katsoin äkkiä Älyenergian apista. Siinä on kk hinta 6,90c/kWh. Siinä on mukana 25.11. Oma on 5,65c/kWh.
 
Olisiko tämä jopa suotava

Olisiko tämä jopa suotavaa?
monelle se kävisi todella kalliiksi ja yleensä niille joilla muutenkin on vähän rahaa, kuten sähkölämmiteisessä talossa asuvat eläkeläiset. Itsekin ajattelen että jos pörssisähkö olisi ainoa vaihtoehto niin pitäisi lakata tekemästä asioita kalliin pörssisähkön aikana eli lakata elämästä. enkä tarkoita pyykin pesua tai kahvin keittoa ne ovat lillukan varsia, vaan sellaisia asioita jotka meillä kuluttaa sähköä monin verroin enemmän, liittyy elinkeinoni harjoittamiseen.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Onko kukaan jaksanut laskea, miten nopeasti nuo saadaan kuumaksi?
Itse sähkökattilan kuumentuminen ei kauan kestä, olisiko vain minuutteja tai ehkä kymmenkunta, kun tilavuus on pienehkö.

Sen sijaan kattilaan liittyvän lämpöakun lataaminen riippu kattilan tehosta ja varaston tehosta. Näillä seuduilla akkujen kapasiteeti on tyypillisesti n. 800MWh/20000m³ ja kun kattilan tehot ovat 50MW+50MW ja toisessa paikassa vain 50MW, noiden lämpöakkujen lataaminen puretusta tilasta täyteen vie edellisellä 8 tuntia ja jälkimmäisellä 16 tuntia.

Sähkökattilat voivat syöttää tuotantonsa aina myös suoraan käyttöön, eli ei ole mitään periaatteellista ylärajaa, miten kauan noita voitaisiin käyttää yhtä päätä ja verkostoa pitkin lämpöä voidaan siirtää kauaskin tai ladata jossakin kauempana olevaa varastoa. Vantaalle ollaan rakentamassa varastoa, jota voitaisiin periaatteessa ladata 100MW:n kattilalla luokkaa 900 tuntia, eli toista kuukautta yhtä päätä.
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
monelle se kävisi todella kalliiksi ja yleensä niille joilla muutenkin on vähän rahaa, kuten sähkölämmiteisessä talossa asuvat eläkeläiset. Ttsekin ajattelen että jos pörssisähkö olisi ainoa vaihtoehto niin pitäisi lakata tekemästä asioita kalliin pörssisähkön aikana eli lakata elämästä.
Niin, mutta kävisikö siinä niin että kaikilla olisi sellainen 5c/kWh, tai vähän alle keskimäärin vuodessa. Sehän passaa varmaan meille hieman köyhemmillekin.
 
Viimeksi muokattu:
Niin, mutta kävisikö siinä niin että kaikilla olisi sellainen 5c/kWh, tai vähän alle keskimäärin vuodessa. Sehän passaa varmaan meille hieman köyhemmillekin.
keski hinta on ihan vertailukelvoton. kulutuksella painotettu keskihinta on se merkitsevä. käppyrät näyttää että meillä kulutus on suurinta kun sähkö on kalleimmillaan.
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
keski hinta on ihan vertailukelvoton. kulutuksella painotettu keskihinta on se merkitsevä. käppyrät näyttää että meillä kulutus on suurinta kun sähkö on kalleimmillaan.
Totta kyllä. Minä tarkoitin koko vuoden kulutus, esimerkiksi 15000 kWh, maksettu siitä 850€. Keskihinta 5,7c/kWh, tietenkin ilman siirtoa ja veroja. Kaikillahan on suurin kulutus talvisin, ja aina pystyy hieman vaikuttamaan itse keskihintaan.
Edit: Muokkasit hieman postausta: Toki jos reilusti menee talvipäivisin sähköä, niin voi olla hankalaa. Mutta millä hinnalla nyt on kiinteä? Tuleeko pörssi kuitenkin halvemmaksi silloin jos kaikki on pörssissä? Kiinteähän on yleensä kalliimpi kuin pörssi.
 
Viimeksi muokattu:

HelaKammo

Vakionaama
Itse sähkökattilan kuumentuminen ei kauan kestä, olisiko vain minuutteja tai ehkä kymmenkunta, kun tilavuus on pienehkö.

Sen sijaan kattilaan liittyvän lämpöakun lataaminen riippu kattilan tehosta ja varaston tehosta. Näillä seuduilla akkujen kapasiteeti on tyypillisesti n. 800MWh/20000m³ ja kun kattilan tehot ovat 50MW+50MW ja toisessa paikassa vain 50MW, noiden lämpöakkujen lataaminen puretusta tilasta täyteen vie edellisellä 8 tuntia ja jälkimmäisellä 16 tuntia.

Sähkökattilat voivat syöttää tuotantonsa aina myös suoraan käyttöön, eli ei ole mitään periaatteellista ylärajaa, miten kauan noita voitaisiin käyttää yhtä päätä ja verkostoa pitkin lämpöä voidaan siirtää kauaskin tai ladata jossakin kauempana olevaa varastoa. Vantaalle ollaan rakentamassa varastoa, jota voitaisiin periaatteessa ladata 100MW:n kattilalla luokkaa 900 tuntia, eli toista kuukautta yhtä päätä.
No saivartelu on leipälajisi, ei epäilystä. Vantaan Martinlaakson säiliö, ei ole kattila, tai ainakaan akku, vaan se "varaaja" jota varataan. Ymmätsit varmaan. Akkuja on ehkä teilläpäin, ja niistä ei ollut kyse.

Kauanko kyseistä pönttöä voi siis ladata, jos laitetaan sähköt päälle, ja kuinka paljon MWh se pönttö tarvitsee? Oletetaan, että ollaan normaalissa nollakelissä ja kulutus on vähäinen, sähkö vaikka 1 snt./kWh. Tulovesi vaikka 50°C? Vastasit toki jo arvauksen.

Pahasti näyttää siltä, että juuri halvimmat menee näihin kattila-akkupönttöihin, kalliit vaan nousevat.
 
Totta kyllä. Minä tarkoitin koko vuoden kulutus, esimerkiksi 15000 kWh, maksettu siitä 850€. Keskihinta 5,7c/kWh, tietenkin ilman siirtoa ja veroja. Kaikillahan on suurin kulutus talvisin, ja aina pystyy hieman vaikuttamaan itse keskihintaan.
pystyy tietysti vaikuttamaan, mutta sitten täytyy jättää tekemättä asioita joita oli tarkoitus tehdä, säästääkseen 120€ vuodessa vaatii päivittäisiä toimia kulutuksen optimointiin esimerkin 15000kwh kulutuksella, ja entä jos ei säästäkään kun pörssi on vaan korkealla päivästä toiseen kuten tällä ja viimeviikolla.
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
Tässä syyt kalliille sähkölle Suomessa tulevaisuudessa:
 

RauskiH

Vakionaama
Sanoisin että Aurora nostaa kun muuten olisi nollan tuntumassa hinnat, niin 900MW matkaa Ruotsiin silloin sitä pitkin ja repii hintoja ylös

Tässä en pysy ajatuksen juoksusi mukana. Ennen Auroraa sähkö virtasi lähes poikkeuksetta Suomeen ja oli SE1 alueella suomea edellisempaa. En näe syytä miksi siirtoyhteyden tuplaaminen tätä muuttaisi toiseen suuntaan.

SE1 hinta kyllä Auroran vuoksi nousee ja Suomen laskee. Viime aikoina on SE1 hinta ollut jopa SE2 korkeammalla ja aika näyttää että jääkö tämä pysyväksi ilmiöksi vai oliko syynä nämä poikkeuksellisen tuulettomat kelit.
 

HelaKammo

Vakionaama
Aika kallista:
  • Kaukolämpöakun kapasiteetti: 700 MWh (vastaa noin 40 omakotitalon vuosikulutusta)
  • Investoinnin arvo: noin 20 miljoonaa euroa
Tuosta laskee, niin 500000 per talo, suoraan sähköön, jota taloissa ei saisi nykyään edes olla. Lisäksi ekassa sarakkeessa pokkana verrataan maalämpöön.

Termistönä "akku" pitäisi kyllä rajata sähköön, nyt varaajasta tulikin akku, sen vastuksesta kattila, samalla rakennetaan akkuja, kausivarasto kuulostaa siltä, että sinne ajetaan kesän lämpöä, osin varmaan tehdäänkin niin.

Ihmeellisesti se suorasähkö kelpaa nyt ekologisena, kun aiemmin kehitettiin läöpöpumppupohjaisia laitoksia, sekä hukkalämmön talteenottoa.
 

huugo

Vakionaama
Ihmeellisesti se suorasähkö kelpaa nyt ekologisena, kun aiemmin kehitettiin läöpöpumppupohjaisia laitoksia, sekä hukkalämmön talteenottoa.
Maailma muuttuu... nollahinnat tulivat ongelmaksi niin löytyi hyvä ratkaisu. Ja nyt tuulivoimaa saadaan lisää kun nollahinnat poissa.

Hyvä tästä tulee!
 

dbwarrior

Vakionaama
Jos 700MWH varaston kautta menee vuodessa noin 30kertaa sen kapasiteetti läpi ja "katetta" tulee 100eur per MWh niin saataisiin 2.1Meur

Tma alle 10v :)
 

RauskiH

Vakionaama
Maailma muuttuu... nollahinnat tulivat ongelmaksi niin löytyi hyvä ratkaisu. Ja nyt tuulivoimaa saadaan lisää kun nollahinnat poissa.

Hyvä tästä tulee!
Ei sähkökattilat poista kesän tai oikeastaan puolen vuoden nollahintoja kun niiden kulutus on tällöin todella pientä, uudella tuulivoimalla pitäisi tehdä tiliä vuoden muutamina kuukausina
 

huugo

Vakionaama
Ei sähkökattilat poista kesän tai oikeastaan puolen vuoden nollahintoja kun niiden kulutus on tällöin todella pientä, uudella tuulivoimalla pitäisi tehdä tiliä vuoden muutamina kuukausina
Totta tämäkin. Ja kun erityisesti huomioidaan aurinkovoiman lisärakentaminen, niin kesän nolla / miinushinnat ovat varmoja.
 

tet

Hyperaktiivi
Syy viime aikaisiin poikkeuksellisen korkeisiin hintoihin on ollut todella tuuleton keli koko pohjolassa ja tästä syystä olemme saaneet nauttia Keski-Euroopan hintatasosta.

Sekä myös ne vesivoimaloiden tehonrajoitukset, joita juuri nyt on päällä ainakin Pohjois-Ruotsissa. Kunhan saavat jääkannet ylävesialtaisiin muodostettua, niin helpottaa osaltaan.

Sanoisin että Aurora nostaa kun muuten olisi nollan tuntumassa hinnat, niin 900MW matkaa Ruotsiin silloin sitä pitkin ja repii hintoja ylös

Onkos meillä miten usein tuollainen tilanne ollut, että siirtolinjat punaisena pusketaan Ruotsiin päin? Ei ole tullut seurattua tarkasti, joskus olen nähnyt moisen tilanteen, mutta onko yleinen?

Näin maallikkona ajattelen että tuollainen on eri asia kuin keittiön vedenkeitin. Valaise hieman miten toimii.

Sähkökattilat ovat elektrodikattiloita, eli kolme puikkoa (=kolme vaihetta) isketään veteen periaatteessa oikosulkuun, ja vesi itse toimii vastuksena joka kuumentaa itse itsensä. Veden johtokyky säädetään kemikaaleilla sopivaksi, ja kattilan tehoa säädetään vedenpinnan korkeudella; mitä pidemmälti sauvat ovat vedessä, sitä suurempi teho. Meidän oma ottaa täyden tehon muistaakseni minuutissa, jos on valmiudessa eli valmiiksi lämmin ja paineinen. Se on höyrykattila, pelkkien vedenlämmittimien toiminta voinee poiketa tuosta, mutta tuskin paljoa.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Termistönä "akku" pitäisi kyllä rajata sähköön

Myöhäistä enää tuollainen. Meillä on jo esim. paineakkuja hydrauliikassa ja tietokoneen prosessorissakin on akku-rekisteri.

Ei sähkökattilat poista kesän tai oikeastaan puolen vuoden nollahintoja

Ei varmaan poistakaan, mutta negatiivisia ehkä poistaa sillä lämmön kausivarastoja pystytään lataamaan juurikin kesäkaudella.
 

kotte

Hyperaktiivi
No saivartelu on leipälajisi, ei epäilystä. Vantaan Martinlaakson säiliö, ei ole kattila, tai ainakaan akku, vaan se "varaaja" jota varataan. Ymmätsit varmaan. Akkuja on ehkä teilläpäin, ja niistä ei ollut kyse.
No, kun ei edes käsitteistä päästä yksimielisyyteen, niin eipä voida keskustellakaan. Näin kyllä kysymyksestäsi, että selvennystä tarvitaan, jotta asiasta voi keskustella (siksi "saivartelinkin", mutta ei näköjään auttanut).

Mutta jos siis kysyit, miten kauan tuollaista teollista sähkökattila voi lämmittää, niin purkamatta lämpöä ulos korkeintaan minuutteja edes teoriassa, käytännössä lyhyemmän ajan ennen kuin lämpöä on johdettava pois, varastoon tai kulutukseen. Koko kattilan tehonsäätö perustuu pumppaustehon muuttamiseen. Nuo minuutitkin edellyttävät, että kattilan teho on jo pudonnut, kun pumppausta on vähennetty ronskisti.
 

-Teme-

Vakionaama
Veikkauksia on että 5-6snt kantturoissa menee torstai vaikka puhaltaa.
Sähkövatkaimen ennusteessa vasta pe-la välisenä yönä olisi pääsyä sopivaan 2snt hintatasoon
Ihanaa olla väärässä edes kerran - hinta tosin ke iltana 1snt huudeilla
klo 8:45 kannattaa laittaa kaffekeitin päälle. saa erityisen hyvää kahvia, jos se mitataan hinnalla
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Huomenna on halpaa pösää vaikka pakastaa, on arki ja lämmityssähkön kulutus kasvaa.
Fingridin tuuliennusteen perusteella tuo oli oletettavissa jo eilen (vaikkakin tämän päivän sähkönhinnassa vihjeet olivat heiveröiset, mutta silti kielivät selkeästi asiasta illasta lähtien).
 

tet

Hyperaktiivi
Koko kattilan tehonsäätö perustuu pumppaustehon muuttamiseen.

Meidän kattilassa on kaksi säiliötä, ala- ja yläsäiliö (kutsutaan myös ulko- ja sisäsäiliöksi, koska ovat sisäkkäin). Elektrodit ovat yläsäiliössä, joka on päältä avoin "pesuvati". Vettä pumpataan alasäiliöstä yläsäiliöön vakiovirtauksella, ja sisäsäiliön pintaa (ja siten kattilan tehoa) säädetään venttiilillä joka laskee vettä sisäsäiliöstä takaisin ulkosäiliöön.
 

kotte

Hyperaktiivi
Meidän kattilassa on kaksi säiliötä, ala- ja yläsäiliö (kutsutaan myös ulko- ja sisäsäiliöksi, koska ovat sisäkkäin). Elektrodit ovat yläsäiliössä, joka on päältä avoin "pesuvati". Vettä pumpataan alasäiliöstä yläsäiliöön vakiovirtauksella, ja sisäsäiliön pintaa (ja siten kattilan tehoa) säädetään venttiilillä joka laskee vettä sisäsäiliöstä takaisin ulkosäiliöön.
Tuolla tavoin säädön dynamiikan saa varmaan hyvin ja luotettavasti hallintaan. Periaatteessahan yläsäiliö voisi stabiloitua luonnostaankin, kun höyryn paine veden kuumennettua painaa vettä pois yläsäiliöstä, mutta tuollainen yksinkertainen säätösysteemi tuskin edes säätyisi riittävän luotettavasti värähtelemättä ja ennen kaikkea ulkopuolen pienetkin painevaihtelut vaikuttaisivat välittömästi tehoon, mutta prosessin vaste muutokseen stabiloituisi monin verroin hitaammin.
 

pAy

Vakionaama
Fingridin tuuliennusteen perusteella tuo oli oletettavissa jo eilen (vaikkakin tämän päivän sähkönhinnassa vihjeet olivat heiveröiset, mutta silti kielivät selkeästi asiasta illasta lähtien).
Nyt kun sääennustetta katsoo niin ei olisi osannut arvata, että on halpaa, mutta loppuviikolla pitäisi olla varmasti.
 

kotte

Hyperaktiivi
sääennustetta katsoo niin ei olisi osannut arvata
Sääennustetta ei kannatakaan katsoa, kun päättelee tuulivoiman saatavuutta, vaan tuulivoimaennustetta. Toki sääennusteistakin saa paljon irti, kun katselee merisääennusteen karttoja ja päättelee sen pohjalta, mutta valitettavasti nuo ennusteet eivät ulotu useamman päivän päähän.
 

pAy

Vakionaama
Sääennustetta ei kannatakaan katsoa, kun päättelee tuulivoiman saatavuutta, vaan tuulivoimaennustetta. Toki sääennusteistakin saa paljon irti, kun katselee merisääennusteen karttoja ja päättelee sen pohjalta, mutta valitettavasti nuo ennusteet eivät ulotu useamman päivän päähän.
Pitkään on sääennusteen tuuliennusteesta "nähnyt" sähkön hinnan suunnan, nyt on selvä poikkeus.
 
Back
Ylös Bottom