Teollisen mittaluokan sähkövarastot, bess (ei kotiakut)
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
- Keskustelun aloittaja
- #362
Näemmä 2h akku tuloillaan ja mallia joka muodostaa verkkoa (grid forming)
www.energy-storage.news
Finland: IPPs order BESS from Merus and Sungrow as market shifts to 2-hour systems
Two Finland BESS project announcements, with Exilion ordering from Merus Power and Nala ordering from Sungrow.
www.energy-storage.news
- Keskustelun aloittaja
- #363
Jahas, ja se taitaa olla tulevaisuus
www.pv-magazine.com
Useimmat akut toimivat ns. grid-following-tilassa.
Ne seuraavat sähköverkon jännitettä ja taajuutta, joita perinteiset voimalaitokset (esim. vesivoima, kaasu, hiili) muodostavat.
Akku siis ei itse muodosta verkkoa, vaan se säätää oman toimintansa olemassa olevan verkon mukaan (inverteri toimii synkronoituna verkkoon).
“Grid-forming” tarkoittaa, että akkujärjestelmä voi itse muodostaa verkon jännitteen ja taajuuden — toisin sanoen se voi toimia kuin virtalähde eikä vain seuraa toisia.
Tämä on tärkeää erityisesti tilanteissa, joissa:
Grid-forming BESS siis vakauttaa ja ylläpitää verkon toimintaa – jopa yksinään, ilman muuta sähköntuotantoa.
Europe to require grid-forming capability for new storage above 1 MW
The European Network of Transmission System Operators for Electricity (ENTSO-E) says new EU rules will make grid-forming functions mandatory for large-scale storage and renewable plants.
Europe to require grid-forming capability for new storage, renewables above 1 MW
The European Network of Transmission System Operators for Electricity (ENTSO-E) says new EU rules will make grid-forming functions mandatory for large-scale storage and renewable plants.
www.pv-magazine.com
1. Tavallinen (grid-following) BESS
Useimmat akut toimivat ns. grid-following-tilassa.
Ne seuraavat sähköverkon jännitettä ja taajuutta, joita perinteiset voimalaitokset (esim. vesivoima, kaasu, hiili) muodostavat. Akku siis ei itse muodosta verkkoa, vaan se säätää oman toimintansa olemassa olevan verkon mukaan (inverteri toimii synkronoituna verkkoon).
2. Grid-forming BESS
“Grid-forming” tarkoittaa, että akkujärjestelmä voi itse muodostaa verkon jännitteen ja taajuuden — toisin sanoen se voi toimia kuin virtalähde eikä vain seuraa toisia.
Tämä on tärkeää erityisesti tilanteissa, joissa:- Sähköverkossa on paljon uusiutuvaa energiaa (aurinko, tuuli), jotka eivät luonnostaan muodosta jännitettä/taajuutta.
- Tai jos kyseessä on saariverkko tai mikroverkko, jossa ei ole suuria synkronikoneita (generaattoreita).
Grid-forming BESS siis vakauttaa ja ylläpitää verkon toimintaa – jopa yksinään, ilman muuta sähköntuotantoa.
Viimeksi muokattu:
Harrastelija
Vakionaama
Mistähän tuommoinen taajuuden ottaa? GNSS tai esim kuituyhteys (ptp)? Akustolla pyritään mm säätämään taajuutta kohti 50Hz?
Verkon taajuutta ei voi käyttää kun se voi olla ”pielessä” kumpaan suuntaan hyvänsä.
Verkon taajuuden pidon kannalta Grid Forming Invertterille riittäisi tavanomainen kohdalleen rukattu kvartsioskillaattorikin. Verkko pyritään pitämään synkronoituna aikaan, mutta ruotsalaiset hoitavat tuota Pohjoismaiden synkronialueella. Tuo on oma erillinen operaatiokenttänsä, eikä verkkoa pyritä ensijassa pitämään virallisen kellon tahdissa, vaan tahdistus tehdään hitaammalla jaksolla ja verkon sekä virallisen kellon synkroniero saattaa käydä välillä kymmenissäkin sekunneissa.
Samaan tapaanhan perinteiset generaatoritkin pyritään pitämään tahdistettunatarkaan paikalliseen oskillaattoriin ja vaikka eri generaattoreiden taaajuusreferenssit hiukan ryömivät toisiinsa nähden, eron aiheuttama ohjaussuure jää säätöalgoritmissa noiden erojen pohjalta vähämerkityksellisesti sekä yksittäistapauksissa että suurempien generaattoriryhmien kohdalla. Verkon taajuushan heiluu käytännössä aika hurjasti jopa verrattuna tavanomaiseen mekaaniseen kelloon lyhyellä tarkastelujaksolla. Taajuutta pyritään oikaisemaan myös karkeammin kuin synkroimalla viralliseen kelloon, eli tuota hoidetaan erilaisten säätömarkkinoiden tuotteiden kautta kantaverkkoyhtiön tarkkailun pohjalta ja tämän aloitteesta, kun osoittautuu tarpeelliseksi. Taajuuden oikaisemiseen rittää, että sopimuksen tehneet toimijat toteuttavat säätöä kantaverkkoyhtiön määräämällä tavalla (käytännössä joko nostamalla tai laskemalla generaattoreidensa taajuustavoitetta säätotuotteesta ja kantaverkkoyhtiön käskystä riippuen).
Harrastelija
Vakionaama
Kellon aika ja tahtisignaali ovat kaksi eri asiaa.
Sähköverkon nimellinen 50Hz ei ole sidottu kellonaikaan.
Toki kellonaikakin tarvii tahtisignaalin jotta pysyisi oikeassa ajassa. Samoin kellonaika tarvii alussa ”initialisoinnin” jotta tiedetään mistä hetkestä kellonaikaa lasketaan eteenpäin tahtisignaalin mukaan.
Yleensä kun tehdään halvalla niin tuo paikallinen tahtisignaali ei välttämättä ole riittävän tarkka.
Edit: mm mobiilitukiasemat tarvii ulkoisen tahtisignaalin.
Sähköverkon nimellinen 50Hz ei ole sidottu kellonaikaan.
Toki kellonaikakin tarvii tahtisignaalin jotta pysyisi oikeassa ajassa. Samoin kellonaika tarvii alussa ”initialisoinnin” jotta tiedetään mistä hetkestä kellonaikaa lasketaan eteenpäin tahtisignaalin mukaan.
Yleensä kun tehdään halvalla niin tuo paikallinen tahtisignaali ei välttämättä ole riittävän tarkka.
Edit: mm mobiilitukiasemat tarvii ulkoisen tahtisignaalin.
Kuten toteat, kellonaika ja sähköverkon tahdistus ovat eri asia. Verkon muodostavien generaattoreiden ja saman toteuttavien invertterisyöttöjen synkronointi ei kuitenkaan perustu ulkoiseen tahtisignaaliin (mobiilitukiaseman tapaan), vaan itse verkko synkronoi laitteet. Kaikki vaihtovirtaverkkoon tehoa syöttävät laitteet välttämättä toimivat verkon tahdissa. Ainoastaan syötetyn tehon määrää ja vaihe-erokulmaa voi säätää (jälkimmäistä melko vähän, liittyy generaattorin tms. syöttämään tai kuluttamaan loistehoon).
Paikallista suhteellisen tarkkaa taajuusreferenssiä ei tarvita mihinkään muuhun kuin itse laitteen tavoitetaajuuden (oikeastaan siis verkkoon syötetyn tehon) säätöön. Verkkoahan tuetaan niin, että jos verkon taajuus laskee, generaattorin voimakoneeseen on säädettävä lisää tavoitenopeutta, jolloin generaattori tavallaan puskee osaltaan verkkoa suuremmalle taajuudelle. Paikallista taajuusreferenssiä tarvitaan vain siihen, että saadaan referenssipiste ko. säädölle. Verkkoa tukevien inverttereiden tulee emuloida vastaavaa käytöstä.
Lisäksi generaattorin magnetointia ja vastaavasti invertterin tuottamaa jännitettä on hieman säädettävä, jos jännite poikkeaa tavoitearvosta. Tuo itse asiassa liittyy loistehon optimointiin (verkon jännitteen ja verkkoon syöttävän generaattorin tai invertterin virran keskinäiseen vaihe-eroon voidaan vaikutaa tätä kautta).
Itse verkon taajuuden säätö perustuu sitten siihen, että kantaverkko-operaattori seuraa verkon tilaa ja lähettää säätöön valjastetuille osapuolille käskyn muuttaa hiukan hieman verkkoa tukevien ja sinne syöttävien laitteidensa taajuustavoitetta.
- Keskustelun aloittaja
- #368
Jahas, lienee tullut ilmi että ainakin joissain tapauksissa akut menettävät kapasiteettiaan nopeammin kuin mitä on oletettu.
www.linkedin.com
BESS operators are facing an uncomfortable truth: their batteries are fading faster than expected. ❌ New data from Modo Energy shows around 4% capacity loss every 365 cycles in Great Britain and… | Rasa Jakaitis | 18 comments
BESS operators are facing an uncomfortable truth: their batteries are fading faster than expected. ❌ New data from Modo Energy shows around 4% capacity loss every 365 cycles in Great Britain and closer to 7% in ERCOT. Quiet, compounding losses that slowly eat into revenue and challenge...
www.linkedin.com
Viimeksi muokattu:
Eikös nuo BESS-akut ole aika pitkään olleet perinteisillä litiumkemioilla, jotka eivät mitään hirveän pitkäikäisiä ole, eivätkä pidä esim. täytenä säilyttämisestä. Uudemmat sitten LFP-kemialla, joka antaa anteeksi enemmän. Lähivuosina sitten nähdään natriumakkujen esiinmarssi, alkuun juuri BESS-puolelle. Kyllä se kestävyys siitä paranee.
- Keskustelun aloittaja
- #370
Nurmijärven 40MW/80MWh akusta juttu ylellä
yle.fi
Sähkön hintapiikit luovat uutta bisnestä: nyt käyttöön otettiin yksi Suomen suurimmista sähkövarastoista
Sähkövarastot tasaavat hintoja. Osa hyödystä menee sijoittajille, mutta ainakin pitkällä aikavälillä kuluttajakin hyötyy.
yle.fi
MarkkuJ
Aktiivinen jäsen
Moro
Tossa viitataan että tavallinen kuluttajakin hyötyy sähkövarastosta,no joo voi hyötyä inansa jos se hintapiikki vähän tylstyy mutta olen varma että sähköyhtiö eikä sen paremmin sijoitusyhtiökaan vi..t välittää kuluttajasta ja sille maksavata sähköstä kyllä he ajattelevat vain ja ainoastaan omaa tuotttoaan ja jos se on luokkaa 9–11 prosentin vuotuista tuottoa kuten jutussa viitataan niin onhan se mainio kun ei tarvitse tehdä asian hyväksi mitään.
Ihan sama asia on mittauksessa varttinetotukseen siirtymisen laita,miksi siihen muuten olisi siirrytty ja yleensäkkin siistyminen netotukseen,yksi hyvä esimerkki on Elenia,se siirtyi netotukseen vasta kun oli siirryttävä kun entisellä mittaustavalla tulos oli parempi heidän kannaltaan.
Kuten olen jossain aiemminkin todennut että kun sähkön hinta nousee ja kuluttaja sijoittaa asian hillitsemiseksi asioihin kotonaan esim. paneelit,akut,näiden fiksut ohjaukset ym. niin hiukan sähköyhtiöiden ja siirtoyhtiöiden tulot pienenevän niin mitäs he tekevät,nostavat hintojaan kun ovat monopoliyhtiöitä niin homma on helppo.Valtio on laatinut lakejaan ettei hintoja saa nostaa vuodessa määräänsä enempää mutta ne ovat niin laajoja että kun sen maksimin nostaa niin taas se sijoittaja saa sijoittamalleen rahalle saman koron no sellaista tämä elämä on.
Tossa viitataan että tavallinen kuluttajakin hyötyy sähkövarastosta,no joo voi hyötyä inansa jos se hintapiikki vähän tylstyy mutta olen varma että sähköyhtiö eikä sen paremmin sijoitusyhtiökaan vi..t välittää kuluttajasta ja sille maksavata sähköstä kyllä he ajattelevat vain ja ainoastaan omaa tuotttoaan ja jos se on luokkaa 9–11 prosentin vuotuista tuottoa kuten jutussa viitataan niin onhan se mainio kun ei tarvitse tehdä asian hyväksi mitään.
Ihan sama asia on mittauksessa varttinetotukseen siirtymisen laita,miksi siihen muuten olisi siirrytty ja yleensäkkin siistyminen netotukseen,yksi hyvä esimerkki on Elenia,se siirtyi netotukseen vasta kun oli siirryttävä kun entisellä mittaustavalla tulos oli parempi heidän kannaltaan.
Kuten olen jossain aiemminkin todennut että kun sähkön hinta nousee ja kuluttaja sijoittaa asian hillitsemiseksi asioihin kotonaan esim. paneelit,akut,näiden fiksut ohjaukset ym. niin hiukan sähköyhtiöiden ja siirtoyhtiöiden tulot pienenevän niin mitäs he tekevät,nostavat hintojaan kun ovat monopoliyhtiöitä niin homma on helppo.Valtio on laatinut lakejaan ettei hintoja saa nostaa vuodessa määräänsä enempää mutta ne ovat niin laajoja että kun sen maksimin nostaa niin taas se sijoittaja saa sijoittamalleen rahalle saman koron no sellaista tämä elämä on.
BESS-sähkövarastojen rakentamistahan ei ole lainsäädännössä eikä käytännössä rajoitettu sähkön tuottajille tai sähkönsiirtoyhtiöille, vaan alan ulkopuolisetkin voivat noihin sijoittaa. Tällä hetkellä sähkön hintojen poukkoilu peräkkäisten ja lähekkäisten varttituntien välillä on muulloin kuin kovien tuulten aiheuttamien lähes nollahintojen aikaan niin posketonta, että tuossa olisi juuri riippumattomille sijoittajille businessmahdollisuus. Vuorokausimarkkinoilla taitaa olla ongelmana tällä hetkellä sähkövaraston operointia suoraan tukevien tarjousyhdistelmien puute? Sähkövarastoa varten pitäisi olla sellainen tuote, jonka pohjana on lähekkäisten varttituntien hintaero riippumatta hintojen absoluuttisesta tasosta. Sähkövaraston omistaja siis jättäisi vuorokausimarkkinoille tarjouksia, jotka siirtävät tietyn energiamäärän halvemmalta varttijaksolta kalliimmalle tietyn aikaikkunan sisällä.
Toki vastaavaa tapahtuu nytkin vuorokauden sisäisillä markkinoilla, mutta hyötyjinä ovat vain noille markkinoille osallistuvat. Toki moinen tasausmahdollisuus väistämättä ennen pitkää heijastuu myös vuorokausmarkkinoille niin, että odotukset jopa peräkkäisten varttituntien välisistä hintaeroista pitemmän jakson trendien vastaisesti vaimenevat.
Mitä hemmettiä, otsikoidaan kuten tuo akkukapasiteetin heikentyminen olisi ollut jotenkin katastrofi tms, ja sitten liitetään mukaan käyrä jonka mukaan kapasiteetti on heikentynyt huomattavasti vähemmän mitä alunperin on arvioitu.Jahas, lienee tullut ilmi että ainakin joissain tapauksissa akut menettävät kapasiteettiaan nopeammin kuin mitä on oletettu.
BESS operators are facing an uncomfortable truth: their batteries are fading faster than expected. ❌ New data from Modo Energy shows around 4% capacity loss every 365 cycles in Great Britain and… | Rasa Jakaitis | 18 comments
BESS operators are facing an uncomfortable truth: their batteries are fading faster than expected. ❌ New data from Modo Energy shows around 4% capacity loss every 365 cycles in Great Britain and closer to 7% in ERCOT. Quiet, compounding losses that slowly eat into revenue and challenge...
katso liitettä 109913
katso liitettä 109928
Miten se on kenellekään "epämukava totuus" että ostettu laite toimii paremmin kuin mitä on laskettu?
- Keskustelun aloittaja
- #374
Ercot eli jenkkilässä jossa hommat ovat jo paljon pidemmällä akkujen suhteen kuin muualla eli akkuja on paljon ja ne keräävät syklejä paljon. Sitä käytetään usein esimerkkinä muualle. Siellä akut ovat hapantuneet oletettua aikaisemmin (tuossa mainittu 7%) vuodessa ja syklejä odotetaan tulevan 365. Oletettu 2-4 % kuluma saattaa olla vuodessa. Se mitä on oletettu tulevan 12 000 syklin kohdalla, saattaa ollakin edessä 2000 syklin kohdalla. Kaippa tuossa joku ongelma on?
Why batteries in ERCOT may be degrading faster than expected - Research | Modo Energy
Batteries in ERCOT may be losing their energy capacity faster than expected. How should investors respond?
modoenergy.com
- Keskustelun aloittaja
- #375
BESS hinnat ovat laskeneet myös melkoista tahtia.
about.bnef.com
BloombergNEF
BNEF is a strategic research provider delivering clear perspectives on global commodity markets and the disruptive technologies driving the energy transition.
about.bnef.com
Bess myynti 125e/kWh ja 65e/MWh käyttökustannushintoja tässä artikkelissa https://ember-energy.org/latest-insights/how-cheap-is-battery-storage/
Tuo käyttökustannus lienee jonkinlainen referenssi yleisemminkin akkujen käyttökustannuksista. DIY meiningillä päässee alle noiden hintojen.
Tuo käyttökustannus lienee jonkinlainen referenssi yleisemminkin akkujen käyttökustannuksista. DIY meiningillä päässee alle noiden hintojen.
- Keskustelun aloittaja
- #377
Ja samasta rapsasta poiminta joka tarkoittanee että akkujen määrä verkossa tullee räjähtämään.
Mutta kun laskee paneelitkin mukaan, ei tuo 33e riitä alkuunkaan kuten jutussa on sanottukin (eli väitetty maksavan 76$ kokonaisuutena). Taitavat invertterit sun muutkin sekä laskennalliset ylläpitokulut vielä uupua laskelmasta senkin jälkeen? On tuo toki halvempaa kuin ydinvoima noilla luvuilla (mutta tuskin onnistuu Suomen leveysasteilla silti ikinä, kun aurinko ei talvella paista kuin hitusen silloin tällöin).
Kattiloista en tiedä mutta sähkövarastoista tuotto hetki sitten 17 MW ja nyt 25 MW. Oletettavasti siellä säädellään verkon tasapainoa? Lukema on vaihdellut nollasta vajaaseen sataan viime päivinä.
Sähkökattilat kuluttavat sähköä, eivät tuota. Ne ovat vedenkeittimiä. Takuuvarmasti yhdenkään perässä ei ole turbogeneraattoria.
Kirjoitusvirhe korjattu. Vaikuttaako noin pieni määrä mihinkään. Luulisi olevan parempi säästää isompaa tarvetta varten.
Jos tuon verran puuttuu verkosta tuotantoa niin vaikuttaahan se siihen ettei tarvii katkaista sulta sähköjä tehonpuutteen vuoksi. Tuotantoa voi puuttua esim. siksi että joku toinen voimala tarvitsee aikaa käynnistyäkseen vaikkapa minuutin tai kaksi ja sen aikaa tarvitaan nopeaa säätöä.
Nythän on jatkuvasti pientä tuotantoa.
Se vaihtelee minuutista toiseen. Eli selvästi siellä säädellään. Kyllä se nollassakin käy. Minimaalisella otannalla näkyi että kun tuulituotanto laski, niin varastojen tuotanto nousi. Kyse voisi olla myös tuulivoimaloiden säädöstä. Ovat myyneet tietyn määrän ja siltä osin kun se ei täyty niin puuttuva osa tuodaan sähkövarastosta automaatttisesti, jotta ei jouduta maksamaan säätösähköstä.
Tuulivoimaa ei ilmeisesti hyödynnetä nyt täysimääräisesti. Vajaa 6000MW tuottoa.
jussipa
Aktiivinen jäsen
Eikö noiden sähkövarastojen pääasiallinen tehtävä ole nimenomaan tasapainottaa verkkoa? Ne ei osallistu sähkön myyntiprosessiin Nord Poolin kautta.
Täällä esim. juttua: https://yle.fi/a/74-20191113
ja https://www.iinenergia.fi/sahkovarasto-tasaa-sahkoverkon-taajuutta-ei-sahkon-hintaa/
Täällä esim. juttua: https://yle.fi/a/74-20191113
ja https://www.iinenergia.fi/sahkovarasto-tasaa-sahkoverkon-taajuutta-ei-sahkon-hintaa/
Tase on tuottajakohtainen. Vaikka tuottajan A myllyt pyörisi hurjaa vauhtia niin tuottajan B myllyt saattaa olla pysähdyksissä. Silloin tuottaja B voi hetkellisesti purkaa omia varastojaan.
Jonkunhan se on tehtävä. Ennen se tehtiin vesivoimaloissa, koska niitä on helppo säätää tarkasti ja nopeasti. Liekö tuulenpuskat sitten vaativampia?
Niin ja osa varastojen tuotannostahan voi olla myös paikallisen verkon tukemista. Jos alueella on suuri hetkellinen kuormitus varasto voi tukea verkkoa paikallisesti.
Kun tuotanto painottuu voimakkaasti tuulienergiaan kuten esimerkiksi tänään, myös tuon vaihtelut korostavat säätötarvetta. Pitäisi katsoa, mitä säätömarkkinoilla tapahtuu. Akkuvarastot on rakennettu juuri tähän tarkoitukseen ja silloin niillä tehdään parhaat tienistit, kun uusia ylös- ja alassäätötarjouksia tehdään paljon ja tiheästi vuorosuuntiin.
Luulen että iso osa akkuvarastoista on FCR-reserveissä. Niillä ei käydä kauppaa jatkuvasti, vaan toimivat vuosisoppareilla. Tuotanto/kulutus säätyy FCR-reserveissä verkon taajuuden mukaan sekuntipelinä. Voi noita toki varmaan myös aFRR-reservissä olla. Siellä energiakauppa käydään neljän sekunnin jaksoissa. Se vaan on vähän monimutkaisempaa säätöä, kun ohjaus tulee Fingridin järjestelmästä.
- Keskustelun aloittaja
- #392
Saudi arabiassa 7.8 GWh patteri kytketty verkkoon. Isoja suunnitelmia muutenkin tuolla akkujen suhteen.
www.ess-news.com
Saudi Arabia connects 7.8 GWh battery storage project to the grid - Energy Storage
Once fully operational, the project spanning three sites will become the world's largest battery energy storage system.
www.ess-news.com
- Keskustelun aloittaja
- #393
Taitaa vähän riippua että kuka akku operoi, että mihin markkinoihin osallistuvat. Capalolla taisi olla ainakin monimarkkina ohjaukset. Valtaosa on varmaan kuitenkin reservikorvausten perässä.
capaloai.com
www.epressi.com
Capalo AI – Unlock the Full Potential of Energy Storage
We maximize the value of your energy storage systems. Now and in the future.
capaloai.com
Neoen rakentaa Suomen ensimmäisen neljän tunnin akkuvaraston Raumalle
Neoen on aloittanut Akkula Big Battery -akkuvaraston rakentamisen Raumalla.- Akkula Big Battery on yksi Pohjoismaiden suurimmista akkuvarastoista, sillä sen kapasiteetti on 62,5 MW / 231 MW, ja se on myös ensimmäinen pohjoismainen neljän tunnin akkuvarasto.
- Akkula tukee merkittävästi Suomen sähköverkkoa edistämällä sen turvallisuutta ja luotettavuutta.
- Kyseessä on Neoenin kolmas akkuvarasto Suomessa, ja sen valmistumisen jälkeen Neoenin akkuvarastojen kokonaiskapasiteetti Suomessa on 149 MW / 374 MWh.
- Akkuvaraston toiminta alkaa täydellä teholla vuonna 2027.
Neoen rakentaa Suomen ensimmäisen neljän tunnin akkuvaraston Raumalle
Neoen on aloittanut Akkula Big Battery -akkuvaraston rakentamisen Raumalla. Akkula Big Battery on yksi Pohjoismaiden suurimmista akkuvarastoista, sill...
www.epressi.com
- Keskustelun aloittaja
- #394
Jämsään 50 MW/100MWh. Paljonkohan näitä mahtaa olla oikein rakenteilla? Jonkunverran kuitenkin tuntuu putkahtelevan. On siinä 10 kW kotiakku aika pieni tuollaisen rinnalla.
winda.fi
Winda Energy kiihdyttää kasvuaan sähkövarastomarkkinalla – Jämsään nousee uusi 50 megawatin akkuvarasto - Winda Energy
Uusiutuvan energian hankekehittäjä Winda Energy Oy jatkaa laajentumistaan energian varastoinnissa. Yhtiö rakennuttaa Jämsään teholtaan 50 megawatin (MW) ja kapasiteetiltaan 100 megawattitunnin (MWh) suuruisen sähkövaraston. Hanke toteutetaan yhteistyössä tšekkiläisen Second Foundationin kanssa...
winda.fi
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #395
Sodankylään 10MW/20MWh bess. Olisi mukava tietää nykyinen ja tuleva kapasiteetti kokonaisuudessaan.
www.sodankyla.fi
Sodankylään rakennetaan uusi miljoonaluokan akkuvarasto sähköjärjestelmän tueksi | Sodankylän kunta
Sodankylän Pontikkapalon teollisuusalueelle nousee uusi merkittävä 10 MW:n akkuvarasto, joka osallistuu Fingridin reservimarkkinoille ja vahvistaa sähköjärjestelmän toimintavarmuutta.
www.sodankyla.fi
Viimeksi muokattu:
En tiedä, mutta käytössä oleva kokonaismäärä lienee jossain 250-300 MW huitteilla. Ihan vertailun vuoksi, Kaliforniassa BESS-kapasiteetti on jo lähes 17 GW, eli reilusti suurempi kuin koko Suomen sähköntuotantokapasiteetti. Vähän ollaan jäljessä per capita, samalle tasolle vaadittaisiin Suomen väkiluvulla lähes 2500 MW.
- Keskustelun aloittaja
- #397
Tuo määrä taisi olla jo puoli vuotta sitten ellen nyt aivan väärässä ole.
autonlataaja
Jäsen
Ohoh, aika hyvinhän tuo kapasiteetti on sitten loppuvuoden aikana kasvanut.
- Keskustelun aloittaja
- #400
No nyt alkaa olemaan jo akkusuunnitelmalla kokoa. Kristiinankaupunkiin kaavaillaan 500 MW patteria.
yle.fi
kristiinankaupunki.tweb.fi
Kristiinankaupunkiin tulee jättimäinen akkukenttä – sijoituslupa myönnetty
Kentälle sijoitetaan 240 kappaletta kuuden metrin merikontteihin pakattuja akkuja
yle.fi
Asian liitteet
kristiinankaupunki.tweb.fi