Tankkaatko Teboililla?

Oletko tankannut Teboililla

  • Usein

    Ääniä: 7 7,3%
  • Harvoin

    Ääniä: 9 9,4%
  • En ollenkaan

    Ääniä: 80 83,3%

  • Ääniä yhteensä
    96

Tifo

Vakionaama
"Summassa on mukana konsernilainaa Venäjän hyökkäyssotaa tukevalle ja Teboilin omistavalle Lukoilille peräti 140 miljoonaa euroa"
Tappiotahan tuo tekee.
 

Husky

Hyperaktiivi
Aivan, just joo. Tietenkin laina on noinpäin.
Pääseeköhän lakikirjaa lukeva kansa parin emeriittiusprofessorin saarnan jälkeen maksamaan nämä velat ryssälle?

Tietenkään mikään laki ei estä suomalaisilta firmoilta lämpövoimaloita tai muuta pientä varastamaan.
 

Antero80

Vakionaama
Taloustiedot on ihan avointa dataa, ei tarvitse jositella. Eli paljonko Teboililla on konsernilainoja tai ovat maksaneet osinkoja omistajilleen sodan alkamisen jälkeen? Niimpä. Humionarvoista on että jos omavaraisuusaste hupenee niin rahaa eri kerta kaikiin voi siirtää meinnekään ja tämä on ihan perusfakta että ei tarvitse jossitella.
Haluatko viimein jakaa tämän avoimen datan lähteen?
Nyt paljastui 140 miljoonan konsernilainat, olisi kohteliasta huomattava tuota avoimen rekisterin pitäjää heidän puutteellisista tiedoista.
 

Antero80

Vakionaama
Aivan, just joo. Tietenkin laina on noinpäin.
Pääseeköhän lakikirjaa lukeva kansa parin emeriittiusprofessorin saarnan jälkeen maksamaan nämä velat ryssälle?

Tietenkään mikään laki ei estä suomalaisilta firmoilta lämpövoimaloita tai muuta pientä varastamaan.
Lienee vielä konsernilainat käytetty Lukoil:n "palveluihin"/"brändiin", raha ei ole pakosti koskaan oikeasti siirtynyt Teboilin suuntaan..

Harmi että näitä porsaanreikiä on ja kansa niin sinisilmäistä / ryssämielistä että tuota hommaa tuki asioimalla Teboililla.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Haluatko viimein jakaa tämän avoimen datan lähteen?
Nyt paljastui 140 miljoonan konsernilainat, olisi kohteliasta huomattava tuota avoimen rekisterin pitäjää heidän puutteellisista tiedoista.
Alex af Heurlin kysy 23.10. "Miten käy Teboilin jättivelkojen?" HS Vision artikelissa joten kovin suuresta salaisuudesta ei liene kysymys.
 

Antero80

Vakionaama
Alex af Heurlin kysy 23.10. "Miten käy Teboilin jättivelkojen?" HS Vision artikelissa joten kovin suuresta salaisuudesta ei liene kysymys.
Ok, ymmärsin sitten väärin että taloustiedot olisi avointa dataa ja sieltä olisi nähnyt ettei konsernilainoja ole.

En itse lue HS:a, mutta kai se on niin että joka lehdellä toimittajat keksivät faktoja jotta saadaan lehdelle näkyvyyttä :(
 
Viimeksi muokattu:

tet

Hyperaktiivi
Harmi että näitä porsaanreikiä on ja kansa niin sinisilmäistä / ryssämielistä että tuota hommaa tuki asioimalla Teboililla.

Juttelin taas aiheesta työkaverin kanssa, jonka edustama yhdistys on hoitanut paikallista Teboilin kylmäasemaa. Kuulemma Venäjän hyökkäyssodan aikana aseman myynti on vaihdellut litramääräisesti noin 30 - 50 % tasolla sotaa edeltävästä ajasta. Eli kyllä se boikotti aika hyvin on purrut, vaikka paremminkin olisi voinut purra.
 

HelaKammo

Vakionaama
Teboilin asema juuri raskaan kaluston tankkauksessa on ollut suuri, lisäksi näitä asemia on jotenkin siellä, missä ei muita mailla halmeilla, ainakin yrittäjiin jos on uskominen.
 

Tata

Jäsen
Konsernilainat on vanha tapa siirtää rahaa pois Suomen verottajalta. Lukoil lainaa rahaa Teboilille korolla joka on kohtuuttoman korkea. Toinen tapa on että Lukoil laittaa laskuja jostain toiminnanohjausjärjestelmän tai tai muun ATK järjestelmän kehityksestä tai kyseessä on management fee. Management fee on maksu siitä että Lukoilin johtaja hoitaa Teboilin asioita. Suomen verottaja nuolee näppejään.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Konsernilainat on vanha tapa siirtää rahaa pois Suomen verottajalta. Lukoil lainaa rahaa Teboilille korolla joka on kohtuuttoman korkea.
Pääpaino sanalla vanha. Lakia muutettiin 2023 ja se tiukensi tasevertailun hyödyntämistä mikä mahdolisti korkomenojen verovähennyksen. Jos sivukontorin lainamenoissat yli 20% on konsernin sisäisiä niin tasevertailua ei tehdä ja kokomenoja ei voi vähentää verotuksessa.
 

Tifo

Vakionaama
Pääpaino sanalla vanha. Lakia muutettiin 2023 ja se tiukensi tasevertailun hyödyntämistä mikä mahdolisti korkomenojen verovähennyksen. Jos sivukontorin lainamenoissat yli 20% on konsernin sisäisiä niin tasevertailua ei tehdä ja kokomenoja ei voi vähentää verotuksessa.
Mitä tämä nyt tarkoittaa teboilin kohdalla?
 

jarkko_h

Vakionaama
Pääpaino sanalla vanha. Lakia muutettiin 2023 ja se tiukensi tasevertailun hyödyntämistä mikä mahdolisti korkomenojen verovähennyksen. Jos sivukontorin lainamenoissat yli 20% on konsernin sisäisiä niin tasevertailua ei tehdä ja kokomenoja ei voi vähentää verotuksessa.

No ei kovin vanhasta muutoksesta kyse ja vaikka verotusta ei voi enää kiertää ei se estä verirahan punppaamista ulos. Teboilin alasajo on surullista, mutta väistämätön seuraus Putininin verisen bensamafian toiminnasta.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Espejot

Hyperaktiivi
Mitä tämä nyt tarkoittaa teboilin kohdalla?
Että konsernilainat ei ole enään hyvä tehokas tapa siirtää varoja koska ne nostavat laskenalista voittoa ja maksetavia veroja. Rahaa voidaan pumpata ulos muullakin tavalla edellyttäen että firman liiketoiminta on kanattavaa tai firmalla on taikaseinä mistä saadaan rahaa. Muussa tapauksessa rahaa voidaan siirtää vain oman pääoman puitteissa ja kun ne on syöty on tuloksena konkurssi. Jos esim vertaa Carunaa ja Teboilia niin toisella on kanatav liiketoimintaa ja toisen tunnusluvut vilkuu kirkkaan punaisena. Joillekin ehkä tulee yllätyksenä että yritysten tiilinpäätöstiedot on ihan julkista dataa että sieltä näkee tunnusluvut. Esim Carunan maksama veropotti on kasvanut 2023 jälkeen. Lain siis sorvasi marinin hallitus vaikka ongelma - tasevertailun mahdoilistama verokikkailu - on ollut tiedossa ties kuinka kauan. Muutenkin, konsernilainoja valvotaan monelakin taholla mm EU kilpailuvirasto koska konsernilainat vääristää kilpailua. Ja tietysti verotaja koska ne vaikuttaa verotukseen. Jos yritys pumpaa rahaa emokonserniin niin verot maksetaan siellä jos emoyhtiö tuottaa voittoa. Konernilainojen ongelma oli siis veronkierto ei rahan liikkuminen.
 

Tifo

Vakionaama
Että konsernilainat ei ole enään hyvä tehokas tapa siirtää varoja koska ne nostavat laskenalista voittoa ja maksetavia veroja. Rahaa voidaan pumpata ulos muullakin tavalla edellyttäen että firman liiketoiminta on kanattavaa tai firmalla on taikaseinä mistä saadaan rahaa. Muussa tapauksessa rahaa voidaan siirtää vain oman pääoman puitteissa ja kun ne on syöty on tuloksena konkurssi. Jos esim vertaa Carunaa ja Teboilia niin toisella on kanatav liiketoimintaa ja toisen tunnusluvut vilkuu kirkkaan punaisena. Joillekin ehkä tulee yllätyksenä että yritysten tiilinpäätöstiedot on ihan julkista dataa että sieltä näkee tunnusluvut. Esim Carunan maksama veropotti on kasvanut 2023 jälkeen. Lain siis sorvasi marinin hallitus vaikka ongelma - tasevertailun mahdoilistama verokikkailu - on ollut tiedossa ties kuinka kauan. Muutenkin, konsernilainoja valvotaan monelakin taholla mm EU kilpailuvirasto koska konsernilainat vääristää kilpailua. Ja tietysti verotaja koska ne vaikuttaa verotukseen. Jos yritys pumpaa rahaa emokonserniin niin verot maksetaan siellä jos emoyhtiö tuottaa voittoa. Konernilainojen ongelma oli siis veronkierto ei rahan liikkuminen.
Ei tuo selvittänyt minule mitää. Mutta siis nykylaillakin 140 miljoonaa onnistuu.
 

jarkko_h

Vakionaama
Ilahduttavaa on se että ihmisten boikotti on purrut. 2024 oli Suomen Teboilille ensimmäinen tappiollinen vuosi pitkiin aikoihin.

Ennen sotaa ja boikottia voittoa tuli 15-19 miljoonaa vuodessa ja omistaja sai ison 1,6 miljardin liikevaihdon myötä myös rahaa (brandi...). Tästä epäilemättä osa on vuosittain lohkaistu sotakassaan.
 
Viimeksi muokattu:

Antero80

Vakionaama
Joillekin ehkä tulee yllätyksenä että yritysten tiilinpäätöstiedot on ihan julkista dataa että sieltä näkee tunnusluvut.
Laitatko linkin Teboilin tilinpäätöstietoihin mistä on ilmennyt esim. tuo 140 miljoonan Lukoil laina?
Vai sekoitatko tilinpäätöksen ja saneeraushakemuksen keskenään?
 

Antero80

Vakionaama
PRH ja sieltä haet.
Vaikuttaisi jopa laskeneen konsernilainan määrä 2023->2024, onkohan Lukoil antanut velkoja anteeksi jos mitään rahaa ei sinne siirtynyt..
Ostovelat ja muut velat ovat taas kasvaneet.

Kun on ollut tietoa ettei rahaa olisi siirretty konserniin, niin osaatko sanoa miksi tilinpäätöksessä on tälläinen maininta sisäisestä liiketoimesta ja sen hinnoittelusta?
Screenshot_20251126-223140-460.jpg


PS.No olihan tuolla myös kohta "rahoitus kulut: saman konsernin yrityksille".
Joten voitaneen todeta että julkinen data osoittaa että rahaa on virrannut Lukoilille?
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Vaikuttaisi jopa laskeneen konsernilainan määrä 2023->2024, onkohan Lukoil antanut velkoja anteeksi jos mitään rahaa ei sinne siirtynyt...
Ostovelat ja muut velat ovat taas kasvaneet.

Kun on ollut tietoa ettei rahaa olisi siirretty konserniin, niin osaatko sanoa miksi tilinpäätöksessä on tälläinen maininta sisäisestä liiketoimesta ja sen hinnoittelusta?
katso liitettä 110217
Tähän tieto löytyy verotajan sivulta mutta konernin sisäiset lainat pitäisi olla markkinaehtoisia. Tilipäätökseen liitetään myös konernin tase koska taseiden vertailu vaikuttaa joisakin tapauksissa verotukseen. Syitä on kaksi, veronkierto ja kilpailulainsäädäntö (alihinnoiteltu konernilaina ei saa tuoda kilpailuetua). Pääperiaate on että konsernilainan korot ei ole vähennyskelpoisia paitsi jos lainojen korot on alle 20% korkomenoista ja silloinkin tehdään tasevertailu. Uuden vuoden 2023 lain myötä konsernilainoje ylikoron pyytämisen hyöty hukkuu siihen että korot ei ole vähennyskelpoisia.
 

HelaKammo

Vakionaama
Ja taas saatu jatkoaikaa, Putin ja Trump ovat tämänkin taas "sopineet", joten teatteri jatkuu pitkälle kevääseen. Siihen mennessä Ukraina on myyty, puollustuskyvytön, ja ilman Natoa, saati turvatakuita. Rauha maassa ja Lukoil jatkaa. Jotenkin oli odotettavissa.
 

wannabe

Aktiivinen jäsen
Ja taas saatu jatkoaikaa, Putin ja Trump ovat tämänkin taas "sopineet", joten teatteri jatkuu pitkälle kevääseen. Siihen mennessä Ukraina on myyty, puollustuskyvytön, ja ilman Natoa, saati turvatakuita. Rauha maassa ja Lukoil jatkaa. Jotenkin oli odotettavissa.

Rohkenetko vihjata, että trump olisi ostettavissa. Ei kai nyt sentään :p
 

Harrastelija

Vakionaama
Niin kuin olen sanonut (ja nyt oli jossain pääkirjoituksessakin vihjattu) että rumppi haaveilee diileistä. Suuret markkinat kunhan saadaan ensin sota loppumaan.
Jos liikaa painostaa putinia niin hän hermostuu eikä teekään diilejä rumpin kanssa.
 

HelaKammo

Vakionaama
Dicktaattori ja Diili
Rohkenetko vihjata, että trump olisi ostettavissa. Ei kai nyt sentään :p
En edes vihjaa. Kaksi p#€kiaista, eri lähtökohdat.

Käsittämätön yhdistelmä, joiden pitäisi historiankin valossa olla vastakkain. Yhdysvallat on näkökään diktatuuri, heti kun valtaan pääsee sopiva siihen suuntautunut. Trump on tässä valossa kyllä ihan omaa luokkaansa? Ehkä nämäkin aivot joku analysoi, kuten Einsteininkin.

Tämä aika ehkä nähdään 100 vuoden päästä omana osana historiaa, epäilemättä vähemmän valoisana, toivottavasti tämä aika joskus kääntyy. Jenkit ainakin menetti tällä presidenttikaudella kaiken kontrollin, lopetti yhteistyön kansainvälisesti useissa tahoissa, romuttaa osan Natoa... Tästä uupuu enää Kiinan ja Taiwanin konflikti, perään Japani. Ne kerkeää tapahtua tällä kuadella. Sääli Balttiaa, sekä meitä, jos kolmas kausi tulee.

Euroopassa sentään jotain positiivista reagointia tilanteeseen.
 

wannabe

Aktiivinen jäsen
Kolmatta kautta ei näillä näkymin tule. rumppi on jo käyttänyt omat kaksi kauttaan.
Mutta onhan se sen verran erikoinen heppu että saisiko läpi muutoksen kausien määrään? Toivottavasti siihen tarvitaan reilusti yli 50% edustajista.

Pressan kausien määrähän on määritelty perustuslaissa ja muistikuva oli, että muutokset tehty vaikeaksi. Tekoäly vahvisti muistikuvan:


Yhdysvaltain perustuslain muuttaminen on erittäin monimutkainen ja vaikea prosessi, joka on kuvattu perustuslain V artiklassa. Muutoksia on tehty vain 27 kertaa perustuslain käyttöönoton jälkeen.
Muutosproessi koostuu kahdesta päävaiheesta: muutosehdotuksen tekemisestä ja ehdotuksen ratifioinnista.

1. Muutosehdotuksen tekeminen
Muutosta voidaan ehdottaa kahdella tavalla:
  • Kongressin päätöksellä: Ehdotuksen on saatava taakseen kahden kolmasosan (2/3) enemmistö sekä edustajainhuoneessa että senaatissa.
  • Osavaltioiden aloitteesta (konventio): Kahden kolmasosan (2/3) osavaltioiden lainsäädäntöelimistä (tällä hetkellä 34 osavaltiota) on pyydettävä kongressia kutsumaan koolle kansallinen perustuslaillinen konventio (convention for proposing amendments) muutosten ehdottamista varten. Tätä menetelmää ei ole vielä koskaan käytetty Yhdysvaltain historiassa.

2. Muutoksen ratifiointi
Kun ehdotus on tehty jommallakummalla edellä mainituista tavoista, se on vielä ratifioitava, jotta se tulee osaksi perustuslakia. Ratifiointi tapahtuu myös kahdella mahdollisella tavalla, joista kongressi valitsee toisen:
  • Osavaltioiden lainsäädäntöelimissä: Kolmen neljäsosan (3/4) osavaltioiden lainsäädäntöelimistä (tällä hetkellä 38 osavaltiota) on hyväksyttävä muutos. Tämä on ollut ylivoimaisesti yleisin tapa.
  • Erityisissä osavaltiokohtaisissa konventioissa: Kolmen neljäsosan (3/4) osavaltioiden koolle kutsumista erillisistä ratifiointikonventioista on hyväksyttävä muutos. Tätä menetelmää on käytetty vain kerran, 21. lisäyksen kohdalla vuonna 1933.
Prosessi on tarkoituksella tehty vaikeaksi, jotta perustuslaki pysyisi vakaana ja vain laajasti tuetut muutokset menisivät läpi.

Edit: Varapressaksi diili-D kyllä voisi päästä ja senhän tietää mikä marssijärjestys olisi. On kyllä sanonut, ettei varamieheksi lähde ja takkiahan se mies ei ikinä käännä.
 
Viimeksi muokattu:

-Teme-

Vakionaama
Miten se tuolla itäisessä naapurissa tapahtui. Putin teki 2.kauden lopulla lakialoitteen että kahden kauden rajoite poistetaan, hänen seuraajansa Medvedev sen sai vahvistettua ihan oma-aloitteisesti :D kun Putin oli pääministerinä ja sattumalta yllättäen Putin onkin "demokraattisilla" vaaleilla valittu presidentiksi sen koommin.
Hieman hankalammin tuon saa toteutettua Jenkkilässä
 

wannabe

Aktiivinen jäsen
Ratifiointitavan valinta tehdään kongressissa ja vaatii 3/4 enemmistön. Melkonen ihme pitäs tapahtua, että demokraateista löytyis haluja muuttaa lakia eteenki nyt ja vastaavasti republikaaneista, jos demit haluais nostaa kausien määrää, kun pressan vakanssi ois omalla puolueella. Jos ei ole riittävää yhteisymmärrystä ratifioinnista, niin siihen stoppaa se lakimuutos.
 
Back
Ylös Bottom