Tutkimus paljasti: Liiallinen viilennys on vaarallista talon rakenteille

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kkk
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

kkk

Aktiivinen jäsen

Maiju Hyötyläisen diplomityöaihe: ”Tiiliverhottujen puurunkoisten ulkoseinien toiminta jäähdytetyissä rakennuksissa nykyisessä ja tulevaisuuden ilmastossa”

"Erityisen tärkeä yksittäinen tekijä rakenteen toiminnallisuudessa on tuuletusvälin riittävä ilmanvaihtuvuus."

"Tuulensuojan lämmöneristävyydellä puolestaan on merkitystä erityisesti loppukesän ja syksyn olosuhteissa. Toimivissa rakenteissa oli 30–100 millimetrin vahvuinen mineraalivillatuulensuoja.
Nykysuositus ohjaa 75–100 millimetrin vahvuuksiin, ja myös ao. tutkimus tukee kyseistä suositusta. Huomioitavaa on, että käytettäessä tuulensuojana kipsi- ja puukuitulevyä, nousevat homeindeksit korkealle jo nykyilmastossa.
Rakennuksen korkeuden kasvattaminen 18 metriin nosti homeindeksin arvoa rakenteen ulko-osissa. Tämä on syytä ottaa huomioon käytettäessä tutkimuksessa toimiviksi todettuja rakenteita yli kuusi metriä korkeissa rakennuksissa.

Pohjoisjulkisivulla perustapauksen homeindeksit jäivät alle yhden. Tämä on selitettävissä eteläjulkisivua pienemmällä viistosaderasituksella sekä vähäisemmällä vesihöyryn haihtumisella tiiliverhouksesta tuuletusväliin. Eteläjulkisivusta nimittäin haihtuu huomattavia määriä vesihöyryä auringon alkaessa lämmittää tiiliverhousta sateen jälkeen.

"Tulosten perusteella mineraalituulensuojalla sekä toimivalla tuuletusvälillä varustetun ja muutenkin oikein toteutetun seinärakenteen homehtumisriski on nykyilmastossa hyvin pieni, mikäli sisälämpötila pysyy vähintään +21 °C:ssa."

”Eli jos taloa ei pidä ihan jääkaappina, ei tämän asian takia kannata menettää yöuniaan.”

 
Harva haluaa nukkua alle 21 lämmössä paitsi ne, jotka nukkuu talvella parvekkeella.
Itse taas en ymmärrä miten kukaan pystyy lämmityskaudella nukkumaan noin kuumassa, ellei sitten nuku aivan alasti ilman mitään peittoa yms. Taitaa olla samaa porukkaa joilla tulipalopakkasillakin sisälämpötila huitelee jossain +23 asteessa ja sisällä heilutaan sortseissa & t-paidassa. ;D Kesähelteillä toki joutuu vähän tinkimään tuosta, mutta silloinhan tuo tuntuukin suoraan viileältä.
 
Ei ole ollut tässä risukasassa omana aikana koskaan makuuhuoneessa lämmitystä.
Jo tämänkin alkutalven aikana jäänyt jollain pakkasjaksolla 15 asteeseen lämpö aamusta. Hyvä nukkua, mutta illalla 17 asteinen sänky tuntuu hetken aika kolealta, varsinkin kun tapana ei ole yöllä vaatetta pitää.
 
vaikea on lämmittää tässä olohuoneessa takkaa ettei lämpötila nousisi hetkellisesti yli 26 c vaikka ilpi kuinka puhaltais, no enäähän ei tarvii kun nykyisen mlp cop yli 6
 
21 alkaa olemaan jo liian kuuma nukkua, ainakin jos on tottunut peiton alla nukkumaan.
18-20C olisi sopivampi, ja se talvella helposti toteutuukin, mutta kesällä on pakko käyttää järkeä ja jäähdyttää "vain" 22-23c lukemiin.
Tuohan mene oikein päin riskin kannalta, kun viileämpi huone on ongelma nimenomaan kesällä, kun tiili on kosteaa ja lämmintä välillä.
 
Mielenkiintoista, että tutkimuksen perusteella tietynlainen ilmasulku ("älykäs höyrysulku") on tutkijoiden suositusten mukaan jopa suositeltavampi kuin perinteinen höyrytiivis muovinen höyrysulku odotettavien ilmastomuutostrendien perusteella.
 
Mikä on "mineraalivilla"?
Eikäs se ole vuori- tai lasivilla, joka on tuulisuojan tapauksessa puristettu kasaan tiiviimmäksi ja jonka ulkopintaan on lisätty hieman tiiviimpi kerros (joka kuitenkin päästää jonkin verran ilmaa tai höyryä lävitseen)? Mukana lienee jotakin liimamaista ainetta, jotta puristus ei paisu takaisin.
 
Eikäs se ole vuori- tai lasivilla, joka on tuulisuojan tapauksessa puristettu kasaan tiiviimmäksi ja jonka ulkopintaan on lisätty hieman tiiviimpi kerros (joka kuitenkin päästää jonkin verran ilmaa tai höyryä lävitseen)? Mukana lienee jotakin liimamaista ainetta, jotta puristus ei paisu takaisin.
Siis tuulensuojavilla?

Tuo tuulensuojavilla vaikuttaisi kyllä muutenkin nykyään olevan se yleisin tuulensuojaratkaisu, aika harvoin enää näkee kipsiä tuulensuojana taloissa.
 
Toi seinärakenne missä höyrynsulun sisäpuolella on viisi senttiä villaa on jo parikymmentä vuotta ollut aika yleinen. Sehän on jäähdytyksessä turvallisempi kuin että höyrynsulku olisi sisäpinnassa.
Mökillä tein sellaisen seinän että siinä on 50 mm Finnfoam sisäpinnassa. En siinä jäähdytystä ajatellut mutta siihenhän se on aika optimi.
Makkarissa on muuten 22 astetta, tuntuu aika sopivalta.
 
Siis tuulensuojavilla?

Tuo tuulensuojavilla vaikuttaisi kyllä muutenkin nykyään olevan se yleisin tuulensuojaratkaisu, aika harvoin enää näkee kipsiä tuulensuojana taloissa.

Ite pari tuoretta rakennusprojektia viimeaikoina nähneenä, kyllä sinne puurunkoiseen puuverhoiltuun tungettiin tuulensuojakipsilevyä.
Itelle sit täystiilitaloon tuli tuulensuojavilla, lasivillaa jossa paperintapainen päällä.

Sitä en tiedä miksi näin, tuntui omalla kohdalla ihan luontevalta laittaa eristevillan päälle tuulensuojavilla. Ehkä riippuu talon runkomateriaalista, tai sitten ihan vaan siitä miltä suunnittelijasta tuntuu.
 
Mielenkiintoista, että tutkimuksen perusteella tietynlainen ilmasulku ("älykäs höyrysulku") on tutkijoiden suositusten mukaan jopa suositeltavampi kuin perinteinen höyrytiivis muovinen höyrysulku odotettavien ilmastomuutostrendien perusteella.
Se 'pehmentää' ongelmaa, mikä syntyy, kun rakenne on nurinkurisessa olosuhteessa väärin päin, eli kun kosteutta alkaa tiivistymään höyrynsulun ulkopintaan, alkaakin se valskaamaan, eikä ole kuin (liian)tiivis muovi, joka alkaa kerätä kosteutta.
 
Toimivissa rakenteissa oli 30–100 millimetrin vahvuinen mineraalivillatuulensuoja
Oisko noi paksut tuulensuojat kerrostaloissa yleisempiä.
Siis tuulensuojavilla?

Tuo tuulensuojavilla vaikuttaisi kyllä muutenkin nykyään olevan se yleisin tuulensuojaratkaisu, aika harvoin enää näkee kipsiä tuulensuojana taloissa.
Bituliitti 12 tai 25 mm paksuna. Tuulensuojavillalla ei saa jäykistettyä taloa.
 
1978 rakennettu puurunko+tiilivuoraus, eristeenä 100+50mm villaa.Tuuulensuojana 30mm villa, sisälevyt lastulevyä.
Näyttää tuo vielä olevan pystyssä.
 
Toi seinärakenne missä höyrynsulun sisäpuolella on viisi senttiä villaa on jo parikymmentä vuotta ollut aika yleinen. Sehän on jäähdytyksessä turvallisempi kuin että höyrynsulku olisi sisäpinnassa.
Toki se hidastaa kosteuden kertymistä höyrysulun ulkopinnan tasalle jäähdytyksen pahimmissa riskitilanteissa lämpöjakauman puolesta, mutta vastaavasti myös hidastaa kuivumista ja edistää kosteuden johtumista ulkoa höyrysulun ulkopintaan. Rakenne on kaiketi yleistynyt, jotta taulujen tms. ripustaminen seinille ei puhko höyrysulkua. Periaatteessa tuollainen seinäratkaisu, jolla höyrysulku on siirretty keskemmäksi, ei ole ns. oikeaoppinen, vaan kompromissi, jolla hyötyjä ja haittoja pyritään optimoimaan keskenään, mutta samalla tilanteen hallinta muuttuu vaikeammaksi.
 
Toki se hidastaa kosteuden kertymistä höyrysulun ulkopinnan tasalle jäähdytyksen pahimmissa riskitilanteissa lämpöjakauman puolesta, mutta vastaavasti myös hidastaa kuivumista ja edistää kosteuden johtumista ulkoa höyrysulun ulkopintaan. Rakenne on kaiketi yleistynyt, jotta taulujen tms. ripustaminen seinille ei puhko höyrysulkua. Periaatteessa tuollainen seinäratkaisu, jolla höyrysulku on siirretty keskemmäksi, ei ole ns. oikeaoppinen, vaan kompromissi, jolla hyötyjä ja haittoja pyritään optimoimaan keskenään, mutta samalla tilanteen hallinta muuttuu vaikeammaksi.
Nää toimii kun runko on riittävän paksu. Toi homma alkoi 150+50 mm rungolla. Nyt on 200+50 mm.
 
Se 'pehmentää' ongelmaa, mikä syntyy, kun rakenne on nurinkurisessa olosuhteessa väärin päin, eli kun kosteutta alkaa tiivistymään höyrynsulun ulkopintaan, alkaakin se valskaamaan, eikä ole kuin (liian)tiivis muovi, joka alkaa kerätä kosteutta.
"Mielenkiintoisimpana" pidän sitä, että enää ei ehdottamasti vannota höyrytiiviin sulkukalvon puolesta, vaan myönnetään, että sellaisella sulkukalvolla, jonka kosteudensiirtokyky kasvaa merkittävästi lähestyttäessä kastepistelämpötilaa, on ilmeiset etunsa. Esimerkiksi paperikalvoilla ja muilla selluloosakuitukalvoilla tai nylonin kaltaisilla kosteutta johtavilla muoveilla (toki monilla muillakin muovilaaduilla) on tuollaisia ominaisuuksia.
 
Nää toimii kun runko on riittävän paksu. Toi homma alkoi 150+50 mm rungolla. Nyt on 200+50 mm.
Ilman muuta edellyttää paksua eristetty toimiakseen vähin riskein, mutta jäähdytyksen kaltaisten riskien kannalta tuo perustuu kosteuden kertymisen hidastumiseen, jolloin seurauksena on myös kuivumisen hidastuminen, jos kosteutta kaikesta huolimatta pääsee kertymään. Puu esimerkiksi kestää lyhyehkön kastelun ilman merkittävää homeriskiä, kunhan kuivuminenkin tapahtuu nopeasti. Eristeiden paksuuden kasvattaminen hidastaa sekä mahdollista kostumista että kuivumista entisestään.
 
Meillä ei ole muovia kuin yläpohjassa. Ulkoseinissä (ei-märkätilojen) sisältä ulos kipsilaasti, runkotiili, villat, tuuletusrako ja ulkkaritiili.

Joskus tuli katsottua miltä se ulkoseinärakenne näytää 4 vuoden asumisen jäljiltä, kun piti saunaan puhkoa raitisilmakanavalle aukko, ei ainakaan silloin näkynyt mitään hälyttävää ja tuskin tulee näkymäänkään:

IMG-20231111-WA0004.jpeg
 
Ulkoseinissä (ei-märkätilojen) sisältä ulos kipsilaasti, runkotiili, villat, tuuletusrako ja ulkkaritiili.
Tuo onkin perinteinen rakenne, jota pidetään jokseenkin riskittömänä oloissa kuin oloissa? Eihän tuolla edes periaatteessa ole mitään, mikä sopisi homeen kasvualustaksi, ellei sitten jätevesiryöppy tai vastaava katastrofi sotke paikkoja (mikä puolestaan on aina katastrofi rakenteista ja olosuhteista riippumatta).
 
Tuo onkin perinteinen rakenne, jota pidetään jokseenkin riskittömänä oloissa kuin oloissa? Eihän tuolla edes periaatteessa ole mitään, mikä sopisi homeen kasvualustaksi, ellei sitten jätevesiryöppy tai vastaava katastrofi sotke paikkoja (mikä puolestaan on aina katastrofi rakenteista ja olosuhteista riippumatta).

Tälleen pohdittiin myös, eli jätettiin turhat kikkailut ja (silloiset) nykyajan hömpötykset pois :)
 
jäähdytyksen kaltaisten riskien kannalta tuo perustuu kosteuden kertymisen hidastumiseen
Eihän tuonne mitään kosteutta kerry. Villassa on joku suhteellinen kosteus, joka tässä viiden sentin alueella on lähellä sisäilman kosteutta. Kun lämpötila on riittävän kaukana kastepisteestä niin mitään ei kerry.
Kannattaa huomata myös että jäähdytys myös kuivattaa sisäilmaa. Suomen jäähdytyssesonki on niin lyhyt että järkevällä jäähdytyksellä taitaa kaikki rakenteet toimia.
Floridan sää vastaa Suomen tulevaisuuden uhkakuvaa. Siellä on tavallista että asunnossa on homeen hajua. En tiedä tuleeko se ilmastointilaitteesta vai rakenteista mutta tulee kuitenkin.
 
kaste piste jää 250 mm mineraalieristeeseen jos muovissa on reikä tai huono teippaus. Henkitävä talo heput voi ..... ainoa eriste mistä poistuu kosteus on kutterin lastu + sahanpuru
 
Ite pari tuoretta rakennusprojektia viimeaikoina nähneenä, kyllä sinne puurunkoiseen puuverhoiltuun tungettiin tuulensuojakipsilevyä.
Itelle sit täystiilitaloon tuli tuulensuojavilla, lasivillaa jossa paperintapainen päällä.

Sitä en tiedä miksi näin, tuntui omalla kohdalla ihan luontevalta laittaa eristevillan päälle tuulensuojavilla. Ehkä riippuu talon runkomateriaalista, tai sitten ihan vaan siitä miltä suunnittelijasta tuntuu.

Siis meinaan noin kun työmaalle menee sen uuden rakenteilla olevan asuinalueen läpi, niin siinä näkee vähän muitakin taloja kuin sen mihin itse urakoi. Ainakin sillä perinteisellä vaalealla kipsilevyllä tuulensuojattuja taloja ei pahemmin näe. Toki elementteinä ta kokonaisena tuoduista taloista ei näe miten ne on tehty.

Oisko noi paksut tuulensuojat kerrostaloissa yleisempiä.

Bituliitti 12 tai 25 mm paksuna. Tuulensuojavillalla ei saa jäykistettyä taloa.

Ainakin meillä aikanaan insinööri sanoi ettei sille tuulensuojakipsille lasketa mitään jäyksitävää vaikutusta, vaikka se toki käytännössä jäykistääkin, jos sen ruuvaa kiinni. Sisägyproc on kuulemma se joka pitää paperilla mökin pystyssä, siksi siihen on myös määritelty ne ruuvausvälit ja käytettävät ruuvit. Tuulensuojakipsin olisi saanut myös nitoa kiinni.
 
Eihän tuonne mitään kosteutta kerry. Villassa on joku suhteellinen kosteus, joka tässä viiden sentin alueella on lähellä sisäilman kosteutta. Kun lämpötila on riittävän kaukana kastepisteestä niin mitään ei kerry.
Kannattaa huomata myös että jäähdytys myös kuivattaa sisäilmaa. Suomen jäähdytyssesonki on niin lyhyt että järkevällä jäähdytyksellä taitaa kaikki rakenteet toimia.
Floridan sää vastaa Suomen tulevaisuuden uhkakuvaa. Siellä on tavallista että asunnossa on homeen hajua. En tiedä tuleeko se ilmastointilaitteesta vai rakenteista mutta tulee kuitenkin.
Jäähdytystilanteessa sisäilman kosteudella ei ole mitään vaikutusta tilanteeseen. Ulkoahan kosteus tulee. Jos kastepiste on ulkoilmassa 22 astetta (kuten silloin tällöin loppukesästä on), jäähdyttäminen sisällä 18 asteeseen periaatteessa kondensoi. Aivan sisäpinnan alla olevan höyrysulun lämpötila ei noissa oloissa ole juuri 18 astetta korkeampi ja silloin on kondensioriski höyrysulun ulkopuolelle. Jos höyrysulku viedään luokkaa 5cm sisään päin, tuskinpa lämpötila nousee edes 19 asteeseen tai ainakaan ylitse, joten edelleen on periaatteellinen kondensioriski höyrysulun ulkopuolelle. Kun matka ulkovuoraukseen samalla hiukan lyhenee, tuo osaltaan kompensoi lämpötilan lievän nousun vähentävää kondensioriskiä takaisin suuremmaksi.

Höyrysulkua ei voi viedä (rakennusmääräystenkään perusteella) kovin kauas seinän sisäpinnasta, koska silloin talviaikainen kondensioriski kasvaisi, jos höyrysulun sisäpinta kylmenee riskitasolle.
 
Onko ikinä 22?
Olen nähnyt Ilmatieteen laitoksen sivullakin pari vuotta sitten elokuussa pääkaupunkiseudulla. En nyt ehdi kaivamaan historiatietoja, mutta eivät nuottoistaiseksi ole pitkään kestäneet (eli riski on ollut toistaiseksi olematon). Tutkijat kaiketi kuitenkin vetoavat tuollaisen tilanteen mahdollisuuden ilmaston lämmetessä.
 
Olen nähnyt Ilmatieteen laitoksen sivullakin pari vuotta sitten elokuussa pääkaupunkiseudulla. En nyt ehdi kaivamaan historiatietoja, mutta eivät nuottoistaiseksi ole pitkään kestäneet (eli riski on ollut toistaiseksi olematon). Tutkijat kaiketi kuitenkin vetoavat tuollaisen tilanteen mahdollisuuden ilmaston lämmetessä.
Voiko ajatella että hyvin harvoin?
 
No niin tietysti.
Vihtavuorelta löytyi yli 23 asteen kastepiste. Saman päivän lämpötilaa ei ole mutta tuntuu lämpö oli 35 astetta. Korkeimmat kastepisteet on heinä- elokuussa.
Tutkimuksessa kastepisteet nousee hetkittäin suuremmiksi kuin ulkoilman olosuhteet, kun viistosade kastelee auringossa lämmenneen, tyypillisesti etelänpuolen tiiliseinän, tulevaisuudessa entistä useimmin.
 
kun viistosade kastelee auringossa lämmenneen, tyypillisesti etelänpuolen tiiliseinän, tulevaisuudessa entistä useimmin.
Kesällä onneksi viistosateita on yleensä vain ukonilmojen yhteydessä (tältä ainakin tuntuu) ja ukonilma samalla yleensä viilentää ja kuivaa ulkoilmaa. Syksyiset ja talviset viistosateet eivät ole vastaavalla tavalla vaarallisia, kun aurinko ei pysty lämmittämään seinää.

Ehkä vielä pahemmin asiaa mutkistaa monien arkkitehtien suosima Suomen oloissa idioottimainen räystäätön tai lyhyträystäinen talon ulkoasu. Ainakin eteläseinällä riittävän vaan ei "liian" pitkä räystäs tarjoaa muitakin etuja, eli varjostaa loppukeväästä ja kesällä, mutta päästää kevättalvella auringon säteet ikkunoiden kautta sisätiloja lämmittämään.
 
Jatkuvasti käytössä
Kyllä sitä varmasti käytetään, mutta osuus on vähentynyt, niin että niitä näkee aika harvoin nykyään asuintalojen pinnassa.

Käsittääkseni suurin syy tuohon on kuitenkin siinä eristepaksuudessa, eikä siinä että rakentajilla olisi jotain sitä tuulensuojakipsiä vastaan.
 
Eikös se tuon takia alunperin otettu käyttöön.
Tutkimuksia tekivät että tuleeko tuosta ongelmia.
Edit: Oliko kastelli talot ensimmäisiä?
Kastelli-rakenne on ainakin lempinimi tälle 50mm sisävillalle työmailla. Eli vois olettaa, että ensimmäinen (vertaa mauser = tönäri).
Tein saman rakenteen meille, eli ilmansulkupaperin päälle vielä 2"x2" koolaus ja villat. Hyvät tilat sähköaskeille. Ja kylmäsiltojen vähentämistä.
 
Takaisin
Ylös Bottom