Itävallassa parranpärinää korkeista sähkönhinnoista

fraatti

Hyperaktiivi
Siellä vähän tuumaillaan että on väärä tapa kun kallein fossiilinen tapa määrittää kaiken sähkön hinnan.

Itävallan varakansleri Andreas Babler haluaa perustaa kriisimekanismin korkean energiakustannusten torjumiseksi ja hallitus suunnittelee lainsäädäntötoimia tätä varten. Babler korostaa, ettei liikevoittoja energiayhtiöiltä hyväksytä kansalaisten kustannuksella ja että aiemmat hintapiikit aiheuttivat kilpailuhaittoja taloudelle ja kotitalouksille. Myös liittokansleri Christian Stocker sanoo, että hintashokkien sattuessa hallitus on valmis puuttumaan energian hintoihin. Hallitusohjelmassa mainitaan myös tavoite uudistaa eurooppalaista hintamekanismia (merit-order) vakaampien hintojen saavuttamiseksi.
 

Mekaniker

Vakionaama
Luin jotakin tähän liittyvää ShellyCommunity:llä, etsivät ratkaisua miten välttää kalliit spot-tunnit
Eiköhän se alkaa kiinnostaa koko saksakielisten maitten talo-omistajia kun talvi alkaa
Maakaasullahan ne lämmittää suurelta osin mutta sähkö-hinnoittelu on rankka sekin + porrastettu sähkön siirtokustannus
 

fraatti

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Luin jotakin tähän liittyvää ShellyCommunity:llä, etsivät ratkaisua miten välttää kalliit spot-tunnit
Eiköhän se alkaa kiinnostaa koko saksakielisten maitten talo-omistajia kun talvi alkaa
Maakaasullahan ne lämmittää suurelta osin mutta sähkö-hinnoittelu on rankka sekin + porrastettu sähkön siirtokustannus

Montelilla asiaa oli käsitelty myös sen kautta että hinnat ovat naimisissa Saksan kanssa vaikka Saksa tuottaa uusituvilla 56% energiastaan ja Itävalta valtaosan.

The price formation in the German futures market for electricity – Europe’s largest – usually follows gas and carbon price developments and Austria shows a strong correlation to Germany despite covering almost its entire power demand by renewables compared to 56% in Germany.

Germany has roughly 197 GW of renewable capacity installed, compared with almost 25 GW in Austria, according to data from the Fraunhofer Ise think tank.
----

In 2024, Austria generated 66 TWh of renewable electricity, higher than the country’s demand of 64.5 TWh, thanks to its strong hydropower generation and rising shares of solar and wind power, regulator data showed at the beginning of this year.
(pääsee lukemaan kokonaan ilmaisen rekisteröitymisen jälkeen)


Itävaltalaisessa artikkelissa oli mainittu että kaasun hinta on noussut 20 -> 40€/MWh koronan jälkeen.
 

hamu

Jäsen
Fossiilinen energiateollisuus, ryssät, lobanneet lakeja läpi. Eipähän tule halpa sähkö pilaamaan markkinoita.
 

Husky

Hyperaktiivi
No oiskohan toi ihan idioottimainen systeemi? No kyllä. Ei pysty ymmärtään miten tällainen on pystytty valita alunperinkään määräämään markkinoita.
Mutta tuo periaatehan se on koko ajan sanottu olevan kun Suomessa on kallis sähkö, vai häh? Että kun joku käynnistää öljypolttimen, niin silloin kaikki pösä pomppaa siihen hintaan ja muut käärii eurot taskusta toiseen?
 

Husky

Hyperaktiivi
Tuo ei ole vastaus kysymykseen.

Mutta tuosta asiasta: aika paljon mediassa esitellään halvan sähkön käyttäjiä isossa mittakaavassa, että eiköhän näkymä ole, että halvoille tunneille alkaa kohta olla kuluttajia ja minimihinnat nousevat.

Yksi hiekkavarasto vastaa pientä kylää jne.
 

grendy

Vakionaama
Mutta tuo periaatehan se on koko ajan sanottu olevan kun Suomessa on kallis sähkö, vai häh? Että kun joku käynnistää öljypolttimen, niin silloin kaikki pösä pomppaa siihen hintaan ja muut käärii eurot taskusta toiseen?
Juu näinhän se on ollut, mutta miksi ja kuka näin idioottimaisen logiikan on keksinyt? MIksi eniten saastuttavin energiantuotanto ei voisi nostaa energian hintaa vain osittain? Nykyinen malli ei palvele kuin sähkön myyjiä ja ilman mitään logiikkaa, kaikkien energian myyjien voitot nousevat eksponentiaalisesti kun joku pistää öljykattilan päälle. Ei järjen häiventä.
 

nackerton

Vakionaama
Kysynnän ja tarjonnan laki, mikä tuossa on kummallista?

Jos sähkön hinta ei heijastele kalleimman tuotantomuodon hintaa, niin mitään kannustetta säätää kulutusta sen aikana alas ei ole, eikä myöskään syytä rakentaa halvempaa tuotantoa. Euroopassa ollaan kyllä hanakoita kokeilemaan kaikenlaista sosialismia, ja sellaista voidaan vielä päästä sähkömarkkinoidenkin osalta näkemään. Sen tien päässä ovat sitten sähkökatkot, parasta olla omat akustot ja aggregaatit valmiina.
 

kotte

Hyperaktiivi
No oiskohan toi ihan idioottimainen systeemi? No kyllä. Ei pysty ymmärtään miten tällainen on pystytty valita alunperinkään määräämään markkinoita.
Sanoisin, että on tavallaan julma, mutta välttämätön systeemi sähkön tukkumarkkinoille. Idioottimainen systeemi olisi moisen tasaaminen tukkumarkkinoilla puhumattakaan kääntämisestä toisin päin. Itävallan vallanpitäjillä on aivan täysi oikeus syytää veronmaksajiensa rahat minne lystäävät mukaan luettuna tukiaisten maksaminen sähkön tuottajille tai myyjille tai vaikka perustaa uusia valtionyhtiöitä, jotka sitten veronmaksajien piikkiin tuottavat ja myyvät sähköä aivan kuten vallanpitäjät haluavat (vaikkakaan ennusteet moisen jatkumisesta kovin pitkään eivät ole korkealla; vaalilupauksina voi tietenkin heittää, mitä lystää ja tohtii).
 

Husky

Hyperaktiivi
Kun aina päädytään siihen että tämä systeemi on paras ja ainoa valinta, niin miksei Euroopan ulkopuolella sähkön hinta määräydy näin?
Yleensä voi luottaa, että parhaan keksinnöt kopioidaan.

Ja nyt en kaipaa vastaukseksi jotakin yksittäistä kolkkaa esimerkkinä miksei toimi, vaan ihan kokonaisuus katsoen ja ymmärtäen kysymykseni ilman pilkunvääntöä.
 

Ton1A

Vakionaama
Copilot vastasi kysymykseen 'Miksi pörssisähkön hinta muodostuu pay-as-you-clear mallilla, eikä pay-as-you-bid?' näin:


Lyhyt vastaus: Pörssisähkön hinta määräytyy pay-as-you-clear (uniform pricing) -mallilla, koska se takaa markkinoiden tehokkuuden, läpinäkyvyyden ja yksinkertaisuuden. Pay-as-you-bid -malli johtaisi strategiseen hinnoitteluun, korkeampiin transaktiokustannuksiin ja pitkällä aikavälillä jopa kalliimpaan sähköön kuluttajille.




⚡ Miksi käytetään pay-as-you-clear -mallia?​


  • Markkinan tehokkuus: Kaikki hyväksytyt tuottajat saavat saman markkinahinnan (ns. market-clearing price). Tämä varmistaa, että sähköntuotanto kattaa kysynnän mahdollisimman alhaisilla kokonaiskustannuksilla.
  • Läpinäkyvyys ja yksinkertaisuus: Malli on selkeä – yksi hinta kaikille. Kuluttajat ja tuottajat näkevät suoraan, mikä on markkinahinta.
  • Kannustimet investoinneille: Tuottajat, joiden kustannukset ovat alhaiset, hyötyvät, koska he saavat markkinahinnan, joka voi olla korkeampi kuin heidän tuotantokustannuksensa. Tämä kannustaa investoimaan tehokkaaseen ja uusiutuvaan tuotantoon.
  • Vältetään strategista manipulointia: Pay-as-you-bid -mallissa tuottajat yrittäisivät arvata markkinahinnan ja hinnoittelisivat tarjouksensa sen mukaan. Tämä johtaisi monimutkaiseen strategiapeliin ja tehottomuuteen.



🔄 Vertailu: Pay-as-you-clear vs. Pay-as-you-bid


OminaisuusPay-as-you-clearPay-as-you-bid
HinnoitteluKaikki saavat saman markkinahinnan (korkein hyväksytty tarjous)Jokainen saa oman tarjouksensa hinnan
TehokkuusMaksimaalinen kustannustehokkuus (merit order toimii)Tehottomuutta, koska tuottajat arvaavat hintoja
LäpinäkyvyysYksi selkeä markkinahintaMonimutkainen, eri hinnat eri tuottajille
Kuluttajahinnat pitkällä aikavälilläVakaa ja ennustettavaVoi nousta, koska väärin kohdistettu tuotanto ja strateginen hinnoittelu
TransaktiokustannuksetAlhaisetKorkeat, koska enemmän strategista laskentaa ja epävarmuutta

Sources:




⚠️ Riskit ja trade-offit​


  • Pay-as-you-clear voi johtaa hintapiikkeihin (esim. kylminä talvipäivinä), koska markkinahinta määräytyy kalleimman hyväksytyn tuotannon mukaan.
  • Pay-as-you-bid voisi teoriassa alentaa hintoja lyhyellä aikavälillä, mutta tutkimusten mukaan pitkällä aikavälillä se johtaa tehottomuuteen ja korkeampiin hintoihin.



👉 Yhteenvetona: Pay-as-you-clear on valittu pörssisähkön hinnoittelumalliksi, koska se tukee markkinoiden toimivuutta, investointien kannustimia ja läpinäkyvyyttä. Pay-as-you-bid kuulostaa houkuttelevalta kuluttajan näkökulmasta, mutta todellisuudessa se heikentäisi markkinoiden tehokkuutta ja nostaisi hintoja ajan myötä.


Haluatko, että avaan vielä esimerkin merit order -käytännöstä, jolla näytetään konkreettisesti, miten markkinahinta muodostuu?
 

Husky

Hyperaktiivi
Aivan voihan kysyä tekoälyltä eikä palstalla.

Omalla kysymyksellä näin:

"Monissa maissa:
  • sähkön hinta on poliittisesti herkkä
  • hintavaihtelut halutaan piilottaa kuluttajilta
  • sähkö nähdään perustarpeena, ei markkinatuotteena
Esimerkiksi:
  • 🇫🇷 Ranska: vahva valtion rooli, hintakatot
  • 🇮🇳 Intia: tukiaiset ja aluekohtaiset hinnat
  • 🇨🇳 Kiina: hallinnollinen hinnoittelu
Monissa maissa sähköyhtiöt:
  • ovat vertikaalisesti integroituneita (tuotanto + myynti)
  • tienaavat vakaudella, eivät markkinariskillä
  • eivät halua siirtää hintavaihtelua kuluttajille
Pörssisähkö:
  • siirtää riskin kuluttajalle
  • vaatii aktiivista kulutuksen ohjausta
  • voi lisätä tyytymättömyyttä"
 

nackerton

Vakionaama
Valintoja.. Euroopassa poliitikot ovat puuttuneet tuotantorakenteeseen aika aktiivisesti, ydinvoimaloita on lyöty kiinni ja polttovoiman kustannustasoa nostettu. Jopa Ranskaa vaadittiin jossain vaiheessa sulkemaan omat ydinvoimalansa, mutta eivät he siihen suostuneet.

Hintasignaali käyttäytyy sitten tämän mukaan, vika ei ole siinä.
 

kkk

Aktiivinen jäsen
Miksi käytetään pay-as-you-clear -mallia?
Kannustimet investoinneille: Tuottajat, joiden kustannukset ovat alhaiset, hyötyvät, koska he saavat markkinahinnan, joka voi olla korkeampi kuin heidän tuotantokustannuksensa. Tämä kannustaa investoimaan tehokkaaseen ja uusiutuvaan tuotantoon.
En nyt ymmärrä, jos vesivoimalan omistaja makailee Pattayalla, koska me maksamme sille moninkertaisesti (esim 15c/kwh) verrattuna tuotantokustannuksiin (esim 3c/kwh) , miten se tehostaa muuta kuin rusketustansa, kun joki jo valjastettu...
 

Ton1A

Vakionaama
Jos nyt ajatellaan, että sen vesivoimalan omistaja saisi joka hetki vaikkapa 5 snt/kWh, niin missä olisi kannustin tuottaa vähemmän kun sähkö on puoli-ilmaista (tuulee kovin) ja enemmän kun sähkö olisi muutenkin kallista (tyyni pakkaskeli)? Miksei vain ajaisi tasaisella teholla, joen virtauskaan ei niin vaihtelisi.

Voimalan läpi virtaava vesi ei ole loputon resurssi, vaan sitäkin pitää käyttää järkevästi jottei padon yläpuoli tyhjene. Kannattaa siis paikata tällä niukkuutta.
 

nackerton

Vakionaama
Jos nyt ajatellaan, että sen vesivoimalan omistaja saisi joka hetki vaikkapa 5 snt/kWh, niin missä olisi kannustin tuottaa vähemmän kun sähkö on puoli-ilmaista (tuulee kovin) ja enemmän kun sähkö olisi muutenkin kallista (tyyni pakkaskeli)? Miksei vain ajaisi tasaisella teholla, joen virtauskaan ei niin vaihtelisi.

Eikös esim. Norjassa asia ole niin, että vesivoima rajallisena resurssina pidetään julkisena omaisuutena, juuri sen takia ettei mikään markkinamekanismi ainakaan juuri sitä tuo lisää. Sen tuotoilla on sitten varaakin vähän subventoida kuluttajasähköä.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Eikös esim. Norjassa asia ole niin, että vesivoima rajallisena resurssina pidetään julkisena omaisuutena, juuri sen takia ettei mikään markkinamekanismi ainakaan juuri sitä tuo lisää. Sen tuotoilla on sitten varaakin vähän subventoida kuluttajasähköä.
Populistipoliitikot ovat tuomassa Norjaan kuvaamasi mallin, mutta nykyinen pay-as-you-clear taidettiin ottaa ensiksi käyttöön juuri Norjassa, jotta vesivoiman tuhlaava käyttö Norjan ja Ruotsin kesken saatiin taloudellisemmalle pohjalle ja sähkö siten riittämään paremmin ilman, että tarvitse rakentaa periaatteessa turhia uusia vesivoimaloita ja muuta voimantuotantoa kumpaankin maahan.

On sitten toinen story, mistä syystä tuo on joutunut populistien kritiikin kohteeksi Norjassa, kun sitä ruvettiin soveltamaan kuluttajien sähkön hinnoitteluun. Tukkusähkön kauppaan ei yhtä hyvää tai ainakaan parempaa ratkaisua ole keksitty sähkön tuotannon ja hintojen määräytymiseen.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Näiden kahden sähköhinnan tarjousmallin rinnalle on ideoitu myös hybridiä (minkä muotisanan sainkaan liitettyä!).

"Sähkönkäyttäjät ry ja Teknologiateollisuus ry ideoivat mallin, jossa 90 % läpimenneistä tuotantotarjouksista hinnoiteltaisiin nykyisen ”pay-as-clear”-mallin mukaan ja nämä määrittäisivät pohjahinnan, jonka päälle lisättäisiin loppujen 10 % kustannus ”pay-as-bid”-mallin periaatteella
[20]. Tästä mallista AFRY:n tekemän selvityksen mukaan tällä olisi hintaa laskeva vaikutus erityisesti korkean hinnan tilanteissa, joissa pienellä tarjousvolyymilla on suuri vaikutus sähkön hintatasoon [20]. Mallin etu olisi se, että tarjousten tekijöiden olisi vaikea ennustaa, milloin tarjous osuu korkeimpien 10 % joukkoon läpimenneistä tarjouksista. Tällä olisi oletettavasti hieman tarjouksien hintaa nostava vaikutus, mutta ei yhtä merkittävä kuin mallissa, jossa siirryttäisiin kokonaan ”pay-as-bid”-periaatteeseen. Tätä ei kuitenkaan ole toistaiseksi tutkittu. Markkinamallin periaatteen muuttaminen olisi käytännössä hyvin vaikeaa, koska EUPHEMIA-algoritmia on vuosia kehitetty nykyisen marginaalihinnoittelumallin pohjalta."


 

kotte

Hyperaktiivi
Näiden kahden sähköhinnan tarjousmallin rinnalle on ideoitu myös hybridiä (minkä muotisanan sainkaan liitettyä!).
Epäilen, että jos tuollainen otettaisiin käyttöön, sähkön tuottajat tarjoaisivat sähköään markkinoille pienempinä erinä suuremmalla spredillä. Tuo voisi johtaa sähkön huomattavaan kallistumiseen ja pelkästään mokoman konstikkaan tarjousmenetelmän seurauksena.
 

tet

Hyperaktiivi
Tämä keskustelu kuvastaa hyvin sitä, miten lyhyt muisti ihmisillä on. Sähkön hinta on Suomessa matala, mutta viime vuosina hintavaihtelu (volatiliteetti) on lisääntynyt. Samalla valitusvirsi sähkön hinnasta on lisääntynyt, mutta vain korkean hinnan hetkinä. Valitus lakkaa, kun hinta on muutamankin päivän matala. Sitten kun hinta taas nousee, virren volyymi lisääntyy. Miksi ihmiset eivät kykene muistamaan viikkoa vanhempia asioista? Jos muistaisivat, niin tätäkään "päiväni murmelina"-keskusteluketjua ei olisi.
 

Hempuli

Töllintunaaja
On totta, että keskustelu yltyy niin foorumilla, Suomessa kuin ulkomailla sähkön hinnan noustessa taivaisiin. Volatiliteetti vielä voimistaa sitä. Mutta itse en pidä sähkön hintaa juurisyynä, vaan sen hintamekanismia, joka etäisesti on muistuttavinaan demand-supplya. Ihan kuten tämän säikeen aloituksessakin.

Ihan niin kuin @kotte tuossa edellä mainitsi, niin tuottajat muuttavat tarjouskäytäntöjään vaikuttaakseen hinnan muodostukseen. Peli mikä peli.

Itävallan varakansleri Andreas Babler haluaa perustaa kriisimekanismin korkean energiakustannusten torjumiseksi ja hallitus suunnittelee lainsäädäntötoimia tätä varten. Babler korostaa, ettei liikevoittoja energiayhtiöiltä hyväksytä kansalaisten kustannuksella ja että aiemmat hintapiikit aiheuttivat kilpailuhaittoja taloudelle ja kotitalouksille. Myös liittokansleri Christian Stocker sanoo, että hintashokkien sattuessa hallitus on valmis puuttumaan energian hintoihin. Hallitusohjelmassa mainitaan myös tavoite uudistaa eurooppalaista hintamekanismia (merit-order) vakaampien hintojen saavuttamiseksi.

Edit: Euphemia toimi mielestäni aikanaan, kun tuotanto ja kulutus oli suhteellisen vakaata. Mutta uusiutuvien tullessa mukaan tuotannon vaihteluineen, niin se muuttui pelipöydäksi.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
On totta, että keskustelu yltyy niin foorumilla, Suomessa kuin ulkomailla sähkön hinnan noustessa taivaisiin. Volatiliteetti vielä voimistaa sitä. Mutta itse en pidä sähkön hintaa juurisyynä, vaan sen hintamekanismia, joka etäisesti on muistuttavinaan demand-supplya. Ihan kuten tämän säikeen aloituksessakin.

Ihan niin kuin @kotte tuossa edellä mainitsi, niin tuottajat muuttavat tarjouskäytäntöjään vaikuttaakseen hinnan muodostukseen. Peli mikä peli.
Mutta nykyinen systeemi on manipuloinnin kannalta vähiten kannustava ja siksi se on valittukin. Kaikki, mitä on ehdotettu tilalle on ollut järjestään hullumpaa (ja yleensä nuo vaihtoehdot on vähin äänin siivottu romukoppaan, kun on valjennut, mikä olisi seurauksena). Nykysysteemi on pitkän harkinnan ja selvitysten tulos ja tuon selvityksen ovat tehneet asiantuntijat ja tutkijat ilman, että populistiset poliitikot, klikkausmedian edustajat sekä oman lehmänsä ojasta nostamisen puolesta tukea lobbaavat pitävät meteliä aiheesta.

Syy sähkön hintojen heiluntaan on siirtyminen fossiiliperäisestä sähköntuotannosta edulliseen uusiutuvaan yhä laajemmin ilman, että tuollaisen tuotannon luonnollisen vaihtelun tasaamiseen olisi uhrattu riittävästi esimerkiksi laajamittaisella uudentyyppisen kulutuksen mahdollistamalla kulutusjoustolla ja erityyppisellä energian varastoinnilla, eli välillä fossiilituotannon hinta ratkaisee (eikä se suinkaan halpene siitä, että tarvetta on jatkuvasti harvemmin). Heilunta ei toisaalta ole pelkkä ongelma, vaan kannuste kehittää ja ottaa käyttöön mainitunlaista teknologiaa aivan markkinaehtoisesti.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Niinpä. Silloin kun nykyinen hintamekanismi tehtiin, niin asiantuntijat osasivat ennustaa, että aurinkopaneelit ja tuulivoima ovat 2020-luvulla merkiittävät tuotantomuodot vaihteluineen.
 

Husky

Hyperaktiivi
Mutta nykyinen systeemi on manipuloinnin kannalta vähiten kannustava ja siksi se on valittukin. Kaikki, mitä on ehdotettu tilalle on ollut järjestään hullumpaa (ja yleensä nuo vaihtoehdot on vähin äänin siivottu romukoppaan, kun on valjennut, mikä olisi seurauksena). Nykysysteemi on pitkän harkinnan ja selvitysten tulos ja tuon selvityksen ovat tehneet asiantuntijat ja tutkijat
Niin ja sitten tullaan tähän kysymykseen:
Kun aina päädytään siihen että tämä systeemi on paras ja ainoa valinta, niin miksei Euroopan ulkopuolella sähkön hinta määräydy näin?
Yleensä voi luottaa, että parhaan keksinnöt kopioidaan.
 

nackerton

Vakionaama
Niin ja sitten tullaan tähän kysymykseen:
Kun aina päädytään siihen että tämä systeemi on paras ja ainoa valinta, niin miksei Euroopan ulkopuolella sähkön hinta määräydy näin?
Yleensä voi luottaa, että parhaan keksinnöt kopioidaan.

Eipä muualla olla yleensäkään lähdetty samanlaiseen energiapoliittiseen hullutteluun kuin Euroopassa, jolloin sähkön tuotantokustannuskin on paljon vakaampi. "Vihersiirtymä" yhdistettynä kiinteisiin hintoihin ei minusta ole mahdollinen, se ajaa vaan kiertäviin sähkökatkoihin.

Ja joo, Euroopasta ei kyllä varmasti kopioida tätä vihersiirtymää minnekään, olemme varoittava esimerkki.
 

kotte

Hyperaktiivi
Niinpä. Silloin kun nykyinen hintamekanismi tehtiin, niin asiantuntijat osasivat ennustaa, että aurinkopaneelit ja tuulivoima ovat 2020-luvulla merkiittävät tuotantomuodot vaihteluineen.
Vesivoimantuontannon vastaavien vaihteluiden ongelmiin tuo keksittiin. Vesivoima toki eroaa tuulesta ja auringosta sikäli, että jo ammoissista ajoista lähtien mukaan on ymmärretty rakentaa energian varastointia. Tuulelta ja auringolta moinen varastointi siis on edelleen pääosin rakentamatta suoranaisesti tai virtuaalisesti.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kun aina päädytään siihen että tämä systeemi on paras ja ainoa valinta, niin miksei Euroopan ulkopuolella sähkön hinta määräydy näin?
Siksi, että unohdetaan tai vähät välitetään siitä, että sähkön tukkuhinta kaikesta huolimatta yleensä määräytyy Euroopan ulkopuolella samaan tapaan kumminkin.
 

Husky

Hyperaktiivi
^Niin ja (Pohjois-)Euroopan ulkopuolella käytetään huoleti halpaa fossiilista lämmitykseen, niin ei hupisähkön hinta ole niin tärkeä. Tuossahan se etu heillä, että fossiilista on helppo varastoida, toisin kuin sähkön kanssa se ei onnistu
 

kotte

Hyperaktiivi
^Niin ja (Pohjois-)Euroopan ulkopuolella käytetään huoleti halpaa fossiilista lämmitykseen, niin ei hupisähkön hinta ole niin tärkeä. Tuossahan se etu heillä, että fossiilista on helppo varastoida, toisin kuin sähkön kanssa se ei onnistu
Moinen ei ole periaatteessa ongelma suurten vesivarastojen Norjassa eikä ollut käytännössäkään ennen Pohjoismaiden sähköjärjestelmien merkittävämpää integroitumista alueellisesti ja myös muualle, Sen jälkeenhän hintojen vaihtelu on levinnyt kaikkialle. Suomessakin ongelmat olivat ennen pienempiä, kun fossiileilla käyvää kaukolämmön yhteistuotantoa oli niin paljon suhteessa sähkölämmityksen määrään, että tuotantotehoa saatiin varsin hyvin lisää vastaamaan sähkön kulutuksen lisääntymistä, kun kaukolämpöverkoissa tarvittiin samaan aikaan lisää energiatehokkaasti oheistuotantona saatavaa lämpöäkin lisää. Huippukuormatilanteisiin olisi myös fossiilista lauhdetuotantoa.

Maailma on muuttunut noista ajoista hyvin paljon ja nopeasti eikä monessa kohtaa ole pysytty mukana edes siinä mitassa, mikä olisi periaatteessa mahdollista. Pikkuhiljaa varmaankin toimivia ratkaisuja onnistutaan tuomaan tilalle siedettävin kustannuksin.
 

Husky

Hyperaktiivi
Juu, edistystä on tapahtunut Euroopassa tuolla saralla ja toivottavasti esim USA luopuisi kaasun käytöstä, mikä siellä käsittääkseni yleistä lämmityksessä.
Onko siellä yleisesti isoissakin kaupungeissa joka helkatin kerrostalossa kaasulinjat...mikä tuntuu aataminaikaiselta idealta
 

tet

Hyperaktiivi
Syy sähkön hintojen heiluntaan on siirtyminen fossiiliperäisestä sähköntuotannosta edulliseen uusiutuvaan yhä laajemmin ilman, että tuollaisen tuotannon luonnollisen vaihtelun tasaamiseen olisi uhrattu riittävästi esimerkiksi laajamittaisella uudentyyppisen kulutuksen mahdollistamalla kulutusjoustolla ja erityyppisellä energian varastoinnilla

Sanoisin ennemmin, että syy on vain tuossa siirtymisessä uusiutuviin, jotka nyt sattuvat olemaan sääriippuvaisia luonteeltaan. Tuotantovaihtelun tasaaminen jollain tapaa on välttämätöntä, jotta sähköjärjestelmä ylipäätään voi toimia. Hintavaihtelu taas on juuri se, mikä tasauksen mahdollistaa kaupallisessa mielessä. Jos hintavaihtelusta halutaan eroon tuotannon ollessa vaihtelevaa, pitää kulutuksen vaihtelusta maksaa sitten kiinteää hintaa. Tällä saataisiin hintavaihtelua pienemmäksi, mutta vaarana on, että keskihinta muodostuu taas vastaavasti korkeammaksi kuin nykyään - eli niistä vakautussoppareista pyydetään preemiota aivan kuten johdannaiskaupassa nykyään tapahtuu. Vakuutuksella on aina hintansa. Kuluttajakaupassahan tämä on jo mahdollista, kiinteä sopimus hoitaa homman mutta on keskihinnaltaan kalliimpi kuin markkinahintainen sopimus.
 
Back
Ylös Bottom