Kylmäjärjestelmän tyhjiöinti - ajan merkitys

[Jurtsi]

Putkien päät prässättyinä taitaa olla vaan paskaeristeisten putkien ominaisuus. Ei ainakaan Onnisen/Ahlsellin putkissa ole ollut mitään prässäyksiä. Paitsi siinä liimalla yhteen kasatussa Putkessa.

 

[Jurtsi]

Onko niissä edes typpeä sisällä?

 

[MrCabin]

Minuutin tiiveystesti ei riitä, jos putkessa on jäätä ja putki on jäähtynyt kylmemmäksi kuin mitä jään sublimoituminen edellyttää.

Tuomalla putki lämpimään ja odottamalla että se lämpenee, tyhjiö voikin kadota.

Olen tehnyt vastaavia testejä. Käytin hengitysilmaa, +36 ja suhteellinen kosteus "riittävä". Annoin jäätyä rauhassa ulkona pakkasessa. Ei ollut helppo tyhjiöidä ulkona.

Tein tänään uudestaan tuon tyhjiöinti testin kun oli hyvät olosuhteet ulkona eli -16 C pakkasta.

Sama homma kuin viimeksi eli 1/2" kupariputki kierukka, jolla pituutta 10,5m. Täytin sen hengitys ilmalla puhaltamalla 15-20 sekuntia putken läpi, jonka jälkeen laitoin toisen pään kiinni ja toiseen päähän letkun mittaritukista. Laitoin putkikierukan ulos pakkaseen ja odotin 15-20 minuuttia. Käynnistin tyhjiöpumpun ja alla tulokset aluksi tyhjiön kehityksestä:​

- 2 minuutin tyhjiöinnin jälkeen tyhjiötaso 0,80 mbar
- 4 minuutin tyhjiöinnin jälkeen tyhjiötaso 0,52 mbar

Stoppasin tyhjiöpumpun ja otin putken sisälle ja kahden minuutin välein kirjasin ylös tyhjiötason muutoksen:

- 2 minuutin odototuksen jälkeen tyhjiötaso 0,85 mbar
- 4 minuutin odototuksen jälkeen tyhjiötaso 1,00 mbar
- 6 minuutin odototuksen jälkeen tyhjiötaso 1,10 mbar
- 8 minuutin odototuksen jälkeen tyhjiötaso 1,15 mbar
(korj. mbar (mabar - oli näppis vika) - sormet jäässä

Sitten 12 minuutin jälkeen stoppasin videoinnin kun alkoi niin hitaasti sadasosa kerrallaan tuo tyhjiön muutos edetä. Putki otettiin -16 C ulkoilmasta +18 C lämpöisen hallin lattialle, missä lämpötila lattiatasolla n. +14-15 C. Tyhjiöpumppu oli testin aikana sisällä, eli sen lämpö ja varsinkin öljyn viskositeetti voi jonkin verran vaikuttaa hommaan, eli on suositeltavaa pitää tyhjiöpumppu lämpimässä ennen kuin tyhjiöidään.​

 

[repomies]

Epäilemättä tyhjiöpumppusi on parempi kuin omani, mutta ei sillä liene tässä isoa merkitystä. Pointti on siinä, saako jään irtoamaan putken sisäpinnalta tyhjiöllä vai jäähtyykö putki samaa vauhtia sublimoitumisen kanssa. Aika hyvin sait kosteuden katoamaan.

 

[MrCabin]

Epäilemättä tyhjiöpumppusi on parempi kuin omani, mutta ei sillä liene tässä isoa merkitystä. Pointti on siinä, saako jään irtoamaan putken sisäpinnalta tyhjiöllä vai jäähtyykö putki samaa vauhtia sublimoitumisen kanssa. Aika hyvin sait kosteuden katoamaan.

Näitä empiirisiä tutkimuksia tehdessäni olen todennut sen että huurre tulee tyhjiöinnissä ulos jopa nopeammin kuin kosteus kylmästä 0-asteisesta putkesta. Jää sublimoituu yllättävän hitaasti johtuen varmaankin siitä että jää on pienellä alueella paksumpana kerroksena jossain mutkassa ja juuri tuo pieni pinta-ala hidastaa höyrystymistä (sublimoitumista).

Miksi teen näitä empiirisiä tutkimuksia - pyrkimyksenä tarjota opiskelijoille mahdollisimman käytännöllistä kokemusta, jota voi sitten paremmin hyödyntää tuolla kentällä kuin yrittää teoriatietoja soveltaa kaiken kiireen keskellä.

Varmaan olet jo todennut etten ole mikään tutkija sielu, vaan pyrin hyvinkin käytännön läheisesti asioita käsittelemään - ennen kuin käytän mittaus instrumentteja niin tunnustelen, katson, kuuntelen haistan miten systeemi toimii - maistamista en ole harrastanut

Tässä yksi viimeisistä kehityksistä jolla oppilas pääsee mittaamaan vaikka kaikki mittausarvot Log P,h käppyrän piirtämistä varten (käytän tunnin verran tuon käppyrän läpi käymiseen koulutuksessa)

 

[Kellarinlämmittäjä]

Pointti on siinä, saako jään irtoamaan putken sisäpinnalta tyhjiöllä vai jäähtyykö putki samaa vauhtia sublimoitumisen kanssa.

Vettä tai jäätä täytyy olla aika hillittömiä määriä jotta niiden hörystyminen jäähdyttäisi putkia merkittävästi ja pitäisi putkia edes muutaman minuutin oleellisesti ulkoilmaa kylmempänä.

Pointti on paremminkin siinä, että jos vettä tai jäätä on viimeisenä jäljellä, koko jäännöshöyrynpaine tulee "vesihöyrystä" eikä ilmakaasuista. Vedellä on oma höyrynpaineensa ja se pysyy siellä kaasumaisena vaikka sinne päästäisi muuta vedetöntä kaasua. Sikäli kuin typpi tai kylmäaine on vedetöntä, sillä voi huuhdella viimeisen veden pois kun pienen paineen noston jälkeen imaisee uudelleen kaikki pois. Kiire ei ehkä tätä salli tai se ei ole enää mitenkään edes lisähyödyksi.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Näitä empiirisiä tutkimuksia tehdessäni olen todennut sen että huurre tulee tyhjiöinnissä ulos jopa nopeammin kuin kosteus kylmästä 0-asteisesta putkesta. Jää sublimoituu yllättävän hitaasti johtuen varmaankin siitä että jää on pienellä alueella paksumpana kerroksena jossain mutkassa ja juuri tuo pieni pinta-ala hidastaa höyrystymistä (sublimoitumista).​

Mitä nyt sitten tarkoitat jäällä, huurteella ja kosteudella? Nolla-asteessa höyrynpaineet ovat samat ja muutoin vettä ja jäätä ei esiinny samassa paikassa. En osaa sanoa, onko höyrystymisen kinetiikassa eroja veden ja jään välillä.

 

[kotte]

Mitä kylmempää, sitä heikommin höyrystyy vesi riippumatta siitä, onko nestettä vai kiinteää ja toisaalta vaatii aina vain alempaa painetta, jotta höyrystymistä ylipäätään aiheutuu ilman apukantokaasua. Paineen pieneneminen samalla myös vähentää käytettävissä olevaa potentiaalienergimarginaalia, jolla höyrystymistä voi tehostaa ja nopeuttaa.

Ilman muutta höyrystymnen tapahtuu helpommin pieninä pisaroina tai lumihiutaleina jäätyneestä vedetä kuin sileästä jäästä, kun höyrystyspinta-alaa on monin verroin enemmän suhteessa veden (oik. jään) määrään.

 

[MrCabin]

Tutkin hiukan mitä johtavat valmistajat opastavat asennus manuaaleissa tyhjiöinnistä. Yllättävää oli se että Trane näyttää olevan ainoa valmistaja joka ohjeistaa tyhjiön mittaamista elektronisella tyhjiö mittarilla. Aika rajat muiden kohdalla ovat paljon järkevämpiä mitä näkee usein eri yhteyksissä missä mainitaan että vedä tunti ja tarkkaile 10 minuuuttia.

Ohessa neljän valmistajan manuaaleista kopioituja ohjeita.​