Mitenkähän huonoa vihreää siirtymää olisi sähkökattila kaukolämmöllä lämpiävään omakotitaloon, siinä on kuitenkin huomattavasti pienemmät jakeluhäviöt.
Sähkön hinnan kehitys Suomessa
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Espejot
Hyperaktiivi
Kaukolämpöfirmat taitaa ajatella kerrostaloja ja siellä VILP:it ei ole mikään kilpailija.
- Keskustelun aloittaja
- #563
Entistä enemmä kauppaa käydään päivänsisäisillä markkinoilla. esim tuulivoimaa tarjotaan day-ahed markkinoille vähemmän, kun ei ole ainakaan riskiä että joutuu hommaamaan tuotannon jostain muualta? -> kattilat saavat käryytellä sähköä kaikessa rauhassa jos on hiukankin epävarmuutta tuotannosta.
www.linkedin.com
Utelin vielä tekoälliltä että paljonko kauppaa käydään päivänsisäisesti.
Intraday-osuus on suurimmillaan, kun:
Vaikka kokonaismarkkinassa intraday on esim. 15–20 %,
tuulivoiman kaupasta intraday-osuus on usein:
Syyt:
Eli:
intraday on suhteellisesti paljon tärkeämpi tuulelle kuin perusvoimalle.
→ Muutos on rakenteellinen, ei sykli.
Nord Pool enters the intraday era 👇 2x volume in 2 years. A few years ago, intraday trading in the Nordics was still modest. Hydro flexibility allowed the system to absorb renewable variability… | Simon Risanger | 15 comments
Nord Pool enters the intraday era 👇 2x volume in 2 years. A few years ago, intraday trading in the Nordics was still modest. Hydro flexibility allowed the system to absorb renewable variability more smoothly. That’s changing fast. The surge in Nordic intraday liquidity is a clear signal of...
www.linkedin.com
Utelin vielä tekoälliltä että paljonko kauppaa käydään päivänsisäisesti.
Missä intraday-osuus on iso?
Intraday-osuus on suurimmillaan, kun:
Tuulivoiman osuus on korkea
Sää muuttuu nopeasti
Siirtoyhteydet rajoittavat day-aheadia
Lähellä toimitushetkeä (H-1 … H-0)
- intraday voi olla 30–40 % day-aheadista
- ja ääripäissä jopa enemmän
Tuulivoiman näkökulmasta (tärkeä ero!)
Vaikka kokonaismarkkinassa intraday on esim. 15–20 %,
tuulivoiman kaupasta intraday-osuus on usein:
Syyt:
- tuotantoennuste tarkentuu myöhään
- tuuli reagoi juuri niihin hetkiin, joissa DA epäonnistuu
- tuulituottajat minimoivat taseeseen jäävän riskin
Eli:
intraday on suhteellisesti paljon tärkeämpi tuulelle kuin perusvoimalle.
Vertailu aiempaan (miksi tämä tuntuu isolta muutokselta?)
- 2010-luvun alussa:
- intraday ≈ 2–5 % day-aheadista
- Nyt:
- 10–25 % ja kasvussa
→ Muutos on rakenteellinen, ei sykli.
- Keskustelun aloittaja
- #564
Sähkön hintapiikit voivat lähivuosina jopa kaksinkertaistua
Kaupunkienergiayhtiöitä edustava toiminnanjohtaja Eero Haapalehto toteaa, että hintahuippu heijastaa sähköjärjestelmän toimintaa niukkuushetkillä. Hintapiikit myös voimistuvat, mikäli yhdistetty sähkön ja lämmön CHP-tuotanto vähenee, kuten on ennustettu.– Sähkön hintapiikit syntyvät tilanteissa, joissa kylmä sää ja heikko tuulivoimatuotanto osuvat samaan aikaan korkean kulutuksen kanssa. Kyse ei ole yksittäisestä häiriöstä, vaan sähköjärjestelmän rakenteellisesta tehotilanteesta, Haapalehto kertoo.
Edullinen tuulisähkö on ajanut CHP-tuotantolaitosten kannattavuuden alas. Kallista laitosinfraa ei ole kannattavaa ylläpitää markkinaehtoisesti vain muutamien vuosien välein toistuvien tyynten pakkasviikkojen varalle.
– Päästökauppa ja energiapolitiikan linja ovat ohjanneet meitä kohti vaihtelevien hintojen markkinaa. Sähkön kulutuskysyntä ei kuitenkaan vaikuta joustavan siinä määrin, että se paikkaisi tehovajetta tai kohtuullistaisi isoja hintapiikkejä. Käytännön seurauksena on, että sähkön hintahuiput tulevat jo lähivuosina vastaavissa sääoloissa kaksinkertaistumaan, mikäli nykyisiin CHP-tuotantolaitoksiin ei toteuteta käyttöiän pidennyksiä, sanoo Haapalehto.
Sähkön hintapiikit voivat lähivuosina jopa kaksinkertaistua | Verkkouutiset
Sähkön hintapiikit voivat lähivuosina jopa kaksinkertaistua | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi
Viekäkö sitä vanhoilla päivillä pitää jostain kokkareista muurata pieni pannuhuone ja sinne joku halpa yläpalokattila. Ihan van backupiksi kun yhteiskunnan infra pettää.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Mikä lie tavoite mutta itse juuri äänestin jaloillani vähän toiseen suntaan, kun alkanut tulla vaikutelma, että sähkökattilat porisevat läpi talven kaukolämpöverkoissa eikä mistään joustosta saa kuin pahan mielen. Isokaan KV ei lämmitä, jos pörssihinta kimpoaa samalla taivaisiin. Lämpövarastot osaavat pitää hinnan ainakin muutamassa sentissä vielä tuulten palattuakin, kun tyynen aikaan ne on jäähdytelty.
Uutta taloa rakentaessa alkaa katse olla suunnattuna MLP/IVLP kaveriksi iso massavaraaja (>3m3) ja kattilaan/vesitakkaan, kertalämmitteinen puukiuas. Pitäkööt sähköpatansa ja sen kohottavat energianhinnat.
Nuo kun lisääntyy taajamissa niin palataan 80-luvulle piipuista tulevan savun määrässä.
Toisaalta, ennemmin sitä muuttaa johonkin etelään jossa ei kylmästä tarvitse muutoin huolehtia kunhan olut on tuopissa sitä
Nuo kun lisääntyy taajamissa niin palataan 80-luvulle piipuista tulevan savun määrässä.
Toisaalta, ennemmin sitä muuttaa johonkin etelään jossa ei kylmästä tarvitse muutoin huolehtia kunhan olut on tuopissa sitä
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kuinka suuriin ongelmiin sitten haluaa varautua. Nestekaasu voisi olla yksi kevyen pään ratkaisu ja se mahdollistaa myös ruuan laiton. Kalut ovat varsin edullisia ja polttoaine ei pilaannu pitkässäkään säilytyksessä. Energian hintakiinnitys vaan on melko kova, kun taitaa maksaa siinä ~3 €/kg eli melkein 25 s/kWh. Sisäänlämpiävästi poltettuna kuitenkin 100% hyötysuhde antaa tasoitusta ja kaasuliesi on ainakin joidenkin mielestä jopa maailman paras.
Nii. Vähäisiin ongelmiin on puuliedet ja takat… VILP punnertaa pakkasissa taloon melkein yhden kaasupullollisen verran energiaa vuorokaudessa ja pidempiaikaisesti kylmenevä lattia ei huvita. Kaasupullo on aika pieni energiavarasto, eikä nuo markettien vermeet tehonsa puolestakaan riitä pakkasessa.
Tuumailin jo sitä, että jos tarve on vaikka pitää sähkönkulutus minimissä 4 viikon pakkasjakso, vähän kuten sulla öljy. Kaikilla ei moista luksusta ole.
VILPit voisivat olla kerrostalossa ihan hyvä vaihteoehto suuren osan vuotta. Kattoasennuksella useamman asteen etu maa-asennukseen ulkoyksikön sisäänottolämpötilassa.
Looginen suuntaus. Sekä myyjä että ostaja voittavat tuossa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Eli pitäisi olla tuhansissa kWh jo polttoainepuoli. Ei onnistu oikein kuin puilla ja öljyllä. Kaasua nyt on 33 kg pulloissa ja jotta homma edes teoriassa pelittäisi, niitä pitäisi olla vähintään kaksi, jotta pullon voi käyttää tyhjäksi. Veden lämmitykseen on maailmalla monenlaisia propaanilaitteita. Yhteistä niille on pieni koko, keveys ja varsin kohtuullinen hinta. Käyttökustannukset Suomessa ovat kovat ja mitään tuollaisella ei säästä - ja tuskinpa sitä tarvettakaan koskaan tulee.
Mitenkään huonoltahan tuo lähtötilanne ei vaikuta, jos puilla voi ruokaakin laittaa. Puuvaranto vain kuntoon.
Sehän se tässä on vika. Niukkuutta ylläpitämällä voitot menee pilviin.
Valtiollinen ratkaisu olisi pistää valtion piikkiin muutama gigawatti vaikka kaasuvoimaa, jonka voisi ”tuenomaisesti” polkaista käyntiin niukkuuden kohdalla. Silloin kovimmat hintapiikit leikkaantuu ja maassa olisi ratkaisuja vikatilanteiden varalle.
Niiden ylläpito olisi varmaan tappiollista, mutta verkon perusinfran turvaaminen nyt muuten olis ihan valtion hommia, joten se on hyvä tukimuoto. Sen sijaan että jaetaan rahoja tukena sinne tänne, voisi sillä tehdä jotain oikeaa tuottavaa työtä, rakennuttaa suomalaisilla varavoimaa suomalaisille.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Itse ihmettelen, että nyt aletaan haikailla säävarman tuotannon perään (ilmeisesti jollakin valtion maksamalla porkkanalla) mutta samalla unohdetaan täysin, että sähköä on mutta sitä käytetään ihan täysin toisarvoiseen. Jos sähkökattiloiden kulutukselle laitettaisiin yksityisten sähkövero, hullutus loppuisi, valtio saisi rahaakin tekemättä muuta kuin sitä mitä se tekee eli verottamalla. Trumpilla uusi päätös tulee kun horrostanut yhden yön mutta montakohan vuotta ja kaasuturbiinia Suomessa tarvitaan?
Haaste noissa hintapiikki leikkureissa on, että esim nämä viimeiset piikit vaativat tasolla 1000MW lisätehoa ja saavutetusta edusta iso-osa menee Viro-Latvia-Liettua -alueille. Halvennetaan koko aluetta.
Oikeastaan tuolla rahalla korvataan lahden eteläpuoliset vanhat voimalat suomalaisilla. Onko se meidän homma? Onko se paras investointi? Ihan avoimia kysymyksiä ja aitoa pohdintaa.
Aamulehti 4.2.2026, sivu A16, Fortum
Tarkoittaako Rauramo että Fortum manipuloi sähkön hintaa ja käyttää määräävää markkina-asemaa hinnan nostamiseksi?
Onko taustalla kartelli?
Mahdollistaako sähkömarkkina sähkön hinnan manipuloinnin kun myyjä on tarpeeksi suuri; missä raja; onkohan tutkittu?
Aamulehti:
"Toimitusjohtaja Markus Rauramo kehui Fortumin 9,7 euron optimointimariginaalia megawattitunnilta. Yhtiö siis onnistui korottamaan sähköstä saamaansa hintaa sähkön tuotannon sääntelyllä. Veden lorottelu vesivoimaloista meni ajoituksellisesti putkeen."
Tarkoittaako Rauramo että Fortum manipuloi sähkön hintaa ja käyttää määräävää markkina-asemaa hinnan nostamiseksi?
Onko taustalla kartelli?
Mahdollistaako sähkömarkkina sähkön hinnan manipuloinnin kun myyjä on tarpeeksi suuri; missä raja; onkohan tutkittu?
Aamulehti:
"Toimitusjohtaja Markus Rauramo kehui Fortumin 9,7 euron optimointimariginaalia megawattitunnilta. Yhtiö siis onnistui korottamaan sähköstä saamaansa hintaa sähkön tuotannon sääntelyllä. Veden lorottelu vesivoimaloista meni ajoituksellisesti putkeen."
- Keskustelun aloittaja
- #579
Jossain keskustelussa tuli juuri vastaan että Virossa voimalat ovat valtaosin huonossa kunnossa. Suomalaiset odottavat että puuttuva sähkö tulee Virosta ja Virossa odotetaan että se tulee Suomesta. Mutta tuleeko.
Pieni katsaus UMM viesteihin 2026 puolelta:
Nord Pool - UMM Platform
Piiputtamiset voimaloissa ja niiden syyt. En tiedä paljonko näitä yleensä on, mutta kuulostaa suurelle määrälle.
Repair of the secondary equipment of the turbine, Required maintenance of the secondary equipment of the generator, Failure in the boiler secondary systems, Leakage in a live-steam reheater of the boiler 3K-B, Repair of boiler’s 5K-A valves, Elimination of leakage in the boiler 8K-1, Repair of the secondary equipment of the turbine, Repair of the turbine armature, Repair of protection systems of the turbine, The boiler 8K-1 trip
Sähköpadoilla on vihreän siirtymän mukaisia kannustimia. 1.7.2022 (HE 212/2021) ne siirrettiin alempaan sähköveroluokkaan II
- Sähkö, jota käytetään kaukolämpö- tai kaukokylmäverkkoon lämpöä tuottavissa sähkökattiloissa
- koskee myös vähintään 0,5 MW lämpöpumppuja ja geotermisten laitosten kiertovesipumppuja.
Nyt nuo voisi siirtää I-luokkaan kun niitä tarpeeksi tullut verkkoon haittaamaan yleistä sähkön käyttöä, lisäksi yksi porkkana vähemmän markkinan hintamanipulaatioon
- Sähkö, jota käytetään kaukolämpö- tai kaukokylmäverkkoon lämpöä tuottavissa sähkökattiloissa
- koskee myös vähintään 0,5 MW lämpöpumppuja ja geotermisten laitosten kiertovesipumppuja.
Nyt nuo voisi siirtää I-luokkaan kun niitä tarpeeksi tullut verkkoon haittaamaan yleistä sähkön käyttöä, lisäksi yksi porkkana vähemmän markkinan hintamanipulaatioon
Hassua että näet kapitalistisen mekanismin täydessä toiminnassaan kommunismina. Suuret tuotot tuovat perässään ahneet kilpailijat samoille apajille. Tämä nähtiin sähkökattiloissa. Kun pää aukesi niin muutkin havahtuivat mahdollisuuteen. Tuulimyllyjä tulee lisää nyt kun niistäkin saa tuottoa. Itselläkin oman moottorivoimalan rakentamispäätös on entistä lähempänä.
Fortumin tehtävä on tuottaa osakkeenomistajille voittoa, ei markkinoille sähköä.
Niukkuushan tosiaan hinnat vetää ylös ("ei ole hullu, joka korkeaa hintaa pyytää, vaan se, joka tuolla hinnalla ostaa"). Valtiollista ratkaisua kokonaisedullisemmaksi varmaan tulisi, että homma ratkaistaan hajautetusti ja paikallisesti. Sähköenergian kysynnän voimakas kasvu pakkasilla on anomalia, joka voitaisiin korjata korvaamalla pakkasella lisääntyvän sähkölämmityksen kuormaa kohteessa. Tuohon on varsin edullisiakin ratkaisuja kuten vaikkapa vesikiertoisen lämmönjaon yhteydessä kaasukäyttöisistä vedenlämmittimistä modifioitu lämmitin tai vastaava öljyä tai muuta nestemäistä polttoainetta käyttävä paikallinen laitos. Myös paljukamiinoista yhdistettynä glykolikiertoon ja levylämmönvaihtimeen saisi hiukan suuritöisempiä kiinteällä polttoaineella toimivia apuja. Moisilla pääsee kovilla pakkasilla monesti jopa vastaavaan kokonaishyötysuhteeseen kuin valtiovallan tukemilla keskitetyillä kaasuturbiineilla tai moottorivoimaloilla, joista lisäksi kerätään hukkalämpöä kaukolämpöverkkoihin.
Pitäisi ruveta kehittämään moottorivoimala ratkaisu jossa:
- sähköntuotanto, jatkuva n. 1kW, ylijäämälle (=pörssisähkö
) akusto suurempaan pikatarpeeseen - lämmöntuotanto
- lämminkäyttövesi
- polttoaine häkäkaasusta->polttoöljyyn
- lämmityskattilan kokoinen
Noilla alueilla päätös voisi olla hyvinkin nopea tehdä. Itsellä moottorivoimala olisi edullinen pakkasilla. Saa sähköä VILPppiin ja hukkalämmön lämmityskiertoon. Suurin suunnittelun kompastuskivi on ollut systeemin kytkeminen verkkosähköön luontevalla tavalla.
Noilla c&k alueilla offgrid ratkaisu olisi pakosti, muuten kuukausihinnoista ei pääse.
Miten generaattorin yhdistäminen aurinkopaneeli-invertteriin ja sitä kautta verkkoon. En tiedä miten nuuka invertteri on esimekiksi tasasuunnatulle 3-vaihe generaattorin sähkölle ilman lisätasausta.
Jonkinlainen hybridi-invertteri tai jopa tavanomainen verkkoinvertteri virtavahtiohjauksen ja puskuriakuston/jännitevahtiohjauksen ohella ratkaisisi tarvetta jo melko pitkälle. Aggregaatin tuottama teho kannattaisi tasasuunnata ja pelata tasavirran kanssa puskuroinnin osalta asioiden yksinkertaistamiseksi.
Näin juuri. Valmiit sarjavalmisteiset tuotteet joita voi ostaa edullisesti kaupan hyllystä ei ole ihan optimaalisia. Sellainen ratkaisu voisi itsellä toimia että pieni generaattori syöttää vain VILPpiä, joka ottaa alle 2,4 kW tehon. Lämmön talteenotto tuottaisi puuttuvan lämpötehon. Näin öljylämmitys muuttuisi hybridiöljylämmitykseksi dieselillä. Pitäisi enää keksiä mistä saa sen lämmön talteenoton tavallisen aggregaattiin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Nyt kannattaa laittaa jäitä hattuun ja suunnittella loppuun saakka sekä hoitaa myös lääkitys kuntoon. Generaattori varalla on kyllä OK, kun lueskelee ja katselee sotavideoita mutta että sitä oikeasti käyttäisi pidempiä aikoja omassa talossa on jo ihan oma juttunsa. Jotta tuo generaattori olisi kelpo ratkaisu, siitä pitäisi tehdä yhtä luotettava kuin öljykattilasta, niin että sen uskaltaa unohtaa ja jättää oman onnensa nojaan kun jonnekin lähtee. Meillä ongelmana on, että sähköä kuluu öljylämmituksellä noin 0,5 kW teholla jatkuvasti + jotain iltaisin. Generaattori saattaisi tuotaa teoriassa siis ajoittain 30-50 senttiä tunnissa, siitä sitten huollot ja laitteen uusimiset pois. Sen pitäisi olla jokin hyvin rakennettu ja pitkäaikaiseen vuosien mittaisille käyttötunneille suunniteltu. Joo, on varauduttu. Mutta ei näistä vermeistä ole kuin todelliseen hätään ja leikkikaluiksi.
Vaimokin on hiljalleen ymmärtänyt, että pyykkikoneen voi laittaa päälle vasta viikonloppuna. Normaali kokkokauksen 1 kWh on kuin tuuleen pieraisisi.
Yhdessä toisessa ketjussahan asiasta on keskusteltu. Oma ratkaisuna oli jatkaa pakoputkea. Kun käyttövoimana on bensiini, moottorin jäähdytys ja pakoputken jäähtyminen ja siellä tapahtuva kondensio vastaavat jo kondensoivan öljy- tai kaasukattilan kykyä ottaa lämpö talteen. Vilpin tapauksessa aggregaatti ja pakoputki kannattaisi sijoittaa vilpin kanssa saman koteloon, niin voi luoda keinotekoisen kesäsään vilpin ympäristöön (vilpin puhallusta ei kannata päästää hukkaan, vaan lämmittää uudelleen). Suojalaitteita ja varajäähdytyspuhaltimia tms. toki myös tarvitaan.
En siis tätä ehdota, mutta kunhan totean mahdolliseksi periaatteessa. Kannattavuus ja järkevyys on toinen asia.
Siksi on-grid ratkaisu olisi hyvä. Se vähentää kulutusta jos toimii mutta ei estä kulutusta vaikka ei toimisikaan.
Käyttöähän sillä olisi vain kun on kova pakkanen, jolloin sähkön hinta on suuri. Käyttötunteja vuodessa olisi vain joitain satoja.
Pienimmät vesijäähdytteiset 4-t polttomoottorit taitaa olla perämoottoreita 2,5hp.Pitäisi ruveta kehittämään moottorivoimala ratkaisu jossa:
Systeemillä voisi ehkä taklata carunat ja kajavet
- sähköntuotanto, jatkuva n. 1kW, ylijäämälle (=pörssisähkö
- lämmöntuotanto
- lämminkäyttövesi
- polttoaine häkäkaasusta->polttoöljyyn
- lämmityskattilan kokoinen
Pieni dieselgeneraattori 3kw , sähkökäynnistys, vesijäähdytys: https://fi.ndpac.com/product/electric-start-3kw-silent-type-water-cooled-power-generator/.
Ja sitten kaikki lämmöt talteen
Mielestäni ei tarvitse aina ja välttämättä saada sähköä. Eikä sitä muutenkaan saa aina kun tarvii ellei huolehdi tuotannosta itse. Mikään ei varmaan menisi rikki, jos hintariippumattomat rajattaisiin jollain mekanismilla. Voisit ajatella tämän niin, että kuluttaja olisi itse tekemässä tarjousta. Ei kukaan (poikkeus vahvistakoon säännön) ostaisi sitä 4€/kWh hinnalla. Mielesäni perusoikeus ei myöskään toteudu 4€/kWh hinnoilla. Puhutaan rikkaiden luksustuotteesta silloin.
Viimeksi muokattu:
Ongelma lienee että kuluttaja on valtuuttanut energiayhtiön ostamaan hänelle pörssisähköä (tai kiinteähintaista), jos yhtiö tarjoaisi siitä liian alhaista hintaa ja jäisi ilman sähköä pitäisi heidän ostaa se intraday markkinoilta hinnasta riippumatta.
Ei yritykset halua asukkaidensa puolesta kantaa tuollaista riskiä.
Pitäisi olla sopimus malli mihin saisi asetettua oman kattohinnan, jos pörssin hinta ylittäisi sen torpasta katkaistaisiin sähköt.
Eivätkä kannakaan. He suojaavat 100%:sti. Ja sitten taas pörssisopimuksissa koko riskin kantaa asiakas.
Eli silloin kuluttajien pörssisopimukset ovat hintariippumattomia ja voi hyvin tarjota 4€/kWh.
Oikeasti yritys ottaa lisäksi riskin ettei pörssiasiakas käytäkkään sitä sähköä mikä on ostettu.
Siinä se villakoiran ydin on. Onko missään muussa tuotteessa tavallista, että ostaja antaa avoimen piikin? Haluisitko saman vaikka veteen ja viemäreihin (että just nyt kandee vältellä vessassa käyntejä) tai esim. tieverkostoon?
Se riski on hyvin mitätön, kun sulla on iso joukko asiakkaita. Sähköverkon kannalta liian vähäinen käyttö ei myöskään ole niin suuri riski, kuin liikakäyttö.
Tässä pitäisi myös ymmärtää se, että kyseessä on tuoretuote jota ei ole varastossa. Se pitää valmistaa lennosta juuri sillä hetkellä kun se käytetään, ja jos edullista kapasiteettia ei ole vapaana, niin sitä ei sitten ole.
Harrastelija
Vakionaama
Mites jos sähköstä tulee oikeasti pula?
Millä perusteella viimeiset sähköt jaetaan noille useammalle 4€ ostajalle? Joku saa, joku ei.
Ehkä teoreettinen kysymys kun tuohan tarkoittaisi että sähköverkko kaatuisi jos huoltovarmuuskeskus ei pelasta.
Millä perusteella viimeiset sähköt jaetaan noille useammalle 4€ ostajalle? Joku saa, joku ei.
Ehkä teoreettinen kysymys kun tuohan tarkoittaisi että sähköverkko kaatuisi jos huoltovarmuuskeskus ei pelasta.