Hei,
Minulla on isossa ok-talossa tämmöinen mielenkiintoinen yhdistelmä:
- 60-luvulla rakennetun keskikerroksen lämmitys pattereilla (matalalämpö-), ohjaamassa Ouman EH 800B
- 2000-luvulla lisätyn toisen kerroksen, at:n ja kellarikerroksen lämmitys vesikierrolla lattiassa, toinen Ouman
- lasitetulla terdellä lattiakierto glykolilla, kolmas Ouman
- aurinkokerääjät katolla
- 500l Termax Aqua Hybrid VILP-varaaja
- Mitsubishi EHSD-YM9D VILP
- Termaxin kyljessä 6kW erillinen sähkövastus
Kovilla pakkasilla sähköä meni niin että rintakarvat tuuheni eli tammikuussa n. 7000 kWh.
Tähän mennessä tehtyä:
- Termaxin sielunelämä on mielenkiintoinen, nähtävästi toimintaperiaate on veden hallittu kerrostaminen. Tätä systeemiä on joku miettinyt. Kuuma käyttövesi otetaan kahden kierukan kautta, mikä vaikuttaa järkevälä.
- VILP <-> varaajan kellarissa kulkevat 10m putket eristetty Bilteman halpissolumuovilla, käytävä ei enää lämpiä.
- Joutilaita 1wire lämpötila-antureita on liimailtu teknisessä tilassa sinne sun tänne ja yhdistetty Home Assistantiin (HA) Raspilla.
- Shellyn Blu HT lämpö/kosteusmittareita on niin ikään pitkin kämppää. Ikealta on tulossa uusia Matter-mittareita joiden hinta aika lupaava.
- 6kW vastus on ilmeisesti huutanut hoosiannaa lähes koko ajan. Mekaanisen termarin nuppi oli kadonnut mutta se ilmeisesti osoitti jonnekin vähintään 60 asteeseen. Mekaaninen termari nyt 70 asteessa ja sähköjä ohjaa kontaktori Shellyn kautta. HA:lla pidetään yläosan lämpötilaa 50-52 asteessa. Nyt vastus on enimmän aikaa pois päältä.
- Patteri- ja lattiapiirien Oumanien venttiilit näyttävät olevan nelireikäisiä. Onkohan tuo nyt semmoinen viritys että ensin otetaan varaajan alaosasta haaleaa vettä ja jos se ei riitä, niin yläosasta kuumaa?
- Teknisen tilan pieni ronklatus ilmeisesti johtuu ilmasta jossain putkessa. Rumpatus loppuu jos pistän lattiakierron sulun kiinni. Löysin ilmausventtiilin jossa hattu päässä. Otin hatun pois. Automaattinen ilmanpoistin! Kaikkea ne keksivät. Rutina taisi loppua.
- Patteripiirin kiertovesipumppu oli asennossa 1. Pistin sen kolmoselle.
- Patteripiirin lämpötilat olivat jossain 50 asteen tienoilla -18 pakkasessa. Pudottelin niitä 40 asteen tienoille. Ykköskerros pysyy silti 19-20 asteessa, ainakin kun polttaa takkaa. Yksi huone putoaa 15 asteeseen. Siellä on tosin kolme ulkoseinää ja väliseinän lisäyksen jälkeen vain yksi patteri, joten ei ihme.
- Lattiapiirinkin lämpökäyrä on lähes 40 astetta -18 ulkolämpötilassa. Pitäisi riittää pienempikin lämpötila. Kiertopumppu on kolmosella.
- Näillä päiväkulutus putosi lähes neljänneksen.
- Terden kiertopumppu on pois päältä (HA tosin käyttää sitä vartin per vrk ettei mikään saostu), ja autotalli pidetty 8 asteessa.
- IV-koneessa (Ilto 440) kesäpelti jumittanut päälle. Vaihdettu suodattimet ja nykäisty kesäpelti kokonaan pois. Esilämmitys säädetty 15 asteeseen.
- Ainoa päällä oleva sähköinen lattialämmitys on keskikerroksen kylppärissä. Sekin on shellyllä ja HA:lla ohjattu. Siirsin termarin mittaamaan lattiaa eikä ilmaa niin sekään ei ole enää koko ajan päällä.
- VILP lämpökäyrä näkyy olevan tasainen 50 astetta ja +9 päälle eli maksimit. Toosan omasta mielestä COP on helmikuun pakkasilla noin 2. Tämä ei ole optimaalista, toisaalta sen 6kW vastuksen COP on silti huonompi
Pistin kokeeksi +9 -> +5.
- Antureita tällä hetkellä VILP:lle menevässä ja sieltä tulevassa putkessa varaajan luona, Termaxin ylemmässä anturireiässä, Oumaneille menevässä varaajan alaosan syötössä ja lattiapiirin paluussa (tästä ei ole iloa ennen kuin menossakin on anturi).
- Varaajan vesikerrostumisen sekoittuminen näkyy noista selvästi. En aluksi meinannut uskoa silmiäni. Chatgpt oli yllättävän hyödyllinen antamaan vinkkejä
- Kylppärin lattialämmitys sekä 6kW vastus koittavat väistellä pörssisähkön hintapiikkejä.
Työlistaa ja kysymyksiä:
- VILP tarvitsee kulutusmittarit. Näemmä sisä- ja ulkoyksiköllä on oma 3-vaihesyöttönsä. Sisäyksikössä lienee oma varavastuksensa? Jos en muuta keksi niin Shelly Pro 3 Em noihin. Sellainen on jo 6kW vastuksessa, joka on hiukan turha kun kulutuksen voisi laskea päälläoloajasta suoraan.
- VILP tarviisi myös HA-integraation. Ilmeisesti se vaatii hiukan askartelua, koska pumpussa ei ole suoraan mitään ulkoisia tuloja.
- Integraatiolla saisi varmaan VILP:in oman kulutusarvion. Liekö luotettava?
- VILP ei varmaankaan ole erityisen tyytyväinen jos sitä aletaan räpsiä (ohjelmallisesti) päälle ja pois sähkön hinnan mukaan. Olisiko käytännön järkeä laittaa kalliin sähkön ajaksi vain lämmityspiirit pois päältä, joko Oumanin kautta tai vaan pistämällä kiertopumpuista sähköt pois?
- VILP:lle voisi ehkä plänätä 1-4h tauon ajankohtaan jolla saisi suurimman sähkön säästön. Mutta nytkään ei ole ollut mitään hintapiikkejä vaan hinta on katossa 12h
- Laitoin kokeeksi VILP:in tunniksi pois päältä. Odotetusti lämmityspiirit viilensivät koko varaajan, ja käyttöveden toipuminen kesti kauan ja vaati lisävastusta. Tänään ip näkee mikä oli peruskulutus ilman lämmitystä.
- Koko tönön kulutus olisi myös hyvä saada HA:han. Mittarissa lienee se vilkkuvalo josta voisi laskea pulsseja. Fingridin kautta saattaisi saada kulutustiedot myös mutta vasta seuraavana päivänä.
- Kulutusmittarit iv-koneisiin (niitä on kaksi) voisi olla myös hyvä. Niihin voisi toki tehdä omat anturoinnit ja ohjaukset mutta en taida jaksaa.
- Mitsun lämpökäyrää en pääse asetuksista muuttamaan. Liekö huoltovalikon puolella. Mutta alempi lämpötila johtanee siihen että käyttövettä lämmitetään vastuksella enemmän? Tämä VILP-käyttövesiproblematiikka lienee universaali.
- Lisävastuksella voisi periaatteessa lämmittää vettä "halvan" sähkön ajan yli 52 asteen. En osaa suoralta kädeltä arvioida millaista hyötyä siitä voisi olla.
- Pitää lisätä anturit patteri- ja lattiapiirien tuloon ja menoon niin saa logattua nekin. Sitten voi lähteä loiventamaan lattiapiirin lämpökäyrää.
- Miten luotettavasti virtausta voisi arvioida kiertopumpun asetuksen perusteella? Miten paljon virtaus vaihtelee huonetermarien johdosta? Virtausmittarien asennus vaatinee putkitöitä ja ilmaamista?
- Lattiapiireissä on huonekohtaiset termarit ja Uponorin 24-v toimilaitteet. Ne voisi helposti korvata raspilla ja HA:lla. Edelliseen kämppään askartelin toimilaitteiden ohjaukseen 1wire relekortinkin. Loggaamalla periaatteessa näkee jos lämpökäyrä pukkaa tarpeettoman lämmintä vettä kiertoon.
- Pattereissa ei ole termostaatteja, vaan vanhan ajan kiertoventtiilit Kiinnostus vaihtaa venttiilit on noin nolla. Tuommoinen venttiilimoottori https://hpcontrol.fi/silownik-naped-zaworu-mieszajacego-am83-230v-ac-3-przewodowy.html voisi toimia. Paitsi jos se pitää kovaa ääntä.
- Oletan ettei aurinkokerääjäpiirin ohjain käy talvella jäähdyttämässä vettä katolla Tuon sielunelämään en vielä ole ehtinyt paneutua.
Toivottavasti tästä on jollekin iloa samojen ongelmien kanssa, ja jos jollakulla on kommentoitavaa niin sehän vasta olisi tervetullutta
kiitos,
--
harri
Minulla on isossa ok-talossa tämmöinen mielenkiintoinen yhdistelmä:
- 60-luvulla rakennetun keskikerroksen lämmitys pattereilla (matalalämpö-), ohjaamassa Ouman EH 800B
- 2000-luvulla lisätyn toisen kerroksen, at:n ja kellarikerroksen lämmitys vesikierrolla lattiassa, toinen Ouman
- lasitetulla terdellä lattiakierto glykolilla, kolmas Ouman
- aurinkokerääjät katolla
- 500l Termax Aqua Hybrid VILP-varaaja
- Mitsubishi EHSD-YM9D VILP
- Termaxin kyljessä 6kW erillinen sähkövastus
Kovilla pakkasilla sähköä meni niin että rintakarvat tuuheni eli tammikuussa n. 7000 kWh.
Tähän mennessä tehtyä:
- Termaxin sielunelämä on mielenkiintoinen, nähtävästi toimintaperiaate on veden hallittu kerrostaminen. Tätä systeemiä on joku miettinyt. Kuuma käyttövesi otetaan kahden kierukan kautta, mikä vaikuttaa järkevälä.
- VILP <-> varaajan kellarissa kulkevat 10m putket eristetty Bilteman halpissolumuovilla, käytävä ei enää lämpiä.
- Joutilaita 1wire lämpötila-antureita on liimailtu teknisessä tilassa sinne sun tänne ja yhdistetty Home Assistantiin (HA) Raspilla.
- Shellyn Blu HT lämpö/kosteusmittareita on niin ikään pitkin kämppää. Ikealta on tulossa uusia Matter-mittareita joiden hinta aika lupaava.
- 6kW vastus on ilmeisesti huutanut hoosiannaa lähes koko ajan. Mekaanisen termarin nuppi oli kadonnut mutta se ilmeisesti osoitti jonnekin vähintään 60 asteeseen. Mekaaninen termari nyt 70 asteessa ja sähköjä ohjaa kontaktori Shellyn kautta. HA:lla pidetään yläosan lämpötilaa 50-52 asteessa. Nyt vastus on enimmän aikaa pois päältä.
- Patteri- ja lattiapiirien Oumanien venttiilit näyttävät olevan nelireikäisiä. Onkohan tuo nyt semmoinen viritys että ensin otetaan varaajan alaosasta haaleaa vettä ja jos se ei riitä, niin yläosasta kuumaa?
- Teknisen tilan pieni ronklatus ilmeisesti johtuu ilmasta jossain putkessa. Rumpatus loppuu jos pistän lattiakierron sulun kiinni. Löysin ilmausventtiilin jossa hattu päässä. Otin hatun pois. Automaattinen ilmanpoistin! Kaikkea ne keksivät. Rutina taisi loppua.
- Patteripiirin kiertovesipumppu oli asennossa 1. Pistin sen kolmoselle.
- Patteripiirin lämpötilat olivat jossain 50 asteen tienoilla -18 pakkasessa. Pudottelin niitä 40 asteen tienoille. Ykköskerros pysyy silti 19-20 asteessa, ainakin kun polttaa takkaa. Yksi huone putoaa 15 asteeseen. Siellä on tosin kolme ulkoseinää ja väliseinän lisäyksen jälkeen vain yksi patteri, joten ei ihme.
- Lattiapiirinkin lämpökäyrä on lähes 40 astetta -18 ulkolämpötilassa. Pitäisi riittää pienempikin lämpötila. Kiertopumppu on kolmosella.
- Näillä päiväkulutus putosi lähes neljänneksen.
- Terden kiertopumppu on pois päältä (HA tosin käyttää sitä vartin per vrk ettei mikään saostu), ja autotalli pidetty 8 asteessa.
- IV-koneessa (Ilto 440) kesäpelti jumittanut päälle. Vaihdettu suodattimet ja nykäisty kesäpelti kokonaan pois. Esilämmitys säädetty 15 asteeseen.
- Ainoa päällä oleva sähköinen lattialämmitys on keskikerroksen kylppärissä. Sekin on shellyllä ja HA:lla ohjattu. Siirsin termarin mittaamaan lattiaa eikä ilmaa niin sekään ei ole enää koko ajan päällä.
- VILP lämpökäyrä näkyy olevan tasainen 50 astetta ja +9 päälle eli maksimit. Toosan omasta mielestä COP on helmikuun pakkasilla noin 2. Tämä ei ole optimaalista, toisaalta sen 6kW vastuksen COP on silti huonompi
Pistin kokeeksi +9 -> +5.- Antureita tällä hetkellä VILP:lle menevässä ja sieltä tulevassa putkessa varaajan luona, Termaxin ylemmässä anturireiässä, Oumaneille menevässä varaajan alaosan syötössä ja lattiapiirin paluussa (tästä ei ole iloa ennen kuin menossakin on anturi).
- Varaajan vesikerrostumisen sekoittuminen näkyy noista selvästi. En aluksi meinannut uskoa silmiäni. Chatgpt oli yllättävän hyödyllinen antamaan vinkkejä
- Kylppärin lattialämmitys sekä 6kW vastus koittavat väistellä pörssisähkön hintapiikkejä.
Työlistaa ja kysymyksiä:
- VILP tarvitsee kulutusmittarit. Näemmä sisä- ja ulkoyksiköllä on oma 3-vaihesyöttönsä. Sisäyksikössä lienee oma varavastuksensa? Jos en muuta keksi niin Shelly Pro 3 Em noihin. Sellainen on jo 6kW vastuksessa, joka on hiukan turha kun kulutuksen voisi laskea päälläoloajasta suoraan.
- VILP tarviisi myös HA-integraation. Ilmeisesti se vaatii hiukan askartelua, koska pumpussa ei ole suoraan mitään ulkoisia tuloja.
- Integraatiolla saisi varmaan VILP:in oman kulutusarvion. Liekö luotettava?
- VILP ei varmaankaan ole erityisen tyytyväinen jos sitä aletaan räpsiä (ohjelmallisesti) päälle ja pois sähkön hinnan mukaan. Olisiko käytännön järkeä laittaa kalliin sähkön ajaksi vain lämmityspiirit pois päältä, joko Oumanin kautta tai vaan pistämällä kiertopumpuista sähköt pois?
- VILP:lle voisi ehkä plänätä 1-4h tauon ajankohtaan jolla saisi suurimman sähkön säästön. Mutta nytkään ei ole ollut mitään hintapiikkejä vaan hinta on katossa 12h
- Laitoin kokeeksi VILP:in tunniksi pois päältä. Odotetusti lämmityspiirit viilensivät koko varaajan, ja käyttöveden toipuminen kesti kauan ja vaati lisävastusta. Tänään ip näkee mikä oli peruskulutus ilman lämmitystä.
- Koko tönön kulutus olisi myös hyvä saada HA:han. Mittarissa lienee se vilkkuvalo josta voisi laskea pulsseja. Fingridin kautta saattaisi saada kulutustiedot myös mutta vasta seuraavana päivänä.
- Kulutusmittarit iv-koneisiin (niitä on kaksi) voisi olla myös hyvä. Niihin voisi toki tehdä omat anturoinnit ja ohjaukset mutta en taida jaksaa.
- Mitsun lämpökäyrää en pääse asetuksista muuttamaan. Liekö huoltovalikon puolella. Mutta alempi lämpötila johtanee siihen että käyttövettä lämmitetään vastuksella enemmän? Tämä VILP-käyttövesiproblematiikka lienee universaali.
- Lisävastuksella voisi periaatteessa lämmittää vettä "halvan" sähkön ajan yli 52 asteen. En osaa suoralta kädeltä arvioida millaista hyötyä siitä voisi olla.
- Pitää lisätä anturit patteri- ja lattiapiirien tuloon ja menoon niin saa logattua nekin. Sitten voi lähteä loiventamaan lattiapiirin lämpökäyrää.
- Miten luotettavasti virtausta voisi arvioida kiertopumpun asetuksen perusteella? Miten paljon virtaus vaihtelee huonetermarien johdosta? Virtausmittarien asennus vaatinee putkitöitä ja ilmaamista?
- Lattiapiireissä on huonekohtaiset termarit ja Uponorin 24-v toimilaitteet. Ne voisi helposti korvata raspilla ja HA:lla. Edelliseen kämppään askartelin toimilaitteiden ohjaukseen 1wire relekortinkin. Loggaamalla periaatteessa näkee jos lämpökäyrä pukkaa tarpeettoman lämmintä vettä kiertoon.
- Pattereissa ei ole termostaatteja, vaan vanhan ajan kiertoventtiilit
Kiinnostus vaihtaa venttiilit on noin nolla. Tuommoinen venttiilimoottori https://hpcontrol.fi/silownik-naped-zaworu-mieszajacego-am83-230v-ac-3-przewodowy.html voisi toimia. Paitsi jos se pitää kovaa ääntä.- Oletan ettei aurinkokerääjäpiirin ohjain käy talvella jäähdyttämässä vettä katolla
Tuon sielunelämään en vielä ole ehtinyt paneutua.Toivottavasti tästä on jollekin iloa samojen ongelmien kanssa, ja jos jollakulla on kommentoitavaa niin sehän vasta olisi tervetullutta
kiitos,
--
harri