Sähkön hinnan kehitys Suomessa

kotte

Hyperaktiivi
Nimennuukaan ... itehän se pitää ottaa selvää. Varmistin pois heti, kun mediassa pitää kertoa perusteiden tilalla titteli, jotta mielipiteellä oliisi painoarvoa. Ja seuraavaksi hakea taustat, jotta kenen lauluja dosentti laulaa.
Dosentit erikseen, mutta Ilmastotutkimuksen akateemikon äskettäiset ehdotukset palauttaa rikkipolttoaine laivojen kesäaikaiseen käyttöön valtamerillä on varsin perusteltu ja ollut esillä jo vuosikausia yhtenä mahdollisuutena hidastaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvun lisääntyvää säteilypainetta. On hullua tuhlata energiaa rikin poistamiseksi polttoaineesta tai pakokaasuista valtamerillä, jos siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Kun merenkulkualalla kumminkin on omat jäykät käytäntönsä, tuo pakotettiin käyttöön useampi vuosi sitten, jotta Itämerellä ja muilla kapeilla vesialueilla, rannikkovyöhykkeillä tai suoranaiseilla sisävesireiteillä aiheutuvat rikkipäästöjen terveyshaitat kyettiin torjumaan yhtenäisillä määräyksillä.
 

klapikalle

Aktiivinen jäsen
Aiemmin rikkipäästöistä tuli riittävä määrä sadannan mukana maaperään ja viljelykasveille. Nykyään peltomaassa on rikin puutetta, se lisätään keinolannoitteena kasvien tarvitsema määrä.

AI-yhteenveto
Rikin määrä pellolla ja sen tarve riippuvat viljeltävästä kasvista, maalajista ja aiemmasta lannoituksesta. Rikki on kasveille välttämätön ravinne, jota on perinteisesti tullut ilmalaskeumana, mutta nykyään rikkilannoitus on välttämätöntä, koska ilman rikkipäästöt ovat vähentyneet
.
 

tet

Hyperaktiivi
Aiemmin rikkipäästöistä tuli riittävä määrä sadannan mukana maaperään ja viljelykasveille. Nykyään peltomaassa on rikin puutetta, se lisätään keinolannoitteena kasvien tarvitsema määrä.

AI-yhteenveto
Rikin määrä pellolla ja sen tarve riippuvat viljeltävästä kasvista, maalajista ja aiemmasta lannoituksesta. Rikki on kasveille välttämätön ravinne, jota on perinteisesti tullut ilmalaskeumana, mutta nykyään rikkilannoitus on välttämätöntä, koska ilman rikkipäästöt ovat vähentyneet
.

Se on hankala homma, että aine X voi olla yhtä aikaa haitallinen eliölle Y, mutta hyväksi eliölle Z.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuo on kyllä aika metkaa, kuinka laivat voivat piirtää pitkiä pilvivöitä rikkidioksidipäästöillään. Oletettavasti pilvien muodostumista ei tapahdu kuitenkaan kuin juuri sopivissa sääolosuhteissa.

NOAA-2000x1332-1.jpg
 

Husky

Hyperaktiivi
Vielä kun saisi selville, että olisiko nykyään ideologisesti toivottavaa, että tulisi tulivuorenpurkaus, joka hyydyttäisi kelit vuosikymmeniksi. Noitahan on ollut tunnetussa historiassa ja pirunmoisia nälänhätiä seurannut. Mutta kylmenisi kelit niin kai se nykyään olisi hyvä siis?
 

HelaKammo

Vakionaama
Vielä kun saisi selville, että olisiko nykyään ideologisesti toivottavaa, että tulisi tulivuorenpurkaus, joka hyydyttäisi kelit vuosikymmeniksi. Noitahan on ollut tunnetussa historiassa ja pirunmoisia nälänhätiä seurannut. Mutta kylmenisi kelit niin kai se nykyään olisi hyvä siis?
No jos uskominen päivän uutisia, niin suotavaa olisi. Jenkit kertauttaa päästönsä AI hypen kautta, kun ovat kädettömiä muuhun, niin fossiilisilla. Pallo pelastuu varmasti, ja tässä taustalla osin Musk, Tesla ehkä tasaa ko. pällin touhuja.

Trumpin ideologia lisäksi tukee touhua, jonka olisi luullut olevan mennyttä aikaa. Make America Gaslit Again.

USA on aika likellä sitä purkauspistettä, länsiosa suorastaan seisoo jättitulivuoren päällä.
 

kkk

Aktiivinen jäsen
Pakkastalvi ja sähkön hirmuhinnat ensi talvenakin? Katso säätilastosta, kuinka tiheään paukkupakkaset toistuvat | Kotimaa | Yle

"Vuodet eivät ole veljeksiä. Jos katsotaan koko talvea, viimeksi oli todella kylmä talvi vuonna 1985 ja 1987. Sen jälkeen on ollut sekä tavanomaista lauhempia että kylmempiä talvia, mutta ilman säännöllistä toistuvuutta, Borgström toteaa."

"Kovat pakkaset ovat harvinaistuneet ja korvautuneet monin paikoin pikkupakkasilla ja jopa plusasteilla, kun kuvataan muutosta 1960–1990-luvulta 2000-luvun vuosiin, Borgström toteaa."
 

Jule

Vakionaama
Mitenkähän Iranin kuvio näkyy pörssisähkön hinnassa seuraavat 6kk?
Eipä juuri mitenkään.

Vain fossiilisella tuotettuun sähköön tuolla on jotain vaikutusta, ja fossiilisella tuotetun sähkön käyttö jatkunee vasta yli 6kk päästä. Se vähä mitä vielä tässä seuraavien viikkojen aikana palaa on käytännössä vanhaa varastoa.
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
Ja tosiaan sitä Suomen tuulituotantoa on tällä hetkellä alle 500MW, ja koko sähköntuotanto on lähes 2500MW miinuksella. Siihen nähden hinta on ihan normaali eikä mitenkään erityisen kallis.
Jos ajatellaan nyt Suomea. Kun äsken oli 20-30 asteen pakkasia, silloin vajetta meidän tuotannossa oli usein tuota luokkaa. Miksi nyt kun oli lämmintä, ja oli jonkun verran tuultakin, on yhtä paljon vajausta? Miksi rajoitetaan eri tuotantomuotoja? Eilen 14:00 tuulta oli 469MW. Kokonaistuotanto siihen aikaan oli vain 8613MW. Kuitenkin tyynenä pakkaspäivänä meillä kapasiteettiä noin 12000MW Fingridin mukaan.
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Jos ajatellaan nyt Suomea. Kun äsken oli 20-30 asteen pakkasia, silloin vajetta meidän tuotannossa oli usein tuota luokkaa. Miksi nyt kun oli lämmintä, ja oli jonkun verran tuultakin, on yhtä paljon vajausta? Miksi rajoitetaan eri tuotantomuotoja? Eilen 14:00 tuulta oli 469MW. Kokonaistuotanto siihen aikaan oli vain 8613MW. Kuitenkin tyynenä pakkaspäivänä meillä kapasiteettiä noin 12000MW Fingridin mukaan.
Ei sitä kannata tuottaa yhteistuotannossa liikaa ylimääräistä (osittain fossiilisilla), koska lämmölle ei ole kysyntää ja sähköllekin vähemmän halutulla hintatasolla, koska naapurista (etenkin SE1) saa halvemmalla. Kas kun sielläkään ei ole samaan tapaan kulutusta kun keli on lauhempaa, mikä tietty heijastuu yleisemminkin hintatasoon Pohjolassa ja Keski-Euroopassa.

Jälleen kerran palataan siihen että turha tuijottaa pelkästään niitä Suomen lukuja. Vastaukset löytyy edelleen usein helposti tuolta Nordpoolin käppyröistä. Eilisen piikki tuli Etelä-Ruotsin hintatasosta, mihin se taas valui Saksasta. Niin ja korkeimman (vartti)piikin aikaan tuuli oli vasta voimistumassa ja tuulituotantoa oli ~1700MW, mikä nykyisessä järjestelmässä ei ole mitenkään erityisen paljon. Tänään on ollut selvästi tuulisempaa, ja hintakin alhainen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Miksi rajoitetaan eri tuotantomuotoja?
Ne tuottajat, jotka eivät suostu myymään yhtä halvalla tai halvemmalla kuin vallitseva sähkön määräytynyt varttihinta, rajoittavat itse tuotantoaan, kun muut pystyvät tuottamaan halvemmalla. Sähköpörssin säännöthän menevät niin, että tuotantotarjoukset hyväksytään alkaen halvimmasta päästä.
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
Koko pörssin tarkoitushan on saada koko alueelle yhtenäinen hinta, joka ainakin mielestäni tulisi olla siedettävä, eikä kuten pari viimeistä kuukautta. Nythän trendi on nouseva. Eikö päättäjät ymmärrä, että tällaisten asioiden kanssa "leikkiminen" aiheuttaa melko paljon lisäkuluja normikansalaiselle, joka taas johtaa siihen että muunlainen kulutus vähenee, josta taas seuraa vähemmän verotuloja. Ihan sama minkälaisia tuotteita hinnoitellaan pörssissä, kunhan ei sellaista mikä kuuluu jokaisen perustarpeisiin. Ja sitäpaitsi se että pyritään yhtenäiseen hintaan ja poistamaan piikkejä, ei näytä toteutuvan. Sähköpörssi ei loppupelissä aiheuta mitään muuta kuin nousevia hintoja. Sitten voidaan vielä lisätä tähän se kaikista pahin: Ilmastopolitiikka. Sen varjolla tavallaan ylistetään pörssisähkön hintoja nostava vaikutus ilmastoon, pitää käyttää sähköä kun sitä on saatavilla tuulivoimaloista. Mutta sitä ei aina ole saatavilla, eikä täällä voida jättää talot kylmiksi. Loppujen lopuksi melko sairas maa tämä.
 
Viimeksi muokattu:

huugo

Vakionaama
Puolasta hyvä esimerkki miten hinnat kehittyvät kun auringon määrä verkossa lisääntyy. 2023 tasaisen väristä. 2025 taasen vaaleaa keskellä ja illalla tummempaa. Eli Batmanin korvat ilmestyvät suht nopsaan.

ja vuonna 2026 Puola oli negatiivisella maaliskuun 1. päivä. Eli suunta on entistä rajumpi.

Tarvitaan reipaasti akkua että "duck curve" saadaan loivenemaan. erityisesti tuo illana "kaulan" osuus on se lisäarvo.

Suomessakin akkua tullut suht reippaasti (Yli 1000MW jo livenä) ja varmaan tuo illan piikki on reservimarkkinan jälkeen se johon akkujen lisääntyminen puraisee (=loiventaa).
 

Liitteet

  • 1773144888794_puola.jpg
    1773144888794_puola.jpg
    73,2 KB · Katsottu: 27

Jule

Vakionaama
Koko pörssin tarkoitushan on saada koko alueelle yhtenäinen hinta, joka ainakin mielestäni tulisi olla siedettävä, eikä kuten pari viimeistä kuukautta. Nythän trendi on nouseva. Eikö päättäjät ymmärrä, että tällaisten asioiden kanssa "leikkiminen" aiheuttaa melko paljon lisäkuluja normikansalaiselle, joka taas johtaa siihen että muunlainen kulutus vähenee, josta taas seuraa vähemmän verotuloja. Ihan sama minkälaisia tuotteita hinnoitellaan pörssissä, kunhan ei sellaista mikä kuuluu jokaisen perustarpeisiin. Ja sitäpaitsi se että pyritään yhtenäiseen hintaan ja poistamaan piikkejä, ei näytä toteutuvan. Sähköpörssi ei loppupelissä aiheuta mitään muuta kuin nousevia hintoja. Sitten voidaan vielä lisätä tähän se kaikista pahin: Ilmastopolitiikka. Sen varjolla tavallaan ylistetään pörssisähkön hintoja nostava vaikutus ilmastoon, pitää käyttää sähköä kun sitä on saatavilla tuulivoimaloista. Mutta sitä ei aina ole saatavilla, eikä täällä voida jättää talot kylmiksi. Loppujen lopuksi melko sairas maa tämä.
Jos tarkoitus olisi saada alueelle yhtenäinen se kyllä onnistuu, kuten esim saksassa on tehty, käytännössä se kuitenkin tarkoittaa sitä että koko alueen sähkön hinta nousee, kun poliittisella päätöksellä ei kuitenkaan voi teknisiä rajoituksia kumota. Pörssi itsessän ei nosta hintoja, se tekee vaan hinnoittelusta julkista, ja hinnan vedätyksestä vaikeampaa.

Sinänsä tuo ilmastokielteisyys on hyvin yleistä vanhuksilla*, joka tavallaan on ymmärrettävää, kun ovat koko ikänsä sitä jo kupanneet, niin totutusta edusta luopuminen ottaa tietysti koville, ja eihän ongelma tosiaan käytännössä vanhuksia koske, faktahan on että ne kuolevat kuitenkin melko pian pois, ja hautuumaa on kuitenkin tasalämpöinen.

*40-luvulla ja aiemmin pahimpia mutta hyvin pitkälle jo seniilejä mielipiteineen laitoksissa, 50...60-luvun väki sitä pahinta oman navan tuijottajaporukkaa, 70...80-luvun porukalla vielä sen verran elinvuosia edessä että edes jonkinverran kauaskantoisempaa ajattelukykyä, 90-luvun ja nuoremmat eivät puolestaan pysty vielä vaikuttamaan mihinkään.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Ihan sama minkälaisia tuotteita hinnoitellaan pörssissä, kunhan ei sellaista mikä kuuluu jokaisen perustarpeisiin.

Mikä perusttarpeisiin kuuluva asia ei ole jollain tapaa pörssihinnoiteltu? Piti ihan katsoa netistä lista perustarpeista: hengitysilma, ruoka, juoma, uni.

Ruoka on paljolti pörssihinnoiteltua raaka-aineiden osalta ja muutenkaan hintoja ei ole kiinnitetty eli hinta vaihtelee samoin kuin polttoaineen hinta, joka sekin vaihtelu on pörssiin liittyvää. Vedenjakelu on monopoli ja sen hinta sanellaan samoin kuin sähkönjakelu eli ne eivät ole pörssisidonnaisia.
 

kotte

Hyperaktiivi
Koko pörssin tarkoitushan on saada koko alueelle yhtenäinen hinta, joka ainakin mielestäni tulisi olla siedettävä, eikä kuten pari viimeistä kuukautta. Nythän trendi on nouseva.
Pörssin tarkoitus on tasata sähkön tuotanto ja kulutus mahdollisimman edullisesti ilman keinottelua sähköverkossa olemassa olevien siirtorajoitteiden puitteissa. Sähkö on viime päivinä ollut aivan kohtuuhintaista, kun tuulta on ollut aikaisempaa enemmän, kevään edistyessä aurinko on paistanut paremmin ja ennen muuta sähkölämmityskulutus on vähentynyt säiden lämmettyä; tämä siis huolimatta siitä, että ydinvoimaa on Pohjoismaissa pois pelistä vikojen takia.
 

Jule

Vakionaama
On ihmeellistä että jotkut (yleisesti) jaksaa kehua kuinka halpaa sähkö on vaikka se on juuri ollut 2 kuukautta melko kallista.
Johtuu pitkälti siitä mihin sitä hintaa verrataan. Noin yleismaailmallisella tasolla ajateltuna tää edelliset pari kk sähkö ei ole ollut kovin kallista. Meidän paikalliseen yleisesti edulliseen hintatasooon nähden se toki on ollut kallista, vaikkei nyt ihan ennätyksiä tehtykään.
 

kaihakki

Vakionaama
Laskeskelin TVO:n viimeisestä tilinpäätöksestä, että sähkön omakustannushinta OL3:ssa on ollut n. 6,6 snt/kwh (liikevaihto/tuotanto).

Jos miettisi uutta ydinvoimalaa ja sen hinta olisi 6 miljardia. Lainan korko 3%/ 50 vuotta ja annuiteettilaina. Olisi n. 200 miljoonaa vuodessa. Olisi OL3 luvuilla n. 2 snt/kwh.

Olisi yhteensä n. 8,6 snt/kwh. Ja tämä on ilman alvia. Alvin kanssa 25,5 % olisi 10,8 snt/kwh

Jossain vaiheessa ydinvoimaloita on pakko rakentaa lisää. Loviisa ja Olkiluoto vanhenevat koko ajan.
Mitähän tästä pitäisi ajatella. Nouseeko sähkön hinta jossain vaiheessa pysyvästi yli 10 sentin?

Olkiluodon voimaloiden käyttölupa on voimassa vuoden 2038 loppuun ja Loviisan 2050 loppuun.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Laskeskelin TVO:n viimeisestä tilinpäätöksestä, että sähkön omakustannushinta OL3:ssa on ollut n. 6,6 snt/kwh (liikevaihto/tuotanto).
Voi hyvinkin pitää paikkansa. Tuohon kuuluu silloin ainakin vieraan pääoman (korko-) kustannukset. Omalle pääomalle saattaa olla myös laskettu erilaista tuloutusta, esim. vieraan pääoman tuottoa korkeapi tuottovaatimus. Omakustannushinnan tulee luonollisesti kattaa lisäksi mm. ydinjätehuollon kustannukset. En epäile, etteivätkö olisi tilinpäätöksissä huolella kirjattuina.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Nouseeko sähkön hinta jossain vaiheessa pysyvästi yli 10 sentin?

Sitten varmaan nousee jos tuulivoimasta luovutaan ja halvasta Ruotsin vesivoimasta.

Ydinvoimala tuottaa tasaisesti koko ajan, joten sen hinnan vertailua ei kannata tehdä päivän hintaan vaan esim. koko vuoden keskihintaan. Ydinvoimalan pääasiakkaita lienevät sähköä kiinteällä hinnalla ostavat.
 

tet

Hyperaktiivi
Laskeskelin TVO:n viimeisestä tilinpäätöksestä, että sähkön omakustannushinta OL3:ssa on ollut n. 6,6 snt/kwh (liikevaihto/tuotanto).

Jos miettisi uutta ydinvoimalaa ja sen hinta olisi 6 miljardia. Lainan korko 3%/ 50 vuotta ja annuiteettilaina. Olisi n. 200 miljoonaa vuodessa. Olisi OL3 luvuilla n. 2 snt/kwh.

Olisi yhteensä n. 8,6 snt/kwh. Ja tämä on ilman alvia. Alvin kanssa 25,5 % olisi 10,8 snt/kwh

Kannattaa muistaa, että ranskalaiset veronmaksajat subventoivat OL3:n kustannuksia melkoisella potilla. Sehän saatiin paljon käypää hintaa halvemmalla, vaikkakaan ei kai ihan alkuperäisellä sovitulla hinnalla kuitenkaan. Halvalla silti.
 

Jule

Vakionaama
Kannattaa muistaa, että ranskalaiset veronmaksajat subventoivat OL3:n kustannuksia melkoisella potilla. Sehän saatiin paljon käypää hintaa halvemmalla, vaikkakaan ei kai ihan alkuperäisellä sovitulla hinnalla kuitenkaan. Halvalla silti.
Ihan yksiselitteinen tuokaan kuvio ei ole, koska osittain OL3 hintaa nosti sen uudelleensuunnittelukustannukset, joita ei seuraavissa laitoksissa ole, kun toimiva suunnitelma on valmiina.

Toki OL3 oli alunperinkin tarkoitettu uudentyyppiseksi laitokseksi, jossa ei ollutkaan tarkoitus tehdä voittoa, vaan hyvä konsepti jota voidaan sitten monistaa, ja niillä seuraavilla tehdä se tili, eli siinä mielessä se oli jo alunperinkin halpa, ja ostajalla tiedossa että valmistuminen voi mahdollisesti jotain kuukausia venyä.. No kymmenen vuottahan on 120kk, eli siinä mielessä myöhästyminen voidaan kyllä myös kuukausina ilmoittaa.
 

Jule

Vakionaama
Oikeastaan oli hyvinkin halpaa jos vertaa siihen 5.1 perjantaihin kun oli euron kilowattitunti.
Joka puolestaan ennätyshinnaksi noin yleismaailmallisesti ajateltuna ei ollut kovinkaan kummoinen.

Tää meidän natina sähkönhinnoista on ihan samalla lailla hyvittavaa kuin jenkkien natinat kalliista bensasta, kun se on meidän kannalta puoli-ilmaista.
 

pokeri

Aktiivinen jäsen
Joka puolestaan ennätyshinnaksi noin yleismaailmallisesti ajateltuna ei ollut kovinkaan kummoinen.

Tää meidän natina sähkönhinnoista on ihan samalla lailla hyvittavaa kuin jenkkien natinat kalliista bensasta, kun se on meidän kannalta puoli-ilmaista.
Juu, euroopan sähkönhinnat on kohta meiläki..
 

fraatti

Hyperaktiivi
Virossa tuumailevat että 10v päästä sähkö on kallimpaa Suomessa kuin Virossa.

A study commissioned by the Ministry of Climate Change claims that electricity in Finland could be more expensive than in Estonia in just 10 years.


"There are quite a few data centers coming there that are already under construction, and new industries are also coming. This is actually a result of their very low electricity prices, because if you want to build new energy-intensive industries, you are currently looking mainly at Finland and Sweden," said Kisel.

The more expensive predicted stock exchange price in Finland raises the question of how reasonable it is to build a new electricity connection, Estlink 3, between Estonia and Finland for half a billion euros. If electricity is more expensive in Finland, the new cable would rather push our price up.
 

Husky

Hyperaktiivi
No tottakai. Ja tuuliennustekin näyttää surkeita lukemia seuraavaksi 10 päiväksi. Olipas kiva palata pörssiin taas tän kuun alusta :)
Itsellä joka kerta kun pudonnut pörssiin, niin ollut karmiva kokemus. Tyyliin elokuussa hinta odottamatta taivaissa heti kätelyssä juuri kun tarvii vastusta kuumentaa. Siksi pitää varoa ettei joudu hetkeksikään enää ikinä.
 
Back
Ylös Bottom