Kaisai KHC-12RY3-B + Nilan EC9 kanavapatterilla + 6.67kWp Ledvance | 145m^2 | Pohjanmaa (Vaasan alue)

[teehookoo]

Joissakin viestiketjuissa yllä mainittu kombo on herättänyt jonkin verran kiinnostusta niin tässä olkaa hyvä

Taustaa.

Muutimme Nilan talouteen syyskuulla 2025. Talo on vuosimallia 2020, neliöitä talossa on 127 ja varastossa 18. Talossa on rossipohja. Lämmitysmuotona oli poistoilmalämpöpumppu mallia Nilan EC9 eli käytännössä suora sähkö ilman varaajaa, pelkästään käyttövesi ja tuloilma lämpeää Nilanin kompuran avulla. Tukilämmityksenä on noin 1000kg paivana valmistakka, jota en laske takaksi sillä sen paino on alle 2000kg. Kaupanteossa tuli hieman hätäiltyä kun en kovin suuremmin perehtynyt lämmitysjärjestelmään eikä myyjän ilmoittamat sähkönkulutukset viiden vuoden ajalta nostaneet minkäänlaisia epäilyksiä, sillä ne asettuivat 10-13,5MWh väliin.

Vielä kauppakirjoja allekirjoittaessa aihe oli arka ja vitutti suunnattomasti. Muuton jälkeen heti ensi töikseni iskin laitteen Home Assistantin perään ja kirjoitin koodin joka katkoo lattian sähkövastuksia kaikkein kalleimpina ajanjaksona. Tämä auttoi hillitsemään sähkölaskua hieman, mutta eipä syys-marraskuulla kovin paljoa lämmitettykään.

Nilan näytti kyntensä (surkeutensa) melkein heti ensimmäisillä pakkasilla. Laite hermostuu suihkun jälkeen ilmassa olevasta kosteudesta kun kaikki koneen energia menee huoneistosta (märkätiloista) lähtevän kosteuden tiivistämiseen, jolloin lauhduttimen lämpötila putoaa ja samoin käy huoneistoon puhallettavalle ilman lämpötilalle -> vedon tunne. Pahimmillaan olimme tilanteessa jossa ulkona on -24°C pakkasta ja suihkun jälkeen lauhdutin tarjoilee noin +10°C ilmaa huoneistoon vaikka IV on minimissä, eli koneesta vain loppuu teho.

Jonkun tovin pyörittelin exceliä talon ja varaston energiantarpeesta, kunnes olin tarpeeksi luottavainen tehdäkseni tilauksen puolalaiseen greenstor -verkkokauppaan. Tilaukseen lähti otsikon mukainen Kaisain 12kW monoblock. Tässä kohtaa elettiin lokakuun alkupuolta. Liikkeelle lähdettiin alla olevan kaaviokuvan mukaisesti;

Kaavio voi herättää hieman hämmennystä, mutta tässä kaavio aukaistuna;

VILP tekee vettä puskuriin, KVV-pumppu kierrättää vettä talon lattiassa ja lattian paluuseen on kytketty lämmönvaihdin. Vaihtimen toisiopuolella on glykolipiiri joka ruokkii IV-esilämmityspatteria. Toinen KVV-pumppu kierrättää vettä varaston C22-patterissa.

Nykyisiin taloihin tehdään usein hyvin pieniä teknisiä tiloja, joten puskurivaraajaa ei saatu sijoitettua sisätiloihin ilman, että Nilan olisi pitänyt purkaa ja kantaa ulos. Näin ei haluttu tehdä, koska Nilan toimii kohtuullisesti sekä ilmanvaihdossa että käyttöveteen liittyvissä tehtävissä.

Sijoittelu ja infra​

VILP sijoitettiin varaston nurkalle ja kaikki lämpötekniikka – puskurivaraaja mukaan lukien – vietiin varastoon. Talon ja varaston väliin kaivettiin kanaali, varastoon tehtiin viemäröinti, asennettiin kaksilehtinen patteri ja päivitettiin sähköt.
Tämä ratkaisu mahdollistaa tulevan tallin liittämisen järjestelmään ilman, että koko pihaa täytyy myöhemmin avata uudelleen, sillä kaikki tarvittava infra on jo valmiiksi varaston yhteydessä lähellä tulevaa tallia.

Varaaja​

Puskurivaraajan tehtävä on pidentää lämpöpumpun käyntijaksoja, jotta nykyhetkessä suuritehoinen pumppu ei pätki. Nykyiseen taloon riittäisi 6–8 kW kone, mutta tulevaa tallia varten valittiin isompi pumppu ja siksi puskurivaraaja on tarpeellinen.
Lattialämmitykseen ajetaan enintään +29 °C vettä lämmityskäyrän mukaan. VILP:n tavoitelämpö on +30 °C, mutta kone nostaa veden todellisuudessa noin +32 °C:een sisäisen ylilämpöasetuksen vuoksi (asetusta voi säätää, minimi +2 °C).

Jäähdytys/lämmitys kanavapatterin kautta​

Tämä oli must. Aiemmin 2025 syksyllä olin etsinyt tietoa pelkän maapiirin kyhäämisestä ja liittämisestä osaksi IV-järjestelmää, josta tälläkin palstalla on paljon juttua ja kokemuksia. Myöhemmin idea kanavapatterista jalostui nykymuotoonsa.

Varaston lämmitys​

Varastossa oleva Purmo C22 patteri käyttää samaa vettä kuin puskurivaraaja. Patteria säädetään sen omalla termostaatilla niin, että varaston lämpö pysyy noin +10 °C:ssa.


Komponenttilistaus

- VILP Kaisai KHC-12RY3-B
- Puskurivaraaja Bosch BC500/3
- KVV-pumput 2kpl Grundfos 25-60 180
- Paisuntasäiliö Flamco Baseflex 50l lattian paluussa ennen varaajaa
- Suntti Esbe VRG131 + ARA661 säädin. Käyräohjaus Shelly 2PM.llä HA kautta
- Purmo C22
- Kanaali Calpex CPX H 25+25/91 18m

Kanavapatterin osat
- Lämmönvaihdin (merkki+malli???)
- Kanavapatteri HDW-160
- Grundfos 25-40 130
- Paisuntasäiliö Flamco Baseflex 8l paluussa
- Suntti Esbe VRG131 (manuaalisäädöllä toistaiseksi)


Sittenniitä kuveja

Petiä pumpulle. Sulatusvedet johdettu sadevesikaivoon. Reiässä saattolämmityskaapeli

Savista puuhaa. Taloa kohti menevä ura on kanaalille ja talosta ohi menevä ura on viemäröintiä.

Rossipohjatouhuja kanaalin kanssa. Olipahan paini saada kanaali paikoilleen.

Läpivientiä VILP.lle varaston seinään

Kanavapatteriin liittyviä juttuja. On kyllä maailman paras laite tällainen monitoimityökalu

Kustannuksista jos puhutaan niin hinta koko touhulle on aika lailla 10k€. Exceli näyttää muutaman sata€ vähemmän, mutta voidaan puhua tasasummasta. Aluksi oli TMA, mutta projektin edetessä TMA vaihtui muotoon EI KANNATA LASKEA. Projektissa on käytetty ulkoista työvoimaa, mutta raha ei ole niiltä osin liikkunut sillä onneksi suvussa on riittävästi eri alojen ammattimiehiä Toki suunnittelu ja materiaalihankinnat oli alusta loppuun omissa käsissä. VILP on nyt ollut toiminnassa parisen viikkoa ja kanavapatteri viikon.

Huomioita;

Kaikesta sähkönkulutuksesta hävisi noin 28%. Mittausjakso on pituudeltaan viikon mittainen, sekä ulkolämpötilatkin osuivat +/-0,5°C sisään toisistaan. Kanavapatterin kytkennän jälkeen asumismukavuus on räjähtänyt käsiin. Enää ei ole minkäänlaista vedon tunnetta, sekä talon perimmäisissä makuuhuoneissakin on oikeasti lämmin. Kanavapatteri on silti tuonut täysin uuden ongelman; käyttövettä meinaa olla nyt liikaa. Nilan toimintalogiikan mukaisesti Nilan sammuttaa kompressorin kun varaajan lämpötila nousee +80°C.hen. Eli nyt olemme tilanteessa jossa tuhlaamme vettä aika reippaalla kädellä. Historiaa ovat mm villasukat, 1min pikasuihkut ja fleecekylpytakit

Jatkan tähän ketjuun lisää turinaa aiheesta ja käyttökokemuksista. Toistaiseksi ihmetystä aiheuttaa laitteen vastusten käyttölogiikka. Tarvetta niille ei ole mutta silti ne käyvät päällä satunnaisesti. Noh, eiköhän syy saada kiinni kun saa Kaisain mobdussin taakse juttelemaan

 

[teehookoo]

Tässä vielä kulutusvertailua kaikesta käyttösähköstä;

VILP kytkettiin päälle 28.1.2026

Jahka jaksamista ja aikaa on niin järjestelmään tullaan lisäämään kaikenlaisia antureita. Männä viikolla postilaatikon pohjalle ilmestyi SlimmeLezer niin on päässyt seuraamaan tarkemmin sähkönkulutusta (pohjakulutus jne) ja arvioimaan VILP.n toimintaa. Myös esim. SlimmeLezerin hinta on sisällytetty kustannuslaskelmaan

 

[Jule]

Kyllähän tuo edellisen asukkaan 10-14MWh vuosikulutus kertoo siitä että suurelle osalle ihmisistä tuo ec9 on ihan riittävä järjestelmä sellaisenaan.

Suurin ongelmahan tuossa on sen kompuran koko, eli sen pakkasjakson sattuessa kompuran teho loppuu kesken, ja jos tuloilmaventtiilit ovat niitä alelaarin halvimpia, niin sen tuntee vetona.

Se hyvä puoli tuossa Nilanin rakenteessa tietysti on että sen sähkökattilan korvaaminen on helppoa, kun se ei sekaannu mitenkään, pilpiin.

 

[grendy]

Millasia tuloilmalämpötiloja Nilan nyt tarjoilee ja voiko siihen vaikuttaa mitenkään? Nythän varmaan kylmillä keleillä tuloilma on joo mukavan lämmitä vrt pelkkään Nilaniin, mutta mitäs sitten kun pakkaset lauhtuu niin puskeeko tropiikki jo pelkästään iv-kanavista?

 

[teehookoo]

On tarjolla subtrooppista lämpötilaa keliin kuin keliin lämpötilaan pystyy vaikuttamaan, mutta etätyöläinen ei anna lupaa (on kuulemma hyvä nyt). Kanavapatterille on siis olemassa suntti, jossa ei vielä ole säätömoottoria, tämäkin tilanne korjaantuu tässä joskus oli lupa tai ei...

Tässä tämän hetken data

Ja tilanne kauimmaisen makkarin IV-kanavasta mitattuna. Eli näillä lämmöillä about 10 celciusta jää matkalle.

Tässä on se ajan hetki kun kanavapatteri saatiin kytkettyä ja otettua käyttöön. Lauhduttimen ja tuloilman lämpötila pomppaa välittömästi noin 13 astetta

Eikä -28,4 asteen pakkanen tunnu juuri enää hetkauttavan

 

[Harrastelija]

Hyvin olet etukäteen suunnitellut ja toteutuskin on onnistunut.

Eikös tommosen kiiltävän valkoisen esineen mittaaminen ir mittarilla ole epätarkkaa hommaa?
Tarvisi lautaseen esim mustan teipin jota mitata?

Mikä on tavoite tuolle tulevan ilman lämpötilalle? Kanavapatterista ja/tai lautasesta mitattuna?

 

[teehookoo]

Kiitosta vain!

Ihan oikeassa olet, että IR-mittari ei ole parhaimmillaan tuolla tavalla käytettynä, mutta saapahan hyvin karkeat suuntaviivat millä alueella ollaan. Tulevan ilman lämpötilalle ei oikeastaan ole asetettu tavoitetta, pääasia ettei ole vedon tunnetta.

Kanavapatterin suntille täytyy lisätä säätömoottori hyvinkin pian, sillä nyt lauhtuessa ongelmana on ylilämpö. Nilanin mukaan poistoilman lämpö alkaa olla yli +23 astetta. Mitä itseasiassa @grendy jo ennakoikin

Hiukan on ristiriitaiset fiilikset tuosta Kaisain koneesta, sillä tällä hetkellä data näyttää ettei se hoida hommaansa kovin hyvällä hyötysuhteella. Helmikuun COP näyttäisi jäävän 1.56 tasolle, mikä ei erityisen hyvä ole. Ei kuitenkaan vielä luovuteta, hidasta hommaa tämä datan keruu kun pitää päiväkausia kokeilla eri ajotapojen vaikutuksia COP.iin. Helmikuun kylmimpinä aikoina en hirveästi uskaltanut kajota eri säätöihin, pääasia että pumppu kävi. Mobdus -yhteyden taakse pumpun saatiin 19.2.

Ja niinkuin tuolla Kaisai -ketjussa on spekuloitu niin koneen tehoa voi tosiaan muuttaa kylmäpuolen piirilevyn dippikytkimestä. Kone on nyt 2.3. asti ollut 14kW kone because why not? Kapasiteettitaulukot ei niin paljon eroa toisistaan 12-14-16kW koneiden välillä kun tehdään +30°C vettä.

 

[MetaX]

Mielenkiintoista. Mulla on tulossa sama Kaisai ilmalämmityskäyttöön eli käytännössä kanavapatterille.

Millä olet mitannut COPin, pelkästään pumpun omilla antureilla vai ulkoisella energiamittarilla/lämpöenergiamittarilla?

Tarkistitko myös miten meno- ja paluuanturit on asennettu ja eristetty? Jos anturi tai anturijohto on huonosti eristetty, ympäröivä kylmempi ilma voi helposti vääristää lukemaa ja COP näyttää todellista huonommalta. Mulla oli aiemmassa talossa 7kW panasonicin mono, jossa oli juuri tämä ongelma pumpun omien anturien kanssa.

Olisi myös kiinnostavaa tietää:

• millä menovesillä olet enimmäkseen ajanut
• onko ohjaus ollut puhtaasti ulkolämpökäyrällä vai onko huonetermostaatti/shuntti mukana
• paljonko kone on syklittänyt lauhemmalla kelillä
• millä tavalla 12/14/16 kW dip-asetus vaikutti käytännössä kulutukseen, sulatuksiin ja käyntijaksoihin

Tuo kanavapatterin ylilämpö lauhoilla keleillä kuulostaa juuri siltä, että jonkinlainen sunttiohjaus tai muu veden lämpötilan hienosäätö olisi tarpeen.

Kiinnostaa kyllä kuulla jatkoa, koska saman tyyppinen käyttö tulossa itsellekin.

 

[teehookoo]

Antoteholle ei ole erillistä mittaria vaan se lasketaan koneen anturidatan mukaan, ottoteho mitataan. Kone kyllä laskee itsekin COP.n mutta tuohon lukemaan en luota.

Tässä kaikki anturit oli eristetty jo tehtaalta, mutta olen niitä eristänyt vielä lisää. Tällä ei ollut vaikutusta anturiarvoihin, eli tehtaan eristys on luokkaa riittävä.

Helmikuun loppupuolelle asti mentiin kiinteällä +30 asteen pyynnillä. Koneen dT1SH arvo kuitenkin määrää milloin käynnistetään ja milloin lopetetaan. Tämä arvo minulla on 2 astetta, eli kone lähtee päälle kun varaajan vesi on 28 asteinen ja lopettaa kun vesi on 32 asteinen. Jos dT1SH arvon muuttaa arvoon 5, kone lähtee päälle kun varaajan lämpö on 25 astetta ja lopettaa kun lämpö on 35 astetta

Hiukan nurinkurinen toimintatapa, mutta minkäs teet..

Helmikuun lopulla vaihdoin käyräohjaukseen eikä sillä ollut mainittavaa vaikutusta COP.iin. Ohjaan konetta puhtaasti puskurin targetin perusteella eli käytössä ei ole huoneanturia tms. Käyttöohjeen mukaan kone pystyy ohjaamaan shunttiakin, mutta toiminta oli todella omituista Esben 3-pistemoottorilla niin rakensin suntille oman ohjauksen. Esim. jos toisessa ohjausnastassa oli 230V niin toiseen nastaan tuli siltikin +100V.... Mistään nastasta ei tule 0V.tä eli suntti pysyisi samassa asemassa kun ei ole tarvetta liikkua.

Katkokäynti pahenee mitä lauhempaa on. Käyntijaksot on tunti työtä ja tunti taukoa ja tämä kaikki tehdään erittäin surkealla COP:lla (alle 2,5). Hiukan sama homma kuin panallakin, tällä menee yli 30min päästä touhusta jyvälle. Jos ei päästä niin sitten tehdään sulatus joka on todella lyhyt ja tehokas toimenpide. Vaikka olisi -20 pakkasta niin sulatus kestää alle 5min.

Dippien vaihtelulla ei ollut mitään vaikutusta mihinkään. Aivan kaikki on ennallaan ja tämä on pienimuotoinen pettymys, sillä oletin että jotain konkreettista tapahtuisi.


Olen ihmetellyt, että miksi COP on ns. "nousevalla käyrällä" eli mitä kauemmin kone käy, COP vain paranee vaikka näin ei kuuluisi olla, koska tehdään koko ajan lämpöisempää. Aivan kuin heti startista lähtien kone on niin pihalla asetuksista ja sillä kestää ikuisuus saavuttaa balanssi, jota ei kyllä koskaan saavutetakkaan...

Tässä snapshot 24h ajalta mitä kone on touhunnut.

Nyt sitten sunnuntaista asti olen testannut ON/OFF ajotyyliä, johon koneella on tuntunut olevan parempi vaste. Eli sen sijaan, että kone päättäisi mitä tehdään nyt ohjaan Home Assistantin kautta konetta ja pyyntiä, sekä "huijaan" koneen käymään maksimiteholla asettamalla targetin naurettavan korkeaksi, eli maksimiin. Sitten kun varaajan lämpö on mieluisa, asetetaan uusi target alle varaajan lämmön jolloin kone sammuu.

Tämän perusteella vaikuttaa siltä, että koneen logiikka käyttää samantyylistä asteminuuttiratkaisua kuin esim Nibe eli jos on liikaa vajausta, ajetaan täysillä. Ja tässä tulos;

Kuvaajasta näkee, että COP on hienoisesti laskevalla käyrällä, niinkuin kuuluukin koska työ käy raskaammaksi koko ajan. Lisäksi kun kone tekee töitä maksimit niin varaaja lämpenee tasalämpöön, josta johtuen koneelle tulee todella pitkä lepoaika. Aikaa tuohon 500l lämmittämiseen kuluu kuitenkin vain tunti.

Hiukan hassua, että kyseessä kuitenkin on invertterikone niin paras ajotapa tälle nykyisellä tietämyksellä tuntuu olevan ON/OFF. Pitää testata tuon varaajan anturin vaikutus toimintaan, sillä panaketjussa käyttäjällä @Ton1A oli ollut samankaltaista käytöstä joka rauhoittui kun varaajan anturin poisti kokonaan käytöstä, eli sen jälkeen koneen ainoa target on outlet temp.

 

[r290]

Joissakin viestiketjuissa yllä mainittu kombo on herättänyt jonkin verran kiinnostusta niin tässä olkaa hyvä

Taustaa.

Muutimme Nilan talouteen syyskuulla 2025. Talo on vuosimallia 2020, neliöitä talossa on 127 ja varastossa 18. Talossa on rossipohja. Lämmitysmuotona oli poistoilmalämpöpumppu mallia Nilan EC9 eli käytännössä suora sähkö ilman varaajaa, pelkästään käyttövesi ja tuloilma lämpeää Nilanin kompuran avulla. Tukilämmityksenä on noin 1000kg paivana valmistakka, jota en laske takaksi sillä sen paino on alle 2000kg. Kaupanteossa tuli hieman hätäiltyä kun en kovin suuremmin perehtynyt lämmitysjärjestelmään eikä myyjän ilmoittamat sähkönkulutukset viiden vuoden ajalta nostaneet minkäänlaisia epäilyksiä, sillä ne asettuivat 10-13,5MWh väliin.

Vielä kauppakirjoja allekirjoittaessa aihe oli arka ja vitutti suunnattomasti. Muuton jälkeen heti ensi töikseni iskin laitteen Home Assistantin perään ja kirjoitin koodin joka katkoo lattian sähkövastuksia kaikkein kalleimpina ajanjaksona. Tämä auttoi hillitsemään sähkölaskua hieman, mutta eipä syys-marraskuulla kovin paljoa lämmitettykään.

Nilan näytti kyntensä (surkeutensa) melkein heti ensimmäisillä pakkasilla. Laite hermostuu suihkun jälkeen ilmassa olevasta kosteudesta kun kaikki koneen energia menee huoneistosta (märkätiloista) lähtevän kosteuden tiivistämiseen, jolloin lauhduttimen lämpötila putoaa ja samoin käy huoneistoon puhallettavalle ilman lämpötilalle -> vedon tunne. Pahimmillaan olimme tilanteessa jossa ulkona on -24°C pakkasta ja suihkun jälkeen lauhdutin tarjoilee noin +10°C ilmaa huoneistoon vaikka IV on minimissä, eli koneesta vain loppuu teho.

Jonkun tovin pyörittelin exceliä talon ja varaston energiantarpeesta, kunnes olin tarpeeksi luottavainen tehdäkseni tilauksen puolalaiseen greenstor -verkkokauppaan. Tilaukseen lähti otsikon mukainen Kaisain 12kW monoblock. Tässä kohtaa elettiin lokakuun alkupuolta. Liikkeelle lähdettiin alla olevan kaaviokuvan mukaisesti;

katso liitettä 114082

Sinulla on varmaan ollut syysi asettaa puskuri kaavion mukaan ... mutta kysynkin ,että miksi ihmeessä?
Oletan,että COP:n ja ON/OFF:n kannalta ratkaisusi on pahemmasta päästä!

Oheiselta sivustolta pääset näkemään ihan konkreettisesti,miten puskurin sijoittelulla on merkitystä!
Myös muuta oivaltavaa kivaa löytyy ...

https://pubs.aip.org/aip/acp/article/2191/1/020068/1007390/On-the-influence-of-hydronic-distribution-loop-on

=>avaa .pdf

 

[teehookoo]

Sinulla on varmaan ollut syysi asettaa puskuri kaavion mukaan ... mutta kysynkin ,että miksi ihmeessä?

Olen tylsä ihminen ja noudatan valmistajan ohjetta, joka on lähimpänä minun tarvettani. Tässä kuva asennusohjeesta;

Oletan,että COP:n ja ON/OFF:n kannalta ratkaisusi on pahemmasta päästä!

Niin minäkin oletin, mutta excelidata on aika ikävää luettavaa joten toistaiseksi kone pysyy ON/OFF ohjaustavan takana. Datan visualisoinnista näet, että jokin on suuresti pielessä sillä R32 kone ei käyttäydy niin että loppua kohti COP paranee.


edit: Mikä tuon prujun tarkoitus oli? Luin sen läpi ja lopputulos oli, että puskurivaraajan sijoittelulla ei ole mitään merkitystä järjestelmän toimintatehokkuuden kannalta. Päätelmä löytyy sivun 11 alkupuolelta

"as pointed out by Table 6, in these cases the number of on-off cycles performed by the unit decreases more significantly with the increase of the system thermal inertia. In conclusion, the influence of the thermal storage position is stronger for higher values of the distribution loop water content. Finally, the seasonal energy performance of the heat pump is not influenced by the thermal storage position: no
significant difference on SCOP can be observed between Cases (2r)-(2s), (3r)-(3s) and (4r)-(4s). It is possible to
conclude that cycling energy losses can be neglected on a seasonal basis but, on the other hand, on-off cycles influence
the compressor mechanical stress and, for this reason, should be taken into account within dynamic simulations
models."

 

[MetaX]

Nyt alkaa epäilyttää että ongelma ei välttämättä ole niinkään itse invertterikompressorissa vaan siinä, mitä lämpötilaa koneelle syötetään ohjausmuuttujaksi.

Jos koneen huonetermostaattiin perustuva ohjaus on käytännössä aika binäärinen ON/OFF, niin herää kysymys onko bufferin lämpötilaan perustuva ohjaus yhtä lailla “typerä” eli koneesta tulee lähinnä varaajan lataaja eikä tehoa säädetä kunnolla veden lämpötilaan perustuen. Muistaakseni Panasonicin VILPeissä oli myös tämä "ominaisuus".

Tässä ketjussa näkyy juuri siltä, että kun kone saa itse pyörittää bufferin targetia ja hystereesiä, lopputulos on helposti:

• pitkä käyntijakso
• pitkä lepojakso
• huono COP etenkin käynnistyksen jälkeen
• ja käyttäytyminen, joka muistuttaa enemmän on/off-konetta kuin nätisti moduloivaa invertteriä

Sen sijaan silloin kun konetta “huijataan” ajamaan korkeammalla pyynnillä ja käytännössä suoraan kuormaa vasten, käytös näyttää järkevämmältä. Tämän perusteella aloin miettiä, että fan coil / kanavapatteri -käytössä järkevämpi logiikka voisi olla:

• ei huonetermostaattia
• ei bufferin latausta tankkianturin hystereesillä
• ajo puhtaasti ulkolämpötilaan perustuvalla käyrällä
• ja koneen ohjaus puhtaasti Leaving Water Temperature (LWT) perusteella

Eli käytännössä mahdollisimman “suora” ajo lämmityskuormaan, jotta invertteri saa itse moduloida eikä jää vatvomaan jotain varaajan anturia.
Oma tuntuma on tällä hetkellä se, että jos bufferi on mukana, sen pitäisi olla enemmän passiivinen vesimassa / lämpötilan vakauttaja kuin varsinainen ohjauksen päätavoite.

Mulla on vanhassa järjestelmässä öljykattila, jossa on arviolta noin 120 litraa vesitilavuutta. Siksi pohdin myös, että jos Kaisai näkisi tuon massan samassa piirissä, erillinen puskurivaraaja ei ehkä olisi edes välttämätön, kunhan ohjaus ei perustuisi sen lämpötilan sahaamiseen.

 

[teehookoo]

Maaliskuu tuli ja meni

Kulutettu energia 1097,74kWh ja kuun keskilämpötila oli +2,4°C Verrokkina voinee käyttää marraskuuta, jolloin energiaa kului 1627,78kWh keskilämpötilan ollessa +1,9°C.

Kyllä mulle tälläinen -500kWh "alennus" kulutukseen kelpaa oikein makoisasti

Olen myös tehnyt lisää ajotestejä ja kyllä tuo COP vaan on persellään kun konetta ajetaan "pehmeästi". Paras tyyli on täyttä laukkaa targettiin ja sitten automaation turvin jalat alta. Vielä on kokeilematta jos nyhtäisi tankkianturin irti ja kokeilisi ajaa konetta pelkästään LWT-anturin varassa.

Maaliskuu oli tapahtumia täynnä, sillä katolle asentui 6,67kWP aurinkovoimala. Paneeleita tuli 15kpl LEDVANCE-M445N48RB-BB-F7, jotka on piikkiteholtaan 445W/kpl. Invertteriksi valikoitui Soliksen S6-EH3P10K-NV-YD-L 10kW eli hybridi-invertteri malatajänniteakkuoptiolla. Meinasi tulla pieni hätä kun eurooppaan iski joku äkillinen kysyntä ja kaikki kaupat näytti EIOOTA, kunnes löytyi tuo Solis. Aluksi katselin Growatt WIT -mallia, mutta nyt "Solistina" ei harmita yhtään että growattia en saanutkaan.

Kenttä on 72°C atsimuutilla (0° etelä, 90° länsi -90º itä) ja 21,8°C kattokulmalla. Tähän mennessä installaatio on ylittänyt kaikki odotukset, sillä kentän nykyisellä annolla olisimme n.85%:sti omavaraisia jos olisi akku mihin energiaa saisi jemmattua. Home assistant:n puolella on ollut myös kiirettä, sillä Kaisai:ta ajetaan nyt niin, että jos paneeleista on riittävästi tuottoa niin varaaja huitaistaan täyteen (+++50°C) ja väistetään kalliit lämmitystunnit.

Ajoitus ei olisi voinut olla yhtään parempi kun otetaan huomioon Olkiluodon voimalarempat.

Tämän hetken sähkömarkkinatilanne ja vallitsevat sääolot antaa kyllä täydellisen väärän kuvan panelistielämästä, mutta nautitaan nyt täysin rinnoin kun kerran voi -onhan tällaisia graafeja aika kiva katsoa. Tuottoa aletaan rekisteröidä jo aamukuuden jälkeen, vaikka paneelit on yön jäljiltä jäässä.

Ysin maissa rupeaa oikeasti tapahtumaan kun alkaa ensimmäiset säteet osumaan kentälle ja klo 14 on täysi hönkä päällä kun aurinko on kohdalla.

Voimala saatiin onlineen 3.4. ja siitä asti energiaa on tuotettu 281,9kWh, josta myyntiin on livahtanut 124,43kWh. Huonolla matikalla tästä saadaan n.66% omakäyttöaste



Jos on akuista kellään kokemuksia niin saa jakaa