Asuntolainan lainakatto ja lainan enimmäismäärä nousevat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ruotsissa osataan myös. Ei taida sitten kauppa käydä sielläkään? Tälläkö pidetään yllä asuntojen loputonta hintojen nousua?

Tarkoituksena on muun muassa nostaa lainasumman maksimiosuus 90 prosenttiin asunnon hinnasta tämänhetkisestä 85 prosentista.

Lisäksi niin sanottu kiristetty lainanlyhennys poistetaan. Tähän asti luottoja on pitänyt lyhentää ylimääräinen prosenttiyksikkö, jos asuntolaina on suurempi kuin 4,5-kertainen velallisen bruttotuloihin nähden.

Ruotsissa asuntolainojen lyhentäminen on ollut paljon väljempää kuin Suomessa. Luottoa pitää lyhentää kunnes puolet asunnon arvosta on maksettu, sen jälkeen voi maksella pelkkiä korkoja. Näin useimmat tekevätkin.
yle.fi

Ruotsi aikoo helpottaa asuntolainan vaatimuksia

Ruotsin hallitus suunnittelee muun muassa lainasumman maksimiosuuden nostamista 90 prosenttiin asunnon hinnasta tämänhetkisestä 85 prosentista.
yle.fi yle.fi
 
Tuo maksaminen 50% asunnon arvosta on vasta muutaman vuoden takainen juttu. Siihen asti oli normaalia maksaa vain korkoja, eikä lyhentää velkaa lainkaan.
Tuon ansiosta Ruotsalaisilla on ollut enemmän rahaa käyttää kulutukseen kuin Suomalaisilla
 
Ensilainaa maksetaan siihen asti että jäädään eläkkeelle?

Eduskunnan talousvaliokunta esittää, että asuntolainojen enimmäiskestoa nostetaan 40 vuoteen. Valiokunta tekee ehdotuksensa mietinnössään, joka koskee hallituksen esitystä luottolaitoslain muutoksista.

Hallituksen esityksessä asunto- ja taloyhtiölainojen takaisinmaksuaikojen enimmäispituus oli 35 vuotta. Nykyisin raja on 30 vuotta.

Asuntolainojen enimmäiskesto voi nousta jopa 40 vuoteen ‒ taustalla toive kaupan piristymisestä

Talousvaliokunta haluaa pidentää laina-aikoja enemmän kuin hallitus esitti.
www.maaseuduntulevaisuus.fi www.maaseuduntulevaisuus.fi
 
fraatti sanoi:
Ensilainaa maksetaan siihen asti että jäädään eläkkeelle?
Klikkaa laajentaaksesi...
Nykyajan laskutaidottomat kun alkaa optimoida asuntolainansakin lyhennyksen tällä ajatuksella, niin hyvä ei heilu. Eihän ne pärjää nytkään edes autolainojen jämäerien kanssa vaan vaihdon hetkellä tulee yllätyksenä että vanhan auton jälkeen ei jääkään käsiraha vaan loppuvelka.

Kun asuntoa pitää vaihtaa sitten vaikka 10v kohdalla, tulee yllätyksenä, että arvo on vähemmän kuin velka. Kuvitellaan, että arvo mystisesti vaan nousee ja asunto ei kulu. Ei hyvää päivää.

Toki jotain on pettänyt koulutuksessa, mutta silti. Ei hyvä heilu.
 
pamppu sanoi:
Kuvitellaan, että arvo mystisesti vaan nousee ja asunto ei kulu.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sehän nyt riippuu ihan täysin siitä mistä, milloin ja varsinkin millä hintaa on sen asuntonsa aikanaan hommannut, jääkö siitä viivan alle plus- vaiko minus-merkkistä saldoa. Toki näin Hki:läisenä kenties hiukka jäävi sanomaan tämän alueen poikkeavasta (?) kehityksestä muuhun maahan vrt. mutta kyllä jokaisesta asuntokaupasta ollaan me ainakin jääty reippaasti plussalle ja sekin kaikki verovapaana käpälään kun on yli 2v käytetty sitä omana kotinamme. Onhan näitä ei-niin-onnistuneitakin asuntokauppoja varmasti täälläkin pilvin pimein, sitä en väitä, mutta jos ei ole mikään oikea pakko ostaa just silloin hintojen huipulla tahi myydä pohjalla, niin...
 
pamppu sanoi:
Nykyajan laskutaidottomat kun alkaa optimoida asuntolainansakin lyhennyksen tällä ajatuksella, niin hyvä ei heilu. Eihän ne pärjää nytkään edes autolainojen jämäerien kanssa vaan vaihdon hetkellä tulee yllätyksenä että vanhan auton jälkeen ei jääkään käsiraha vaan loppuvelka.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuskinpa ne "nykyajan" ihmiset sen laskutaidottomampia ovat kuin ennenkään, nykyään vaan omista tekemisistään voi/joutuu ottamaan enemmän vastuuta, eikä esim perinteistä arvonnousuautomaattia ole, kun arvoa ei mitata jatkuvasti vajoavana valuuttana.
 
HiTec sanoi:
mutta jos ei ole mikään oikea pakko ostaa just silloin hintojen huipulla tahi myydä pohjalla, niin...
Klikkaa laajentaaksesi...
Asunto kai yleensä ostetaan kun sitä tarvitaan ja isompaan vaihdetaan perheen kasvaessa tai tulojen mahdollistaessa. Aika vaikea tuota on markkinaan sovittaa. Aika tavallista taitaa olla pääkaupunkiseudullakin, ettei asunnosta saa omiaan pois, jos on ostanut asunnon viimeisen vajaan 20 v aikana. Varsinkin huomioiden korjauksista maksetut rahoitusvastikkeet tai yhtiölainojen poismaksut.
 
HiTec sanoi:
Yleensähän nuo lasketaan vain juokseviin asumiskuluihin, ei niinkään siihen mitä siitä on joutunut maksamaan vs. saanut poismyydessä.
Klikkaa laajentaaksesi...
En tiedä mikä on yleensä, mutta meillä esim. rivarissa maksetaan nyt lähemmäs tonni/kk rahoitusvastiketta ja meidän asunnossa on yhtiövelkaa luokkaa 20% asunnon arvosta. Putkiremppa valmistui 4 v sitten ja tuota maksetaan muistaakseni 20 v. Tuosta saisi nyt tuurilla velattomana hintana saman kuin noista sai n. 2010 eli se 20% jäisi omaan piikkiin. No onneksi ostettiin 1999, josta euromääräisesti arvo tuplaantui tuohon 2010 paikkeille eikä silloin edes ollut juuri mitään rahoitusvastikkeita. Korona-ajan hintapiikissä olisi saanut ehkä saman kuin 2010 ja vielä ennen putkirempan lainaa. Yksi korona-aikaan ostettu on myynnissä. Velaton pyynti on kyllä lähes putkirempan verran enemmän kuin maksoivat, mutta valtavan suuri oma remppa (25% asunnon arvosta) menee täysin tappioksi + tinkimiset.
 
pamppu sanoi:
Nykyajan laskutaidottomat kun alkaa optimoida asuntolainansakin lyhennyksen tällä ajatuksella, niin hyvä ei heilu. Eihän ne pärjää nytkään edes autolainojen jämäerien kanssa vaan vaihdon hetkellä tulee yllätyksenä että vanhan auton jälkeen ei jääkään käsiraha vaan loppuvelka.

Kun asuntoa pitää vaihtaa sitten vaikka 10v kohdalla, tulee yllätyksenä, että arvo on vähemmän kuin velka. Kuvitellaan, että arvo mystisesti vaan nousee ja asunto ei kulu. Ei hyvää päivää.

Toki jotain on pettänyt koulutuksessa, mutta silti. Ei hyvä heilu.
Klikkaa laajentaaksesi...

ei sillä pankki asiakkaalla lainanottajalla tarvitse mitään laskutaitoa olla pankilla kyllä on ja jos pankilla ei ole se menee sitten taas veronmaksajien piikkiin niin kun 90 luvulla niin ja takaajien
 
pröö sanoi:
os pankilla ei ole se menee sitten taas veronmaksajien piikkiin niin kun 90 luvulla niin ja takaajien
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä se lähinnä meni lainanottajien piikkiin. Pankki pakotti kämpät myyntiin pahimmassa hintakuopassa, jos ei lainahoitokuluista selvinnyt. Kämppä meni, mutta merkittävästi lainaa jäi ja sitä ei suurin osa koskaan anteeksi saanut. Näin kävi vanhemmilleni. Velkaa jäi loppuelämäksi, kun reilut 50 v piti kämppä myydä. Muutama vuosi myöhemmin kämpän ostanut myi sen lähes 3x hinnalla, josta olisi velan jälkeen jäänyt hyvä pääoma loppuelämäksi velan sijaan. Tietysti tuossa aina myös omaa hölmöyilyä mukana, mutta harvapa osasi silloin ennustaa noin suurta muutosta asuntomarkkinoilla ja samalla luokkaa 15% lainakorkoja.
 
pamppu sanoi:
Kun asuntoa pitää vaihtaa sitten vaikka 10v kohdalla, tulee yllätyksenä, että arvo on vähemmän kuin velka. Kuvitellaan, että arvo mystisesti vaan nousee ja asunto ei kulu. Ei hyvää päivää.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tästä ehkä pitää enimmäkseen syytää asunnon ostajia, onhan tuo ollut järjetöntä maksaa vanhasta asunnosta uuden hinta.
10 vuoden kohdalla kun vielä kaikki rakentajan vastuut loppuu.
Isoimpien kaupunkien keskustat ovat tähän poikkeus kun siellä ei uusia taloja juuri tule.

Hyvä jos tilanne normalisoituu ja hinnat alkaa joustamaan alaspäin enemmän asuntojen vanhetessa, jää nuorilla rahaa muuhunkin.

Koron nousujen päälle kun lähitulevaisuudessa on odotettavissa AI myllerrystä työmarkkinoille niin ostajien lienee hyvä hetki vetää hieman happea ja katsoa miten asiat lutviutuvat
 
Hempuli sanoi:
Mutta myös me veronmaksajatkin turvattiin isoilla summilla köyhää pankkisektoria toimeentulotuella.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä, mutta tuliko se tarve juurikaan siitä, että yksityiset ihmiset eivät selvinneet asuntolainoistaan vai enemmänkin pankkien omista sijoitushölmöilyistä ja riskiyritysten rahoittamisesta?

Antero80 sanoi:
Tästä ehkä pitää enimmäkseen syytää asunnon ostajia, onhan tuo ollut järjetöntä maksaa vanhasta asunnosta uuden hinta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Koskas sellaisia on ollut? No itse kun ostettiin tämä 164 m2 (+ 14 m2 lämmin varasto) rivari -99 oli samalla alueella tarjolla myös uusi 128 m2 rivari (vai oliko paritalo). Pyynti oli sama. Tuossa 128 m2 oli mukana sisällä oleva 14 m2 varasto (varsin karu tila, lähinnä pyörävarasto tms.) eli oli oikeasti varsin reilusti pienempi. Lisäksi tontti oli paljon ahtaampi eikä juuri omaa pihaa. Kun vielä saatiin tingittyä 15% halvemmaksi valinta oli selvä. Näin 27 vuoden taloudellisesti näkökulmasta valinta ehkä oli väärä eli tuo pienempi on nyt enemmän kuin 15% arvokkaampi (mutta alle 30%) ja siinä tuskin on ollut yhtä paljon rahoitusvastikkeita. Mutta lisätilasta, pihasta ja tontin väljyydestä ollaan nautittu.
 
jmaja sanoi:
mutta tuliko se tarve juurikaan siitä, että yksityiset ihmiset eivät selvinneet asuntolainoistaan vai enemmänkin pankkien omista sijoitushölmöilyistä ja riskiyritysten rahoittamisesta?
Klikkaa laajentaaksesi...
Molemmista.
Pankit taisi omassa rahapulassaan vaatia vakuudet maksuun aika herkästi jos lainan lyhennykset vähänkin tökki.

Tuolta ajalta jäi mielikuva että hyväveliverkosto toimi. Pankinjohtaja tms saattoi vihjaista kaverille paljonko lainaa oli jäljellä eli mihin summaan pankki tyytyy pakkohuutokaupassa. Lainanottajan (asunnottomaksi joutuvan) tarpeita ei kuunneltu.
 
Harrastelija sanoi:
Molemmista.
Pankit taisi omassa rahapulassaan vaatia vakuudet maksuun aika herkästi jos lainan lyhennykset vähänkin tökki.

Tuolta ajalta jäi mielikuva että hyväveliverkosto toimi. Pankinjohtaja tms saattoi vihjaista kaverille paljonko lainaa oli jäljellä eli mihin summaan pankki tyytyy pakkohuutokaupassa. Lainanottajan (asunnottomaksi joutuvan) tarpeita ei kuunneltu.
Klikkaa laajentaaksesi...
ja yhdessä yössä muutettiin osakeyhtiölakia takautuvasti että osakeyhtiön toimitusjohtaja oli omavelkainen takaaja osakeyhtiön veloista, koiviston käsky kävi ja tuomarit totteli ja pankit kiitti
 
Harrastelija sanoi:
Molemmista.
Pankit taisi omassa rahapulassaan vaatia vakuudet maksuun aika herkästi jos lainan lyhennykset vähänkin tökki.
Klikkaa laajentaaksesi...

Pankeilla ei ollut insentiiviä pyrkiä yhteistyössä velallisten kanssa hakemaan selvitytymiskeinoja. Myöskään pankkitukia ei räätälöity mitenkään tuota näkökulmaa huomioiden. Siispä pienikin onnahdus maksuohjelmassa tai kohonneet riskit -> velallinen putsiin ja kaikki irti mitä lähti.

Pankkien seikkailut olivat ennen kriisiä täysin päättömiä. SKOPin Brysselin pilvenpiirtäjä, valuuttalainojen puolipakotukset firmoille alkaen paikallisesta mies poika ja hiace-putkiliikkeestä ylöspäin jne.
 
pröö sanoi:
ja yhdessä yössä muutettiin osakeyhtiölakia takautuvasti että osakeyhtiön toimitusjohtaja oli omavelkainen takaaja osakeyhtiön veloista, koiviston käsky kävi ja tuomarit totteli ja pankit kiitti
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei kai sentään? Suomessa lainmuutokset tehdään eduskunnan kautta eikä niiden pitäisi olla takautuvia, kuulostaisi oudolta ettei näin menetellä.
 
Antero80 sanoi:
Ehkä ilmaisin asian väärin, tarkoitin että ostaja maksaa asunnosta saman hinnan kuin se samainen asunto maksoi 2-10 vuotta aikaisemmin uutena.
Tälläistä tapahtui ainakin 2000 luvun alussa ja 2015-2021 kupla vuosina Helsingissä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mikä sitten on oikea tie? Uusien asuntojen hinnat nousivat aivan järjettömästi 1999-2022. Sitten niiden rakentaminen lähes loppui, kun kukaan ei halunnut enää maksaa hurjia hintoja. Jos nyt meidän -76 rivarista (tai siitä -99 paritalosta) saisi vain saman kuin -99 maksoi, olisi uuden vastaavan hinta luokkaa 4-kertainen. Onko siinäkään mitään järkeä?

Homma riippuu tietysti myös mistä arvo muodostuu. Paikasta ja rakennusoikeudesta riippuen arvo voi olla lähinnä vain rakennus tai lähinnä vain tontti ja kaikkea niiltä väliltä. Nykyrakentamisella meidän rivareihin saisi varmaankin tuplaneliöt rakennusoikeutta kasvattamatta, kun tuossa tosiaan on vain se 14/178 m2 rakennusoikeuteen kuulumatonta. Uusissa on helposti koko alakerta.
 
jmaja sanoi:
Mikä sitten on oikea tie? Uusien asuntojen hinnat nousivat aivan järjettömästi 1999-2022. Sitten niiden rakentaminen lähes loppui, kun kukaan ei halunnut enää maksaa hurjia hintoja. Jos nyt meidän -76 rivarista (tai siitä -99 paritalosta) saisi vain saman kuin -99 maksoi, olisi uuden vastaavan hinta luokkaa 4-kertainen. Onko siinäkään mitään järkeä?

Homma riippuu tietysti myös mistä arvo muodostuu. Paikasta ja rakennusoikeudesta riippuen arvo voi olla lähinnä vain rakennus tai lähinnä vain tontti ja kaikkea niiltä väliltä. Nykyrakentamisella meidän rivareihin saisi varmaankin tuplaneliöt rakennusoikeutta kasvattamatta, kun tuossa tosiaan on vain se 14/178 m2 rakennusoikeuteen kuulumatonta. Uusissa on helposti koko alakerta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olisko "oikea tie" sama kuin auton kanssa, asunto kuluu fyysisesti ja sen hinta laskee.
Molemmista saa käyttöetua sen aikaa kun sellaisen omistaa.
Monesti sen vanhan auton saattaa saada 4 kertaa halvemmalla kuin uuden, on harvoja poikkeuksia missä hinta nousee.

Sijainti voi sitten vaikuttaa molempiin suuntiin, tietyillä alueilla se maan arvo kasvaa ja toisaalla laskee.

Oma kommenttini koski lähinnä vanhempien rakennusten jäännösarvoa.

PS. Myös vanhojen asuntojen hintapyynnöt nousi tietyillä alueilla niin järjettömiksi että todella harvaa haluaa maksaa niitä hintoja
 
Antero80 sanoi:
Olisko "oikea tie" sama kuin auton kanssa, asunto kuluu fyysisesti ja sen hinta laskee.
Molemmista saa käyttöetua sen aikaa kun sellaisen omistaa.
Monesti sen vanhan auton saattaa saada 4 kertaa halvemmalla kuin uuden, on harvoja poikkeuksia missä hinta nousee.
Klikkaa laajentaaksesi...
Autoissa on kuitenkin paljon selkeämpi ja lyhyempi käyttöikä, jonka jälkeen niistä ei hyväkuntoista saa millään järkevällä korjauksella. Toki niitä asuntojakin on alettu purkaa enevissä määrin. Mutta toisaalta Suomessa ja erityisesti Keski-Euroopassa moni asuu 100-vuotiaassa tai reilusti vanhemmassakin talossa. Käytännössä kukaan ei käytä arkiliikkumiseen yli 30 v autoa.

Antero80 sanoi:
PS. Myös vanhojen asuntojen hintapyynnöt nousi tietyillä alueilla niin järjettömiksi että todella harvaa haluaa maksaa niitä hintoja
Klikkaa laajentaaksesi...
Tietysti vanhojen asuntojen hinnat jotenkin seuraavat uusien hintoja, kun markkinatilanne on normaali. Asunnonostaja tietysti vertailee mitä rahalla saa. Jos saa vanhan puolella hintaa uudesta, on aika perusteltua sitä miettiä. Ja puolet uudesta on jo varsin kova hinta, jota nyt ei taas saa, kun uusien myynti on täysin seis.
 
Vantaalla 70-luvun kaksioita myydään tällä hetkellä jopa n. 40.000 eurolla velattomana. Putkirempat tulossa lähivuosina, eli n. 50.000 rempat.
Elikkä rempattu velaton hinta tulee olemaan n. 100.000 euroa.
On todella halpa hinta. Mutta kauppa ei vaan meinaa käydä.

Onkohan tässä nyt asetelma, jossa asunnon ostajat eivät usko, että ko. kämppä pysyy pystyssä seuraavat 50 vuotta.
Elikkä sen arvo laskisi keskimäärin ehkä n. 2000 euroa vuodessa.

Ostajakunta on tajunnut, että kämpän osto ei ole sijoitus. Se ei tule säilyttämään arvoaan. On järkevämpää olla vuokralla.

Joku ministeriön tyyppi joku vuosi takaperin sanoi, että 60-luvun talot suunniteltiin 50 vuotiaiksi.

OP lainalaskurilla laskin lainan hoitoa. 30 vuotta/3,5%/annuiteetti = 460 kuussa. Siihen hoitovastike 250 ja arvonalennus 200 = yhteensä n. 900 kuussa. Sillä rahalla saa jo vuokrakämpän. Tarkoittaa, että miksi ottaisi 30 vuoden ajaksi pallon nilkkaan, josta ei hyödy mitään.

Kyllä asunnon ostoidea on muuttunut radikaalisti 70-luvulta lähtien. Meikäläiselle opetettiin, että osto kannattaa aina. Ja lisäksi kun laina on hoidettu, niin eläkkeellä asutaan halvalla.
Tämä idea ei toimi enää ollenkaan. Päinvastoin. Monet eläkeläiset ovat tosi liemessä putkirempattujen talojen asukkaina.
 
Viimeksi muokattu:
Näin se menee, 60-70 luvulla rakennettujen betonielenttikerrostalojen tekninen ikä alkaa olla täysi.
Ne vaativat totaalisen remontin jos asoy ole huolehtinut niistä tasaisesti huoltamalla. Linjasaneeraukset joissa vedetään viemärit ja vedet uusiksi, sähköt siinä samalla. Lisäksi ikkunat, ovet, parvekkeet ja mahdollisesti julkkari, kattoa unohtamatta. Samalla sitten pitää ilmanvaihto uudistaa nykyisten energiavaatimusten mukaisesti, niin talo onkin uudelleen rakennettu osakkeiden omistajien piikkiin.
Tästä syystä monet pienkerrostalot joissa vähänkään isompi tontti ostetaan purettavaksi ja siihen rakennetaan uusia isompia kerrostaloja tilalle.
En ihmettele jos pian alkaa mennä asoy konkurssiin kun ei saa lainoitusta, eikä siten suoriuduttua pakollisista isoista remonteista.
Sitten ovatkin osakkeenomistajat ihmeissään kun omistamallaan osakkeella ei ole mitään arvoa ja rakennukset menevät purkuun.
60-70 luvulla vaan kun on rakennettu niin pirusti taloja ja vieläpä isoja betonilähiöistä, että siitä on tulossa iso paukku ja pahimmillaan hurja määrä ihmisiä joutuu etsimään itselleen uusia asuntoja joihin heillä ei ole varaa. Nämä paskimmassa kunnossa olevat asoy kun nyt sattuvat myös olemaan niitä halvimpia vuokralähiöitä.
Tuossa tilanteessa ei enää pitkät laina-ajat ja korotetut lainakatot auta - valitettavsti
 
-Teme- sanoi:
Näin se menee, 60-70 luvulla rakennettujen betonielenttikerrostalojen tekninen ikä alkaa olla täysi.
Ne vaativat totaalisen remontin jos asoy ole huolehtinut niistä tasaisesti huoltamalla. Linjasaneeraukset joissa vedetään viemärit ja vedet uusiksi, sähköt siinä samalla. Lisäksi ikkunat, ovet, parvekkeet ja mahdollisesti julkkari, kattoa unohtamatta. Samalla sitten pitää ilmanvaihto uudistaa nykyisten energiavaatimusten mukaisesti, niin talo onkin uudelleen rakennettu osakkeiden omistajien piikkiin.
Tästä syystä monet pienkerrostalot joissa vähänkään isompi tontti ostetaan purettavaksi ja siihen rakennetaan uusia isompia kerrostaloja tilalle.
En ihmettele jos pian alkaa mennä asoy konkurssiin kun ei saa lainoitusta, eikä siten suoriuduttua pakollisista isoista remonteista.
Sitten ovatkin osakkeenomistajat ihmeissään kun omistamallaan osakkeella ei ole mitään arvoa ja rakennukset menevät purkuun.
60-70 luvulla vaan kun on rakennettu niin pirusti taloja ja vieläpä isoja betonilähiöistä, että siitä on tulossa iso paukku ja pahimmillaan hurja määrä ihmisiä joutuu etsimään itselleen uusia asuntoja joihin heillä ei ole varaa. Nämä paskimmassa kunnossa olevat asoy kun nyt sattuvat myös olemaan niitä halvimpia vuokralähiöitä.
Tuossa tilanteessa ei enää pitkät laina-ajat ja korotetut lainakatot auta - valitettavsti
Klikkaa laajentaaksesi...
Ihme juttu että se menee näin vaan Suomessa? Tokihan asiaa voisi selittää järjettömät remppakustannukset joita selittää valtaosin palkkataso jota taas selittää verotus. Taitaa "hyvinvointivaltio" kaivata linjasaneerausta ja kattoremppaa...
 
Tuo yhtiömuoto vanhoissa rakennuksissa on todellinen riski. Jossain kohtaa yhtiön maksukyky on koitoksella, rahoja yritetään kupata omistajilta joilla ei ole kiinnostusta siihen, tai suorastaan asukkaat ja omistajat on kadonneet, vuokralaisia ei saa, eikä kukaan maksa enää vastikkeits. Yhtiön ainoa ase pakkolunastaa asunto, joka ei ehkä kelpaa kenellekään, eli on arvoton, mutta aiheuttaa kuluja. Velkainen yhtiö pahin kaikista.

Tuon takia esim itse pitäisin 70-luvun kerrostalon osaketta täysin arvottomana ja riskipitoisena, koska yhtiö voi siellä päättää mitä sattuu. Osaketta ei saa edes hylättyä samalla tavalla kuin vanhan rintsikan voi jättää hylkyyn.

Ja koska noin on, niin ei asuntokauppaakaan voi käydä sillä periaatteella, että arvo aina vaan nousee. Jossain vaiheessa se menee nollaan, ei kelpaa kenellekään.

Monelle on tullut väärä kuva siitä, että jossain vaiheessa hinnat nousi, tai että aina on toki notain arvoasuntoja, joita kannattaa ylläpitää satoja vuosia. Neukkukuutiot ei ole sellaisia.
 
kaihakki sanoi:
Ostajakunta on tajunnut, että kämpän osto ei ole sijoitus. Se ei tule säilyttämään arvoaan. On järkevämpää olla vuokralla.
Kyllä asunnon ostoidea on muuttunut radikaalisti 70-luvulta lähtien. Meikäläiselle opetettiin, että osto kannattaa aina. Ja lisäksi kun laina on hoidettu, niin eläkkeellä asutaan halvalla.
Tämä idea ei toimi enää ollenkaan. Päinvastoin. Monet eläkeläiset ovat tosi liemessä putkirempattujen talojen asukkaina.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sen vuokrakämpänkin joku vaan silti omistaa ja luuletko että hän siitä takkiinsa ottaa = maksat vuokrassasi siis kaikkkien em. kulujen lisäksi myös sen vuokranantajan oman leivän siihen päälle. Ja juurikin tuon krs-talon kulurakenteen vuoksi mekin lähdettiin jo ns. hyvissä ajoin omillemme ja rakennutettiin oma ok-talo. Juu, se ylläpito maksaa toki myös tässä, mutta niihin voi vaikuttaa todella paljon, varautua etukäteen, suunnitella mahd. helposti toteutettaviksi jne. mitä ei jossain 60...80-lukujen krs-taloissa todellakaan vielä ajateltu.
-Teme- sanoi:
Linjasaneeraukset joissa vedetään viemärit ja vedet uusiksi, sähköt siinä samalla. Lisäksi ikkunat, ovet, parvekkeet ja mahdollisesti julkkari, kattoa unohtamatta. Samalla sitten pitää ilmanvaihto uudistaa nykyisten energiavaatimusten mukaisesti, niin talo onkin uudelleen rakennettu osakkeiden omistajien piikkiin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ja lisäksi ihan EU-tasolta tulee kokonaan uusia vaateita näihin remontteihin kun nyt pitää jo rakentaa kuituyhteydetkin joka kämppään jos jokin tulossa oleva remppa vaatii rak.luvitusta = remppojen hinnat koko ajan vaan nousee ja näin tosiaan se koko yhtiön nurin jyrääminen, sekä ihan uuden rakentamisen voi tosiaan ollakin jopa ihan järkevä ratkaisu kaikista (henkisistä) kärsimyksistä huolimatta.
 
Sitä vaan ihmettelen, että miksi 70-luvulla ja vielä nykyäänkin käytetään valurautaputkia viemäreissä, kun on kestäviä muoviputkia olemassa.
 
HiTec sanoi:
se koko yhtiön nurin jyrääminen, sekä ihan uuden rakentamisen voi tosiaan ollakin jopa ihan järkevä ratkaisu kaikista (henkisistä) kärsimyksistä huolimatta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ainakin pääkaupunkiseudulla nuo hoidetaan lähes aina niin, että osakkeista saa ihan hyvän hinnan. Tilalle rakennetaan paljon enemmän eli rakennusoikeutta lisätään. Tuttu on konsulttina vienyt läpi monta tuollaista projektia. Välillä kannattaa purkaa ihan hyviä talojakin ja osakkaat saavat enemmän kuin saisivat myydessä. Toki nykyisessä markkinatilanteessa vaikeaa.


HiTec sanoi:
Sen vuokrakämpänkin joku vaan silti omistaa ja luuletko että hän siitä takkiinsa ottaa = maksat vuokrassasi siis kaikkkien em. kulujen lisäksi myös sen vuokranantajan oman leivän siihen päälle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Riippuu markkinatilanteesta kuitenkin. Ei tule vuokralaisia, jos pyytää liikaa. Voi hyvin olla, että omistaja jää tappiolle.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom