Saimaan vedenpinta on jo kolmatta vuotta tavallista alempana – juoksutuksia Vuokseen rajoitetaan

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja janti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Saimaan vedenpinta on jo kolmatta vuotta tavallista alempana – juoksutuksia Vuokseen rajoitetaan

Niin ne vuodet vierii nopeasti kun 2024 toukokuussa piti vettä poikkeuselliesti ohijuoksuttaa tauotta Imatrankoskeen, joka yleensä on ihan kuiva.

Viime syksynä marraskuussa Saimaan rannat oli tosi onneton näky. Vesi oli vetäytynyt kauas rannasta. Ja talvella ei nyt niin paljoa tullut lunta että se olisi asiaa korjannut.
 
Voi sanoa että omaa hölmöyttä kyllä saatiin Saimaan vedet vähiin. Muistan kun jossain oli juttua että pitää juoksuttaa että uutta vettä mahtuisi järveen. Niitä sateita ei sitten koskaan tullutkaan. Eli nyt ei ole vettä eikä sitä sähköäkään sieltä täysillä saada.
 
Voi sanoa että omaa hölmöyttä kyllä saatiin Saimaan vedet vähiin. Muistan kun jossain oli juttua että pitää juoksuttaa että uutta vettä mahtuisi järveen. Niitä sateita ei sitten koskaan tullutkaan. Eli nyt ei ole vettä eikä sitä sähköäkään sieltä täysillä saada.

Vähän jyrkästi sanottu mielestäni. Jos olisi kristallipallo, joka kertoo sataako seuraavana syksynä vai ei, eikä siihen palloon katsottaisi, voisi sanoa tyhmäksi toiminnaksi. Mutta kun sitä palloa ei ole, pitää mennä oletuksilla. Vakio-oletus lienee, että syksyllä sataa. Ja että talvella sataa lunta, joka sulaa keväällä.
 
Saimaan vedenpinta ja juoksutus on sikäli erikoistapaus, että juoksutuksen kontrollista on sopimuksia Venäjän kanssa. Juoksutus pitää tästä syystä perustaa tilastoihin vielä tarkemmin kuin kokonaan Suomen alueella sijaitsevien vesistöjen kohdalla.
 
Venäjän sopimukset voi vetää pöntöstä. Ne tuhosivat Kahovkan patoa myöten sen alavirran. Tästä ei edes Pääkkönen iloitse. Tietääkseni sopimukset on jo purettu R___n toimesta.

Venäjän kanssa yhteistyö kanavan ja Imatran voimalaitoksen osalta lienee taputeltu. Älä tule hyvä kakku...
 
Itse asun järven rannalla jota ei varsinaisesti säännöstellä. Alapuolista vesistöä säännöstellään ja tämä kai hiukan vaikuttaa virtaamaan - lähinnä tasaavasti. Kevättalvlella pilkkijä saa olla tarkkana ettei kairaa pohjaan. Perunoita en sentää ole koskaan löytänyt kuten Elisan vanhassa mainoksessa.
 
Venäjän sopimukset voi vetää pöntöstä. Ne tuhosivat Kahovkan patoa myöten sen alavirran. Tästä ei edes Pääkkönen iloitse. Tietääkseni sopimukset on jo purettu R___n toimesta.

Venäjän kanssa yhteistyö kanavan ja Imatran voimalaitoksen osalta lienee taputeltu. Älä tule hyvä kakku...
Voihan noista ajatella mitä lystää, mutta noita sopimuksia on ollut satoja vuosia ja jos haastetaan kansainväliselle oikeusfoorumille, korvauksia luultavasti tuomitaan, jos ei ole ollut jotakin perustetta toimia kuten on toimittu (mitä tässä tapauksessa ei voi olla, kun tulevaisuutta ei voi ennustaa etenkään sateiden suhteen tilastoista poikkeavalla tavalla). Nuo ovat selvempiä keissejä kun vaikkapa öljyä kuljettavan varjolaivan pysäyttäminen ja lastin takavarikoiminen pysäyttäjän lukuun.

Vastaavia tapauksia on aikaisemmin ollut mm. Tonavan ja Niilin veden käytön osalta (ja Kiinan/Intian kohdalla muhii lisää) ja sodilla uhattu.
 
Tuo veden käyttö on hiukan erilainen asia. Säännöstely vesivoiman vuoksi ei hävitä sitä vettä kuten esim. kastelu hävittää mm. Kaspian meren vedet taivaan tuuliin. Pohjimmiltaan, juksutustarpeetkin ovat käytännössä pääosin yhteneviä mutta haluttaessa ongelman voi tietysti rakentaa mistä tahansa. Yksi haluaa juoksuttaa päivällä ja toinen yöllä.
 
Pohjimmiltaan, juksutustarpeetkin ovat käytännössä pääosin yhteneviä mutta haluttaessa ongelman voi tietysti rakentaa mistä tahansa. Yksi haluaa juoksuttaa päivällä ja toinen yöllä.
Keskimäärin ja periaatteessa ovat tai ainakin ovat olleet yhteneviä, mutta vesivoiman käyttö säätötarkoituksiin luo intressiristiriidan eri koskiosuuksien omistajien etujen ja hyödyntämisemahdollisuuksien välille riippuen näiden omistajien muusta tuotannosta ja sähkön myyntisopimuksista.
 
Ennusteet näyttäisivät että viime vuoden kaltainen olisi varastotilanne 2026.
1774696706428.png

 
^ Suomessa vesivoimavarastoja on sen verran vähän ja säännöstelyrajat tyypillisesti niin tiukat, että vesivoimayhtiöiden täytyy sovittaa varastojen tilanne ja tuotettu vesivoimaenergia vallitsevien ja ennakoitavien luonnonolosuhteiden mukaan, vaikka sähkölle olisi paljon kannattavaa kysyntää ja varastojen täydentyminen on ollut heikkoa. Suomen vesivoimavarastoja ei voi käyttää samalla tavalla energian vuosivarastopuskurina kuin Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa (jossa niissäkin vuosittainen sadannan ja sähkön hinnan vaihtelut näkyvät, mutta varastojen vaihtelun äärirajat sallivat paljon suuremman vaihtelun vuodenajan tai jopa vuoden jaksolla).
 
Pohjois-Norjassa (NO4) on altaat hyvin täynnä. Pohjois-Ruotsissa (SE1) taidetaan olla lähellä keskiarvoa viime vuoden huippuvuoden jälkeen.
1774699511598.png
1774699656523.png

 
Viimeksi muokattu:
'24 vedenkorkeus oli jo niillä rajoilla että monilla alkavat rakennusten perustukset kastumaan ja osalla jo rakennukset kellumaan, joten juoksutukset olivat väistämättömiä. Meilläkin eroosio kallisti 20 vuotta paikallaan olleen laiturin betoniperustuksen. Haluaisin nähdä ne päättäjät jotka sanovat että kärsikää. Pitkäaikaisiin keskiarvoihin uskovana jo silloin arvioin että pinnan voimakas sääntely saattaa kostautua.

Kaukonäköisempää olisi ollut olla sallimatta rantarakentamista jo vuosikymmenten ajan ja antaa järven elää.
 
Pohjois Norjassa (NO4) on altaat hyvin täynnä
Varmaan panttaavat omaa tuotantoaan tuolla, kun talven sadanta lienee ollut ilmavirtojen suunnan takia heikkoa (eli kesän mittaan uuden veden saaminen on tuurista kiinni)? Ainakin Statnetin (sinällään epäluotettavan) kartan perusteella siirron suunta on ollut viime aikoina systemaattisesti Pohjois-Ruotsista Pohjois-Norjaan. Antavat varmaan sähkön pörssihinnan hilautua tarvittaessa ylös tuon asetelman ylläpitämiseksi.
 
Takaisin
Ylös Bottom