Epäilty alueloukkaus Kaakkois-Suomessa, kaksi droonia putosi Kouvolan lähelle

kaihakki

Vakionaama
Tämän päivän Hesarissa oli juttua Kiinan drooneista.

Kiinan siviilikäyttöön valmistamissa drooneissa on ominaisuuksia, joista on hyötyä myös taisteluissa. Esimerkiksi parvidrooniteknologiaa käytetään Kiinassa nyt valonäytöksiin, mutta sodassa sillä voisi olla muitakin käyttötarkoituksia.

Pitäisi varmaan kehittää salamannopeasti laukaistava drooniparvi ottamaan vastaan hyökkääjän droonit. Vaikkapa 1000 droonin parvi, josta jokainen törmäyttää vastaantulijoita.
Kiinasta vois löytää osaajat. Ovat varmaan jo kehittäneetkin Kiinan puolustukseen omat parvijuttunsa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Voisko ne tutkat olla jotenkin suunnattuja pidemmälle matkalle mutta kapeammalla keilalla?
Noita ei ehkä edes kannattaisi suunnata, vaan käyttää useiden suuntaamattomien lähettimien ja vastaanottimien verkostoa. Jokainen lähetin lähettäisi omaa pseudosatunnaista lähetyskoodiaan tietyllä kaistalla ja vastaanottimet sitten korreloivat tunnettuja pseudokoodisekvenssejä keskenään. Kun on useampia tällaisia pareja, voidaan kohteen paikka, kulkusuunta ja nopeus laskea. Jos olisi useampia erikorkuisia mastoja (siis esimerkiksi korkeita tuulivoimaloiden torneja yhdessä matalampien kännykkämastojen kanssa) saataisiin selville myös korkeus (ainakin suhteellisen läheltä).

Havainnointi siis perustuisi radiolähetteen heijastumiseen erilaisia kolmiointikelpoisia ratoja myöten ja radiolähetteen viiveiden ja niiden muutostrendien seuraamiseen. Periaate on siis sama kuin vaikkapa useimpien autojen adaptoituvissa vakionopeussäätimissä (pois luettuna Teslat) ja heikkoutuna tietenkin vaatimus radiolähetteen heijastumisesta joihinkin suuntiin. Kunnon räjähdelastia pitkälle kantavissa drooneissa on kuitenkin yleensä metallirakenne ja vaikka olisi komposiittia, niissä on järjestään ilmajäähdytteinen polttomoottori, jollaista on aika vaikea rakentaa ilman radioheijastinpintoja johonkin suuntaan. Toki taajuutta nostamalla komposiiteistakin saisi luultavasti kaiun (hiilikuitu johtaa sähköä).
 

Mikkolan

Vakionaama
Oletko kuullut että Suomi on nykyisin Naton jäsen... eipä me enää tehdä tuollaisia päätöksiä itsenäisesti. Ja keinojahan Naton myötä on mutta eri asia kannattaisiko paljon mihinkään Moskovaan iskeä... koska siinä Suomi todellakin pehmenisi nopeasti :rolleyes:
Ai niin, meidänhän ei tarvii tehdä yhtään mitään kun ollaan Natossa, varma rauhan tae.
Noh, ei meidän tarvi välittää natosta paskaakaan, eihän natokaan meistä piittaa paskaakaan, kuhan ollaan pienenä puskurina. Moneen kohtaan sopii ajatus että itte pitäis kaikki tehdä.
 

Ärjy

Aktiivinen jäsen
Taas on iltapäivän ajan Hornetti lennellyt ympyrää kaakon rannikon tuntumassa. Mitäköhän nyt on hukassa..
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Taas on iltapäivän ajan Hornetti lennellyt ympyrää kaakon rannikon tuntumassa. Mitäköhän nyt on hukassa..

Oli ilmeisesti ollut lyhyt ilmatilan sulku Pietarissa, mutta se päättyi jo. Pietariin menossa olleet koneet kääntyivät ensin varakentille mutta sitten jatkoivatkin taas alkuperäiseen kohteeseensa.
 

Husky

Hyperaktiivi
Ketjussa kun on pilkattu, että miten ei Suomi pysty torjumaan drooneja kun lentävät peräti uskomattomat 50km Suomen ilmatilassa, niin voi miettiä, että miten ne voivat 1000km lentää ryssälandian ilmatilassa. Tuolla kun on yksi maailman parhaista ilmatorjuntakyvyistä
 

Aurinko Aarne

Aktiivinen jäsen
Kännykkämastoista voisi rakentaa lähitutkaverkoston. Niitä on joka puolella.

Verkko tosiaan, niissä kun on nettiyhteyskin valmiina. Voisko ne tutkat olla jotenkin suunnattuja pidemmälle matkalle mutta kapeammalla keilalla?

Noita ei ehkä edes kannattaisi suunnata, vaan käyttää useiden suuntaamattomien lähettimien ja vastaanottimien verkostoa. Jokainen lähetin lähettäisi omaa pseudosatunnaista lähetyskoodiaan tietyllä kaistalla ja vastaanottimet sitten korreloivat tunnettuja pseudokoodisekvenssejä keskenään. Kun on useampia tällaisia pareja, voidaan kohteen paikka, kulkusuunta ja nopeus laskea. Jos olisi useampia erikorkuisia mastoja (siis esimerkiksi korkeita tuulivoimaloiden torneja yhdessä matalampien kännykkämastojen kanssa) saataisiin selville myös korkeus (ainakin suhteellisen läheltä).

Havainnointi siis perustuisi radiolähetteen heijastumiseen erilaisia kolmiointikelpoisia ratoja myöten ja radiolähetteen viiveiden ja niiden muutostrendien seuraamiseen. Periaate on siis sama kuin vaikkapa useimpien autojen adaptoituvissa vakionopeussäätimissä (pois luettuna Teslat) ja heikkoutuna tietenkin vaatimus radiolähetteen heijastumisesta joihinkin suuntiin. Kunnon räjähdelastia pitkälle kantavissa drooneissa on kuitenkin yleensä metallirakenne ja vaikka olisi komposiittia, niissä on järjestään ilmajäähdytteinen polttomoottori, jollaista on aika vaikea rakentaa ilman radioheijastinpintoja johonkin suuntaan. Toki taajuutta nostamalla komposiiteistakin saisi luultavasti kaiun (hiilikuitu johtaa sähköä).

= passivinen tutkajärjestelmä -> löytyy 😉
 

tet

Hyperaktiivi
= passivinen tutkajärjestelmä -> löytyy 😉

Passiivinen järjestelmä perustuu tutkattavan kohteen itse lähettämään signaaliin. Ymmärsin että kotte ei tarkoittanut passiivista, vaan aktiivista järjestelmää, jossa tutkan lähetteessä oleva signaali olisi tunnistettavissa toisilla tutkilla, kun se kohteesta niille heijastuu.
 

Tifo

Vakionaama
Passiivinen järjestelmä perustuu tutkattavan kohteen itse lähettämään signaaliin. Ymmärsin että kotte ei tarkoittanut passiivista, vaan aktiivista järjestelmää, jossa tutkan lähetteessä oleva signaali olisi tunnistettavissa toisilla tutkilla, kun se kohteesta niille heijastuu.
Itse ajattelin että on iso määrä pienitehoisia tutkia, jotka jakavat tiedon keskenään tai jonkun keskusyksikön kanssa. Nämä antaisivat tarkan tilannekuvan Suomen alueella.
Nykyään iso osa ilmiöistä mitataan välillisten havaintojen perusteella. Esim veden suolaisuus voidaan määrittää sähkönjohtavuuden perusteella. Voisiko lentokone aiheuttaa poikkeaman radiokenttään, joka voitaisiin määrittää. Silloin nykyiset antennit voisivat toimia "tutkina".
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Voisiko lentokone aiheuttaa poikkeaman radiokenttään

Se heijastaa radioaaltoja, joten se aiheuttaa poikkeaman heijastamalla niitä johonkin suuntaan tai käytännössä moneen eri suuntaan.

Ennen muinoin joskus reilu 80 vuotta sitten käytettiin hyvin korkeataaajuista sähkömagneettista säteilyä lentokoneiden paikantamiseen. Säteilylähde lähetti taivaalle kapean keilan valkoista valoa ja jos se keila osui lentokoneeseen niin siitä sironnut säteily voitiin havaita useassa eri havaintopisteessä samanaikaisesti ja näin sen paikka saatiin laskettua ilmatorjuntaa varten yölläkin.

Jos käytetään riittävän tehokasta säteilylähdettä tai riittävän herkkää vastaanotinta niin keilaa ei tarvitse suunnata. Riittää että se säteilee joka suuntaan ja näin "valaisee" kaikki kohteet.
 

Harrastelija

Vakionaama
matalammalla taajuudella toimivien?
Olikos tässä muna/kana ongelma?
Matalat taajuudet kantaa pitkälle mutta pienten kohteiden tunnistaminen heikko samoin kuin tunnistuksen (paikan) tarkkuus heikko.
Korkeat taajuudet sitten päin vastoin. Oikein korkeat taajuudet tökkää jo vesisateeseen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Olikos tässä muna/kana ongelma?
Matalat taajuudet kantaa pitkälle mutta pienten kohteiden tunnistaminen heikko samoin kuin tunnistuksen (paikan) tarkkuus heikko.
Korkeat taajuudet sitten päin vastoin. Oikein korkeat taajuudet tökkää jo vesisateeseen.
Perinteisellä peiliantennitutkalla, jossa on keskittävä lähetin- ja vastaanottoantenni toki noin, mutta kolmiointi lähetin- ja vastaanotinverkon avulla perustuu koodisekvenssin kulkuaikakorrelaatioon. Periaatteessa päästään jopa aallonpituuden osan tarkkuuteen etäisyyden mittaamisessa (nopeasti liikkuva kohde vaikeuttaa, kun doppler-efekti sirottaa radiokaistaa pseudokoodilähetteen ohella). Taajuudet voivat olla silloin niinkin matalia, että perinteinen tutka vaatisi valtavia jopa satojen metrien kokoisia antenneja (kuten Britanniassa toisen maailmansodan aikaan lentohyökkäysten ennakkovaroitustutkissa). Ongelmana toki on, että tarvitaan tiheähkö ja kattava verkko, koska vaakasuoraan ympärisäteilevä lähetys ja ja vastaanotto ei vahvista signaalia tehokkaan suunta-antennin tapaan (mutta sitähän tässä oikeastaan haetaankin). Kohdekuvahan muodostetaan yksittäisten lähetin-vastaanotinparien korrelaatiomittausten tuloksista eräänlaisella tomografialaskennalla (kukin vastaanotin seuraa periaatteessa kaikkien riittävän lähellä olevien lähettimien koodistoja rinnakkaisilla korrellaattoreilla).
 

Harrastelija

Vakionaama
Pitäskö nuo saada droonin kyytiin jotta saataisiin varoitus hyvissä ajoin ennen rajaa? Siis jonnekin korkeammalle kuin maan pinnalle?
Merellä jonnekin saariin?
 

kotte

Hyperaktiivi
Ymmärsin että kotte ei tarkoittanut passiivista, vaan aktiivista järjestelmää, jossa tutkan lähetteessä oleva signaali olisi tunnistettavissa toisilla tutkilla, kun se kohteesta niille heijastuu.
Periaatehan on diskreetti, staattisesti asemoitu ja hajautettu versio sar-tutkasta (esimerkkinä ICEYE:n tutkasatelliitit). Satelliiteissa tosin on suunta-antennit, koska etäisyys on sen verran suuri, että suuntavuutta tarvitaan riittävän signaali-kohinasuhteen saavuttamiseen.
 

Aurinko Aarne

Aktiivinen jäsen
Passiivinen järjestelmä perustuu tutkattavan kohteen itse lähettämään signaaliin. Ymmärsin että kotte ei tarkoittanut passiivista, vaan aktiivista järjestelmää, jossa tutkan lähetteessä oleva signaali olisi tunnistettavissa toisilla tutkilla, kun se kohteesta niille heijastuu.
Ei perustu. Passiivinen tutka perustuu usean vastaanottavan antennin luomaan radioaaltoympäristöön (esim. Tv-lähetykset) ja siinä ympäristössä tapahtuvaan muutokseen (aiheuttajana ilmassa kulkeva drooni). Loppu on vähän kuin perinteistä kolmiomittausta.

Toinen ratkaisu on käyttää maahan upotettuja valokuituja, joilla saadaan niin ikään selville havainto ylilentävästä droonista. Jokaisessa tienpenkassahan on nykyään useampi kuitu.
 

Husky

Hyperaktiivi
Nyt se isohko drooni minkä näin viime vuonna, aiheuttaisi kaaoksen. Sitten 1h sisällä PV tiedottaisi, että oma oli, mutta silti somesukupolvi vohkaisi kuukauden että "kuinka näin huonosti voidaan tiedottaa" ja poliitikot keräisi irtopisteitä päättömällä lässytyksellä.

Laittoi kyllä tuolloinkin jo vähän miettimään tilannetta. Ei meinannut netistä löytyä vastinekuvaa mutta löytyi lopulta (mihinkähän ketjuun sen laitoin).

Suattaapi olla, että omia drooneja ei voi nyt lennättää.

PS tuo ei ollut se Italiasta kyläillyt tosi iso suihkaridrooni, joka pääsi julkiseen mediaankin
 

kotte

Hyperaktiivi
https://fotas.samm.com/distributed-acoustic-sensing/?hl=en-US kuidut toimisivat mikrofonina. Toimisiko olemassa olevilla kuiduilla, ovatko riittävän pinnassa/ tuottaako drone tarpeeksi ääntä. Siinäpä alkuun kysymyksiä
Toki voisivat toimia teoriassa, jos olisi useita kuituja rinnan alttiina vaikkapa lentokoneen aiheuttamalle yliäänipamaukselle. Tavanomaiseen tapaan maahan haudattuna vaadittaneen kunnon maanjäristys (tai esim. tykin ammuksen osuminen lähelle), sillä eihän maan alle yleensä kuulu ääniä pinnan tapahtumista kuitujen tyypilliseen yli 50 cm upotussyvyyteen. Koaksikaalikaapelit sopinevat paljon paremmin nappaamaan akustisia signaaleja, mutta matalat taajuudet vaimenevat nopeasti ja tarvitaan vahvistin ja ad-muunnin aika lähelle.
 

kkk

Aktiivinen jäsen
Pitäskö nuo saada droonin kyytiin jotta saataisiin varoitus hyvissä ajoin ennen rajaa? Siis jonnekin korkeammalle kuin maan pinnalle?
Merellä jonnekin saariin?

"Kauppa laajentaa yhtiön kykyä valvoa alueita ilmasta, Sensofusion tiedottaa."

"Hyppösen mukaan ensimmäisenä valmistetaan valvontalaitteita lentokoneisiin, joita ihminen lentää. Myöhemmin koneiden on tarkoitus lentää itse."
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

Iitin metsään on pudonnut drooni – poliisi paikalla​

Poliisi on saanut ilmoituksen mahdollisesti löytyneestä pudonneesta droonista.
 
Viimeksi muokattu:

Mekaniker

Vakionaama
Ylen uusin juttu aiheesta:

Asiantuntija: Kouvolaan putosi eri drooni kuin on kerrottu​

Insinöörieversti evp Jyri Kosolan mukaan Kouvolaan pudonnut drooni on Chaika, jonka kantama on vain 750 kilometriä.
https://yle.fi/a/74-20220202

Ja kesti tulla toteamus ettei kuvat ja kertomukset täsmää
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Kaikki neljä Suomesta löydettyä ukrainalaisdronea ovat samantyyppisiä - tutkinta jatkuu

 

pröö

Aktiivinen jäsen
sitähän ma sanoin mahdollisesti kansainvälisiltävesialueelta. Viimeksi oli kommentit et hiljaa siellä nämä on sota salaisuuksia, niin mutta kenen sodan
 

Mekaniker

Vakionaama
Pari päivää miettinyt ja esitän ajatusmallin mikä saattaa olla mahdollinen:
- V haluaa että uskomme Ua lähettäneen kyseiset lennokit hyökkämään satamiin toisella puolen rajaa mutta eksyivät tänne vahingossa (tällä kertaa aiheuttamassa vain häslinkiä) ilman muita seuraamuksia

Kantama ei yksinkertaisesti riitä ellei käytetä emoa lähemmäs kohdetta

On todella helppoa kasata kerätyistä osista toimivia laitteita ja lähettää ne matkaan tänne antamaan syytä V:ltä hyökkäykseen kun ne todistettavasti tuli esim baltiasta eikä Ua:n maaperältä. Propaganda-koneisto toimii näin ja syytökset on jo esillä

Ja V:llä on varmasti satoja toimintakuntoisia Ua:n lennokkeja odottamassa käyttöä että voivat osoittaa Ua:n lähettäneen ne vaikkapa päiväkotiin baltiassa/ muualle

Mustamaalaus...
 

Aurinko Aarne

Aktiivinen jäsen
No niin, kauanpa ennustuksestani menikin. Nyt kaikille tulee oma droonivilkku: https://yle.fi/a/74-20218230

Antakaas kun arvaan. Toteutetaan pikana ilman kunnollista vaatimuksenmäärittelyä ja kilpailutusta. Hintalappu miljoonia, ellei kymmeniä ;D
Olisi niin piristävää kun kerrankin olisi väärässä 🥱

 
Back
Ylös Bottom