Keskustelua sähköautoista

HeTi

Aktiivinen jäsen
A better route planner (ABRP) on julkistanut todelliseen dataan perustuvan vertailutyökalun.
Voit valita auton, reitin ja sään.
Pienellä kulutuksella/akulla pääsee samaan matka-aikaan kuin isolla akulla/kulutuksella.
Voi miettiä kannattaako 10min/500km ylim. pysähdyksestä maksaa enemmän auton hinnassa.

ABRP vertailu
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
Keski-ikä kasvaa myös siksi että autot ovat aina vaan entistä kestävämpiä.
On kuitenkin vain suomalainen juttu tämä keski-iän kasvu ja juuri täällä ruoste on paha ongelma suolauksen takia. Uskoisin myös, että kestävimmät autot tehtiin jo 10-30 v sitten eli uusimmat eivät ole yhtä pitkäikäisiä. Huonompaan suuntaan on menty moottoreiden, lisälaitteiden ja ruostesuojauksen osalta.
 

haraldh

Vakionaama
Kyllä on edelleen käytetyt dieselit mielestäni kalliimmat kuin n 8 vuotta sitten. Maksoin 180 tkm kröhöm Mm ajetusta vm -09 Allroadista ~13 k v 2018. Nyt samat on samassa iässä 18 k€ luokassa. Ja nyt tuo AdBlue tulee kaupan päällisinä.
 

Jule

Vakionaama
On kuitenkin vain suomalainen juttu tämä keski-iän kasvu ja juuri täällä ruoste on paha ongelma suolauksen takia. Uskoisin myös, että kestävimmät autot tehtiin jo 10-30 v sitten eli uusimmat eivät ole yhtä pitkäikäisiä. Huonompaan suuntaan on menty moottoreiden, lisälaitteiden ja ruostesuojauksen osalta.
Missä autojen keski-ikä sitten ei ole kasvussa? Suomen autokannan ikähän on ihan linjassa yleisen varallisuuden kanssa.

Uusien autojen ruosteenkestosta on paha sanoa vielä mitään, keskimääräisesti voi toki olla heikentynyt, kun markkinoille on tullut kokonaan uusia valmistajia, mutta eihän ruostuminen ole mikään ensisijainen syy auton romutukseen ole ollut enää pitkiin aikoihin.

Sitäpaitsi Suomessa suolataan oikeastaan hyvinkin maltillisesti, jos verrataan alueisiin joissa suolaa ylipäätään tienhoidossa käytetään. Esimerkiksi Yhdysvaltalaisen mittapuun mukaan täällä ei käytetä suolaa lainkaan. Jossain New Yorkin osavaltiossa menee 10V ikäisiä pickupeja romutettavaksi, kun runko on ruostunut poikki.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Missä autojen keski-ikä sitten ei ole kasvussa? Suomen autokannan ikähän on ihan linjassa yleisen varallisuuden kanssa.
En osaa tuohon vastata, mutta autokannan uusimistahti on Suomessa selvästi hitainta koko Länsi-Euroopassa. Varallisuusero ei tuota selitä.
700px-M1_Renewal_rate_of_passenger_cars%2C_2024_v1.png
 

Jule

Vakionaama
En osaa tuohon vastata, mutta autokannan uusimistahti on Suomessa selvästi hitainta koko Länsi-Euroopassa. Varallisuusero ei tuota selitä.
700px-M1_Renewal_rate_of_passenger_cars%2C_2024_v1.png
Samalla ollaan myös köyhin maa tuossa porukassa. Vai minkä maan rankkaisit meitä persaukisemmaksi?

Lisäksi tuo pelkkä ensirekisteröintien tuijottaminen ei kerro kuin värittyneen puolitotuuden, meidän edullinen sähkö suhteessa polttoaineisiin saa monen maan valtiollisen sähköautotuen valumaan tänne vähän käytettyjen autojen muodossa.

Jos vertaillaan puhtaasti autojen keski-iän kehittymistä se kasvaa pääsääntöisesti kaikkialla, eikä suomi erotu joukosta mitenkään erityisesti mihinkään suuntaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Esimerkiksi Yhdysvaltalaisen mittapuun mukaan täällä ei käytetä suolaa lainkaan.
Suolalla ja suolalla on eroa. Tuota naurettavan tehotonta vuorisuolaa, mitä Suomessa kylvetään, käytetään harvassa paikassa eikä ainakaan USA:ssa. Siellä käytetään aivan toisen teholuokan aineita (Suomessa säästetty vain Etelä-Suomen pyöräbaanojen ja lentokenttien hoitoon), jotka tehoavat kovillakin pakkasilla (ja ruostuttavat vastaavasti silloinkin), mutta liika on aina liikaa, jos suolauksella yritetään korvata osin auraustakin.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Samalla ollaan myös köyhin maa tuossa porukassa. Vai minkä maan rankkaisit meitä persaukisemmaksi?
Kai nyt vaikkapa Portugali on paljon köyhempi eikä Suomi ole kaukana Ruotsista https://share.google/x25iBMaMPO4FJ69YJ


Jos vertaillaan puhtaasti autojen keski-iän kehittymistä se kasvaa pääsääntöisesti kaikkialla, eikä suomi erotu joukosta mitenkään erityisesti mihinkään suuntaan.
Eikö? Onko näyttää tuosta joku viite? 2% tarkoittaa, että romotusikä lähestyisi 50 vuotta, kun vaikkapa Ruotsissa ja Saksassa ollaan yli 5%, mikä vastaa alle 20 v romutusikää.

Käytettynä näytetään tuotavan n. 40 000 autoa vuodessa eli edes yhteensä uudet+käytetyt eivät pääse lähellekään Ruotsin ja Saksan uusien suhteellista määrää, vaan jäävät n. 3% tasolle.
 

katve

Aktiivinen jäsen
Suolalla ja suolalla on eroa. Tuota naurettavan tehotonta vuorisuolaa, mitä Suomessa kylvetään, käytetään harvassa paikassa eikä ainakaan USA:ssa. Siellä käytetään aivan toisen teholuokan aineita (Suomessa säästetty vain Etelä-Suomen pyöräbaanojen ja lentokenttien hoitoon), jotka tehoavat kovillakin pakkasilla (ja ruostuttavat vastaavasti silloinkin), mutta liika on aina liikaa, jos suolauksella yritetään korvata osin auraustakin.
Kalsiumkloridia käytetään meillä, toisinaan natriumkloridia. Näin ainakin männävuosina. Uusimpia tilastoja en tiedä urakoitsijoilta
 

katve

Aktiivinen jäsen
Missä autojen keski-ikä sitten ei ole kasvussa? Suomen autokannan ikähän on ihan linjassa yleisen varallisuuden kanssa.

Uusien autojen ruosteenkestosta on paha sanoa vielä mitään, keskimääräisesti voi toki olla heikentynyt, kun markkinoille on tullut kokonaan uusia valmistajia, mutta eihän ruostuminen ole mikään ensisijainen syy auton romutukseen ole ollut enää pitkiin aikoihin.
Olikos meillä täällä jo keskustelua aikaisemmin.. No jokatapauksessa Hangossa hiipui 2000-luvun alussa autojen massaus. Nykyään ollut täysin autonvalmistajan harteilla tehdäänkö mitään. Jotkut yksityiset teetättävät erikseen.

Someissa muutama firma esittelee toimintaansa. Tässä yksi https://m.facebook.com/ruosteestokeskus/ Aika karulle näyttää osa muutaman vuoden ikäisistä. Ei ole kuin ohut maalikerros pohjassa ja muovi"panssarit" päällä. Siellä muju ja kosteus hioo pintoja. Mutta riittävät sinne 10+ vuodelle, monissa tapauksissa muovit "pelastavat" eli katsuri ei näe
 

kotte

Hyperaktiivi
Kalsiumkloridia käytetään meillä, toisinaan natriumkloridia.
Kalsiumkloridia jos käytettäisiinkin (mutta ei ainakaan Helsingin seudulla käytetä autoteillä, vaan sen sijaan natriumkloridia, joka ei toimi kuin korkeintaan vajaan -10 asteen pakkaseen). Kalsiumkloridi pitäisi tien sulana vielä -20 asteen pakkasellakin, jos suolaa on tiellä liukenematta jäljellä.
 

katve

Aktiivinen jäsen
Kalsiumkloridia jos käytettäisiinkin (mutta ei ainakaan Helsingin seudulla käytetä autoteillä, vaan sen sijaan natriumkloridia, joka ei toimi kuin korkeintaan vajaan -10 asteen pakkaseen). Kalsiumkloridi pitäisi tien sulana vielä -20 asteen pakkasellakin, jos suolaa on tiellä liukenematta jäljellä.
Oikeassa olet, nacl on tuo suolavesilitku jota yleisesti levitetään. Jos suolana suoraan silloin käsittääkseni cacl2
 

hamu

Jäsen
Suolalla ja suolalla on eroa. Tuota naurettavan tehotonta vuorisuolaa, mitä Suomessa kylvetään, käytetään harvassa paikassa eikä ainakaan USA:ssa. Siellä käytetään aivan toisen teholuokan aineita (Suomessa säästetty vain Etelä-Suomen pyöräbaanojen ja lentokenttien hoitoon), jotka tehoavat kovillakin pakkasilla (ja ruostuttavat vastaavasti silloinkin), mutta liika on aina liikaa, jos suolauksella yritetään korvata osin auraustakin.
Tarkoitatko, että jenkit käyttävät asetaatteja tai formiaatteja tieliikenteessä? Googlasin mutta en löytänyt tätä tukevaa tietoa. Toivottavasti noita ei aloiteta käyttämään täällä, hinta ja ongelmat autoille. Suolaamisen saisi muutenkin lopettaa kokonaan omasta mielestä.
 

tet

Hyperaktiivi
Tarkoitatko, että jenkit käyttävät asetaatteja tai formiaatteja tieliikenteessä? Googlasin mutta en löytänyt tätä tukevaa tietoa. Toivottavasti noita ei aloiteta käyttämään täällä, hinta ja ongelmat autoille. Suolaamisen saisi muutenkin lopettaa kokonaan omasta mielestä.

Voisin olettaa, että käyttävät jotain järeitä aineita. Siellä käsittääkseni jäätävä sade on paljon suurempi ongelma kuin meillä. Kun sitä tulee, niin tuleekin kunnolla.
 

Ton1A

Vakionaama
Suolaamisen saisi muutenkin lopettaa kokonaan omasta mielestä.
Suolaaminen on peruskeino jolla isommat tiet saadaan helposti pidettyä kunnossa. Riittävästi suolaa ja loskamössö on helppo aurata sivuun nopeasti liikkuvalla kuorma-autolla. Ilman suolaa tarvittaisiin tiekarhua.

Pyöräteiden suolaus on aivan karmea virhe. Jos vaan on mahdollista, en aja metriäkään suolatulla pyöräbaanalla. Ketjut pitäisi rasvata joka päivän päätteeksi, jotta nivelet taipuisivat myös seuraavana aamuna.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tarkoitatko, että jenkit käyttävät asetaatteja tai formiaatteja tieliikenteessä?
Jotakin vihertävän-turkoosinväristä suolaa olen nähnyt kylvettävän kaduille ja teille (tehokasta on ollut), mutten tiedä mitä aine on. Vuorisuolaa paljon tehokkaampia olisivat esimerkiksi kalsiumkloridi (jota saadaan tiettyjen teollisten prosessien sivutuotteena suuria määriä) ja magnesiumkloridi (jota puolestaan saa melko helposti suolajärvistä erottamalla). Myös urea on tehokasta (mutta kalliimpaa, kuten formiaatit ja asetetaatit, eli noita on erikseen valmistettava).
 

-Teme-

Vakionaama
Olikos meillä täällä jo keskustelua aikaisemmin.. No jokatapauksessa Hangossa hiipui 2000-luvun alussa autojen massaus. Nykyään ollut täysin autonvalmistajan harteilla tehdäänkö mitään. Jotkut yksityiset teetättävät erikseen.

Someissa muutama firma esittelee toimintaansa. Tässä yksi https://m.facebook.com/ruosteestokeskus/ Aika karulle näyttää osa muutaman vuoden ikäisistä. Ei ole kuin ohut maalikerros pohjassa ja muovi"panssarit" päällä. Siellä muju ja kosteus hioo pintoja. Mutta riittävät sinne 10+ vuodelle, monissa tapauksissa muovit "pelastavat" eli katsuri ei näe
Näissä pitäisi massa saada sinne akun yläpuolelle, mutta sitä tuskin yksikään firma tekee. Akun pohjan massaus on yhtä tyhjän kanssa.
 

-Teme-

Vakionaama
Miten tuo suolaus eroaa sähkiksen kohdalla? Huonosti suojatut liitokset hapettu?
Onko sillä väliä mitä seosta on tielle ajettu? Mistä sen tietää että mitä käytetään että jos ajaa sähkisellä niin voi valita toisen reitin?
Attelin että näin sähkis keskustelussa on jotenkin sidottava suolauskeskustelu aiheeseen 😉
 

katve

Aktiivinen jäsen
Miten tuo suolaus eroaa sähkiksen kohdalla? Huonosti suojatut liitokset hapettu?
Onko sillä väliä mitä seosta on tielle ajettu? Mistä sen tietää että mitä käytetään että jos ajaa sähkisellä niin voi valita toisen reitin?
Attelin että näin sähkis keskustelussa on jotenkin sidottava suolauskeskustelu aiheeseen 😉
Dinoautossa ruostuu kori sekä jousituksen komponentteja. Sähköautossa sama + sähköliittimiä + alumiinisia kappaleita 😁
 

pAy

Vakionaama
En ajatellut että tässä on mikään vertailu menossa. Aattelin että miten massata sähköauton alusta, kun siellä on se akku koko matkan täyttämässä pohjaa

Ei varsinaisesti massaukseen liittynytkään tuo kysymys. Ei kai polttomoottoriautossakaan tärkein massauksen kohde ole tuo alue jossa sähköautossa akku sijaitsee?
 

tet

Hyperaktiivi
En ajatellut että tässä on mikään vertailu menossa. Aattelin että miten massata sähköauton alusta, kun siellä on se akku koko matkan täyttämässä pohjaa

Nythän alkaa tulla kai trendiksi, ettei siellä enää ole akkua täyttämässä pohjaa, vaan akku on se pohja. Sellaisen massaus lienee helpompaa, kun ei ole mitään piilopaikkaa jonne pitäisi massaa saada. Noita tosin on vasta pari hassua mallia julkistettu, mutta veikkaan että tuohon se alkaa kääntyä uusissa malleissa.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Eikö melkein kaikissa ole jo runko tehty pelkästään sähköautoon sopivaksi, niin silloinhan akun runko ja auton runko on sama?
No kun suurimmassa osassa ne ei ole. On se itsessään kantava auton runko sisustuksineen kaikkineen, jonka pohjaan se akku sitten vain ruuvataan kiinni. Kun tässä uudemmassa ratkaisussa auton rungossa on akun kohdalla vain suuri aukko, jonka tuo pohjaan asennettava akku sitten täyttää. Akkukotelo on silloin osa kantavaa rakennetta ja mm. jakkarat asennetaan suoraan kiinni tuohon akun kanteen, koska se kansi on samalla myös ohjaamon lattiapinta. Näin tuosta kohdin säästetään siis tuplapelti kun aikaisemmin oli lattia ja akun kansi erikseen.
 

pAy

Vakionaama
Ok, oletin, että joka merkillä alkaa olemaan jo sähköauton runkoja. Omassa Xpengissä ainakin akku on osa runkoa/rungon sisällä.
 

tet

Hyperaktiivi
Ok, oletin, että joka merkillä alkaa olemaan jo sähköauton runkoja. Omassa Xpengissä ainakin akku on osa runkoa/rungon sisällä.

Kyllä suurimmassa osassa "sähköautoksi alusta asti suunniteltu kori" tarkoittaa vain tasaista lattiaa ilman keskitunnelia. Rakenne on kuitenkin sama kuin vanhemmissakin, eli akkukotelo roikkuu kyydissä auton alla kuin apinanpoikanen emonsa vatsalla. Mutta nyt alkaa pikkuhiljaa tulemaan näitä joissa akku on korin osa.
 

Luukku

Vakionaama
Akkukotelo on silloin osa kantavaa rakennetta ja mm. jakkarat asennetaan suoraan kiinni tuohon akun kanteen, koska se kansi on samalla myös ohjaamon lattiapinta. Näin tuosta kohdin säästetään siis tuplapelti kun aikaisemmin oli lattia ja akun kansi erikseen.
Jos akkua pitää korjata niin jakkaratkin pitää irroittaa?? Vai pystyykö edes korjaamaan? Tuntuu uskomattomalta.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Jos akkua pitää korjata niin jakkaratkin pitää irroittaa?? Vai pystyykö edes korjaamaan? Tuntuu uskomattomalta.
Se akku pudotetaan alakautta pois jakkaroineen kaikkineen. Tai ainakin esim. Tesla näitä niin kasaa tehtaalla, että ne jakkarat kiinnitetään jo siihen akun kanteen, ennen kuin se akku nostetaan sinne autoon sisään.
 

Arvid

Aktiivinen jäsen
Kaikkein eniten akkujen korjaamisesta ovat huolissaan ne joilla ei ole edes sähköautoa. Esimerkiksi Hesarin toimittaja kirjoiti iX3 miinukseksi "akkua ei voi korjata". Siinähän on rakenteellinen akku, ja yleisimmin korjausta vaativat komponentit on siirretty koteloon takapenkin alle, jolloin niihin on suunnilleen yhtä helppo päästä kuin tojotan hybridiakkuihin. Mitäpä bemari tietäisi sähköautojen akkujen vikaantumistiheydestä kun on vasta vajaa 15 vuotta tehnyt sähköautoja. Joku Kokkolan Autohuolto kun ensimmäisen tuollaisen avaa, niin todetaan että samalla tavalla niitä moduuleja/kennoja vaihdetaan kunhan saa akun alas.
 

Jule

Vakionaama
Se akku pudotetaan alakautta pois jakkaroineen kaikkineen. Tai ainakin esim. Tesla näitä niin kasaa tehtaalla, että ne jakkarat kiinnitetään jo siihen akun kanteen, ennen kuin se akku nostetaan sinne autoon sisään.
Käsittääkseni tesla luopui tuosta rakenteesta.

Eikä tuolla nyt muutenkaan ole ruostumisen kannalta mitään käytännön merkitystä, se auton keskilattia ei ole erityisen altis ruosteelle, vaan ne kriittiset paikathan ovat käytännössä helmat ja pyöräkoteloiden ympäristö.
 

Jule

Vakionaama
Kai nyt vaikkapa Portugali on paljon köyhempi eikä Suomi ole kaukana Ruotsista https://share.google/x25iBMaMPO4FJ69YJ



Eikö? Onko näyttää tuosta joku viite? 2% tarkoittaa, että romotusikä lähestyisi 50 vuotta, kun vaikkapa Ruotsissa ja Saksassa ollaan yli 5%, mikä vastaa alle 20 v romutusikää.

Käytettynä näytetään tuotavan n. 40 000 autoa vuodessa eli edes yhteensä uudet+käytetyt eivät pääse lähellekään Ruotsin ja Saksan uusien suhteellista määrää, vaan jäävät n. 3% tasolle.

BKT vertailussa suomen sijoitusta vääristää meidän iso julkinen sektori. Tuota bkt mittaria on jo pitkään kritisoitu, sehän vaikuttaa myös esim eu jäsenmaksuihin.

Mä en oikein ymmärrä miten tuo uusien autojen rekisteröimisarvo korreloi keski-iän kehityksen kanssa, mutta jos nyt tarkastellaan esim tuota aiempaa kuvaa jossa esim Espanjassa ja Portugalissa autojen uusimistahti näyttää suomeen verrattuna todella hienolta, se kuitenkin peittää sen että noiden maiden autokanta on kuitenkin selkeästi vanhempi kuin suomen.


Olikos meillä täällä jo keskustelua aikaisemmin.. No jokatapauksessa Hangossa hiipui 2000-luvun alussa autojen massaus. Nykyään ollut täysin autonvalmistajan harteilla tehdäänkö mitään. Jotkut yksityiset teetättävät erikseen.

Tuo autojen "pakollinen" massaushan loppui periaatteessa kun suomi liittyi EU:in, toki käytännössä maahantuojat luopuivat siitä kukin omaa tahtiaan. Autot ovat ruostuneet jo vuosikymmeniä sitä tahtia, minkä valmistaja on katsonut kohtuulliseksi.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Jos akkua pitää korjata niin jakkaratkin pitää irroittaa?? Vai pystyykö edes korjaamaan? Tuntuu uskomattomalta.
Taitaa tarvita istuimien irtoituksen kaikissa Teslan 3 ja Y malleissa riippumatta onko välissä pohjapelti vai ei, koska kiinnitykset menee akkukoteloon joka tapauksessa. Myös lattiaverhoilu varmaan peittää osan kiinnityksistä.
Model S ja X tehtiin helposti irtoitettavalla akulla, mm. sähköliittimet ja nestelinjat on pikaliitoksin. Senkun laskee vaan alas.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Model S ja X tehtiin helposti irtoitettavalla akulla, mm. sähköliittimet ja nestelinjat on pikaliitoksin. Senkun laskee vaan alas.
Se oli sitä aikaa kun vielä ajateltiin joskus tulevan akkujen vaihtopisteitä. Akku siis vain liisataan firmalta X ja sen tyhjennyttyä se voidaan käydä vaihtamassa jossain vaihtoasemalla täyteen ladattuun nopeammin kuin mitä (tuohon aikaan) sitä akkua saatiin töpselistä ladattua.
 
Back
Ylös Bottom