Puun polttoa

[HalkoholistinHaamu]

Kevättalven halkosavotta paketissa, ja halkokarttakin päivitetty ajan tasalle (näkyy sijainti, määrä, ja valmistuvuosi).
50 pinokuutiota on tällä hetkellä, itse keräten ja lähes ilmaisella puun hinnalla lopullisen pinokuution hinta on asettunut kymmenen euron hujakoille.

Ei tarvitse viime hetkellä panikoida mistä halpaa polttopuuta, ja käryyttää märkiä puita. Ennättää kuivua sen 4 vuotta ainakin.

 

[Tifo]

Luulin puun polton jo loppuneen osaltani tältä kaudelta mutta pörssisähkö on sen verran hapokasta että sammutin lämmityksen ja laitoin takkaan tulet.

 

[Mikkolan]

Luulin puun polton jo loppuneen osaltani tältä kaudelta mutta pörssisähkö on sen verran hapokasta että sammutin lämmityksen ja laitoin takkaan tulet.

Noinhan kävi itellekkin. Paneeli tuotanto ei oikeastaan suorasähköllä lämmitä paskaakaan. ehkä toukokuussa kun tuotanto paranee ja lämmitystarve pienenee. Normi pesällinen kattilassa n. 50 - 75 kWh vs 20 kWh paneeleista.

 

[Hempuli]

Kaverille tehtiin vähän järeämpää polttopuuta.

 

[zyrppa]

Mitenkä hyvin kuusi säilyy jos sen kaataa, pätkii klapimittaan ja heittelee lavojen päälle kasaan nyt kesällä (tarvittaessa suojaa pressulla saateelta) mutta halkoo vasta ensi keväänä ja pinoaa silloin kuivamaan?
Kyseiset kuuset on Ø40-80cm.

 

[Tonttuj]

Me pilkotaan juuri nyt 3-4 vuotta vanhoja kuusenpöllejä.
Lavoilla ja pressun alla olleita.
Kuivaa ja hyvää tavaraa.
Näitä vastaavia pinoja on tontilla vielä useita odottamassa klapeiksi pilkkomista.

 

[iro]

Muutama vuosi sitten myrsky kesäkuun lopulla kaatoi rehevällä maalla kasvaneita tyvimitaltaan 30-40 cm kuusia. Tein ne melko heti klapeiksi ja pinosin ilmavasti katoksen alle. Kuivuivat huonosti ja ottivat hometta. Olivat ilmeisesti juuri siinä kasvuvaiheessa että olivat vedellä kyllästyneitä.
Myös viime toukokuussa kaatui muutama kuusi jotka myös tein klapeiksi. Nyt nuo klapit ovat todella kuvia eikä niissä ole lainkaan tummumista tai hometta. Ilmeisesti toukokuussa puu-aines on vielä suhteellisen kuivaa ja myös ulkoilman kosteusprosentti on paljon pienempi kuin keskikesällä.

 

[Arisoft]

Mitenkä hyvin kuusi säilyy jos sen kaataa, pätkii klapimittaan ja heittelee lavojen päälle kasaan nyt kesällä

Itsellä on lavojen päällä kuusta ja koivua. Kuuset ehtivät omaa saamattomuuttaan olemaan ensin sen verran pitkään maassa että niihin alkoi tulla hometta ennen kuin ne pääsi lavalle. Eipä se alkava home haittaa jos sen kasvun saa loppumaan ennenkuin puu on kokonaan syöty. Pressunkin laitoin turhan tiiviisti päälle kun on paremmin osannut. Sitä mietin että olisiko ne säilyneet oikeastaan paremmin ilman pressua.

Kevytpeite siinä päällä ei sekään tunnu tarpeeksi kestävältä. Lumi painaa siihen reikiä helposti.

 

[Lappanen]

Ennen kuin puun voi polttaa, se pitää ensin pilkkoa sopiviin paloihin jos ei ole jo valmiiksi pilkottuna ostettu.

Ite kehitellyt tämmösen pilkkomistekniikan/tavan, mitään rengasvirityksiä en jaksa harrastaa mutta tämä on ehkä siitä saanut ideansa. Tai sitten vaan ajan saatossa tähän on tultu.

Eli ensin yhteen suuntaan halki about samoilla väleillä, halutun klapikoon mukaan. Koitan yleensä jättää ihan läpi asti lyömättä että seuraavassa vaiheessa pölli pysyy vielä itsekseen kasassa (vähänkuin olisi se rengas ympärillä):


Sitten vaan naputellaan klapit irti pöllistä. Jos ei hirveän oksainen, niin putoilee yhdellä napsulla eli saa sarjatulella hakata vaan klapia irti ja yleensä joko suoraan tippuu, tai lopuksi kädellä vaan nykäsee irti. Joskus koko pölli pysyy kasassa viime lyönteihin asti ja sitten melkein räjähtää klapeiksi




Omaan makuun nopein ja helpoin tapa, kun harvoin tarvii kyykkiä hakemaan seuraavaa halkaistavaa palaa maasta kun ne tuossa pysyy halkomapöllin päällä melkein itekseen. Ja nuo neliskanttiset klapit jotenkin myös mukavampia käsitellä niiden kakkupalaprofiilien sijaan Kokeiltu ainakin koivulla, männyllä ja kuusella, kaikki menee samalla tavalla.

Onkos muilla omia itse kehitettyjä tapoja kirveshommissa toimia? Tai en minä tiedä vaikka tämä olisi yleinenkin tapa, en ole kyllä missään nähnyt näin tehtävän

 

[Husky]

Ei tarvii siirrellä noin paljoa, kun halkoo pitkällään maassa pitkänä. Mihinkään kiveen en ole lyönyt kertaakaan 30v aikana ja jopa turvallisempaa kuin pölkyn päällä. Sitten vähän siirtelee kasalle ja sahaa lyhyeksi siinä ilman mitään sahapukkeja.

Joskus siirtelen 120cm pitkinä pinoamispaikalle niin säästää hanskan jälkiä ja halon tuossa mitassa (menee tuoreena yleensä tod. helposti)

 

[Lappanen]

Ei tarvii siirrellä noin paljoa, kun halkoo pitkällään maassa pitkänä. Mihinkään kiveen en ole lyönyt kertaakaan 30v aikana ja jopa turvallisempaa kuin pölkyn päällä. Sitten vähän siirtelee kasalle ja sahaa lyhyeksi siinä ilman mitään sahapukkeja.

Joskus siirtelen 120cm pitkinä pinoamispaikalle niin säästää hanskan jälkiä ja halon tuossa mitassa (menee tuoreena yleensä tod. helposti)

Meneekö halki ihan päästä kopsauttamalla, vai runkoa pitkin, vai sekä että?

 

[Husky]

Uskomatonta on, että päästä kopsauttamalla. En tiedä onko itselle osunut jotakin erityisen sopivaa puustoa. Koivua ja mäntyä ovat olleet.

Samoista puista jos olen sahannut pölkkyjä vaikka trailerin akselipukeiksi tai ämmänjatkeiksi varastoon, niin aika pian ovatkin lyhyinä olleet mahdottoman paljon vaikeammin halkaistavia

 

[Valpa]

Alkuun ne positiiviset asiat tässä koivun kaadossa, niitä ei montaa ollut.
Tärkein tietysti oli se, että puu kaatui sinne minne pitikin. Ja että mukana oli kiila ja leka, muuten olisi tullut äitiä ikävä.

Tietäjät osaa varmaan kuvista sanoa kaikki virheet. Itse löysin toisesta reunasta liian syvään sahatun kaatokolon. Kaatosahaus epäonnistui pahasti, onneksi jäi pitopuuta molempiin reunoihin. Saha jäi puristuksiin, mutta kiilan ja lekan avulla sain puun nurin. Kannosta näkee, että kaatosahauksen suunnat olleet hakusessa.

 

[Mikkolan]

Tilhissäkin tuo musta kahva on 90 asteen kulmassa laippaan nähden, siitä voi katella kaatosuuntaa. Jos on oikein tarkka paikka niin pitää kävellä jonkin matkaa sinne haluttuun kaatosuuntaan ja arvioida sieltä onko sahan kahva suunnassa.
Kun kaatokolosta on palanen irronnut niin uusi tarkastus ja koloa voi korjata, tärkeää on ettei synny piilosahausta eli pohja on ehyt.
Puun juurelle voi laittaa suoran kepin osoittamaan kaatosuuntaa, jolloin on helpompi sahatessa hahmottaa onko saha oikeassa asennossa.
Hyvä tapa tuokin että sahauksen kohdalta siivotaan runko puhtaaksi, silloin helpompi saada oikea pitopuun määrä.
Toiseksi eniten vituiks menneitä kaatoja aiheuttaa tuulen puuskat. Jonkinlainen riskiarvio ennen kuin aloittaa kaadon.

 

[Mikkolan]

Uskomatonta on, että päästä kopsauttamalla. En tiedä onko itselle osunut jotakin erityisen sopivaa puustoa. Koivua ja mäntyä ovat olleet.

Samoista puista jos olen sahannut pölkkyjä vaikka trailerin akselipukeiksi tai ämmänjatkeiksi varastoon, niin aika pian ovatkin lyhyinä olleet mahdottoman paljon vaikeammin halkaistavia

Tuoreena ja pakkasella halkeaa helpoitten. Pahimoillaan katkotut pököt sitkastuu niin että kirves vain pomppaa pois, naapuri epäili että taitaa olla kumipuuta.
Metriset pöllit halkeaa tuoreena päästä kopauttamalla kun kirves osuu tismalleen sydänpuun kohdalle. Jopa 3 metriset halkee päästä päähän kun tekee ensin tuoheen katkoviivan kirveellä tai sahalla.

 

[BBF]

Tilhissäkin tuo musta kahva on 90 asteen kulmassa laippaan nähden, siitä voi katella kaatosuuntaa.

Sahoissa on yleensä rungossa selkeä viiva joka on suorassa kulmassa laippaan nähden. Laipan jumittumisen estämiseksi kannattaa lyödä se kiila sinne heti kun mahtuu. Sillä saa myös yleensä kaadettua sen puun.

 

[HelaKammo]

Kommentti: Metsähallitus syyllistää nuotiolla makkaraa paistavia retkeilijöitä – onko siinä mitään järkeä?

Metsähallitus haluaa karsia retkeilijöiltä nuotiopuut, vaikka hakkaa itse urakalla metsiä, kirjoittaa toimittaja Mari Markkanen.

www.is.fi

Ainakin tässä puunpolton lopettamisen tekosyylista on ihan omaa luokkaansa. Itselle luonnossa avotuli on yksi homman juttu, vaikka partiolaisemme varustuksessa on retkikeitintä, niin ei siitä tunnelmaa kyllä saa. Kotiseudulla huligaanit poltti nuotiopaikan penkit ja tuhosi paikan, niin kaupunki ei uutta enää tee, tosin sinne piti viedä omat puut. Nyt näissä uusissa ei edes ole nuotiopaikkaa, joten omat puut ei auta.

Ihmetellään, että ihmiset vieraantuu luonnosta ja rakennetaan samalla sähkögrillejä keskelle korpea

 

[Lappanen]

Kommentti: Metsähallitus syyllistää nuotiolla makkaraa paistavia retkeilijöitä – onko siinä mitään järkeä?

Metsähallitus haluaa karsia retkeilijöiltä nuotiopuut, vaikka hakkaa itse urakalla metsiä, kirjoittaa toimittaja Mari Markkanen.

www.is.fi

Ainakin tässä puunpolton lopettamisen tekosyylista on ihan omaa luokkaansa. Itselle luonnossa avotuli on yksi homman juttu, vaikka partiolaisemme varustuksessa on retkikeitintä, niin ei siitä tunnelmaa kyllä saa. Kotiseudulla huligaanit poltti nuotiopaikan penkit ja tuhosi paikan, niin kaupunki ei uutta enää tee, tosin sinne piti viedä omat puut. Nyt näissä uusissa ei edes ole nuotiopaikkaa, joten omat puut ei auta.

Ihmetellään, että ihmiset vieraantuu luonnosta ja rakennetaan samalla sähkögrillejä keskelle korpea

Se on myös aika hyvä "varmuusvarasto" tuo klapipino, kun siitä saa lämpöä, voi kypsentää ruokaa ja keittää vaikka järvivedestä pöpöt pois juomavedeksi ja mitä nyt keksiikään. Jos vaan pystyy tekemään tulet, tai siis osaa, kun siihen ei ole vielä kännykkä-appia keksitty

 

[ollikuhta]

Mikäs sen mukavampaa kuin istuskella metsässä ja tuijotella sähkögrilliä...

 

[Lappanen]

Mikäs sen mukavampaa kuin istuskella metsässä ja tuijotella sähkögrilliä...

Samalla aggre huutaa jossain pusikossa sähköä sille sähkögrillille

 

[Riihis]

Samalla aggre huutaa jossain pusikossa sähköä sille sähkögrillille

Tai töpselistä, johon se tulee hakepoltto-laitokselta

 

[M-J-B]

Metsähallituksen hiilijalanjälkilaskelmista puuttuu se inhimillinen tekijä, että nuotiopaikkojen poiston myötä luvattomat nuotiot lisääntyvät ja sen myötä maastopalot, eli hiilijalanjälki kasvaa. Vaihtoehtoisesti luvattomia nuotioita hillitsevää valvontaa pitää lisätä ja taas hiilijalanjälki kasvaa. Veikkaan, että hiilijalanjälki on Metsähallitukselle tekosyy, ja todellinen syy on operatiivisen toiminnan budjettileikkaukset. Siellä on laskettu monenko henkilötyövuoden palkkakulut säästetään kun ei klapeja enää roudata.

 

[Karvakuono]

Metsähallituksen hiilijalanjälkilaskelmista puuttuu se inhimillinen tekijä, että nuotiopaikkojen poiston myötä luvattomat nuotiot lisääntyvät ja sen myötä maastopalot, eli hiilijalanjälki kasvaa. Vaihtoehtoisesti luvattomia nuotioita hillitsevää valvontaa pitää lisätä ja taas hiilijalanjälki kasvaa. Veikkaan, että hiilijalanjälki on Metsähallitukselle tekosyy, ja todellinen syy on operatiivisen toiminnan budjettileikkaukset. Siellä on laskettu monenko henkilötyövuoden palkkakulut säästetään kun ei klapeja enää roudata.

Se on aivan varmasti juuri näin, tämä matematiikka ei vaadi derivointia tai integrointia.

 

[jussi]

Se on aivan varmasti juuri näin, tämä matematiikka ei vaadi derivointia tai integrointia.

Minäkin olen ehtinyt elää sitä aikaa, kun metsähallituksella oli kaikenlaista mökkiä ja virkistyspaikkaa tarjota vuokralle hyvin kohtuuhinnalla vähävaraisellekin kansanosalle, että pääsisivät hekin vähän nauttimaan luontoelämyksistä. Ja sit joskus ysärillä ykskaks tuokin homma piti yhtiöittää uudeksi Villi-pohjola tominnaksi ja sehän muuttu hetkessä luksuslomailuksi. Ei ollu enää vähävaraisen puuhaa vuokraus siltä "yhtiöltä". Se siitä tavan kansalaisen virkistyspalvelusta.

Aika pahasti jäi minua kaivelemaan se, että jotenkin salassa äkisti muutettiin "kaikkien yhteinen" verovaroista maksettu virkistysaluetoiminta vain eliitille suunnatuksi bisnekseksi. Se maaomaisuus ja ne kaikki veroilla rakennetut mökit ym. jutut vaan siirrettiin bisneskäyttöön tosta vaan.

 

[Lappanen]

Metsähallituksen hiilijalanjälkilaskelmista puuttuu se inhimillinen tekijä, että nuotiopaikkojen poiston myötä luvattomat nuotiot lisääntyvät ja sen myötä maastopalot, eli hiilijalanjälki kasvaa. Vaihtoehtoisesti luvattomia nuotioita hillitsevää valvontaa pitää lisätä ja taas hiilijalanjälki kasvaa. Veikkaan, että hiilijalanjälki on Metsähallitukselle tekosyy, ja todellinen syy on operatiivisen toiminnan budjettileikkaukset. Siellä on laskettu monenko henkilötyövuoden palkkakulut säästetään kun ei klapeja enää roudata.

Helpoimmalla pääsisivät niin klapihuollossa kuin metsän palokuorman pienentämisessä, kun vaan jättäisivät tulentekopaikat olemaan mutta lopettaisivat klapien tuonnin.

Just nimittäin oltiin yhdellä alueella, missä hyvä notskipaikka, mutta klapeja ei ollut. No tämä ratkesi kun meni etsimään katkenneita kuivia isoja oksia ja muita tuulenkaatoja joista sai kätevästi kirveelle töitä ja hyvän hiilloksen aikaan. No tuokin toki monelle varmaati liian työlästä, ja kirveen käyttö vaatii jonkun lupakortinkin ettei vaan satu mitään.

 

[MarkkuJ]

Moro

Pitäiskö tosiaan kaikissa ja kaikkien vapaassa käytössä olevilla laavuilla ja mökeissä olla aina valmiina polttopuut tehtynä ja tietysti siinä nuotiopaikan vieressä valmiiksi siistissä pinossa valmiina arvon retkeilijän käytettävissä ?
Kun kävimme aikoinaan n. 25 vuoden ajan kelkkailemassa lapissa meillä oli itsellä mukana riittävä määrä puita makkaranpaistoa varten,eihän se makkaranpaisto tarvitse kuin muutaman klapin niin kuskasimme puut itse mukana ja tulihan ne aina käytettyä mitä niitä olisi takaisinkaan kuskannut kun tuli mukaan otettua eli aina oli nuotiotarpeet mukana ja monta kertaa nuotiosta sai vieraatkin nauttia kun sattui ettei ollutkaan niille varautumattomille niitä valmiita klapeja.
Jos yksin retkeilee jalan niin ei ne kolme neljä klapia siellä repussa yhtä päivää varten paljoa paina ja jos on muutama patikoija niin ei sitäkään,monen päivän klapeja tuskin viitsii mukanaan kantaa mutta silloin on varmaan se retkikeitin mukana.
Niitä nautiskelutulia varten voi jokainen itse hommata puunsa se ei takuulla kuulu yhteiskunnan tarjottavien asioiden piiriin,vai?

Onko tämä klapiasia sama kuin valmiit yhteiskunnan laskuun hiihtäjille valmiiksi tehdyt ilmaiset ladut,jos nämä asiat eivät ole viimeisenpäälle kunnossa niin nousee hirveä poru,no voi olla että nykyihminen ei osaa niitä klapeja tehdä tai viitsi sitä latuakaan tehdä kun on totuttu että astutaan valmiiseen pöytään,ei ole ilmaisia lounaita eli joku nämä niin laavut ja niiden puu ja latujen teon joku aina maksaa.

Onko tässä Suomen kallein klapi? Jopa 1,33 euroa kappale

Yksi polttopuu voi maksaa jopa reilusti yli euron.

www.is.fi

Paljonko klapi autiotuvalla kustantaa? - Retki-lehti

Polttopuu maksaaa kaukana sijaitsevilla autiotuvilla melkoisesti. Syynä ovat yksinkertaisesti pitkät kuljetusmatkat.

retkilehti.fi

 

[ollikuhta]

Jos niitä klapeja ei ole valmiina niin sitten hakataan sitä katosta tai muuta kalustoa nuotioon. Näin ainakin tuppaa käymään lähempänä teitä olevilla paikoilla. Vähän sama kun kaatopaikkojen maksullisuus saa aikaan niitä paskaröykkiöitä levähdyspaikoille. Ei se tietenkään ole oikein, mutta silti niin tapahtuu.

 

[Tifo]

Hintaerot ovat suuret, mutta esimerkiksi Prismassa 40 litran säkki kotimaista koivuklapia maksaa verkkosivujen perusteella 9,90 euroa. Säkissä on yleensä noin 15–20 polttopuuta. Eli yhden klapin hinnaksi tulee 0,5–0,7 euroa

Pinokuutiometrissä voi Asellin mukaan olla noin 400 klapia. Määrä toki riippuu aika paljon niiden koosta.
– Halvimmillaan klapit ovat tällä laskutavalla 0,18 euroa kappale ja kalleimmillaan 1,33 euroa kappale, hän ynnää.

Eihän noi Metsähallituksen puut kovin kalliita ole jos huippuhinta on Kilpisjärvellä.

 

[Hempuli]

Nuotiopaikkaan ja polttopuuhuoltoon ei ole yhtä optimaalista ratkaisua. Lapin kairassa ja etelän virkistysalueilla käyttö on erilaista. Puuhuolto on sikäli hyvä, että muuten kekseliäs ihminen saa ympäristössä tuhoa aikaan. Hyvänä olen pitänyt ratkaisuja, joissa retkeilijä saa itse tehdä jotakin polttopuun saamiseksi. Joko pilkkoa puunsa tai joissakin paikoissa klapivarastoon on reilu matka nuotiopaikalta. Autotien varresta tuuli vie puut helposti.

Sitä voi toki kysyä, mikä arvo yhteiskunnan rahoittamalle retkeilylle on. Tai muulle liikunnalle, kuten jäähallit ja tekonurmet.

 

[fraatti]

Nuotiopaikkaan ja polttopuuhuoltoon ei ole yhtä optimaalista ratkaisua. Lapin kairassa ja etelän virkistysalueilla käyttö on erilaista. Puuhuolto on sikäli hyvä, että muuten kekseliäs ihminen saa ympäristössä tuhoa aikaan. Hyvänä olen pitänyt ratkaisuja, joissa retkeilijä saa itse tehdä jotakin polttopuun saamiseksi. Joko pilkkoa puunsa tai joissakin paikoissa klapivarastoon on reilu matka nuotiopaikalta. Autotien varresta tuuli vie puut helposti.

Sitä voi toki kysyä, mikä arvo yhteiskunnan rahoittamalle retkeilylle on. Tai muulle liikunnalle, kuten jäähallit ja tekonurmet.

Täällä kyläseura piti yllä laavua, puukatosta ja paskahuussia. Puukatos vedettiin mönkijällä kumoon ja paskahuussi kaadettiin. Puuta poltettiin huvikseen. Nykyään laavu on jätetty "omilleen" eli kaikki vievät toivottavasti omat roskansa ja tuovat puunsa. Toki aina välillä ilmestyy idiootteja, jotka hakkaavat kasvavien puiden kyljet lovia täyteen.

Tänä keväänä/kesänä olen käynyt muutamassa kansallispuistossa. Mm Repovedellä puut oli vielä paikalle, mutta sahaamisen ja pilkkomisen sai hoitaa ihminen itse. Tuo taitaa vähentää puiden kulutusta tarpeettoman polttamisen vuoksi ja omasta mielestä tuo on hyvä systeemi. Ehkä ne rangat muutenkin säilyvät paremmin, kuin valmiin polttopuut puuvarkailta.

 

[bungle]

Ite kehitellyt tämmösen pilkkomistekniikan/tavan

Samaa itsekin tehnyt, tosin rengas ei tässä juuri haittaa vaan helpottaa (no makuasia), niin voi lyödä vaikka perille saakka. Toki tämä tekniikka ei aina toimi esim. oksaisilla.

 

[Husky]

Tuossa irtosi pitkistä koivuhaloista kaarnaa isoissa ja pitkissä paloissa. Olisikohan hyvä katto talveksi halkopinon päälle ladottuna lomittain, jos vaikka laittaa puuriukuja pinon ja kaarnan väliin?

Moisella tyylillä pressu ei käy alkuunkaan

 

[Hempuli]

Eikö tuohesta ole tehty kattojakin, Ja jos siitä vähän vettä pääsee läpi, niin ei sekään ole katastrofi. Pääasia, että pino tuulettuu.

 

[kotte]

Hyvänä olen pitänyt ratkaisuja, joissa retkeilijä saa itse tehdä jotakin polttopuun saamiseksi.

Eikös jossain kokeiltu luottokortilla tms. toimivaa automaattia, josta saattoi erämajalla lunastaa kassilisen polttopuita tai jotakin sinne päin? Vai oliko tuo aprillipilaa? Sähköt ainakin tuvalla tarvittaisiin kaiketi siinä tapauksessa.

 

[pamppu]

Eikös jossain kokeiltu luottokortilla tms. toimivaa automaattia, josta saattoi erämajalla lunastaa kassilisen polttopuita tai jotakin sinne päin? Vai oliko tuo aprillipilaa? Sähköt ainakin tuvalla tarvittaisiin kaiketi siinä tapauksessa.

Sähköttömään käytöön vois olla klapeille lokerikko mekaanisella kolikkolukolla. 2 eurosella sais muutaman klapin. Vaan ei semmoinenkaan kyllä kuluja peitä, mutta ehkä vähentäisi sitä varastelua että niitä sitten oikeasti olisi käyttäjille.

 

[Lappanen]

Sähköttömään käytöön vois olla klapeille lokerikko mekaanisella kolikkolukolla. 2 eurosella sais muutaman klapin. Vaan ei semmoinenkaan kyllä kuluja peitä, mutta ehkä vähentäisi sitä varastelua että niitä sitten oikeasti olisi käyttäjille.

Meinaatko, että siellä olisi mitään kolikoita kerättävänä sen jälkeen kun ensimmäinen varkauteen taipuva retkeilijä käy paikalla

 

[Tifo]

Puut laitetaan geokätköihin.

 

[Tifo]

Saaresta löytyi uudenmaan virkistysalueyhdistyksen ylläpitämä taukopaikka, jossa oli kaikki kunnossa. Löytyi puita, kirves, saha ja huussi.

 

[Harrastelija]

Meinaatko, että siellä olisi mitään kolikoita kerättävänä sen jälkeen kun ensimmäinen varkauteen taipuva retkeilijä käy paikalla

Ehkä ekan käynnin jälkeen vielä on mutta kun ko retkeilijä tulee toisen kerran niin on akkurälläkkä mukana…..

 

[M-J-B]

Puut laitetaan geokätköihin.

Multi-mystery, jossa ongelmanratkojan taidot määrittelevät monenko klapin jemma löytyy, ja tulentekopaikan naatit löytyy viimeisestä?